Eväkölit ja peräsinevät muotoillaan poikkeuksetta hydrodynaamisiksi profiileiksi, mutta entä pitkäkölisten veneinen kölit? Onko nekin muodoltaan valtavia NACA-profiileja tms.? Ja toimiiko profiilimuoto ylipäätään skaalautuvasti, jolloin pitkäkölikin voisi olla hydrodynaamisesti tehokas, jolloin merkittävin vastus syntyisi eväköliä suuremmasta märkäpinta-alasta.
Jos esim. osa pitkäkölisten köleistä on NACA tms. profiileja ja osa ei sinne päinkään, niin missä veneissä tällainen hydrodynaamisesti hyvä pitkäköli mahdollisesti olisi?
Sen verran olen katsellut, ettei ainkaan ns. täyskölillä varustetuissa CA tyyppisissä kostereissa yms. , jossa köli alkaa loivasti ihan keulasta asti, ei ole minkään sortin profiilimuotoa havaittavissa, mutta entä pitkäkölisissä, joissa köli alkaa jyrkemmin?
Tämä tuli lähinnä mieleen siitä, että miksei myös pitkäköli voisi olla naca tms. profiili?
Pitkäkölisen köliprofiili, NACA tms.?
7
210
Vastaukset
- Anonyymi
Onhan niissä tietysti NACA-profiili, jos suunnittelija ja valmistaja ovat olleet alkuunkaan tehtäviensä tasalla. NACA-profiilit skaalautuvat hyvin eri mittasuhteisiin. Niitä löytyy eri paksuussuhteille.
Mutta ei se NACA-profili pelasta pitkäkölistä huonolta nostovoima-vastus suhteelta. Se tulee jo päämitoista. - Anonyymi
Pitkäkölinen on veneiden aatelisia ja kokeneiden merimiesten valita.
- Anonyymi
Kai pitkiinkin köleihin voi jonkunlaisen NACA-profiilin muotoilla, mutta se jää väkisin vaisuksi ja merkitykseltään vähäiseksi, ellei mitättömäksi. Pitkät kölit tehdään kestämään ja vakauttamaan menoa, eikä niillä varustetuilla pursilla tavoitella nopeutta. Jos pitkään köliin saisi hyödyllisen NACA-profiilin heikentämättä kölin kestävyyttä, se olisi varmaan jo yleisessä käytössä. Näin näkee tämän asian mm. Nauticatien pitkiä kölejä arvostava Meripoikanen.
- Anonyymi
Kysymys on hyvä!
Pitkäkölisen perusongelma lienee kölin mittasuhteissa, kuten edellä jo mainittiinkin. Purjeveneiden "tavallisella" nopeusalueella toimivat oman kokemukseni perusteella parhaiten hydrodynaamiset profiilit, joiden suurin paksuus on noin 10 - 12% jänteen pituudesta (tai evän leveydestä, miten asian nyt haluaa ilmaista).
Paksuimman kohdan etäisyys profiilin johtoreunasta vaikuttaa suuresti siihen millä nopeusalueilla profiili on tehokkaimmillaan, mutta se ei kuulu varsinaisesti tähän kysymykseen.
Yllä olevan "nyrkkisäännön" mukaan pitkästä kölistä tulee profiililtaan aivan liian litteä ja sellaisena varmaankin tehoton.
Jos kysymyksessäsi on niin sanottu käytännön ulottuvuus ja haluaisit etsiä / kehittää pitkään köliin mahdollisimman toimivan profiilin, kannattaa perehtyä NACA-järjestelmään laajemminkin: melko yllättävien mittasuhteiden pohjalta on muokattavissa profiili, jonka virtausvastuksen ja nosteen suhde on kohtuullinen, jopa hyvä. Näin varsinkin matkaveneessä, josta ei tarvitse puristaa irti kaikkea mahdollista vauhtipotentiaalia.
