Miten varautua Venäjän painostukseen, jos Suomi hakisi Natoon? Asiantuntija vastaa

Suomen kannattaisi neuvotella pikaraidemenettely ja turvatakuut mahdollisen jäsenyysprosessin ajaksi, katsoo Henri Vanhanen.

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys herättää tällä hetkellä paljon keskustelua julkisuudessa. Kokoomuksen EU- ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen korostaa Twitter-keskustelussa mahdollisen jäsenyysprosessin ainutkertaisuutta. ”Nato-kortin voi pelata vain kerran” – minkä takia moni asia olisi valmisteltava ja varmistettava etukäteen.

– Nato tekee päätöksensä yksimielisesti. Tällöin Suomen olisi käytävä etukäteen keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kanssa ja varmistaa niiltä tuki. Mikään jäsenmaa ei saisi vastustaa jäsenyyttä tai olla niin sanottu heikko lenkki hakemusprosessin kannalta, Vanhanen painottaa.

Vanhasen mukaan yleensä hakemusprosessi kestää useista kuukausista vuoteen. Suomen Nato-yhteensopivuuden vuoksi hän arvioisi prosessin olevan todennäköisesti lyhyempi.

– Tästä huolimatta Suomen kannattaisi neuvotella itselleen pikaraidemenettely, jossa asia voitaisiin päättää tavallista nopeammin. Mitä lyhyempi hakemusprosessi, sitä vähemmän siihen mahdollisesti kohdistuvaa ulkoista painetta ja riskejä siihen ehtisi muodostua. Tämä luonnollisesti edistäisi hakemuksen sujuvuutta.

Suomen kannattaisi Vanhasen mukaan neuvotella lisäksi turvatakuut hakemusprosessin ajaksi joko suoraan Natolta tai Yhdysvalloilta sekä eurooppalaisilta jäsenmailta, kuten Saksalta ja Ranskalta.

– Tämä sitouttaisi muita vahvemmin prosessiin ja antaisi niille aikaa valmistella tukea Suomelle.

Vanhasen mielestä mahdollinen jäsenhakemus kannattaisi myös tehdä yhdessä Ruotsin kanssa.

– Tällöin Suomen olisi koordinoitava askeleet etukäteen sen kanssa. Samanaikaisuus sitoisi maiden turvallisuutta yhteen prosessin ajaksi tavalla, josta Suomikin hyötyisi – huomioiden muun muassa Ruotsin tiiviin USA-suhteen.

Vanhasen mukana hyvin olennaista olisi myös resilienssin vahvistaminen etukäteen niin, että Suomi kestäisi Venäjän todennäköisen painostuksen.

– Esimerkiksi rajapolitiikan on oltava kunnossa sekä valmius kestää taloudellista, sotilaallista ja energiapoliittista painetta tai jopa diplomaattisuhteiden katkaisua.

Näiden torjuntaan olisi Vanhasen mukaan hyvä koordinoida etukäteen tukea sekä Natolta että EU:lta. Nämä voisivat tarjota poliittisia ja sotilaallisia tukikeinoja erilaisia tilanteita varten.

Kansanäänestys ei ole pakollinen
Vanhanen huomauttaa, ettei sitäkään pidä unohtaa, että Nato vaatii hakijamaata osoittamaan riittävän kansallisen tuen jäsenyydelle.

– Tämän mittaaminen on kuitenkin jäsenmaan päätettävissä. Ideaalitilanne olisi, että enemmistön tuki saataisin kansalta ja eduskuntapuolueilta.

Vanhasen mukaan poliittisen johdon tulisi tehdä etukäteen päätös siitä, miten riittävä tuki varmistetaan demokraattisella tavalla.

– Kansanäänestys ei ole pakollinen ja sisältäisi vaikuttamisen riskit, mutta kannattavaa olisi ehkäistä sisäisesti jakavien tilanteiden muodostuminen.

Suomen kannattaisi Vanhasen mukaan myös miettiä viestintää ja diplomatiaa Venäjän suuntaan.

