Tarkastelujaksolla 2014-2020 on Suomen metsien kasvu tyrehtynyt ja kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa 50 vuoteen. Lasku on noin 5% luokkaa ja vaikutta ratkaisevasti sossukepu- hallituksen päästövähennyslaskelmiin.
Metsien kasvu sakkasi
Anonyymi
30163
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Lentokoneen sakatessa tulee työtää sauvasta syöksykirteeseen menon estäiseksi. Metsän kasvun sakatessa pitää vähentää hakkuita.
Kun ilma-aluksella halutaan lentää hitaampaa vaakalentoa, kohtauskulmaa täytyy kasvattaa eli nokan asentoa nostaa, jotta nopeuden hidastumisesta aiheutunut nostovoiman pieneneminen saadaan korvattua. Tiettyyn rajaan asti tämä onnistuu, mutta liiallinen kohtauskulma aiheuttaa ilmavirtauksen irtoamisen siiven pinnasta. Tätä kriittistä kohtauskulmaa kutsutaan sakkauskohtauskulmaksi ja vastaavaa vaakalennon mahdollistavaa nopeutta sakkausnopeudeksi. Tietyllä lentoasulla lentokone sakkaa aina samalla kohtauskulmalla, kun taas sakkausnopeus riippuu lentoasusta ja lentokoneen massasta (painosta).
Jyrkässä kaarrossa koneen jatkavuuden kiihtyvyysvektorin ja koneen putoamiskiihtyvyden muodostama resultanttivektori on suurempi kuin koneen putoamiskiihtyvyys, mikä johtaa siihen, että kone sakkaa suuremmalla nopeudella kuin vastaavalla lentoasulla vaakalennossa. Sakkausnopeus kasvaa painovoiman monikerran neliöjuuren verran. Esimerkiksi 60 asteen kaarto aiheuttaa kaksinkertaisen G-voiman. Neliöjuuri kahdesta on noin 1,4 ja siis sakkausnopeus on 1,4 kertaa suurempi kuin vastaavalla lentoasulla vaakalennossa.
Täyttä tietoa metsien kasvun sakkauksesta. http://www.windcraft.fi/aoa/mitaon.html
Sipilä ohjasi tovin Kepua ja hupsista, meni koko puolue syöksykierteeseen.
Kepukoitten ja sossukoitten hallitukselta menivät suunnitelmat uusiksi.
Ei+hätää.+
Joo, joillekin risukot ja pusikot ovat metsää.
Et siis ole koskaan käynyt edes Saksassa vaeltamassa, etkä näinollen ole koskaan nähnyt metsää, vain tikkupuupeltoa.
Olen toki vaeltanut Lapin erämaissa pystyyn kuolleiden ja tuulen kaatamien puiden joukossa.
Omissa metsissäni huolehdin, että metsä uudistetaan alle satavuotiaana. Nuorempi metsä sitoo paremmin hiiltä ja pitää paremmin vihreät toisten metsien suojelijat loitolla.
Toki jätän selkeästi joukossa olevat todella vanhat puut rauhaan, kuten myös luonnontilassa olevat suot. Viherurpot "tutkijat" käyvät seisomassa lehtimiesten kanssa suoni reunassa ja kirjoituttavat lehtiin suoni olevan vaarassa tuhoutua. Eihän se suo ole vielä ollut montaakaan sataa vuotta luonnontilassa.
Meillä+metsät+kasvoi+30%+paperilla,+kun+hiilitaseita+ynnättiin+EU:lle.+Nyt+paljastuu+tuokin+kepun+valehtelu+kun+niitä+puita+ei+löydykään.
Saksassa on yksipuulajisia metsiä. Onhan ne vanhoja ja järeitäkin paikoin
Ne ovat aikanaan istutettuja, nyt jo siis aika järeitä, mutta todellakin pääosin pelkkää kuusta, tai sitten jotain lehtipuuta, sekin aina yhtä lajia paikassaan. Aivan toista kuin suomalainen talousmetsä, jossa sentään jätetään lehtipuuta aina havupuiden joukkoon, ja usein luonnontaimien myötä havupuitakin on sekä kuusta että mäntyä, vaikka olisi istutettu vain toista.
Täydellinen tietämättömyys Saksan metsistä on kirjoituksesi tulos.
Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että puuston määrä Suomen metsissä on lisääntynyt, puiden ikä noussut, puut järeytyneet ja myös lahopuuta on enemmän samoin kuin sekametsää.
Onhan niitä risukoitakin, ja pusikoita. Sellaiset kuten kaupunkien hoitamattomat "metsät"
Muisteleppas kuinka monta kertaa Suomestakin on lähdetty Saksaan motojen kanssa myrskytuhoja korjaamaan. Syynä laajoihin tuhoihin on yksipuolinen puulajisto.
No, enää ei Saksaan tarvitse puunkorjuuseen lähteä, kirjanpainajan toukat hoitaa heillä metsät kuolioon, ne kun ovat niin yksipuolisia kuusikoita.
Sinäkö olet se ainoa siantuntija täällä?
Metsät kasvaa muuten tuolla ulkona luonnossa, ei paperilla. Ja siellä se kasvaa edelleen. Joka vuosi tulee yli 100 miljoonaa kuutiota uutta puuta. Siitä käytetään 70 miljoonaa, joten 30 miljoonaa kuutoita kasvua jää metsiin ylijäämänä joka vuosi.
Kahdessa vuodessa ylijäämä on 60 miljoonaa kuutiota, kymmenessä vuodessa 300 miljoonaa kuutiota, ja kun mennään 50 vuotta samalla tahdilla niin metsää on jo 1,5 miljardia kuutiota enemmän kuin nyt.
