USA:n uhka?

aina kannattaa olla varuillaan, kun maa toimii maailmanpoliisina, mutta eiköhän sitä jotain huomattaisi, jos sellaista suunnittelisivat.

niitten tarvitse tehdä sitä sotilaalisesti....ne luultavammin tekee sen käyttäen välikäsiä..joita varmaan on...isot kansalliset yhtiöt

Tuota pitäisi kysyä maailman ihmisiltä, joiden enemmistö (www.gallup-international.com) on sitä mieltä, että USA:n ulkopolitiikalla on negatiivinen vaikutus heihin, heidän kotimaahansa ja turvallisuuteensa.

http://www.voice-of-the-people.net/ContentFiles/docs\Terrorism_and_US_foreign_policy.pdf

Miksi USA muodostaa uhkan myös meille eurooppalaisille? Koska USA on asettanut omat etunsa muiden kansojen edelle niin, että se on valmis turvaamaan ne vaikka asein, kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta. Valtioiden välillähän on aina eturistiriitoja, mutta ne pyritään ratkomaan neuvotteluin ja taloudellisessa mielessä kilpailulla, mutta niin että pelisäännöt ovat kaikille samat. USA poikkeaa tästä linjasta. Sen asevarustelu/sotimisbudjetti on yhtä suuri, mitä koko muun maailman yhteensä ja se on ilmoittanut käyttävänsä tarvittaessa tuota ylivoimaista aseistusstaan, sotilaallista voimaa, omien etujensa turvaamiseksi, vaikka sitten rikkoen kansainvälisiä sopimuksia.

USA on myös päättänyt ottaa haltuun lähi-idän öljykenttiä oman energiansaantinsa turvaamiseksi väkivalloin.

Vedenpitävät todisteet näille näkemyksille oheisessa kirjoituksessa tarkemmin;

********************************************

Irakin haltuunotosta ja valtaamisesta on selviä, terrorisotaa pidempiaikaisia suunnitelmia.

Huhtikuussa 2001, siis jo viisi kuukautta ennen syyskuun 11. päivän terrori-iskuja, varapresidentti Dick Cheneyn vahvistettavaksi jätettiin asiakirja "Strategic Energy Policy Challenges For The 21st Century" (Strategiset energiapoliittiset haasteet 21. vuosisadalle). Skotlantilainen Sunday Herald lehti on tuonut 6.10.2002 uudelleen esiin tämän asiakirjan.

Asiakirjan Irakin öljyä koskevia selkeitä suunnitelmia esitellään sivulla:

http://www.sundayherald.com/28224

George Bush vanhemman aikaisen ulkoministerin, James Bakerin johtaman konservatiivisen ns. "think tank" -instituutin (James A. Baker III Institute for Public Policy) laadittavaksi annetussa asiakirjassa puhutaan USA:ta uhkaavasta energiakriisistä, nimetään Irakin öljykenttiä valvova Saddam uhaksi USA:n eduille ja suositellaan sotilaallisen intervention käyttämistä keinona Lähi-idän öljykenttien valvontaan ottamiseksi ja USA:n energiakriisin ratkaisemiseksi.

Asiakirjassa todetaan Irakilla olevan "epävakauttava vaikutus Lähi-idän öljyn virtaamiseen kansainvälisille markkinoille" ja Saddam Husseinin katsotaan voivan käännellä liikaa Irakin öljyhanoja. Siksi USA:n tulisi välittömästi tehdä Irakia koskeva poliittinen arvio, joka sisältäisi myös sotilaalliset aspektit, kehittää sitten yhdessä avainliittolaisten kanssa yhtenäinen Irak-politiikan strategia ja muodostaa siltä pohjalta liittoutuma. Asiakirja suosittelee YK:n asetarkastajien käyttämistä yhtenä keinona Irakin öljyn valvomiseen.

Asevalvontaohjelmaa ei kuitenkaan pidetä yhtä tehokkaana kuin Saddamin syrjäyttämistä. Raportissa kirjoitetaan: Jos Saddam Hussein jäisi valtaan "se kohottaisi hänen kuvaansa arabimaailman johtajana. Hussein voisi kerskua "voitollaan" vastustajistaan." Siksi nostetaan esiin sotilaallisen intervention tarve.

Sunday Heraldin kirjoitus lainaa asiakirjaa :

"It says 'the central dilemma' for the US administration is that 'the American people continue to demand plentiful and cheap energy without sacrifice or inconvenience'. With the 'energy sector in critical condition, a crisis could erupt at any time [which] could have potentially enormous impact on the US ... and would affect US national security and foreign policy in dramatic ways."

