Vetyautossa ei ole tulevaisuutta - 10 syytä miksi

Vetyauto tulee markkinoille täys-sähkärin vaihtoehtoiseksi käyttövoimaksi. Halusit sitä tai et. Ei kukaan ole kai niin tyhmä, että ajattelee vedyn syrjäyttävän kaikki muut käyttövoimat kokonaan?...

Mikäli sähköautoihin ei kyetä innovoimaan vihreitä akkuja (tilanne ei näytä lainkaan lupaavalta), niin ne vähätkin nyttemmin käyttöönotetut tulisi oikeastaan lakaista autoiluhistorian kaatopaikalle.

Kuten jo useaan kertaan olen maininnut, niin itse toivoisin tässä autoilun historian etapissa kehitettävän ekologisesti kestävät synteettiset polttoaineet joita voisi vielä kohtuuenergialla valmistaa paikallisesti. Pukki-perkule ei vielä toistaiseksi ole kuullut toivettani, ehkä ensi-jouluna.

.

* Muhiiko F1:ssä koko autoteollisuuden ja liikenteen mullistava keksintö? ”Tämä on todella iso asia”

"F1-autojen tulevaisuuden tekniikka on iso puheenaihe myös koko autoteollisuuden kannalta."

- https://keskustelu.suomi24.fi/t/17251692/f1-vety-ja-synteettiset-polttoaineet-mullistava-tulevaisuus-

.

Sitten hieman tuosta "hieman" sähköautolasein tehdystä melko valmisasenteellisesta analyysisistä, jossa on toki ihan asiapointtejakin, joskin rakennellaan myös pseudo-ongelmia.

Mutta todettakoon, että vetyauto ei ole eko-messias, mutta näen siinä radikaalisti enempi eko-kehityspotentiaalia kuin s-autossa.

HYÖTYSUHDE JA HINTA SIITÄ

Hävikkiä toki syntyy, mutta teknikka j amm. vetykennojne hyötysude paranee uusien kennosukupolvien myötä.

TANKKAUSNOPEUS

Tankkausnopeus (riippuu ruuhkistakin / tekniikasta / paineistus) ei ole ongelma, vaikka ei aivan polttarin tasolle ylläkään.

S-auton ostakseen tule olla latausmahdollisuus kotona, johon läheskään kaikilla ei edes ole mahdollisuutta. Toisaalla tällä palstalla linkin siihen, että moniin kerostalokiinteistöihin ei ole taloudellisiesti edes mahdollista tehdä latauspaikkoja.

Sitten tien päällä, kaikki mallit eivät ole yhteensopivia superlatureiden kanssa ja pikalataukset muutenkin rokottavat akun kestävyyttä ja entäs kun laturille on jonoa, sekä sitten talvella ranget hiipuvat.

TOIMINTAMATKA

Ei todellakana ole ongelma ja paranee kaiken aikaa. Kalifornissa yli 1300 km tankillisella ja superautolla 1500 km, mutta ns. perus-ranget 600-800 km ovat kiitettäviä.

S-auton talvi-ranget putoavat radikaalisti vs. kesämatka.

VETYINFRA

Vetyinfra ja sen kustannukset ovat tietty aivan toisneluokan haaste kuin simppelien latausasemien rakentaminen ja valmiisiin runkoverkkoihin liittäminen.

HUOLTOVÄLI

Tuon mukaan kennon huoltoväli on melko lyhyt, mutta jos otetaan suomalaisten autoilijoiden vuoden keski-range (15tkm tai alle ?) , niin eihän tuo kynnyskysymys ole, joskin sen nykyhinnoittelusta olisi kiinnostava saada infoa.

PAKKANEN

Olisihan se hyvä saada vetyautoja autolehtien talvitestiinja eiköhän sekin jossakin vaiheessa toteudu, joskin eiköhän ne ole Japanin kovista pakkasista ja lumihangeista selvinneet.

VETYSÄILIÖN TILANTARVE

Totta toki tankkitilan tarve on pieni miinus, mutta viehän ne s-auton akutkin runsaasti tilaa. Kennojen hyötysuhteen parantuessa päästäneen samaan rangeen hieman pienemmillä tankeilla.