Tuolla vauhdilla siis metsiemme puumäärä tuplaantuisi 75 vuodessa. No näin ei käy, sillä jos niin kävisi, niin iso osa puista lahoaisi metsiin ja siitä syntyvä hiilidioksidipäästö olisi suurempi kuin metsien hiilen sidonta. Kasvu lakkaa eri puu lajeilla eri aikaan, lehtipuilla jo 50 vuodessa, kuusella 70-80 vuodessa ja männylläkin alle 100 vuodessa
60 vuotta sitten ei vielä mielikuvitusmajuri noudatettu metsätaloudessa idiootti Kekkosen suosikin Osaran mallia.
Saksassa kun tukkikuormaa viedään sahalle niin tukkeja mahtuu 3-4 kappaletta rinnakkain ja muutama päällekäin kuormaan. Esimerkki:
https://www.palfingerepsilon.com/en/Newsroom/Stories/Holztransport-Unterwegs-mit-Kleinheinz-Transport-und-Logistik_n_1526
Tässä vertailun vuoksi tyypillinen suomalainen "hammastikkukuljetus" sellun keittämöön Maaseudun Tulevaisuus lehdestä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/raskaan-sarjan-pikkujätti-taipuu-myös-metsäteille-1.180066
Ja sitten sanovat yllä jotain muuta, vaikka tämän näkee Saksassa kulkiessaan todeksi.
Koska MT ei avaudu, niin tässä toinen esimerkki Suomesta:
https://www.vastavalo.net/puutavaraauto-transport-logistics-rekka-maantiella-623496.html
Suomessa olisi kaikki edellytykset jalostaa puutavara aivan eri tasolle kuin keittämällä selluksi. Kasvattamalla puut tukkikokoon vetäisimme rahat kotiin.
Oletko oikeasti noin tyhmä?
Jotta saisi kunnon tukkeja, niin metsää on harvenettava muutamaan sataan runkoon per hehtaari. Siitä harvennuspuusta keitetään sitä sellua.
Mutta Leppähän kerskui maailman parhaimmalla metsänhoidolla. Valehteliko kepulaiseen tapaan?
Saksassa kuusi kasvaa lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin Suomessa.
Onneksi on ydinvoima, muuten kepulit olisivat hakanneet metsät monta kertaa 1940-luvun tyyliin 'kestävänä energiataloutena'.
Mikäpä on omia metsiä hakatessa.
Ei kuulu persuille eikä piiperöille.
Metsän ksvu hidastuu, koska on alettu vähentää avohakkuita. Vanha metsä kasvaa hitaammin luonnollisesti ja vaikka isompi puu poistetaan jatkuva kasvatrusta noudattaen aluskasvusto juroo useita vuosia ennen toipumistaan hyvään kasvuun.
Taas yksi väärä väittämä.
Viimeisessä valtakunnallisessa metsäinventaariossa todettiin että Suomen metsien tilavuus on edellisestä laskennasta kasvanut 30 miljardia kuutiometriä ja vuodesta 1950 lukien on 1005 miljardista kuutiometristä ja on nyt 2505 miljardia kuutiometriä eli enemmän kuin koskaan ja se kasvaa ja sitoo hiiltä enemmän kuin koskaan .
Eri vuosina kasvu on vaihdellut useastakin syystä eikä niitä kannata vertailla vaan pitkän ajan kehitystä.
Vuosittaisten muutosten syynä on erikokoisten hakkuiden lisäksi esimerkiksi lumi-, tuuli- ja hyönteistuhot ja etenkin Pohjoissuomen suurten suojelualueiden puuston hiilensidonnan heikkeneminen niiden ohittaessa parhaan hiilensidontaiän.
JK. Edellinen koskee lähinnä aloitusta ei siis edellistä kirjoitusta joka on asiallinen.
Pari pykälää ylempänä on hyvä kirjoitus aloittajan aiheesta.
Lisäisin siihen vielä sen että kun aloittaja väittää että metsin kasvu ensi kertaa viiteenkymmeneen vuoteen vähentynyt niin:
Hiilensidonnan muutokset perustuvat sen vuoden metsän kasvun muutoksiin.
Tarkastele luken tutkimuksen liitteenä olevaa taulukkoa asiasta vuosilta 1990 -2020.
Sen mukaan metsän hiilensidonta on vaihdellut 8 :n ja 32 miljoonan tonnin välillä ja suurimpia hiilensidonnan vuosittaisia vähennyksiä oli vuosina 1992, 1994,1997, 2007, 2010, 2013 ja 2018. Eli myös metsän kasvu on noina vuosina vähentynyt. Suurin vuosittainen vähennys oli 2010 eli n. 37,5 %.
Parhaiten Suomen metsien tilasta todistaa se että pitkällä aikavälillä eli 70 vuodessa on puuston määrä kasvanut 66 % ja metsän vuosikasvu lisääntynyt yli 100 %.
Hyvä kirjoitus edellä.
Lisäisin siihen vielä sen että Luken omassa tutkimuksessa todetaan lopuksi mitkä ovat syyt siihen että heidän tutkimuksessaan metsien kasvu olisi pysähtynyt.
He itse toteavat että "Kuivat kesät ja kasvuvoimia vievät käpysadot sekä ikärakenteen muutos riittävät selittämään viime vuosien kasvun heikkenemisen lähes kokonaan."
Yhdeksi syyksi arveltu liian harvaksi hakkuut taas selittää sillä että sillä pyritään suurempaan tukkiosuuteen pinotavaran asemasta,
Kaikesta tästä huolimatta tiedotusvälineet huutaa suureen ääneen kasvun hirveää romahdusta ja vaativat hakkuiden vähentämistä.