Jos liikuttelen tankoa vaikkapa kuuhun päin ja takaisin, meneekö tanko kasaan ja venyy. Esim. työnnän tankoa metrin, niin siinä kulkee metrin tiivistymä joka kulkee enintäin valon nopeudella maasta kuuhun?
Entä jos olisi täysin kasaan menemätöntä (kuvitteellista) materiaalia.
jäykkä tanko maasta kuuhun viestimenä
Anonyymi
26
127
Vastaukset
Ei se signaali kulje väliaineessa kuin ko. väliaineen ominaisella nopeudella, eli teräksen tapauksessa suunnilleen viisi kilometriä sekunnissa tangon suuntaisesti.
- Anonyymi
Täysin kasaan menemätön teoreettinen materiaali ei sovi yhteen suhteellisuusteorian kanssa siksi, että sellaisessa voisi signaali edetä valoa nopeammin.
- Anonyymi
Yritin vetää johtopäätöksiä:
Elikkä väliaine muuttaa aina muotoaan, jotta voima voisi välittyä sen kautta ja voimaa tarvitaan kiihtyvään liikkeeseen eli liiketilan muutokseen. Informatio siis välittyisi liiketilan muutoksen avulla. Ja tuo kimmoton materiaali on suhteellisuusteoreettinen mahdottomuus .
Tämä oli ehkä enemmän kysymys kuin vastaus- Anonyymi
"kimmoton" on ehkä väärä sana
- Anonyymi
Kaikki materiaali koostuu atomeista. Kun työnnät tankoa toisesta päästä, työnnät siinä päässä olevia atomeita, jotka taas työntävät vieressään olevia atomeita, ja niin edelleen. Käytännössä työntö siis etenee tangossa paineaaltona, eli äänenä. Missään väliaineessa ääni ei etene yli valonnopeutta, joten tangon työntely ei voi kuljettaa informaatiota yli valonnopeudella, ja käytännössä se jää tietysti aina murto-osaan valonnopeudesta.
- Anonyymi
mitään kiinteää ei olekaan. on vain voimakenttiä.
voimat välittyvät kenttien välityksellä viiveellä - Anonyymi
Jos kuunatsien kanssa haluaa viestejä välittää niin sitten tankoon täytyy laittaa melkoinen mutka ja tangon taipuminen mutkan kohdalla tuo melkoisia haasteita.
- Anonyymi
Otetaan esimerkisi kuulalaakeri, joka rakennettaisiin maapallon ympärille vaikapa päiväntasaajan kohdalle. Havaintokohdalle laakerin ulkokehään jätettäisiin 1 metrin katkosaukko. Kun nyt sysättäisiin laakerin ulkokehää liikkeelle, olisiko metrin päässä olevan ulkokehän vastakkaisen pään liikkeessä muka jotain viivettä?
Entä jos sitä katkoskohtaa ei tehtäisikään?- Anonyymi
Tietysti olisi viivettä. Mikään ei liiku yli valonnopeudella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietysti olisi viivettä. Mikään ei liiku yli valonnopeudella.
Missä se viive näkyy jos ulkokehä on ehjä ilman katkosta?
- Anonyymi
Laakeri ilmeisesti menisi kasaan tönäisystä.
Tihentymä sitten liikkuisi jolloin nopeudella maapallon ympäri.
Katkoton laakeri lisäksi venysi toisella puolella tönäisykohtaa.
Muutenhan tapahtuma olisi viiveetön. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laakeri ilmeisesti menisi kasaan tönäisystä.
Tihentymä sitten liikkuisi jolloin nopeudella maapallon ympäri.
Katkoton laakeri lisäksi venysi toisella puolella tönäisykohtaa.
Muutenhan tapahtuma olisi viiveetön.Suhteellisuusteoriasta näyttää seuraavan ettei voi olla "täysin kiinteää" kappaletta vaan kaikki venyy
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laakeri ilmeisesti menisi kasaan tönäisystä.
Tihentymä sitten liikkuisi jolloin nopeudella maapallon ympäri.
Katkoton laakeri lisäksi venysi toisella puolella tönäisykohtaa.