Eli Yhdysvaltojen hallinto pitää tilanteen tulkintansa mukaan keskeisenä dilemmana sitä, että amerikkalaiset vaativat runsaasti ja halpaa energiaa ilman uhrauksia, vaivaa ja epämukavuutta. Siis maailman mallimaan pitää siis saada yhä lisää energiaa ja enemmän sotilaallisesta vaivasta ja ulkomaailman kohteille aiheutuvista uhrauksista välittämättä, jotta Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuus ja ulkopolitiikka menestyvä maailmalla. Koska Yhdysvallat ei enää koskaan tule olemaan energiaomavarainen, raportti kehottaa huhtikuussa 2001 "arvioimaan uudelleen energian roolia Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa".

Irak kansallisti alueensa öljyntuotannon kansainvälisiltä öljy-yhtiöiltä itselleen vuonna 1960- ja 70-luvuilla. Raportti esittää Irakin itsenäiseen öljyhanojensa kääntelyyn puuttumista. Irakin nykyinen tuotanto on miljoona tynnyriä päivässä. Bushin taloudellinen neuvonantaja Lawrence Lindsey onkin sanonut: "Kun Irakissa tapahtuu hallinnon vaihdos, maailman öljyntuotantoa voitaisiin lisätä kolmesta viiteen miljoonaan tynnyriin päivässä" (TA 1.11.02). Laskelmissa on mukana Opecin ja Saudi-Arabian Irakin miehityksen myötä heikentynyt asema.



Syyskuun 20. päivänä julkisuuteen tullut ja kongressille esitetty toinen asiakirja, "Kansallisen turvallisuuden strategia", on selkeämmin suoraan julkisuudelle suunnattu selonteko Yhdysvaltojen uudesta sotilaallisesta opista.

http://www.whitehouse.gov/nsc/nss.html

Jay Bookman esittää kriittisessä analyysissaan
(http://www.accessatlanta.com/ajc/opinion/0902/29bookman.html)
raportin osana Yhdysvaltojen nykyjohdon vahvoja imperiumin rakentamisen kaavailuja.

"Kansallisen turvallisuuden strategia" merkitsee selvää poikkeamista aiemmista julkilausutuista tavoitteista. Siinä on hahmoteltu USA:n uusi aggressiivinen ulko- ja sotilaspolitiikka, oppi ennaltaehkäisevistä iskuista ja "amerikkalainen internationalismi", jolla tarkoitetaan piittaamattomuutta kansainvälisestä mielipiteestä, mikäli USA:n edut niin vaativat. Asiakirjassa sanotaan, että "paras puolustus on hyvä hyökkäys". Jos Yhdysvaltojen elintärkeät edut joutuvat uhatuksi Yhdysvallat katsoo oikeudekseen aloittaa "ennaltaehkäisevän" iskun eli hyökätä silloin, kun Yhdysvallat katsoo omasta mielestään itseään uhattavan jossakin tai jostain käsin.

Kansallisen turvallisuuden strategia perustuu USA:n pysyvään, kansainvälisistä sopimuksista piittaamattomaan sotilaalliseen ja taloudelliseen herruuteen maapallon kaikilla alueilla. Siinä visioidaan USA:n globaalin sotilaallisen läsnäolon voimakasta laajentamista. "USA tulee tarvitsemaan tukikohtia läntisessä Euroopassa ja koillisessa Aasiassa ja niiden ulkopuolella samoin kuin tilapäisiä järjestelyjä USA:n joukkojen kaukosijoittamiselle."


Kansallisen turvallisuuden strategiapaperi ei ole laadittu suinkaan jostain vuoden 2001 terrori-iskun sanelemista äkillisistä tarpeista. Bookmanin mukaan asiakirjan toistuvat viittaukset terrorismiin ovat jopa harhaanjohtavia, sillä uuden kansallisen turvallisuusstrategian laatiminen ei alkanut syyskuun 11. päivän jälkeen, vaan jo ennen sitä. Asiakirjan esikuvana, jopa kieleltään, voidaan pitää uuskonservatiivisen The Project for the New American Century -nimisen instituutin syyskuussa 2000, siis jo ennen George W. Bushin presidentiksi valintaa hänen lähipiirilleen laatimaa raporttia.

http://www.newamericancentury.org/RebuildingAmericasDefenses.pdf

"Koskaan historiassa Amerikan edut ja ihanteet eivät ole vaikuttaneet yhtä paljon kansainväliseen turvallisuusjärjestykseen", sanottiin vuoden 2000 raportissa. "Tämän alkavan vuosisadan haaste on suojella ja vahvistaa tätä 'Amerikkalaista rauhaa'."