– Lupia ei tarvitse kysellä, mutta olisi strategisista syistä viisasta pyrkiä minimoimaan Venäjän todennäköisiä reaktioita – siitäkin huolimatta, että Suomen kyky tähän olisi rajallista. Suomen viestissä olisi hyvä korostaa ratkaisun kansallista ulottuvuutta ja vuoropuhelun jatkamista.

Vanhanen korostaa, että Nato-jäsenyyden hakeminen olisi paljon etukäteen suunnittelua edellyttävä päätös, jossa Suomella ei olisi turvallisuuspoliittisesti varaa epäonnistua.

– Tie on olemassa, mutta se ei ole riskitön ja vaatii erityistä pelisilmää.

Vanhanen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja hän on työskennellyt aiemmin muun muassa tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa.

https://www.verkkouutiset.fi/miten-varautua-venajan-painostukseen-jos-suomi-hakisi-natoon-asiantuntija-vastaa/
1960
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

"Miten varautua Venäjän painostukseen, jos Suomi hakisi Natoon?"

Asiantuntija vastaa: "Suomi voisi siirtää KOKO Oulun itsenäisyysparaatin kaluston itärajalle. Siletä olis sen jälkeen huono höökiä Suomeen."

Äänestä

Olen asiantuntija jopa huippu, jotkut käyttävät nimitystä arvostettu.

Äänestä

Suomen NATO-jäsenyyshakemus sisään heti välittömästi. 🙂

1Äänestä

Ystävällisellä sanalla ja NATOn jäsenyydellä pääsee paljon pidemmälle kuin ystävällisellä sanalla yksin.

Kuinka taistella kommunisteja vastaan, 450s. Otava.

1Äänestä

Turkki on Naton jäsen ja silti muuttumassa diktatuuriksi, Nato ei välitä, Nato hyödyttää vain amerikkalaisten sotateollusuutta, sitä paitsi mistä Suomi ottaisi rahat Naton jäsenmaksuihin koska muutenkin ulkomaa velka huippulukemissa

Äänestä
  • sosiaalituet ja ulkomaanapu ensin siitä riittää jo hetkeksi

    Äänestä

  • ” Nato hyödyttää vain amerikkalaisten sotateollusuutta”

    Outo väite siihen nähden, että poislukien F-35-koneet ei muuta USA:sta ole ostettu! Ps-vaunut tulee Saksasta, telahaupitset E-Koreasta, reserviläisten rynkyt Kiinasta, pari paattia Suomen telakalta, dronet Israelista jne!

    ” sitä paitsi mistä Suomi ottaisi rahat Naton jäsenmaksuihin koska muutenkin ulkomaa velka huippulukemissa”

    Natolla ei ole pysyviä joukkoja ja vuotuonen jäsenmaksu on matala (muistaakseni 30 miljoonaa €) ja mahtuu hyvin puolustusbudjettiin. Sillä 29 jäsenmaata pitää yllä Brysselin pääkonttoria!

    Muuta keskinäistä rahaliikennettä ei mailla ole!

    1Äänestä

  • Onko tiltu huolissaan Turkin ajautumisesta diktatuuriin? Tottahan se valitettavasti on, mutta Venäjään verrattuna Turkin diktatuuri toistaiseksi ei sen kummempaa ole.

    Miksi olla huolissaan Turkin diktatuurista, mutta ei Venäjän diktatuurista? Suomen valtiollinen riski ei ole Turkki, vaan Venäjä

    1Äänestä

Onko nyt joku ihmeen hätä, kun Natoon pitäisi liittyä suinpäin.

Äänestä
  • Voit sinä liittyä päin suinkin.

    Äänestä

Jos Suomi liittyisi sotakerhoon, itänaapurilla olisi syy hyökätä. Tällä hetkellä Suomi ei ole uhka venäjälle.

Äänestä
  • r.....ä ei ole mitään oikeutta tai syytä hyökätä Suomeen vaikka olisimme puolustusliiton jäseniä

    1Äänestä

  • Kysehän näin suomalaisesta näkökulmasta katsottuna onkin Venäjän uhka Suomelle. Ja Suomen ainoa syy liittyä,Natoon on Venäjän uhka. Ja siitähän eli natojäsenyydestä, nyt keskustellaan Suomessa. Venäjällä on tietysti oma näkökulmansa, jota toitkin esille, mutta se ei liity Suomen natojäsenyyskeskusteluun eikä Suomi käytännössä voi vaikuttaa Venäjän mielipiteisiin eikä takuulla pidä jättää omaa turvallisuuttaan niiden varaan.