Muutenhan tapahtuma olisi viiveetön.Kuulalaakerin vähäinen kitka estäisi sen että teräs painuisi kasaan tai venyisi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suhteellisuusteoriasta näyttää seuraavan ettei voi olla "täysin kiinteää" kappaletta vaan kaikki venyy
Ei, kyllä se seuraa jo ihan atomiopista. Kaikki materiaali koostuu atomeista, ja kaikki esineiden välinen vuorovaikutus on vain atomien vaikutusta toisiinsa. Jos työnnät yhtä atomia, se ei välittömästi työnnä seuraavaa eteenpäin vaan lähestyy sitä hieman, jolloin ytimien välinen hylkimisvaikutus saa seuraavan siirtymään eteenpäin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei, kyllä se seuraa jo ihan atomiopista. Kaikki materiaali koostuu atomeista, ja kaikki esineiden välinen vuorovaikutus on vain atomien vaikutusta toisiinsa. Jos työnnät yhtä atomia, se ei välittömästi työnnä seuraavaa eteenpäin vaan lähestyy sitä hieman, jolloin ytimien välinen hylkimisvaikutus saa seuraavan siirtymään eteenpäin.
Suhteellisuusteoria ei tarvitse atomioppia.
Seuraa suhteellisuusteoriasta ilman atomioppia. Se olisi voimassa ilman esim kvanttimekaniikkaa.
Se että sulla on joku toinen selitys ei poista ensimmäistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuulalaakerin vähäinen kitka estäisi sen että teräs painuisi kasaan tai venyisi?
Tämä laakeri ei tarvitsisi niitä kuulia lainkaan, painovoima vetäisi ulkokehää tasaisesti joka puolelta maapalloa, eli ulkokehä kelluisi irti maanpinnasta.
Se että pyörisikö tämä "laakeri" maapallon mukana samaan tahtiin, vai edistäisikö tai jätättäisikö, se onkin toinen pähkäily. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä laakeri ei tarvitsisi niitä kuulia lainkaan, painovoima vetäisi ulkokehää tasaisesti joka puolelta maapalloa, eli ulkokehä kelluisi irti maanpinnasta.
Se että pyörisikö tämä "laakeri" maapallon mukana samaan tahtiin, vai edistäisikö tai jätättäisikö, se onkin toinen pähkäily.Olisiko tila kuitenkin labiili eli pienikin häiriö saisi lopulta törmäämään maahan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisiko tila kuitenkin labiili eli pienikin häiriö saisi lopulta törmäämään maahan.
Tilanne vastaa keskustähteä kiertävää rengasmaailmaa, joka tunnetusti on labiili.
http://www.brannenworks.com/GE253/ringworld.pdf
- Anonyymi
Jos tanko muodostuisi tavanomaisista atomeista kidehilassa (metalli, keramiikka tms) niin siinä mekaaninen häiriö ei voi edetä nopeammin kuin ääni kyseisessä aineessa.
Atomit pysyvät kidehilassa paikallaan sähkömagneettisten voimien avulla. Nuo voimat etenevät korkeintaan valon nopeudella, joten yhdestä atomista liike kytkeytyy toiseen korkeintaan tuolla nopeudella. Se toinen atomi jota näin työnnetään lähtee liikkeelle tietenkin viiveellä, kun sen massaa on ensin voiman kiihdytettävä. Äänen nopeus aineessa määräytyy juuri tuosta peräkkäin toisiinsa kytkeytyvien atomien massoista ja niiden välisistä jousivakioista.
Tihein tunnettu aineen olomuoto neutronium muodostuu neutronitähdessä toisiaan koskettavista neutroneista. Siinä äänen nopeus eli mekaanisen häiriön etenemisnopeus on ylimmillään luokkaa 0.63 c eli kuitenkin selvästi alle valon nopeuden c. Jos kyseessä on metallitanko, se tietysti taipuisi, ei se nyt venymään ala.
Kuvitteellisessa täysin kiinteässä tangossa ei olisi mitään viivettä, vaikka se tanko olisi kuinka pitkä.Metallien yksi yhteinen tunnusmerkki on elastisuus, esimerkiksi kulta on kaikkein venymiskykyisin alkuaine.
Mikä on "kiinteä"? Terästangossa mekaaninen informaatio, kuten tönäisy tai kolautus terästangon päähän liikkuu noin viisi kilometriä sekunnissa. Oletetaan kilometrin pituinen yhdeksi hitsattu ratakisko, jota kalautetaan pajavasaralla toiseen päähän. Tangon toisessa päässä korva kiinni tangossa kuulee pamauksen noin 0,2 sekunnin kuluttua lyönnistä.
