Helluntailaisuus vaikuttaa mielenkiintoiselta uskonnolta?
Kultahippuja taivaalta, jalat pitenee, hampaisiin paikkoja itsekseen?
kertokaa
171215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minulla on tuossa Ylivainion kasetti, jossa hän ílmoittaa ennen rukousta, että tässä kokouksessa voi joku saada kultapaikkoja hampaisiin.
Eräs oman seurakuntani vanhemmistoveli kertoi nähneensä kultahippuja rukoustilanteessa.
Toinen vanhemmistoveli huojui ja sitten kaatui pitkin pituuttaan lattialle, pari viikkoa sitten kun meni Tauno Rantalan käsien alle.
Lista on loputon.
Haloo, milloin helluntalaiset heräävät?
Sitä herätystä minäkin odotan ja rukoilen kaiken aikaa.
On joitakin jo herännytkin omassa seurakunnassani.
Tässä erään kirjoittajan todistus, kokous pidetty Vaasassa tämän vuoden puolella:
Lähettäjä: mimmuli61 (Alkuperäinen viesti)
Lähetetty: 18.2.2005 23:29
Herra on parantanut mun tyttöni tänään iltakokouksessa,siellä on menossa,kokoussarja,missä saarnaaja birger Skoglund,Ruotsista on mukana,kestää neljä päivää,kaksi ensimmäistä iltaa on ollut saalemissa Pietarsaaressa,kaksi iltaa ruotsinlielisessä eelimissä.katjalla on ollut noin kymmenen vuotta niska kipeä ja silloin todettiin myös välilevynpullistuma lievä,putosi hevosen selästä nuorena tyttönä,tänän aamupäivällä töissä,selkään oli aivan kuin puukko isketty,kun hän käsiä pesi,naprapaatti sanoi et välilevyssä oli jotain tapahtunut,antoi kipulääkettä ja jotain liikeohjeita mitä pitäs tehdä,jos maanantaina vielä on kipee pitää tulla näyttään,mutta katja oli kokouksessa illalla,ja Jeesus teki ihmeen,katjan selkä parani,Halleluja.ette tiedä mikä ilo mun tytöstäni huokui,me yhdessä itkettiin ja naurettiin ,et Jeesus on tehnyt Ihmeen,mun tyttöni kohdalla! KIITOS JA YLISTYS Ja KUNNIA KUULUU HERRALLE! Siellä parantui muitakin ihmisiä,Herra tekee ihmeitä tänäkin päivänä,onhan Hän antanut meille tuon sinapin siemenen verran uskoa,käyttäkäämme sitä rohkeasti sisaret ja veljet! Rohkaisen teitä Rukoilemaan ,kyllä Herra vastaa Rukoukseen,vastaus tulee varmasti,mutta Herran ajalla! mimmuli61
Vastauksia edelliseen:
Jos se taivaalta tippuva aine ei ollutkaan kultahippuja, vaan sitä "unihiekkaa"?
siksi mitään herätystä helluntailaisille ei voi tulla?
Niinpä onkin, kyllä kultahiput pitää hurmoshengessä ja se taas pitää sokeana.
Kuka nyt haluaisi antaa kultahiput pois?
Ei ole helppoa suomalaiselle myöntää olleensa väärässä vaikkapa:
-40 vuotta vai mitä luulet?
Suomalaiselle on vaikea myöntää tulleensa höynäytetyksi. Häpeän tunne on niin iso voima.
Aikamme profeetta H.Konttinen jo kirjassaan varoittaa helluntailaisuuteen liittyvästä suuresta eksytyksestä, mutta neuvoo hyvin viisaasti kertomaan siitä heille petetyksi tulemisesta kuitenkin hyvin rakkaudellisesti? Muuten he torjuvat viestin, joka johtaisi valtavaan häpeän tunteeseen, kun huomaakin jo 40 vuotta olleensa harhassa hengellisissä asioissa?
Ei Helena Konttinen ollut sen enempää profeetta kuin Ellen G. White. Etkö ole lukenut hänen elämänkertaansa, kuinka hän sairasti ja teki kuolemaa pahojen henkien rusikoidessa häntä? Tyypillinen noidan kuolema.
Konttinen oli horrossaarnaaja, joka sai niitä enkeli-ilmestyksiä, ilmestystietoa.
Ei hän ollut sen enempää Jumalan Hengen alla, kuin nämä nykyisetkään horrossaarnaajat/transsisaarnaajat/ilmestystiedon levittäjät.Joita ovat kaikki äärikarismaattiset julistajat kuten, Jalovaara, Koivisto, Benny Hinn, jne lista on loputon.
Paavalillakin oli elimistössään paholaisen enkeli rusikoimassa, aivan samoin.
2. Kor. 12:7
Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi
Horrossaarnaajako profeetta? Hänen optuslapsensa menevät vieläkin transseihin ja puhuvat sekavia. Heh, siinä sitten profeetta valvoo kauttansa puhuvia henkiä.. unitilassa.
Se nainenhan oli pikemmin shamaani. Kyllä väärät hengetkin Jeesuksen tuntee. Mutta mahtoiko tunnistaa Konttisen uniprofeetta Jeesusta todelliseksi Herrakseen? Niinkö hän lienee elänyt?
Pirkko Jalovaara ja Markku Koivisto. He eivät ole helluntailaisia.
Taitaakin pitää mennä noihin kokouksiin. Jos siellä kerran taivaalta tippuu kultahippuja, niin iso säkki van mukaan ja keräämään nuo hiput talteen ja kultasepälle myyntiin. Eipä tarvitse enää muuta työtä sitten tehdäkään. Ei vaan ihan tosissaan, kuka tuollaiseen höpötykseen uskoo? Kyllä pitää olla tosissaan "uskovainen" tuollaisen tyypin!
suomalaista "näkee" kultahippujen putoilevan, ei siitä nyt niin suurta meteliä tarvitsisi nostaa! kun vielä ottaa huomioon, että suurin osa suomalaisista kristityistä, niin helluntailaisista, kuin luterilaisista osaa suhtautua asiaan terveellä tavalla.
eiköhän tuo jalovaarankin hippu-innostus liene jo kuollut ja kuopattu?
tähdellisempää, kuin alkaa keräilemään hippuja, olisi rukoilla armollisen Jumalan ilmestymistä tilaisuuksissamme.
Ajattelusi taitaa olla toiveajattelua, kun sama lähde ei voi pulputa makeaa vettä ja suolaista vettä? Että kultahippujen jälkeen tulisi heti makeaa vettä? Ei taida onnistua.?
et nyt tainnut ollenkaan ymmärtää, mitä kirjoitin? minun ajatteluni kultahippuihin nähden on se, että ne eivät todellakaan voi putoilla "samasta lähteestä".
"kultahippu-kritillisyys" ei profiloidu oikeastaan mihinkään kirkkokuntaan, vaan kyseessä on tietynlainen "kristittyjen yhteys", joka kerää kultahippu-uskovia kaikista seurakunnista.
tällaista se vaan on ja meidän täytyy tässä välimastossa sitten elää jumalisesti, mikä ei ole helppoa.
kyllä juttu on niin, että suurin osa suomalaisista kristillisistä seurakunnista on nk. terveellä pohjalla ajatellen kyseisiä ilmiöitä ja uskon, että makeasta lähteestä nauttiminen ei kultahippu-tilaisuuksista toiseen juoksevia pitemmän päälle tyydytä.
ONKO MEILLÄ SILLOIN TARJOTA HEILLE VAHVEMPAA EVÄSTÄ, ON YDINKYSYMYS NÄINÄ MAALLISTUMISEN AIKOINA?? siinä kysymys. miten siellä vastaus?
Kirjasta Mauno Saari: Saarnaaja, Niilo Ylivainio kertoo itse;
Sivu 136
Tässä hän kertoo siitä samasta hurmoshengestä ilon ja rakkauden tunteista; Mutta onko tunteet Jumalan voima?
Vielä hankalammaksi käy olo ja hennommaksi voima, jos hänelle itselleen syntyy mielihalu nousta pystympään, ryhdistäytyä ja antaa ihmisten lumoutuneiden katseiden kutitella itseään aamen-huutojen sateen keskellä.
Hän kirjoittaa näitä havaintojaan muistiin ja miettii, etta tälle kovuudella ja peloilla ihmisiä nuijivalle ajalle Jumala haluaa saarnauttaa helpotusta, huojennusta, rakkautta, pelastusta ja terveyttä.
Syksyyn mennessä hän huomaa voivansa tekstittömien saarnojen lisäksi puhua itse asiassa lähes jokaisen "vanhan Niilon" käyttämän saarnan myös nyt: samat entiset raamatunkohdat ja aiheet vain hänen suussaan kääntyvät nurinpäin. Sama Jumala josta han ennen näki julman sinimustana piirtyvän profiilin, tulena palavat ja usein vihaa hehkuvat silmät, se sama Jumala ottaa nyt ihmisiä kämmenelleen hyvin kärsivällisesti ja rauhoittavasti ja katselee heitä rakkauden välkkeen täyttämin silmin.
Niilo on toisinaan pakahtumiseen saakka täynnä tämän uuden tunteen ja näyn ja oivalluksien tuottamaa iloa. Se ilo on varattu hänelle kokouksiin.
Vain niiden kuluessa hän voi kokea sen täyttävän hänen solunsa niin etta lopulta tuntuu kuin nahka olisi revetä ilon paineesta; kun mitkään sanat joita hänellä on varastossa eivät millään äänenpainoilla väritettyinä riitä tuon ilon kuvaamiseen, han kietoo omat kätensä kesken saarnan ympärilleen, puristaa Raamattua rintaa vasten, hypähtelee ja hihkuu.
Kun hänen sanansa ja lauseensa kapuavat ylöspäin aurinkovuorta, ne riittävat vain puoliväliin. Kun saarnan aaltoliike nousee huipullensa ja päätyy dramaattisiin purkauksenomaisiin lauseisiin, hän usein niiden jälkeen huomaa ilon liikkeen jatkuvan tyhjän päällä tilassa jossa ei enää olekaan sanoja ja jossa leijuessaan hän voi vain päästellä alkuvoimaisia ääniä: "Ihiiiiii! Jiuuuuu! Aiiiii! Ooooooo! Tzzziiiii!"
itsestaan hampaisiin tulevista paikoista en ole kuullut helluntaiseurakunnassa. Sen tiedan tapahtuneen omassa seurakunnassani (ei ole helluntaiseurakunta) tutuilleni. Se tosiaan tapahtui vaan omia aikojaan heille, eika sita edes kukaan pyytanyt Jumalalta.
"eika sita edes kukaan pyytanyt Jumalalta."