HANKINTAHINTA

Pseudo-ongelma jälleen. Toyota on ilmoittanut niiden hinnan asettuvan lähitulevaisuudessa polttareiden tasolle tai jopa alle.

Samoin auton valmistuskustannuksiin vetoaminen on jälleen täysin pseudo-ongelma. Kyse on ihan normaalista teollisesta tulevaisuuteen investoinneista, jossa katteet saadaan pitkällä aikavälillä.

Myös s-autoja ja hybrdejä on alkuun myytyy vuosia tappiolla, kuten Toyota kertoi hybridien suhteen.

Sitten osatotuuksin kerrotaan osan valmistajista luopuneen vetyautojen kehityksestä, kun samaan aikaan useampikin on päinvastoin lisännyt niihin investoiteja ja on tuomassa uusi amalleja markkinoille.

Mersukin ilmoitti olevansa valmis laittamaan valmiin vetyautonsa tuotantoon, mikäli poliitinen ja infran tilanne kehittyy suotuisasti.

PÄÄSTÖT

Hienoa, todettiin vetyauton pääsevän "liki" tasoihin s-auton kanssa jos molemmat on "ladattu" puhtaasta energiasta.

Unohdettin myös kertoa, että kuten vety, niin s-autokin globaalilla tasolla vain harvoin ladataan puhtaasta energiasta.

Samalla kuin sattumalta "unohdettiin" kertoa, että vetyauton puhdistaa ilmaa kahden dieselin verran, joka keikauttaakin rinnastuksen aivan toisiin asetelmiin.

VETY TARVITAAN TOISAALLA

Pitää paikkansa, että vihreää vetyä tarvitaan paljon teollisuudessa, mutta tulisi saada hieman laskelmia sen suhteen paljonko on yksityisautoilun tarvitsema vety suhteessa teollisuuden kulutukseen.

Hän maalaa kuvan, että s-auto on jo riittävä ratkaisu yksityisautoiluun.

Akkujen tarvitsemia harvinaisia metalleja ei edes ole planeetalla riittävästi kattamaan koko globaalin autoilun ja puhumattakaan niiden kaivostoiminnan ympäristöllisestä mega-saastuttavuudesta.

Mutta loppukommentissaan hieman suhteuttaa asiaa ajatuksella, että vasta ajan kanssa näemme mikä on vetyautojen tilanne.

;-)

Tässä Lari Lehtovirran tiivistelmä asiasta:
Pyynnöstä tiivistelmä, videolla perusteltu nämä sitten tarkemmin.
1. Huono hyötysuhde --> sähköä kuluu 3x määrä vs akkusähköautot --> näkyy väistämättä ajamisen hinnassa. Tällä hetkellä vedyllä ajaminen maksaa 6x verrattuna sähköllä ajamiseen. Fysiikan lait tulevat elektrolyysissä ja polttokennossa vastaan, hyötysuhdetta ei ole käsittääkseni mahdollista merkittävästi parantaa. Vety tulee siis aina olemaan kalliimpaa kuin sähköllä ajaminen, paitsi jos sähkön hinta on negatiivista jatkuvasti.
2. Polttokennoautojen tankkausnopeus on vain 3-5 minuuttia, mutta tankkausasemaa pitää uudelleenpaineistaa, jos useampia autoja jonossa --> hidastaa. Sähköautoa ei tarvitse viedä mihinkään ladattavaksi, vaan se ladataan avg > 90 % kerroista kotona --> ei tarvitse odotella. Tien päällä nykyaikaiset sähköautot latautuvat 20-30 minuutissa 80 % täyteen.
3. Polttokennoautojen WLTP-toimintamatka ei ole käytännössä parempi, kuin uusien akkusähköautojen (600-700 km).
4. Vetyinfran rakentaminen on hyvin vaikeaa ja kallista. Pitää olla useita säiliöitä, kompressoreita, turvavyöhykkeet yms. Hyvin räjähdysherkkää. Yksi asema maksaa 1-2 miljoona euroa, ja siitä tankkaa 40-80 autoa per vrk. Samalla rahalla saa suurteholatauskentän 20 sähköautolle. Siitä lataa vuorokaudessa 960 autoa.
5. Polttokennoautojen huoltoväli on alle 10 000 km. Täyssähköautoissa osassa esim. 30 000 km ja Teslalla ei laisinkaan määräaikaishuoltoja.
6. Polttokennojen toimintavarmuudesta ja kestävyydestä ei ole riippumattomia testejä pakkasella. Sähköautoista on. Polttokenno pitää vaihtaa 150-180 tkm jälkeen, tankki on pakko vaihtaa 15v kohdalla viimeistään turvallisuussyistä.
7. Vetysäiliöt vie huomattavasti tilaa, 120 - 160 litraa. Vetyautoissa on huonot sisätilat mutta isot ulkomitat.
8. Hankintahinta, sarjatuotannon puute, moni autonvalmistaja hylkäämässä teknologian.
9. Elinkaaripäästöissä päästään parhaimmillaan akkusähköauton rinnalle, ei ohitse.
10. Vihreää vetyä tarvitaan valtavia määriä esim. terästeollisuudessa, on turhaa käyttää sitä autoissa jos voi käyttää suoraa sähköä.
Osa näistä ongelmista on valtavilla panostuksilla ja rahalla varmasti ratkaistavissa, mutta miksi käyttää siihen resursseja, jos saavutettavissa ei ole mitään ylivertaista paremmuutta?