Mekaanisesti ei tangon tönäisy eroa mitenkään tangon lyömisestä, sillä myös tönäisyn vaikutus siirtyy terästangossa noin viisi kilometriä sekunnissa.Kollimaattori kirjoitti:
Metallien yksi yhteinen tunnusmerkki on elastisuus, esimerkiksi kulta on kaikkein venymiskykyisin alkuaine.
Mikä on "kiinteä"? Terästangossa mekaaninen informaatio, kuten tönäisy tai kolautus terästangon päähän liikkuu noin viisi kilometriä sekunnissa. Oletetaan kilometrin pituinen yhdeksi hitsattu ratakisko, jota kalautetaan pajavasaralla toiseen päähän. Tangon toisessa päässä korva kiinni tangossa kuulee pamauksen noin 0,2 sekunnin kuluttua lyönnistä.
Mekaanisesti ei tangon tönäisy eroa mitenkään tangon lyömisestä, sillä myös tönäisyn vaikutus siirtyy terästangossa noin viisi kilometriä sekunnissa.<<Metallien yksi yhteinen tunnusmerkki on elastisuus, esimerkiksi kulta on kaikkein venymiskykyisin alkuaine.>>
Totta, mutta en puhunut yleisesti metallista, vaan puhuin tämän ketjun aiheesta eli siitä rautatangosta joka menee maasta kuuhun. Ei se veny. Ihan samalla tavalla jos sulla on kilometrin pitkä 1 mm paksu rautalanka joka on suora ja joka on kiinnitetty jonnekin, ei se tule venymään jos vedät sitä, se tulee katkeamaan.
<<Mikä on "kiinteä"?>>
Tässä en myöskään puhunut kiinteydestä yleisesti, vaan puhuin kuvitteellisesta täysin kiinteästä tangosta. Ja kuvitteellisella tässä tapauksessa tarkoitan että se on täysin kuvitteellinen ja täysin mahdoton asia. Mikään ei ole täysin kiinteä todellisuudessa.Trexnonar kirjoitti:
<<Metallien yksi yhteinen tunnusmerkki on elastisuus, esimerkiksi kulta on kaikkein venymiskykyisin alkuaine.>>
Totta, mutta en puhunut yleisesti metallista, vaan puhuin tämän ketjun aiheesta eli siitä rautatangosta joka menee maasta kuuhun. Ei se veny. Ihan samalla tavalla jos sulla on kilometrin pitkä 1 mm paksu rautalanka joka on suora ja joka on kiinnitetty jonnekin, ei se tule venymään jos vedät sitä, se tulee katkeamaan.
<<Mikä on "kiinteä"?>>
Tässä en myöskään puhunut kiinteydestä yleisesti, vaan puhuin kuvitteellisesta täysin kiinteästä tangosta. Ja kuvitteellisella tässä tapauksessa tarkoitan että se on täysin kuvitteellinen ja täysin mahdoton asia. Mikään ei ole täysin kiinteä todellisuudessa.Rauta erityisesti ja teräskin aika hyvin ovat venyviä, venyvät siis vedossa paljonkin, ennen kuin murtuvat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Venyvyys
Hiilipitoinen takorauta on taas haurasta, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö valurautakin jonkin verran venyisi vetorasituksessa napsahtamatta heti poikki.
Venyvyys on tärkeä tekijä rakenteissa, sillä venyvyys tarkoittaa myös joustavuutta. Tyypillisesti metalleja sekä muokataan venyttämällä että metallien venyvyyttä käytetään hyväksi rakenteissa.
Kuvitteelliset materiaalit taasen ovat kuvitteellisia materiaaleja, ne eivät ole olemassa, eikä niiden ominaisuuksia pohtimalla saada ulos mitään hyödyllistä dataa.Kollimaattori kirjoitti:
Rauta erityisesti ja teräskin aika hyvin ovat venyviä, venyvät siis vedossa paljonkin, ennen kuin murtuvat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Venyvyys
Hiilipitoinen takorauta on taas haurasta, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö valurautakin jonkin verran venyisi vetorasituksessa napsahtamatta heti poikki.
