VENÄJÄN mediasta löytyy muutamia tuoreita artikkeleita ja ohjelmia, joissa arvioidaan Suomessa ryöpsähtäneen Nato-keskustelun olevan seurausta Kremlin omasta politiikasta.
Demokratiamielisen Eho Moskvy -radioaseman ohjelmassa tunnettu toimittaja Jevgenija Albats keskusteli Suomen Nato-lausunnoista Memorial-aktivistina tunnetun historioitsija Nikita Petrovin kanssa.
– Venäjä on pilannut pahasti oman imagonsa kiristyksellä ja uhkavaatimuksilla. Hyvin epätyypillinen kiristyksen muoto oli julkaista turvatakuusopimusten luonnokset. Se suututti monet eurooppalaiset maat, Petrov sanoi.
Petrov viittasi Venäjän laatimiin sopimusehdotuksiin, jotka Moskova julkisti joulukuun puolivälissä. Putin vaatii Yhdysvaltoja ja puolustusliitto Natoa suostumaan muun muassa siihen, että Nato ei saa ottaa enää uusia jäseniä ja Naton nykyistenkin itäeurooppalaisten jäsenmaiden puolustusta olisi ajettava alas vuoden 1997 tasolle.
– Niissä vaaditaan mahdottomia, ja aivan tietoisesti mahdottomia. Se on loukkaavaa sellaisille maille kuten Suomelle, jota ei edes otettaisi huomioon, koska yritetään sopia näiden maiden kohtalosta muiden maiden pään välityksellä, Petrov sanoi.
– Täytyy katsoa totuutta silmiin: Suomea on työntänyt tähän askeleeseen Venäjän ulkoministeriö. Eikä vielä ole nähty tämän uhkavaatimuksen aiheuttamien tapahtumien lopullista käännettä, Petrov sanoi.
Petrovin mukaan Venäjän vaatimiin sitoviin ja kirjallisiin turvatakuisiin kannattaa suhtautua varauksella jo senkin vuoksi, että Venäjä itse on rikkonut usein omia sopimuksiaan. Näin kävi esimerkiksi Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan yhteydessä niin kutsutulle Budapestin sopimukselle, jossa Venäjä oli antanut Ukrainalle turvatakuut saatuaan itselleen Ukrainan alueella olleet Neuvostoliiton ydinaseet vuonna 1994.
– Venäjä sylkäisi omien allekirjoitustensa päälle sopimuksissa, jotka koskevat Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Kuka uskoo nykyisin ylipäätään Venäjän allekirjoitukseen missään dokumentissa? Petrov kyseli.
– Jopa kylmän sodan kiivaimpina aikoina Suomi säilytti tietynlaisen neutraliteetin ja toimi pehmentävänä tyynynä Neuvostoliiton ja Naton välillä pohjoisen suunnassa, Waitsman muistutti.
– Mutta nyt kun katsoo tätä roistomaista hysteriaa, jota kutsutaan meillä nykyisin ulkopolitiikaksi, niin siihen verrattuna jopa Brezhnevin Neuvostoliitto oli malliesimerkki täyspäisyydestä ja turvallisuudesta meidän naapureillemme, Waitsman muotoili.
Waitsmanin mukaan on erikoista muun muassa se, kuinka Venäjä on nyt huolissaan ohjusten lyhyestä lentomatkasta Ukrainan rajalta Moskovaan. Samaan aikaan nykyisen Nato-maa Latvian rajalta Moskovaan on 600 kilometriä eli vain 50 kilometriä enemmän kuin Ukrainasta, ja Viron rajalta on puolestaan vain 150 kilometriä Pietariin.
– Toisaalta Venäjän Kaliningradista on Berliiniin vain hieman yli 500 kilometriä eli vähemmän kuin Ukrainan rajalta Moskovaan. Kaiken lisäksi Kaliningradissa on jo venäläisiä Iskander-ohjuksia, kun taas Natolla ei ole Latviassa eikä Virossa mitään Iskandereita muistuttavaakaan. Joten voi kysyä: Kuka itse asiassa uhkaa ketä?
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008518146.html
Demokratiamielisen Eho Moskvy -radioaseman ohjelmassa tunnettu toimittaja Jevgenija Albats keskusteli Suomen Nato-lausunnoista Memorial-aktivistina tunnetun historioitsija Nikita Petrovin kanssa.
– Venäjä on pilannut pahasti oman imagonsa kiristyksellä ja uhkavaatimuksilla. Hyvin epätyypillinen kiristyksen muoto oli julkaista turvatakuusopimusten luonnokset. Se suututti monet eurooppalaiset maat, Petrov sanoi.