Hyvä lista, tähän voisi vielä lisätä logistiset haasteet. Vedyn kuljettaminen on kallista ja hankalaa. Vety on paineistettava tai muutettava nestemäiseksi (-253 C) jäähdyttämällä jotta sitä voidaan järkevästi kuljettaa. Kaikki tämä vaatii runsaasti energiaa ja heikentää vedyn hyötysuhdetta. Kaasuputkistot periaatteessa voisivat kuljettaa vetyä, mutta putkisto on harva, vedyn pumppaus vie noin 4x enemmän energiaa kuin maakaasun ja nykyputkisto ei kestä suuria määriä vetyä. Vety haurastuttaa useimpia teräslaatuja ja nykyputkisto on suunniteltu maakaasulle. Uusien putkistojen rakentaminen on erittäin kallista ja tuhoaa ympäristöä. Rekkakuljetus on kallista sillä yhden rekan säiliöt pystyy siirtämään vain noin 60...100 auton tankkauksen verran vetyä (yksi rekka diesel/bensa autoille >500 tankillista). Vetyä ei siis kannata kuljettaa kuin lähialueelle valmistuspaikasta. Näitä valmistuspaikkoja on harvassa sillä vetytehdas on kallis perustaa ja ylläpitää.

Lisään vielä tuohon, että koko ajatus vedyn ympäristöystävällisestä kannattavuudesta perustuu siihen, että meillä on jossain vaiheessa käytettävissä älyttömät määrät ylimääräistä vihreää sähköä, jota sitten kannattaa tehdä vedyksi kun ei sille muutakaan keksitä.
Ensinnäkin on kyseenalaista tuleeko sellaista tilannetta tulevaisuudessa ja jos tulee, niin:
a) Eikö nimenomaan laaja akkuajoneuvojen kapasiteetti imaise sen sähkön kun valtaosa ajastaa lataamisensa halvoille tunneille? Eli vedyn sijaan sähköverkon tasaaja on valtaisa määrä akkuja.
b) Miksi sitä vetyä pitää lähteä kuljettelemaan, kun kätevintähän se on sekä tuottaa että polttaa takaisin sähköksi siinä tuulimyllyn yhteydessä siinä vaiheessa kun sähköstä saa taas pörssissä tuottaja kovempaa hintaa?

Sinullakin on selvästi tapana pilata hyvää hypeä faktoilla. Tervetuloa joukkoon!
”Vihreä vety” vaatisi 2-3 kertaiseen määrän päästötöntä sähköntuotantoa. Kuka tuon ylimääräisen kapasiteetin maksaa, sillehän jäisi tarvetta ainoastaan sähkönhinnan ollessa nolla tai negatiivinen? Kysehän on siitä että vety pitäisi tuottaa ylijäämäsähköllä. Ja siinäkin tapauksessa akkuauto olisi voittaja.

