ONKO KUOLEMANJÄLKEISELLE PELASTAUTUMISEN MAHDOLLISUUDELLE JA
KIIRASTULEN TAI -PIINAN OPEILLE RAAMATULLISIA PERUSTEITA ?
On olemassa erilaisia teorioita joidenka mukaan ihmisen sielu kuolemansa jälkeen kävisi läpi jonkinlaisen puhdistusprosessin?
Näitä oppeja on yritetty puolustaa joillakin Raamatun jakeilla, mutta jakeet ovat irroitettuja asiayhteyksistään, eivätkä huomioi Raamatun koko muuta opetusta asiassa.
Oppi tietoisuudesta kuoleman jälkeen perustuu ajatukseen, että ihminen on luonnostaan kuolematon. Oppi lähtee paholaisen vaikuttimista, joka spiritismin ja filosofioiden kautta pyrkii saamaan ihmisen uskomaan kuolemansa jälkeiseen pelastuksen mahdollisuuteen.
Yleisesti usein uskotaan, että ihminen on taivaassa heti kuoltuaan.
Raamattu opettaa että ihminen ei ole tietoisessa tilassa kuolemansa jälkeen.
- Ihmisen hankkeet raukeavat tyhjiin (Ps 146:4)
- "Kuolleet eivät tiedä mitään" (Saarn 9:5-6,10, Jes 38:18-19)
- "Kuolleet eivät ylistä Herraa" (Ps 6:6, 115:17)
Raamatun opetus ylösnousemuksesta raukeaisi tyhjiin jos kuolleet olisivat tietoisessa tilassa.
- "On oleva ylösnousemus, sekä vanhurskasten, että vääräin." (Apt 24:15)
- "Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika jolloin kaikki jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat Hänen äänensä. He nousevat haudoistaan -hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnusemukseen." (Joh 5:28-29, Ilm 20:5-6)
Parannuksentekoon annettu armonaika on tässä ajassa. Raamattu ei missään puhu pelastuksen mahdollisuudesta kuoleman jälkeen.
- "Jokaisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle." (Hepr 9:27)
Syntiinlankeemuksen vuoksi ihminen menetti oikeuden elämään. (1 Moos 2:17) Armonaikaa Kristuksen uhrin vuoksi ihmiskunnalla on ihmisen elinikä lähelle Kristuksen toista tulemusta. Jos ihminen jatkuvasti torjuu Jumalan Hengen vetoomukset kääntymykseen voi armonaika jäädä lyhyemmäksikin ja ihminen paatuu. Periaateessa ihminen voi kuitenkin tehdä ratkaisunsa ikuisen kohtalonsa suhteen elämänsä aikana. (1 Moos 3:14-15, Joh 1:29, Matt 12:31)
Jumalan Henki pitkämielisyydessään vetoaa ihmiseen syntien katumiseksi, kääntymiseksi, parannukseksi ja syntien anteeksiannon mahdollisuuden vuoksi useasti ihmisen elämän aikana. (5 Moos 30:19-20, Ps 95:6-9, Hepr 4:2)
Kun ihminen kuulee Jumalan Hengen kutsun, tulisi ihmisen seurata kutsua.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihmisen omatunto tulee Jumalan edessä araksi ja synnistä tietoiseksi. Ihminen kiinnostuu miettimään iankaikkisuuteen liittyviä asioita, Raamattua, Jumalaa, uskoa, jne. Tämä on oikea aika tehdä ratkaisuja jotka kantavat iankaikkisuuteen.
Jos ihminen hylkää kutsun, hän paatuu, eikä tämän jälkeen tunne enää synnin surua eikä kiinnostusta iankaikkisuuteen liittyviin asioihin. Kun ihminen kieltäytyy Hengen kutsusta, Raamattu kutsuu sitä Pyhän Hengen pilkaksi, joka on ainoa anteeksiantamaton synti Raamatun mukaan, sillä se käytännössä tarkoittaa ettei ihminen kadu eikä käänny Jumalan Hengen vetoomuksista huolimatta koskaan. (Matt 12:31)
"Jumala on asettanut uuden määräpäivän. Tämän päivän. Jos te tänä päivänä kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne." (Hepr 4:7, 3:8,15, San 28:14, Room 9:18)
KIIRASTULEN TAI -PIINAN OPEILLE RAAMATULLISIA PERUSTEITA ?
On olemassa erilaisia teorioita joidenka mukaan ihmisen sielu kuolemansa jälkeen kävisi läpi jonkinlaisen puhdistusprosessin?
Näitä oppeja on yritetty puolustaa joillakin Raamatun jakeilla, mutta jakeet ovat irroitettuja asiayhteyksistään, eivätkä huomioi Raamatun koko muuta opetusta asiassa.