    Sitä ei tähän asti ole mitenkään konkreettisesti Venäjä tuonut esiin, mutta nyt on. Putinin etupiirivaatimukset ovat erittäin selvä uhka Suomen itsenäisyydelle nytkin, kuten se oli 1930-luvullakin, kun Hitler ja Stalin Suomen kannalta katsottuna vastaavanlaisen etupiirisopimuksen solmivat. Se johti talvisotaan ja toiseen maailmansotaan. Kyllä tuossa, jos missä, on nyt perusteet hakeutua Natoon jäseneksi nykyisen tiiviin yhteistyökumppanuuden sijaan. Käytännössä mitään oleellista konkreettista muutosta Suomessa se ei vaadi, mutta Naton kattava turva tulisi nykyisten toimien lisäksi.

    1Äänestä

Niinistöltä Tiukkasanainen viesti Nato-LUOPIOILLE!

" Suomen tilanne selvä, vakaa ja rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja. Kiiruhtamisen vastapainoa on maltti. Menikö perille?"

Äänestä
  • Tiltu taitaa nyt olla huolissaan. Suomen tilanne on selvä, sitä ei epäillä. Ja Suomi on määritellyt itselleen nk nato-option, jota käytetään jos tilanne niin vaatii ja Nato on useaankin kertaan todennut pitävänsä ovet auki.

    Nyt Putin on esittänyt vastimuksia luoda etupiirijako taas Eurooppaan kuten Hitler ja Stalin aikanaan tekivät. Se sopimus tuolloin johti toiseen maailmansotaan ja talvisotaan.

    Nyt keskustelua käydään siitä, olisiko nato-option käyttö eli lähettää jäsenhakemus Natoon nyt ajankohtaista. Ja jos ei, niin mikä tai millainen tilanne sitten tarvitaan, jotta nato-optiota Suomessa käytetään. Vielä ei Venäjä ole aloittanut sotaa ja kun tiedetään, että Nato ei ota jäsenikseen sotaa käyviä eikä vakavien ’sotilasteknisen’ toimenpiteiden (Putinin kiertoilmaus hyökkäykselle) kohteena olevaa maata, niin kysymys Suomen natojäsenyydestä on erittäin ajankohtainen.

    Jos tiltulta asiaa kysyttäisiin, niin sehän on selvää, että sellaista tilannetta ei ole olemassakaan, että Suomi käyttäisi nato-optiotaan. Turhaan sinä tiltu sitä täällä enää toitotat.

    1Äänestä

Niinistö sanoi tänään että hänen mielipiteensä natosta ei ole muuttunut. Hän on sanonut että vain kansanäänestyksen kautta natoon.

Äänestä
  • Natsi-Venäjän yhteyteen ei kukaan ole ilmoittanut haluavansa.

    Siinäpä se.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Natsi-Venäjän yhteyteen ei kukaan ole ilmoittanut haluavansa.

    Siinäpä se.

    Joko äänestit ja koska olet lähdössä Natoooooooooooooon?

    Äänestä

Vanhanen näkyy tietävän että NATOon liittyminen on riski Suomelle kun esittää niin monia erilaisia ehtoja liittymisen toteuttamiselle eli mitä järkeä on liittyä koko NATOon kun siitä tulee rasite Suomen ja Venäjän välisille suhteille eikä paranna Suomen puolustusta mitenkään.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Suomen kannattaisi neuvotella pikaraidemenettely ja turvatakuut mahdollisen jäsenyysprosessin ajaksi, katsoo Henri Vanhanen.

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys herättää tällä hetkellä paljon keskustelua julkisuudessa. Kokoomuksen EU- ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen korostaa Twitter-keskustelussa mahdollisen jäsenyysprosessin ainutkertaisuutta. ”Nato-kortin voi pelata vain kerran” – minkä takia moni asia olisi valmisteltava ja varmistettava etukäteen.

