17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.
18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
19 Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi."
20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,
24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
25 Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
( 1 Kor. 1)
1 Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.
2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.
( 1 Kor. 2)
1 Sentähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu,
2 vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.
3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,
4 niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.
5 Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden.
( 2 Kor. 4)
s-seutulainen
18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
19 Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi."
20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,
24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
25 Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
( 1 Kor. 1)
1 Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.
2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.
( 1 Kor. 2)
1 Sentähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu,
2 vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.
3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,
4 niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.
5 Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden.
( 2 Kor. 4)
s-seutulainen
Vastaukset 6
Vanhimmat
Liian kovaa sanaa meille suoraan luettavaksi.
Oikeastaan teemme kaiken juuri päinvastoin kuin Paavali tuossa kirjoittaa ja selitämme sen sitten kaikenlaisilla fariseuksilaisilla selityksillä miksi se siten on.
Siihen on tultu.
-
Evankeliumin ytimessä on sanoma syntimme tähden ristiinnaulitusta Jumalan Pojasta
Ennen vihansa ilmestymistä Jumala saarnauttamansa hullutuksen, ristin evankeliumin, kautta pelastaa ne, jotka uskovat (1 Kor 1:21). Tässä sanomassa Jumala tarjoaa täydellisen ja todellisen avun ihmiskunnan jokaisen jäsenen syvimpään hätään – kadotukseen joutumisen hätään.
Kuinka usein Paavali kirjeissään palaakaan evankeliumin perustapahtumaan – ristiinnaulittuun Jeesukseen Kristukseen. Kaikki kristillisessä uskossa kiertyy tämän tapahtuman ja siitä kertovan sanoman ympärille. Korinttilaisille kirjoittaessaan hän sanoi, ettei hän halunnut heidän luonaan tietää mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta ja hänestäkin ristiinnaulittuna (1 Kor 2:2).
Hänen sanomansa oli puhetta rististä (1 Kor 1:18). Lähetystyössä hän asetti aivan avoimesti kuulijoittensa silmien eteen Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulittuna (Gal 3:1; Jes 53). Näin hän teki siitäkin huolimatta, että ihmiset inhosivat jo ristin mainitsemistakin, koska se toi heidän mieleensä tämän roomalaisten paljon käyttämän, äärimmäisen julman ja mitä kammottavimman mestaustavan.
Paavali uskaltaa jopa sanoa: "En ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä" (Gal 6:14). ”Julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus” (1 Kor 1:23-24).
Paavalin julistaman evankeliumin sisältö on ristiinnaulitun Kristuksen kuolema meidän syntiemme vuoksi ja hänen herättämisensä kuolleista kolmantena päivänä (1 Kor 15:3-4). Juuri tämä sanoma tulee esiin Paavalin kirjeissä mitä erilaisimmissa yhteyksissä.
”Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnit” (Room 8:3). ”Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen” (Room 3:25).
"Kristus kuoli jumalattomien puolesta” (Room 5:6). ”Kristus kuoli meidän puolestamme, kun me vielä olimme syntisiä” (Room 5:8). ”Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi” (1 Kor 15:3). ”Yksi on kuollut kaikkien puolesta” (2 Kor 5:14).
”Hän antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme” (Tiit 2:14). Paavalilla se nimenomaan kiteytyi hyvin henkilökohtaiseksi tunnustukseksi: Jumalan Poika ”on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni” (Gal 2:20, KR 38).
( Lähde: Ote Olavi Peltolan opetuksesta "Paavalin evankeliumi ja me" )
s-seutulainen
Jaaa... jaaha. Mitä siitä sitten?
Mene ja tee sinä samoin, niinkö?
Huohh! Haukotus 🥱
Paavali ei tuntenut edes Lutheria 😤
Siihen aikaan, kun olin vielä ajattelin helluntailaisen opin aivopesemänä, kuvittelin uskoontuloKOKEMUKSENI merkitsevän sitä, että tulin tuossa hetkessä sovitetuksi Jumalan kanssa.
Tämä tulkinta - koska se on ainoastaan ja vain TULKINTA - on irvokkaassa ristiriidassa Paavalin julistaman evankeliumin kanssa.
Paavalihan nimittäin julistaa oikeastaan vain sitä, mitä JEESUS KRISTUS KOKI RISTILLÄ.
Jeesuksen Kristuksen KOKEMUS ristillä oli se, että Hän veti KAIKKI tykönsä.
Jeesuksen Kristuksen KOKEMUS ristillä oli se, että kun Hän kuoli, KAIKKI kuolivat Hänen kanssaan.
Jeesuksen Kristuksen KOKEMUS ristillä oli se, että Hän OTTI POIS maailman synnin.
Jeesuksen Kristuksen KOKEMUS ristillä oli se, että hänen kauttaan Jumalan VIHOLLISET tulivat sovitetuiksi Jumalan kanssa.
Jeesuksen Kristuksen KOKEMUS ristillä oli se, että Jumala sovitti HÄNESSÄ maailman itsensä kanssa.
Jeesuksen Kristuksen KOKEMUS ristillä oli se, että Hänessä tulivat sovitetuiksi KAIKKI sekä maan päällä että taivaissa.
Kun nyt niin kovin moni meistä uskovista haluaa posket liikutuksesta punaisina julistaa OMAA KOKEMUSTAAN, kannattaisikohan tätä "omaa kokemusta" ja sen tulkintaa verrata JEESUKSEN KOKEMUKSEEN, tukkia pieneksi hetkeksi suunsa ja ottaa Jeesuksen kokemuksesta opikseen?
- GF -
Herra Jeesus itse myös edellyttää häneen uskomista ja hänen seuraamistaan.
Paavali ei sulje missään kohdin pois uskon osuutta ihmisen pelastumiseen. Usko on Jumalan lahja ja hänen tekonsa ihmisessä, joka on vastannut hänen kutsuunsa ja on saanut näin Jumalan vetämänä tulla Jeesuksen Kristuksen tykö.
Sovitus on tapahtunut tosiasia.
Se täytyy kuitenkin kunkin ihmisen hyväksyä ja uskoa kohdalleen. Ihminen, joka hylkää Jumalan armon, kääntää hänelle selkänsä ja viittaa "kintaalla" pelastuksen evankeliumille edestään kärsineestä ja kuolleesta, ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta, ei voi olla osallinen sovituksesta. Hän on itse sen torjunut, ylenkatsonut ja polkenut jalkoihinsa edestään vuodatetun Jumalan Pojan uhri - ja sovintoveren.
Markuksen evankeliumin, jota kait pidetään myös Pietarin Markukselle sanelemana evankeliumina, mukaan Jeesus on lausunut näin painavasti seuraamisestaan ja myös tunnustamisestaan:
34 Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
35 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen.
36 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa?
37 Sillä mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?
38 Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa."
( Mark. 8)
s-seutulainen