Oppi tietoisuudesta kuoleman jälkeen perustuu ajatukseen, että ihminen on luonnostaan kuolematon. Oppi lähtee paholaisen vaikuttimista, joka spiritismin ja filosofioiden kautta pyrkii saamaan ihmisen uskomaan kuolemansa jälkeiseen pelastuksen mahdollisuuteen.
Yleisesti usein uskotaan, että ihminen on taivaassa heti kuoltuaan.
Raamattu opettaa että ihminen ei ole tietoisessa tilassa kuolemansa jälkeen.
- Ihmisen hankkeet raukeavat tyhjiin (Ps 146:4)
- "Kuolleet eivät tiedä mitään" (Saarn 9:5-6,10, Jes 38:18-19)
- "Kuolleet eivät ylistä Herraa" (Ps 6:6, 115:17)
Raamatun opetus ylösnousemuksesta raukeaisi tyhjiin jos kuolleet olisivat tietoisessa tilassa.
- "On oleva ylösnousemus, sekä vanhurskasten, että vääräin." (Apt 24:15)
- "Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika jolloin kaikki jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat Hänen äänensä. He nousevat haudoistaan -hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnusemukseen." (Joh 5:28-29, Ilm 20:5-6)
Parannuksentekoon annettu armonaika on tässä ajassa. Raamattu ei missään puhu pelastuksen mahdollisuudesta kuoleman jälkeen.
- "Jokaisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle." (Hepr 9:27)
Syntiinlankeemuksen vuoksi ihminen menetti oikeuden elämään. (1 Moos 2:17) Armonaikaa Kristuksen uhrin vuoksi ihmiskunnalla on ihmisen elinikä lähelle Kristuksen toista tulemusta. Jos ihminen jatkuvasti torjuu Jumalan Hengen vetoomukset kääntymykseen voi armonaika jäädä lyhyemmäksikin ja ihminen paatuu. Periaateessa ihminen voi kuitenkin tehdä ratkaisunsa ikuisen kohtalonsa suhteen elämänsä aikana. (1 Moos 3:14-15, Joh 1:29, Matt 12:31)
Jumalan Henki pitkämielisyydessään vetoaa ihmiseen syntien katumiseksi, kääntymiseksi, parannukseksi ja syntien anteeksiannon mahdollisuuden vuoksi useasti ihmisen elämän aikana. (5 Moos 30:19-20, Ps 95:6-9, Hepr 4:2)
Kun ihminen kuulee Jumalan Hengen kutsun, tulisi ihmisen seurata kutsua.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihmisen omatunto tulee Jumalan edessä araksi ja synnistä tietoiseksi. Ihminen kiinnostuu miettimään iankaikkisuuteen liittyviä asioita, Raamattua, Jumalaa, uskoa, jne. Tämä on oikea aika tehdä ratkaisuja jotka kantavat iankaikkisuuteen.
Jos ihminen hylkää kutsun, hän paatuu, eikä tämän jälkeen tunne enää synnin surua eikä kiinnostusta iankaikkisuuteen liittyviin asioihin. Kun ihminen kieltäytyy Hengen kutsusta, Raamattu kutsuu sitä Pyhän Hengen pilkaksi, joka on ainoa anteeksiantamaton synti Raamatun mukaan, sillä se käytännössä tarkoittaa ettei ihminen kadu eikä käänny Jumalan Hengen vetoomuksista huolimatta koskaan. (Matt 12:31)
"Jumala on asettanut uuden määräpäivän. Tämän päivän. Jos te tänä päivänä kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne." (Hepr 4:7, 3:8,15, San 28:14, Room 9:18)
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Parannuksentekoon annettu armonaika on tässä ajassa.
Näin opettaa myös katolinen kirkko.
Raamattu ei missään puhu pelastuksen mahdollisuudesta kuoleman jälkeen."
Eikä katolinen kirkko näin opetakaan. Helvetillä ja kiirastulella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa: Helvetti on rangaistuspaikka, kiirastuli puhdistautumispaikka. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kiirastuleen joutuvat sielut ovat jo sinne joutuessaan pelastettuja. Ja vastaavasti, helvettiin joutuvat sielut ovat sinne kerran joutuessaan ikuisesti kadotettuja. Valinnat tehdään maanpäällisen vaelluksen aikana ja tuomio tulee niiden perusteella. Mitään 2. mahdollisuutta kääntymiseen kuoleman jälkeen ei ole luvassa.
Hei ja kiitos
On hienoa ettei kat. kirkko opeta näin.
Monet muut opettavat toisin.
Arvostan kaikkia vilpittömiä kaikissa seurakunnissa ja kirkoissa (Vilpittömiä siis)
myös kat.kirkossa.
En kuitenkaan usko kiirastulioppiinkaan sillä
Raamattu opettaa kuoleman unesta ja 1 ja 2 ylösnousemuskesta. (Ilm 20 luku)
Siunausta, jarlau
...myös sinulle.