– Nato tekee päätöksensä yksimielisesti. Tällöin Suomen olisi käytävä etukäteen keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kanssa ja varmistaa niiltä tuki. Mikään jäsenmaa ei saisi vastustaa jäsenyyttä tai olla niin sanottu heikko lenkki hakemusprosessin kannalta, Vanhanen painottaa.

Vanhasen mukaan yleensä hakemusprosessi kestää useista kuukausista vuoteen. Suomen Nato-yhteensopivuuden vuoksi hän arvioisi prosessin olevan todennäköisesti lyhyempi.

– Tästä huolimatta Suomen kannattaisi neuvotella itselleen pikaraidemenettely, jossa asia voitaisiin päättää tavallista nopeammin. Mitä lyhyempi hakemusprosessi, sitä vähemmän siihen mahdollisesti kohdistuvaa ulkoista painetta ja riskejä siihen ehtisi muodostua. Tämä luonnollisesti edistäisi hakemuksen sujuvuutta.

Suomen kannattaisi Vanhasen mukaan neuvotella lisäksi turvatakuut hakemusprosessin ajaksi joko suoraan Natolta tai Yhdysvalloilta sekä eurooppalaisilta jäsenmailta, kuten Saksalta ja Ranskalta.

– Tämä sitouttaisi muita vahvemmin prosessiin ja antaisi niille aikaa valmistella tukea Suomelle.

Vanhasen mielestä mahdollinen jäsenhakemus kannattaisi myös tehdä yhdessä Ruotsin kanssa.

– Tällöin Suomen olisi koordinoitava askeleet etukäteen sen kanssa. Samanaikaisuus sitoisi maiden turvallisuutta yhteen prosessin ajaksi tavalla, josta Suomikin hyötyisi – huomioiden muun muassa Ruotsin tiiviin USA-suhteen.

Vanhasen mukana hyvin olennaista olisi myös resilienssin vahvistaminen etukäteen niin, että Suomi kestäisi Venäjän todennäköisen painostuksen.

– Esimerkiksi rajapolitiikan on oltava kunnossa sekä valmius kestää taloudellista, sotilaallista ja energiapoliittista painetta tai jopa diplomaattisuhteiden katkaisua.

Näiden torjuntaan olisi Vanhasen mukaan hyvä koordinoida etukäteen tukea sekä Natolta että EU:lta. Nämä voisivat tarjota poliittisia ja sotilaallisia tukikeinoja erilaisia tilanteita varten.

Kansanäänestys ei ole pakollinen
Vanhanen huomauttaa, ettei sitäkään pidä unohtaa, että Nato vaatii hakijamaata osoittamaan riittävän kansallisen tuen jäsenyydelle.

– Tämän mittaaminen on kuitenkin jäsenmaan päätettävissä. Ideaalitilanne olisi, että enemmistön tuki saataisin kansalta ja eduskuntapuolueilta.

Vanhasen mukaan poliittisen johdon tulisi tehdä etukäteen päätös siitä, miten riittävä tuki varmistetaan demokraattisella tavalla.

– Kansanäänestys ei ole pakollinen ja sisältäisi vaikuttamisen riskit, mutta kannattavaa olisi ehkäistä sisäisesti jakavien tilanteiden muodostuminen.

Suomen kannattaisi Vanhasen mukaan myös miettiä viestintää ja diplomatiaa Venäjän suuntaan.

– Lupia ei tarvitse kysellä, mutta olisi strategisista syistä viisasta pyrkiä minimoimaan Venäjän todennäköisiä reaktioita – siitäkin huolimatta, että Suomen kyky tähän olisi rajallista. Suomen viestissä olisi hyvä korostaa ratkaisun kansallista ulottuvuutta ja vuoropuhelun jatkamista.

Vanhanen korostaa, että Nato-jäsenyyden hakeminen olisi paljon etukäteen suunnittelua edellyttävä päätös, jossa Suomella ei olisi turvallisuuspoliittisesti varaa epäonnistua.

– Tie on olemassa, mutta se ei ole riskitön ja vaatii erityistä pelisilmää.

Vanhanen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja hän on työskennellyt aiemmin muun muassa tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa.

https://www.verkkouutiset.fi/miten-varautua-venajan-painostukseen-jos-suomi-hakisi-natoon-asiantuntija-vastaa/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu