Kokoomuksen Timo Heinonen :
Suomessa on vältelty keskustelua Natosta kuittaamalla se yleensä toteamuksella, että meillä on Nato-optio. Keskustelu on loppunut siihen, jo ennen kuin se alkoikaan. Jos keskustelu on vielä hetken jatkunut ,niin yleensä se on pitänyt sisällään toteamuksen siitä, että nyt on väärä aika liittyä Natoon. Aika on siis yleensä ollut liian rauhallinen ja Natoon liittymisen on katsottu sitä rauhaa rikkovan. Tai sitten tilanne on ollut jännitteinen ja Natoon liittyminen kuulemma vain lisäisi jännitteitä. Natolle ei siis ole ollut sijaa majatalossa.
Uutistoimisto Ria Novosti kertoi jouluaattona miten Venäjän ulkoministeriön Maria Zaharova ilmoitti, että Suomen ja Ruotsin kuulumattomuus Natoon on Venäjän mielestä tärkeä vakauden ylläpitäjä. Venäjän ulkoministeriö varoitti siis suorasanaisesti, että maittemme liittymisellä Natoon olisi vakavia seurauksia. Venäjä on presidentti Vladimir Putinin johdolla esittänyt myös, yli itsenäisten valtioiden, erilaisia vaateita Natolle ja Yhdysvalloille. Näiltä on vaadittu lupauksia yli kyseisten maiden suvereniteetin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin otti poikkeukselliseen tilanteeseen kantaa myös uuden vuoden puheessaan. Niinistö ihmetteli sitä, miten Yhdysvallat ja Venäjä käyvät keskustelua kuulematta EU:ta. ”Vaikka haaste on esitetty Yhdysvalloille ja Natolle, Eurooppa ei nyt voi olla vain kuulolla. Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu. Tämä tekee EU:sta asianosaisen. EU ei saa tyytyä vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin”, Niinistö vaati EU:lta aktiivisempaa roolia.
Niinistö viesti olikin selvä: ”Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme.” Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi myös viime vuonna Suomen vierailullaan, että Naton ovet maallemme auki.
Venäjän toimet, puheet, vaatimukset ja uhkaukset ovat muuttaneet maamme tilannetta. Meidän ja myös muiden sotilaallisesti liittoutumattomien maiden asema on muuttunut vaaralliseksi. Meillä, mutta ei toki Venäjälläkään, ole täyttä varmuutta siitä auttaisiko Nato meitä ja Ruotsia hyökkäyksen hetkellä? Epävarmuus voi toki tietyllä tavalla luoda myös pelonilmapiiriä. Ruotsalaistutkija Elisabeth Braw totesi Ylellä viime vuoden lopulla, että ”Kynnys hyökkäykseen nousee, jos Venäjä ei voi tietää, mitä on vastassa. Taloon ei murtauduta niin kevyesti, jos ei tiedetä, onko siellä murtohälytintä vai ei.” Ehkä näinkin.
Suomalaisten suhtautuminen Natoon on muuttunut nopeasti myönteisemmäksi. Samaan aikaan myös päättäjien suhtautuminen länsiliittoutumiseen on kasvanut. Nato-jäsenyyttä tukevia avauksia olemme kuulleet nyt myös Vihreistä, RKP:stä ja SDP:stäkin. Kokoomushan on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo vuodesta 2006 lähtien. Venäjän toimet ja arvaamattomuus on saanut aikaan muutosta. Ja tilanne voi muuttua nopeastikin, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan ja, jos vielä Yhdysvallat ja Nato jäisivät tilannetta vain sivusta katsomaan ja vain pakotteilla ratkomaan. Suhtautuminen Natoon voi muuttua vielä nopeamminkin, jos Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä. Se ei välttämättä ole kovinkaan kaukana – sekään.
Joka tapauksessa nykytilanne vaatisi sitä, että pyytäisimme Natolta nyt ylimääräisiä turvatakuita. Niihin Natolla on mahdollisuudet ja keinot. Myös juuri tehty HX-hankkeen päätös hankkia uudet F-35 monitoimihävittäjät Yhdysvalloista vahvistaa tätä suhdettamme. Mutta pitää muistaa, että Nato-optiota ei voi ottaa jääkaapista kuin kerran. Se ei voi pöydällä hapantua, sillä se on käytettävissä vain kerran. Siksi kortin voittomahdollisuudet on syytä varmistaa etukäteen.
Keskusteluun on noussut myös ns. Norjan Nato-malli. Tällöin Suomeen ei tulisi esimerkiksi Naton sotilaallista infrastruktuuria, ydinaseita tai pysyviä joukkoja. On puhuttu Nato-sopimuksen reunaehdoista. Baltianmaat ovat lähteneet taas mukaan toisin ja vaatineet maihinsa ennen muuta Nato-maiden läsnäoloa. Etulinja-asema Naton rajamaana on saanut ne toimimaan näin.
Vuodesta 2014 lähtien olemme kuuluneet jo Naton edistyneenä kumppanimaana sen laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön (Enhanced Opportunities Program eli EOP). Olemme siis jo käytännössä Natossa – vain ilman sen antamia turvatakuita. Nekin kannattaisi nyt ottaa turvaksemme.
https://timoheinonen.fi/joka-tapauksessa-nykytilanne-vaatisi-sita-etta-pyytaisimme-natolta-nyt-ylimaaraisia-turvatakuita/
Suomessa on vältelty keskustelua Natosta kuittaamalla se yleensä toteamuksella, että meillä on Nato-optio. Keskustelu on loppunut siihen, jo ennen kuin se alkoikaan. Jos keskustelu on vielä hetken jatkunut ,niin yleensä se on pitänyt sisällään toteamuksen siitä, että nyt on väärä aika liittyä Natoon. Aika on siis yleensä ollut liian rauhallinen ja Natoon liittymisen on katsottu sitä rauhaa rikkovan. Tai sitten tilanne on ollut jännitteinen ja Natoon liittyminen kuulemma vain lisäisi jännitteitä. Natolle ei siis ole ollut sijaa majatalossa.
Uutistoimisto Ria Novosti kertoi jouluaattona miten Venäjän ulkoministeriön Maria Zaharova ilmoitti, että Suomen ja Ruotsin kuulumattomuus Natoon on Venäjän mielestä tärkeä vakauden ylläpitäjä. Venäjän ulkoministeriö varoitti siis suorasanaisesti, että maittemme liittymisellä Natoon olisi vakavia seurauksia. Venäjä on presidentti Vladimir Putinin johdolla esittänyt myös, yli itsenäisten valtioiden, erilaisia vaateita Natolle ja Yhdysvalloille. Näiltä on vaadittu lupauksia yli kyseisten maiden suvereniteetin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin otti poikkeukselliseen tilanteeseen kantaa myös uuden vuoden puheessaan. Niinistö ihmetteli sitä, miten Yhdysvallat ja Venäjä käyvät keskustelua kuulematta EU:ta. ”Vaikka haaste on esitetty Yhdysvalloille ja Natolle, Eurooppa ei nyt voi olla vain kuulolla. Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu. Tämä tekee EU:sta asianosaisen. EU ei saa tyytyä vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin”, Niinistö vaati EU:lta aktiivisempaa roolia.
Niinistö viesti olikin selvä: ”Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme.” Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi myös viime vuonna Suomen vierailullaan, että Naton ovet maallemme auki.
Venäjän toimet, puheet, vaatimukset ja uhkaukset ovat muuttaneet maamme tilannetta. Meidän ja myös muiden sotilaallisesti liittoutumattomien maiden asema on muuttunut vaaralliseksi. Meillä, mutta ei toki Venäjälläkään, ole täyttä varmuutta siitä auttaisiko Nato meitä ja Ruotsia hyökkäyksen hetkellä? Epävarmuus voi toki tietyllä tavalla luoda myös pelonilmapiiriä. Ruotsalaistutkija Elisabeth Braw totesi Ylellä viime vuoden lopulla, että ”Kynnys hyökkäykseen nousee, jos Venäjä ei voi tietää, mitä on vastassa. Taloon ei murtauduta niin kevyesti, jos ei tiedetä, onko siellä murtohälytintä vai ei.” Ehkä näinkin.
Suomalaisten suhtautuminen Natoon on muuttunut nopeasti myönteisemmäksi. Samaan aikaan myös päättäjien suhtautuminen länsiliittoutumiseen on kasvanut. Nato-jäsenyyttä tukevia avauksia olemme kuulleet nyt myös Vihreistä, RKP:stä ja SDP:stäkin. Kokoomushan on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo vuodesta 2006 lähtien. Venäjän toimet ja arvaamattomuus on saanut aikaan muutosta. Ja tilanne voi muuttua nopeastikin, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan ja, jos vielä Yhdysvallat ja Nato jäisivät tilannetta vain sivusta katsomaan ja vain pakotteilla ratkomaan. Suhtautuminen Natoon voi muuttua vielä nopeamminkin, jos Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä. Se ei välttämättä ole kovinkaan kaukana – sekään.
