Tällainen olisi Nato-Suomi

NOSTETAAN kiehuvana kuplivan Nato-keskustelun kattilaa hetkeksi vielä kuumemmalle liedelle.

Napsautetaan sormia ja sovitaan, että Suomi onkin nyt, aivan yhtäkkiä Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltio.

Miltä Nato-Suomi näyttää?

Tätä ajatusleikkiä varten Ilta-Sanomat haastatteli suomalaisia asiantuntijoita, virkamiehiä, ja Naton edustajia. Joukossa on sotilaita ja siviilejä. Tämän jutun sisältö perustuu heidän kertomaansa ja lähteenä käytettyihin asiakirjoihin. Se on yksi, mutta ei ainoa, mahdollinen kuvaus siitä, miten asiat voisivat mennä.

Haastatellut eivät esiinny nimillään. Heidän mukaansa mikä tahansa kommentti voidaan tulkita helposti joko Nato-jäsenyyden julkiseksi kannattamiseksi tai vastustamiseksi. Puolustusvoimat kieltäytyi haastattelusta ja katsoi, ettei voi osallistua asian käsittelyyn ollenkaan.

Liittyessään Suomi toisi Natolle huomattavasti lisäarvoa verrattuna valtioihin, joiden oma puolustuskyky on heikko. Suomella olisi sananvaltaa siihen, millaisen Nato-jäsenyyden se haluaa ja miltä jäsenyys näyttäisi sotilaallisessa mielessä, asiantuntijat sanovat.

Nato-aakkoset osataan jo
SUOMI on ollut Naton rauhankumppani lähes 30 vuotta. Sen aikana Puolustusvoimien kalusto ja toimintatavat ovat muodostuneet niin yhteensopiviksi Naton kanssa, ettei asiaa välttämättä huomaa, ellei sitä erikseen ajattele. Tästä syystä esimerkiksi asevelvollisten koulutukseen ei tarvitsisi tehdä muutoksia.

Arkipäiväisyys näkyy vaikkapa varusmiehille opetettavissa radioaakkosissa: Alfa, Bravo, Charlie ja niin edespäin. Ne tunnetaan myös nimellä Nato-aakkoset. Vuoteen 2005 asti litania alkoi suomalaisittain Aarnella, Bertalla ja Celsiuksella.

Liiton jäsenenä Suomi toisi pöytään Ilmavoimien keräämän reaaliaikaisen ilmatilannekuvan. Ilmatilannekuva kertoo kiteytetysti sen, mitä kaikkea Suomen ja lähialueen taivaalla lentää, olivat ne sitten ohjuksia, hävittäjiä tai siviili-ilmailun aluksia.

Ilmatilannekuvan jakaminen olisi Natolle merkittävää. Suomeen tuskin perustettaisiin uusia tutka-asemia, sillä meillä on jo valmiiksi kattavat tutka- ja valvontakyvyt. Kriisitilanteessa, sodassa tai konfliktin uhatessa, Nato voisi tukea Suomea vielä kalliilla AWACS-ilmavalvontakoneilla, yksi asiantuntijoista arvelee.

Nato-maille kelpaisi myös esimerkiksi Suomen kenttätykistö – ylivoimaisesti läntisen Euroopan suurin.

jatkuu
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008512803.html