Pääkirjoitus: Venäjä paljasti Nato-korttinsa – Moskovan ”ehdoton ei” koskee Ukrainaa ja Georgiaa
Geneven neuvotteluista tulleet ensitiedot saattavat kuulostaa monista suomalaisista yllättävänkin huojentavilta, mutta sen ei saisi antaa hämätä. Venäjän vaatimukset ovat yhä mahdottomia – ja Yhdysvaltain suostuminen niihin olisi vaarallinen ansa myös Suomen kannalta.
EI LÄPIMURTOJA, mutta ei totaalista umpikujaakaan – eikä varsinkaan mitään ennalta pelättyä osapuolten ulosmarssia kesken neuvottelujen.
Näin voisi tiivistää Yhdysvaltain ja Venäjän neuvottelut, jotka käytiin Genevessä maanantaina. Panoksena oli – ei sen enempää eikä vähempää – kuin koko Euroopan turvallisuus kenties vuosikymmenten päähän.
Venäjän puolelta neuvotteluja johti varaulkoministeri Sergei Rjabkov, 61, ja Yhdysvaltain puolelta apulaisulkoministeri Wendy Sherman, 72.
HYVÄÄ tapaamisessa oli, että se kesti liki kahdeksan tuntia. Molemmat osapuolet antoivat keskustelujen kulusta myös varovaisen myönteisiä lausuntoja.
Rjabkovin mukaan keskustelut olivat ”vaikeat ja pitkät, mutta ammattimaiset, syvälliset ja konkreettiset”. Sherman luonnehti puolestaan niitä ”suoriksi ja avoimiksi”.
”
Venäjä yrittää saada Yhdysvallat ja Euroopan Nato-maat myöntymään siihen, että jotkut valtiot ovat vähemmän itsenäisiä kuin toiset.
Ennen neuvotteluja Venäjä oli julkistanut tiukat uhkavaatimukset, joiden mukaan Yhdysvaltain pitää estää uusien jäsenmaiden ottaminen Natoon ja puolustusliiton laajeneminen ”idän suuntaan”.
Vielä viikonloppuna Rjabkov uhosi, että Venäjä ei ole valmis tinkimään lainkaan vaatimuksistaan. Maanantain neuvottelujen jälkeen hän sanoi kuitenkin jo, että Venäjä ei odota Yhdysvaltain hyväksyvän kaikkia ehtoja. Jotain pientä edistystä siis näissäkin sanamuodoissa.
Rjabkov rauhoitteli maailmaa myös sanomalla, että Venäjällä ei ole aikomusta hyökätä Ukrainaan. Tämäkin on paljon aiempaa konkreettisempi liennytyslupaus Venäjän puolelta.
Sherman ei Rjabkovin sanoihin vielä silti luottanut. Hän vaati Venäjää osoittamaan hyökkäämättömyyshalunsa aidosti ja vetämään joukkonsa Itä-Ukrainan rajalta takaisin kasarmeille.
Lue lisää: Venäjän mukaan sillä ei ole aikeita hyökätä Ukrainaan – Naton ovet pysyvät auki, vakuutti Yhdysvallat
GENEVEN neuvotteluissa Rjabkov paljasti ensi kertaa suoraan myös sen, mikä on Venäjän Nato-vaatimusten julkinen ydin.
Rjabkovin mukaan Venäjä haluaa ”teräsbetoniset takuut” siitä, että Ukraina ”ei koskaan” saa liittyä Natoon. Toinen ”ehdoton ei” koskee Georgiaa.
Rjabkov saneli jopa päätöslauselman, jonka Venäjä haluaisi Naton hyväksyvän tulevassa kesäkuun huippukokouksessaan Madridissa. Se kuuluisi Rjabkovin mukaan näin: ”Ukrainasta ja Georgiasta ei tule koskaan Pohjois-Atlantin liiton jäseniä.”
RJABKOVIN sanat saattavat kuulostaa monien suomalaisten korviin hyvinkin huojentavilta. Ainakaan julkisesti Venäjä ei siis vaatinut Genevessä estämään Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä.
Juuri tässä piilee Venäjän asettama ansa. Venäjä yrittää saada Yhdysvallat ja Euroopan Nato-maat myöntymään siihen, että jotkut valtiot ovat vähemmän itsenäisiä kuin toiset. Vaatimuksen pöyristyttävyyttä ei vähennä se, jos se ei koskisikaan vielä tässä vaiheessa Suomea ja Ruotsia.
Jos Ukrainalta ja Georgialta vietäisiin oikeus valita oma puolustuksensa ja jos me Suomessa sen tyynesti hyväksyisimme, se tekisi meistä ainakin moraalisia osasyyllisiä Euroopan uuden etupiirijaon piirtämiseen.
Geneven neuvotteluista tulleet ensitiedot saattavat kuulostaa monista suomalaisista yllättävänkin huojentavilta, mutta sen ei saisi antaa hämätä. Venäjän vaatimukset ovat yhä mahdottomia – ja Yhdysvaltain suostuminen niihin olisi vaarallinen ansa myös Suomen kannalta.
EI LÄPIMURTOJA, mutta ei totaalista umpikujaakaan – eikä varsinkaan mitään ennalta pelättyä osapuolten ulosmarssia kesken neuvottelujen.
Näin voisi tiivistää Yhdysvaltain ja Venäjän neuvottelut, jotka käytiin Genevessä maanantaina. Panoksena oli – ei sen enempää eikä vähempää – kuin koko Euroopan turvallisuus kenties vuosikymmenten päähän.
Venäjän puolelta neuvotteluja johti varaulkoministeri Sergei Rjabkov, 61, ja Yhdysvaltain puolelta apulaisulkoministeri Wendy Sherman, 72.
HYVÄÄ tapaamisessa oli, että se kesti liki kahdeksan tuntia. Molemmat osapuolet antoivat keskustelujen kulusta myös varovaisen myönteisiä lausuntoja.
Rjabkovin mukaan keskustelut olivat ”vaikeat ja pitkät, mutta ammattimaiset, syvälliset ja konkreettiset”. Sherman luonnehti puolestaan niitä ”suoriksi ja avoimiksi”.
”
Venäjä yrittää saada Yhdysvallat ja Euroopan Nato-maat myöntymään siihen, että jotkut valtiot ovat vähemmän itsenäisiä kuin toiset.
Ennen neuvotteluja Venäjä oli julkistanut tiukat uhkavaatimukset, joiden mukaan Yhdysvaltain pitää estää uusien jäsenmaiden ottaminen Natoon ja puolustusliiton laajeneminen ”idän suuntaan”.
Vielä viikonloppuna Rjabkov uhosi, että Venäjä ei ole valmis tinkimään lainkaan vaatimuksistaan. Maanantain neuvottelujen jälkeen hän sanoi kuitenkin jo, että Venäjä ei odota Yhdysvaltain hyväksyvän kaikkia ehtoja. Jotain pientä edistystä siis näissäkin sanamuodoissa.
Rjabkov rauhoitteli maailmaa myös sanomalla, että Venäjällä ei ole aikomusta hyökätä Ukrainaan. Tämäkin on paljon aiempaa konkreettisempi liennytyslupaus Venäjän puolelta.
Sherman ei Rjabkovin sanoihin vielä silti luottanut. Hän vaati Venäjää osoittamaan hyökkäämättömyyshalunsa aidosti ja vetämään joukkonsa Itä-Ukrainan rajalta takaisin kasarmeille.
Lue lisää: Venäjän mukaan sillä ei ole aikeita hyökätä Ukrainaan – Naton ovet pysyvät auki, vakuutti Yhdysvallat
GENEVEN neuvotteluissa Rjabkov paljasti ensi kertaa suoraan myös sen, mikä on Venäjän Nato-vaatimusten julkinen ydin.
Rjabkovin mukaan Venäjä haluaa ”teräsbetoniset takuut” siitä, että Ukraina ”ei koskaan” saa liittyä Natoon. Toinen ”ehdoton ei” koskee Georgiaa.
Rjabkov saneli jopa päätöslauselman, jonka Venäjä haluaisi Naton hyväksyvän tulevassa kesäkuun huippukokouksessaan Madridissa. Se kuuluisi Rjabkovin mukaan näin: ”Ukrainasta ja Georgiasta ei tule koskaan Pohjois-Atlantin liiton jäseniä.”
RJABKOVIN sanat saattavat kuulostaa monien suomalaisten korviin hyvinkin huojentavilta. Ainakaan julkisesti Venäjä ei siis vaatinut Genevessä estämään Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä.
Juuri tässä piilee Venäjän asettama ansa. Venäjä yrittää saada Yhdysvallat ja Euroopan Nato-maat myöntymään siihen, että jotkut valtiot ovat vähemmän itsenäisiä kuin toiset. Vaatimuksen pöyristyttävyyttä ei vähennä se, jos se ei koskisikaan vielä tässä vaiheessa Suomea ja Ruotsia.
Jos Ukrainalta ja Georgialta vietäisiin oikeus valita oma puolustuksensa ja jos me Suomessa sen tyynesti hyväksyisimme, se tekisi meistä ainakin moraalisia osasyyllisiä Euroopan uuden etupiirijaon piirtämiseen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Totta
Järkevien valtioiden paikka euroopassa on samassa liitossa natossa. Koska se turvaa itsenäisyyden ja estää suomittumisen.
Suomen tilanne on huono meille itsellemme ja se. kuorma on kasvanut kokoajan ja samalla olemme venäjän painostuksen alla joka näkyy ihmisissä täällä ja heidän mielipiteissään.
Natoon
Ruotsin puolustusministerin mukaan Venäjä uhkaa eurooppalaista turvallisuusjärjestystä
Mistä aloitus on kopioitu?
Suomen hallituksen tiedonannosta, ei tiedonkantajasta.
Silloin kun Venäjä laittaa hakupaperit Natoon, on alettava miettiä onko enään NATO ajankohtainen järjestö Euroopassa.
Aloitus on hyvää tietoa, koska esimerkiksi Yle uutisoi neuvotteluista pelkästään jenkkien näkökulmasta.