Joka tapauksessa nykytilanne vaatisi sitä, että pyytäisimme Natolta nyt ylimääräisiä turvatakuita. Niihin Natolla on mahdollisuudet ja keinot. Myös juuri tehty HX-hankkeen päätös hankkia uudet F-35 monitoimihävittäjät Yhdysvalloista vahvistaa tätä suhdettamme. Mutta pitää muistaa, että Nato-optiota ei voi ottaa jääkaapista kuin kerran. Se ei voi pöydällä hapantua, sillä se on käytettävissä vain kerran. Siksi kortin voittomahdollisuudet on syytä varmistaa etukäteen.
Keskusteluun on noussut myös ns. Norjan Nato-malli. Tällöin Suomeen ei tulisi esimerkiksi Naton sotilaallista infrastruktuuria, ydinaseita tai pysyviä joukkoja. On puhuttu Nato-sopimuksen reunaehdoista. Baltianmaat ovat lähteneet taas mukaan toisin ja vaatineet maihinsa ennen muuta Nato-maiden läsnäoloa. Etulinja-asema Naton rajamaana on saanut ne toimimaan näin.
Vuodesta 2014 lähtien olemme kuuluneet jo Naton edistyneenä kumppanimaana sen laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön (Enhanced Opportunities Program eli EOP). Olemme siis jo käytännössä Natossa – vain ilman sen antamia turvatakuita. Nekin kannattaisi nyt ottaa turvaksemme.
https://timoheinonen.fi/joka-tapauksessa-nykytilanne-vaatisi-sita-etta-pyytaisimme-natolta-nyt-ylimaaraisia-turvatakuita/
Vastaukset 10
Vanhimmat
On varsin helppo yhtyä Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinon näkemykseen. Eipä lisättävää. On NATOn aika. 🙂
Naton aika on tullut.
Pitkä puhe, jonka pituisia oli joskus tapana julkaista Pravdan etusivulla lyhentämättöminä silloin kun kommunistisen puolueen pääsihteerillä oli (tärkeää) sanottavaa.
Olen omassani kansanedustaja Heinosta lyhytsanaisempi:
Mikä on Suomessa muuttunut, että sen armeija asevelvollisista koostuvine varusmiehineen tulisi nyt liittää NATO-maiden käytettäviksi ja komentoon?
Suomalaisten kiinnostus NATO-jäsenyyttä kohtaan on yhtä matala kuin 30 vuotta sitten, kun mm. Helsingin Sanomat alkoi saarnata sotilasliittojäsenyyden puolesta osana samaa rytinää, jolla mentiin ensin EU:n ja sitten vielä rahaliiton toimintaan mukaan.
NATO ei tullut silloin kolmantena vajavaisen kansansuosion takia. Tämä ei ole muuttunut.
Suomessa on edelleen myös yleinen asevelvollisuus, mikä on NATO-maissa erittäin harvinainen. Suomelle sotilasvalan vannoneena en katso olevani missään vaiheessa mikään NATO-sotilas sotilasliiton mukanaan tuominen velvoitteineen.
Nato-optio on höpöpuhetta:
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/keskustan-ehdoton-ei-nato-jasenyydelle-heratti-kysymyksen-onko-nato-optio-pelkka-valeverho/1286580c-c9b1-4f2b-80d2-f75e38338f63
Suomi Natoon.
TP Sauli Niinistö ei näe tarpeelliseksi. Ovat Heinos Timpun ja muiden Nato LI4UOPIOIDEN kanssa eri linjoilla.
#Saattaiai Nato Tiltujen ja Heinos Timpan pelkotilatkin hellittää, jos pyytäisitte mielenterveys solteltanne nyt "ylimääräisiä turvatakuita".
Joku psykiatri kirjoittaa teille reseptin. :)#
Jos ei näillä lähe niin se on kuolemaksi...
Suomen NATO-jäsenyyshakemus heti sisään. 🙂
NATOn aika meni jo
Mielestäni tuo "ns. Norjan Nato-malli" kuulostaisi Suomelle järkevimmältä. Ydinaseet ja pysyvät joukot meillä olisi jo naurettavaa hysteriaa ainakin ensisijaisesti. Sen nyt ei pidä olla se ensiaskeleemme tietenkään.
Pelkuri-Balttien tielle me emme saa lähteä. Nehän tuhosivat Venäjän suhteensa ja Venäjän kauppansa rynnätessään halaamaan ja suutelemaan Natoa heti. Katkeralla asenteella ei oikein pitkälle pötkitä.