a edelleen on niin, että vetytalouden syntymiselle olisi ollut tekniset edellytykset jo vuosikymmeniä, mutta se ei ole syntynyt. Miksi se siis syntyisi tulevaisuudessakaan.
Itse asiassa kiteyttäisin vetyhomman seuraavaan toteamukseen: Teknisesti vetytalous olisi ollut mahdollista jo pitkään, mutta taloudellisesti se ei ole ollut läheskään kannattavaa. Jotta se olisi tulevaisuudessa kannattavaa, jokin muutos pitää tapahtua nimenomaan taloudellisesti, ei teknisesti. Mikä se muutos olisi?
Ja vastaus on, ettei sellaista ole kukaan keksinyt, eikä keksi, mutta silti hypetetään.

Jos keksit edes teoriassa keinon, jolla sähkö muutetaan kuljetettavaan muotoon vedyksi ja vety takaisin sähköksi ilman merkittäviä häviöitä, saat varmaankin nobel-palkinnon ja prinssin tai prinsessan sekä puoli valtakuntaa. Ei kannata spekuloida haaveilla, joihin ei ole edes teoriaa. Muutoin voidaan yhtä hyvin puhua vetyfuusioakuista, joista saa tuplamäärän sähköä suhteessa siihen, mitä laitetaan sisään ja, jotka mahtuvat auton hanskalokeroon ja, joilla pääsee miljoona kilometriä. Rationaalista tuo pohde ei ole.

Ongelma on pääpiirteissään tämä: haluammeko rakentaa kymmenillä miljardeilla vedylle jakeluverkoston jotta voisimme liikkua nelinkertaisella energiakuluilla ajaen autoilla joiden suorituskyky, tilat, ominaisuudet ovat 15 vuotta jäljessä, huollontarpeen ollessa viisinkertainen. Business case on trendikkäästi sanottuna ”haastava”.

Ajatellaanpa tilannetta jossa meillä on miljoona vetyautoa. Yhdellä 2M€ asemalla voidaan täyttää 4 autoa tunnissa -> 96 autoa vuorokaudessa siten että asema on käytössä 100% ajasta, ympäri vuorokauden. Tämä ei ole realismia mutta sanotaan että jätetään 24-08-aika pois ->64 autoa per vrk. Keskimääräinen ajomatka 16tkm/vuosi, range 500km mutta lasketaan 400km mukaan koska joka kerta ei mennä tankkaamaan höyryt tankin pohjalla. Tästä saadaan 40 tankkauskertaa per auto per vuosi -> 1 M autoa -> 40M tankkauskertaa. Tästä saadaan 109600 tankkauskertaa per vrk. 63 tankkausta per asemapaikka vrk -> tarvittaisiin 1712 tankkausasemaa ja näissä pitäisi olla koko ajan jono jotta riittävä energia liikennesuoritetta varten saataisiin siirrettyä. Tämä siis miljoonaa autoa kohti. Hintalappu 3,4 Mrd. Tähän lisäksi vedyn siirtokustannukset, paikalliset suuremmat vetytehtaat ja siirtolinjat. Tämä laskelma on siis täysin teoreettinen, missään skenaariossa ei saada 16h ajalle 100% käyttöastetta. Ajattelitko että nämä asemat rakennetaan verovaroilla? Ja kun ne ovat valmiit niin pitäisi löytyä se miljoona autonostajaa jotka hyväksyvät vähintään nelinkertaiset energiakulut, epäkäytännölliset autot (esim. Mirai on valtava auto jossa on helvetin pienet tilat eikä esim. penkit käänny) ja 8–10tkm huoltovälit. Puhumattakaan polttokennon 150-180tkm kestoiästä. Tämä siksi että aikaa myöten membraani likaantuu ja hyötysuhde laskee.
Haluaisin niitä sieniä jolla tämä saadaan näyttämään loistavalta ratkaisulta?

Taitaa olla VW saksa vastaan muu maailma...

eli Raha ja miten sitä sijoitetaan

taitaa Toyota ja Hyundai sekä PSA vetää saksaa nenästä?

Vety ja käyttömukavuus voittaa autoilijat

Olisin veikannut että vetyfanit pommittaisi paljon pahemmin sähköautoilijoiden faktoja kumoon...

Mutta kun eivät pysty pommittamaan uskottavasti kumoon...