ELin lapsuuteni ilman isää. Se oli tosi rankkaa. En tajunnut sitä vielä silloin, mutta kun kerran kysyin äidiltäni, että miksi minulla ei ole isää, Hän sanoi vaan että kertoo sen sitten kun olen tarpeeksi vanha... Olin 12 vuotias kun Äitini kertoi, että kun äitini kertoi isälleni, että hän on raskaana isäni lähti. Äitini ei ole kuullut hänestä tämän jälkeen mitään . Kun Täytin 13 halusin ottaa asiasta selvää. Menin tutkimaan meidän perheen tärkeitä papereita. Sain tietää vain kuka on isäni äiti. Hän asui Saksassa. Minä sain hänen puhelin numeronsa ja soitin hänelle. Hämmästyin kun hän vastasi niin nopeasti, mutta hetken päästä tajusin että puhuin vain vastaajaan. Vastaajassa sanottiin, että jos oli asiaa tälle kyseiselle henkilölle, ( Joka oli iso-äitini)Niin voi soittaa hänen siskonsa numeroon. En ehtinyt ottaa numeroa ylös joten soitin uudestaan. Soitin heti seuraavana päivänä. Puheli hälyytti hetken, kunnes lopulta Puhelimeen vastasi Henkilö ( En voi kertoa nimiä) JOka kuulosti erittäin vanhalta. Kysyin tunteeko hän Iso_Äitiäni ( Kerroin tietenkin iso-äitini nimen ) ? Hän sanoi hiemnan vaivautuneena, että tämä oli kuollut jo monta vuotta sitten. Minä kysyin vielä, että oliko hänellä lapsia. Hän sanoi, että hänellä on poika, joka asuu nykyisin ******* ( En voi kertoa paikkakuntaa mutta suomessa kuitenkin ) . Ja minä sitten kerroin, että olen hänen tyttärensä. Hän ehdotti, että voisimme tavata jossain kahvilassa, koska sain selville, että hän asuu samalla paikkakunnalla kuin minä. Me tapasimme yhdessä kahvilassa. Puhuimme kaikenlaista ja Hän ehdotti, että jos Minä ja isäni tavattaisiin. Ja sanoin, että se olisi mukavaa. Kysyin sopisiko jo tänään ja hän suostui siihen. Me lähdimme junalla ****** Ja kun olimme junassa hän sopitti varmaankin isälleni. Puhelun jälkeen hän sanoi, että tapaamme asemarakennuksessa. Tapaaminen meni oikein hyvin ja isäni uskoi minua ku kerroin olevani hänen tytär. Hetken päästä äitini soitti ja kysyi olenko tulossa kohta kotiin. Sanoin etä olen matkalla. Kysyin haluaisivatko Isäni ja Isäni täti tulla tapaamaan äitiäni. Isäni sanoi että Se ei olisi hyvä idea. Minä lähdin siis yksin kotiin, mutta soitin taas seuraavana päivänä isälleni. Hän oli jotenkin outo. Hän kielsi minua soittelemasta hänelle ja että hän ei halunnut olla missään tekemisissä minun kanssani. Minä tietysti järkytyin siitä ja lähdin ulos haukkaamaan raitista ilmaa. Kului puoli vuotta kun sain kuulla Isäni tädiltä, Että isäni oli kuollut. Hän oli ottanut viina ja lääkkeitä. MInä keroin äidilleni kaiken ja syytin itseäni, siitä että isäni teki itse urhan. En ollut enää sen jälkeen normaali. Yritin 3 kertaa tappaa itseni. Lähdin kesälomalla Mummolleni. Ja kun tulin kotiin äitini oli hankkinut miehen ja he olivat menneet kihloihin. Suutuin siitä ja karkasin kotoota. En mennyt enää takaisin vaan jouduin lasten kotiinn..
Miten pääsen yli tästä ??
Särkynyt sydän
3329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
lapsuus uudelleen,sen voi elää myös aikuisena.
Vaihtoi paikkakuntaa ja identiteettiä
ikävä kyllä...syyttävät itseään asioista,joihin heillä ei olisi mitään syytä,,vanhemmat ovat kuitenkin aina niin tärkeitä lapsilleen vaikka nämä olisivat heitä laiminlyöneet..Sinun isälläsi oli varmaan ongelmia joista et voinut tietää,ratkaisu oli hänen omansa ,älä syytä siitä itseäsi..:)