Tuo vuoden 2000 raportti on kauttaaltaan kuin Bushin nykyisen politiikan ohjekirja. Bushin hallinto on yrittänyt toteuttaa useimmat sen suosituksista. Raportti esimerkiksi vaati ABM-sopimuksen romuttamista ja sitoutumista tähtien sota -suunnitelmaan. Bushin hallinto on omaksunut tämän linjan. Raportti suositteli, että maailmanlaajuisen Pax Americanan
vahvistamiseksi USA:n tulisi kasvattaa sotilasmenojen osuutta bkt:stä kolmesta 3,8 prosenttiin, mikä on myös tehty.

Raportissa myös mainittiin nimeltä Iran, Irak ja Pohjois-Korea ensisijaisina lyhyen aikavälin kohteina paljon ennen kuin Bush nimesi maat "pahan akseliksi". Ja paljon ennen kuin Bush alkoi vaatia Irakin "hallinnon vaihtamista" raportissa arvosteltiin sitä, että Pentagonin tähänastisissa sotasuunnitelmissa Irakia ja Pohjois-Koreaa vastaan ei ole varauduttu tarvittavaan voimakäyttöön "näiden hallintojen poistamiseksi vallasta".

Jotta mikään maa ei uskaltaisi uhmata USA:ta raportissa suositeltiin USA:n sotilaallisen läsnäolon levittämistä paljon laajemmalle kuin niihin vajaaseen 130 maahan, joihin USA:n joukkoja on jo sijoitettuna. Raportin mukaan USA tarvitsee pysyviä tukikohtia Lähi-idässä, Kaakkois-Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa maissa, joissa niitä ei vielä ole.

Vuoden 2000 raportissa myönnetään suoraan sen olevan taas velkaa jo vuonna 1992 puolustusministeriössä laaditulle asiakirjalle. Yhdysvaltalaiset yksityiskohtaiset ja pitkään harkitut hankkeet Irakin ja Persianlahden öljyn haltuun ottamiseksi ovat odottaneet vain sopivaa hetkeä.

Terrorismin vastainen sota tarjosi tämän hetken. USA:n puolustusministeri Donald Rumsfeld käski avustajiaan laatimaan suunnitelmat iskusta Irakiin jo 11.9.2001 vain viisi tuntia terrori-iskujen jälkeen. Näin siitä huolimatta, että mitään todisteita Saddam Husseinin yhteydestä terrori-iskuun ei ollut, kertoi yhdysvaltalainen uutiskanava CBS News 4.syyskuuta 2002. CBS Newsin toimittaja David Martinin uutinen perustui Rumsfeldin avustajien muistiinpanoihin. He olivat Rumsfeldin kanssa kansallisessa sotilaallisessa komentokeskuksessa 11.9. Kansallinen turvallisuusvirasto oli siepannut iskun jälkeen iskuihin viittaavia puheluja. Vaikka nämä tiedustelutiedot viittasivat lähinnä Osama bin Ladeniin ja Afganistaniin, Rumsfeld määräsi sotilaat aloittamaan hyökkäyssuunnitelmien teon. Rumsfeld sanoi klo 14.30 avustajien muistiinpanojen mukaan, että hän halusi "parasta infoa nopeasti". "Arvioikaa onko se tarpeeksi hyvää iskeä SH:ta vastaan samalla kertaa. Ei vain UBL:ta." SH viittasi Saddam Husseiniin, UBL Osama bin Ladeniin. TA:n välittämän uutisen mukaan David Martin totesi, että vuosi iskun jälkeen "on edelleen hyvin vähän todisteita Irakin osuudesta syyskuun 11. Päivän hyökkäyksiin, mutta jos muistiinpanot ovat tarkat, Rumsfeld ei välittänyt siitä". Muistiinpanoissa Rumsfeld sanoi:"Pankaa töpinäksi. Nuohotkaa se kaikki. Asiaankuuluvat ja -kuulumattomat jutut."

Kannattaa todellakin olla varuillaan, Nyky-USA:n toiminnassa on niin paljon yhteistä edesmenneen Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan kanssa. Suuri osa kansaa pidetään köydyydessa yläluokan ahmiessa lisää etuja, myös oman ideologian väkivaltainen levittäminen muistuttaa Neuvostoliiton toimintaa.
Kaiken kaikkiaan USA:n maailman rauhan, oikeudenmukaisuuden ja demokratian suurin uhka maailmassa. Ja tiedoksi kaikille, etten ole kommunisti enkä ole äänestänyt vasemmistoa yksissäkään vaaleissa. Siitä huolimatta en voi olla näkemättä USA:n politiikan demokratialle ja länsimaiselle sivistykselle tuottamaa uhkaa.

USA tuskin hyökkääkään tänne, ainakaan lähitulevaisuudessa. Mutta ei se tarkoita, että USA:n sotarikokset muualla pitäisi hyväksyä.
Etkö tunne yhtään sympatiaa, niitä kymmeniä tuhansia kuolleita siviilejä kohtaan tai tuhansia USA:n vankina olevia, joita kidutetaan demokratian nimissä.