Jos suunnittelet aiheeseen liittyen jotakin projektia, toivotan onnea ja kärsivällisyyttä!- Anonyymi
Ei se paksuus tee profiilista hyvää. Eväkölissä optimoidaan miten saadaan paino sijoitettua köliin ja silti pidettyä evä riittävän hoikkana. Silloin usein päädytään reiluun 10%, joskus 15-18% alueelle.
Vastus on pienempi hoikissa profiileissa ja nostovoima pysyy samana eli ne ovat parempia. Ongelmaksi tulisi suuret kohtauskulmat, joilla ohut sakkaa aiemmin kuin paksu. Mutta pitkäkölisen mittasuhteilla tämä ei ole ongelma. Se ei toimi alkuunkaan 2D profiilin eli äärimmäisen syvän kölin tavoin, vaan sakkaa paljon paljon myöhemmin ja on paljon paljon tehottomanpi eli nostovoima on pienempi ja vastus suurempi samalla kohtauskulmalla.
Ei siis ole mikään ongelma, että pitkäkölisen profiili on hoikka. Ongelma on itse päämitoissa. Eväköli on paljon tehokkaampi. Syvä ja kapea eväköli on erityisen tehokas, mutta se vaatii jo paksuutta profiiliin, jotta ei sakkaa liian herkästi.
- Anonyymi
Metriluokkien veneiden kölit ovat evämäisiä verrattuna esim. CA-köleihin. Silti niiden jänne on niin pitkä, ettei niihin järkevää profiilin paksuutta saa. Johtoreuna on kyllä pyöreä ja köli päätyy ohueen, jopa terävään peräsimen jättöreunaan. Pinta-alaa on niin paljon, että erittäin hyvin niillä nousukulmien puolesta kryssii, märkäpinta vain on hidaste. Luokkasääntö estää tehokkaasti rungon muotoilun niin, että märkäpinta edes uusissa eväkölisissä olisi varsinaisesti pieni, runko on edelleen oleellinen osa köliä.
- Anonyymi
Köli olkoon koko pituudeltaan osa osin epäsymmetristä ja symmetristä runkoa, jossa vastusominaisuudet pysyvät samoina virtaussuunnan vaihtuessa päinvastaiseksi. Ainiin, proa keksittiin jo 1300v-? sitten ja toimii yhä vieläkin. Ohjausairon vaihto perästä keulaa shuntin yhteydessä ja muita sivuvaikutuksia luvassa, myönnetään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riitta-Liisa ja Toni Roponen: Ero! Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa.
Riitta-Liisa ja Toni Roponen eroavat. Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa. – Talvi on ollut elämäni synk913829Sinä vain tulit elämääni
Ja joku tarkoitus sillä on ollut. Näyttämään mitä olen ja kuinka arvokas voisin olla. Se muutti ja käänsi elämäni suunna921989Tiesitkö mies
Kuinka paljon mulla oli tunteita sua kohtaan? Jos et tiennyt,olisiko tietäminen vaikuttanut tapahtumiin? Ihmettelen kyll871803- 1441672
- 1621493
Mies, mitä minun pitäisi tehdä
Niin, mitä naisen siis pitäisi tehdä, että lähestyisit ja tekisit aloitteen? Mikä on riittävä kiinnostuksen osoitus juur1021493Millaisia ajatuksia on kaivatusta ja tilanteestanne tänään?
Kerro omista mietteistäsi tai lähetä terveisiä. Ehkä hän lukee ja lähettää sinulle takaisin omia mietteitään.651478Toivottavasti et mussukka elättele toiveita meikäläisen suhteen
Tiedän mitä olet touhunnut joten aivan turha haaveilla mistään enää 👍1671432Jos siis saamme
Sen keskusteluyhteyden niin olisitko jo sinäkin rehellinen ❤️🙏 ne jää meidän välisiksi kaikki. Tarvitsemme toisiamme, j1001344- 861297