Venyvyys on tärkeä tekijä rakenteissa, sillä venyvyys tarkoittaa myös joustavuutta. Tyypillisesti metalleja sekä muokataan venyttämällä että metallien venyvyyttä käytetään hyväksi rakenteissa.
Kuvitteelliset materiaalit taasen ovat kuvitteellisia materiaaleja, ne eivät ole olemassa, eikä niiden ominaisuuksia pohtimalla saada ulos mitään hyödyllistä dataa.<<Rauta erityisesti ja teräskin aika hyvin ovat venyviä, venyvät siis vedossa paljonkin, ennen kuin murtuvat.>>
Jos sulla on 384400 km pitkä rautatanko jonka paksuus on 3 cm, kuinka monta metriä tai kilometriä se venyy ennen kun se katkeaa, jos sitä alkaa vetämään maasta kuuhun? Ja miten tämä lasketaan?- Anonyymi
Trexnonar kirjoitti:
<<Rauta erityisesti ja teräskin aika hyvin ovat venyviä, venyvät siis vedossa paljonkin, ennen kuin murtuvat.>>
Jos sulla on 384400 km pitkä rautatanko jonka paksuus on 3 cm, kuinka monta metriä tai kilometriä se venyy ennen kun se katkeaa, jos sitä alkaa vetämään maasta kuuhun? Ja miten tämä lasketaan?Avaruushissiä (space elevator) käsittelevillä sivuilla on noita laskettu eli Maapallon gravitaation tuottaman voiman vuoksi terästanko katkeaisi oman massansa vuoksi kauan ennen kuin se ulottuisi Maapallon pinnasta geosynkroniselle radalle (35786 km) asti.
https://www.azom.com/article.aspx?ArticleID=16371
Teräs kestää 550 MPa vetoa, avaruushissin materiaalin olisi kestettävä 50000 MPa vetolujuutta eli luokkaa 90 - kertainen määrä voimaa. Maasta Kuuhun ulottuvalle tangolle lujuusvaatimukset ovat samaa suuruusluokkaa.
Venymättömät ja kokoonpuristumattomat aineet ovat täysin epäfysikaalisia eli niitä ei oikeasti voi olla olemassa. Epäfysikaalisista aineista aiheutuvien paradoksien miettimiseen ei kannata tuhlata aikaansa.
Atomeista koostuvissa todellisissa materiaaleissa mekaaninen häiriö (ääni) etenee kahden atomin välillä korkeintaan valon nopeudella jo siksikin, että atomit kytkeytyvät toisiinsa sähkömagneettisilla kentillä. Atomien massat hidastavat tuon häiriön etenemistä merkittävästi alle valon nopeuden.
- Anonyymi
Lässyn lässyn koko tämä ketju. Kaikkeen sitä aikaa käytetäänkin!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riitta-Liisa ja Toni Roponen: Ero! Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa.
Riitta-Liisa ja Toni Roponen eroavat. Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa. – Talvi on ollut elämäni synk802877Sinä vain tulit elämääni
Ja joku tarkoitus sillä on ollut. Näyttämään mitä olen ja kuinka arvokas voisin olla. Se muutti ja käänsi elämäni suunna911676Tiesitkö mies
Kuinka paljon mulla oli tunteita sua kohtaan? Jos et tiennyt,olisiko tietäminen vaikuttanut tapahtumiin? Ihmettelen kyll771491Millaisia ajatuksia on kaivatusta ja tilanteestanne tänään?
Kerro omista mietteistäsi tai lähetä terveisiä. Ehkä hän lukee ja lähettää sinulle takaisin omia mietteitään.651408- 1311363
- 1461256
Toivottavasti et mussukka elättele toiveita meikäläisen suhteen
Tiedän mitä olet touhunnut joten aivan turha haaveilla mistään enää 👍1581220Jos siis saamme
Sen keskusteluyhteyden niin olisitko jo sinäkin rehellinen ❤️🙏 ne jää meidän välisiksi kaikki. Tarvitsemme toisiamme, j931138Mies, mitä minun pitäisi tehdä
Niin, mitä naisen siis pitäisi tehdä, että lähestyisit ja tekisit aloitteen? Mikä on riittävä kiinnostuksen osoitus juur771118- 741117