Petrov viittasi Venäjän laatimiin sopimusehdotuksiin, jotka Moskova julkisti joulukuun puolivälissä. Putin vaatii Yhdysvaltoja ja puolustusliitto Natoa suostumaan muun muassa siihen, että Nato ei saa ottaa enää uusia jäseniä ja Naton nykyistenkin itäeurooppalaisten jäsenmaiden puolustusta olisi ajettava alas vuoden 1997 tasolle.
– Niissä vaaditaan mahdottomia, ja aivan tietoisesti mahdottomia. Se on loukkaavaa sellaisille maille kuten Suomelle, jota ei edes otettaisi huomioon, koska yritetään sopia näiden maiden kohtalosta muiden maiden pään välityksellä, Petrov sanoi.
– Täytyy katsoa totuutta silmiin: Suomea on työntänyt tähän askeleeseen Venäjän ulkoministeriö. Eikä vielä ole nähty tämän uhkavaatimuksen aiheuttamien tapahtumien lopullista käännettä, Petrov sanoi.
Petrovin mukaan Venäjän vaatimiin sitoviin ja kirjallisiin turvatakuisiin kannattaa suhtautua varauksella jo senkin vuoksi, että Venäjä itse on rikkonut usein omia sopimuksiaan. Näin kävi esimerkiksi Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan yhteydessä niin kutsutulle Budapestin sopimukselle, jossa Venäjä oli antanut Ukrainalle turvatakuut saatuaan itselleen Ukrainan alueella olleet Neuvostoliiton ydinaseet vuonna 1994.
– Venäjä sylkäisi omien allekirjoitustensa päälle sopimuksissa, jotka koskevat Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Kuka uskoo nykyisin ylipäätään Venäjän allekirjoitukseen missään dokumentissa? Petrov kyseli.
– Jopa kylmän sodan kiivaimpina aikoina Suomi säilytti tietynlaisen neutraliteetin ja toimi pehmentävänä tyynynä Neuvostoliiton ja Naton välillä pohjoisen suunnassa, Waitsman muistutti.
– Mutta nyt kun katsoo tätä roistomaista hysteriaa, jota kutsutaan meillä nykyisin ulkopolitiikaksi, niin siihen verrattuna jopa Brezhnevin Neuvostoliitto oli malliesimerkki täyspäisyydestä ja turvallisuudesta meidän naapureillemme, Waitsman muotoili.
Waitsmanin mukaan on erikoista muun muassa se, kuinka Venäjä on nyt huolissaan ohjusten lyhyestä lentomatkasta Ukrainan rajalta Moskovaan. Samaan aikaan nykyisen Nato-maa Latvian rajalta Moskovaan on 600 kilometriä eli vain 50 kilometriä enemmän kuin Ukrainasta, ja Viron rajalta on puolestaan vain 150 kilometriä Pietariin.
– Toisaalta Venäjän Kaliningradista on Berliiniin vain hieman yli 500 kilometriä eli vähemmän kuin Ukrainan rajalta Moskovaan. Kaiken lisäksi Kaliningradissa on jo venäläisiä Iskander-ohjuksia, kun taas Natolla ei ole Latviassa eikä Virossa mitään Iskandereita muistuttavaakaan. Joten voi kysyä: Kuka itse asiassa uhkaa ketä?
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008518146.html
Vastaukset 9
Vanhimmat
Niinpä. Venäjän omat ohjukset uhkaavat naapurimaitaan, eivät Ukrainan.
Nyt on semmoista pöhinää ilmassa, että Venäjällä vaihtuu valta pian. Tavalla tai toisella. Tosin ei mitään tietoa siitä, onko hyvä juttu venäläisille ja muulle maailmalle.
Saattaa tulla vieläkin kovempi vastus kui Putte , saattaa painaa sellaista nappia ettei edes NATO auta Niinistöä.
Kenedy sanoi , jos tuut liki , painan isoa nappia ,NL pelasti maailman.
Tuolla Petrovilla on paras pysyä poissa korkeista taloista ja eritoten ikkunoiden lähistöltä.
Totuus ei pala tulessakaan.
"VENÄJÄN mediasta löytyy muutamia tuoreita artikkeleita ja ohjelmia"
Eli tämä on huuhaata?
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b9d22d9f-8167-4226-a367-318590031b89
""Pitkästä aikaa kävin Venäjän mediaa läpi... Kaveri sanoi, ettei kannata näitä lukea: menee kasetti jumiin"
Kattos perkule kun tuli hiljaista. =DD
Putina on valmis vaikka mihin tekoihin oman asemansa turvaamiseksi, sillä hänen henki voi olla löyhässä jos häntä ei valittaisikaan seuraavalla kerralla.
Mitähän länsitrolli on valmis tekemään turvatakseen imperialistisen asemansa täällä?