Rautavaara käytännössä sanoi JR 4:n miesten kuolleen aina vallatessaan takaisin ruotsinkielisen JR 24:n menettämät asemat. Herra Rautavaara toki selittää ruotsinkielisten pelkuruuden tekosyyksi iän ja perhesuhteet.
Tapio Rautavaaran kokemukset jatkosodan hyökkäysvaiheesta
Anonyymi
82597
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mieluummin minäkin olisin laulaa luritellut kanttiinissa kuin hyökännyt.
Jospa sitten pari tapausta esiin.
Kai tuo väite on totta?
Ehkä JR 4:n miehiä kuoli muuallakin?
Tapio Rautavaaran sotatie. Sotapoklu fi. esittelee hänen joukko-osastonsa.
Talvisota: 12.10.1939 - 13.03.1940 1./Täyd.P/HeLA
Jatkosota: 18.06.1941 - 14.04.1943 1./Täyd.P/HeLA
Jatkosota: 15.04.1943 - 20.07.1944 HTK 8
Jatkosota: 21.07.1944 - 20.08.1944 135.It.KKJ
Jatkosota: 21.08.1944 - 21.11.1944 48.AutoK
Vai niin.
Kyllä hänen elämästään kertova elokuva toi esiin palveluksen Puna-Musta Rykmentissä ( JR 4) ja mainittiin myös hänen komppanianpäällikkönsä.
Syksyllä 1939 järjestettiin ylimääräiset kertausharjoitukset, ja Rautavaarakin sai liikekannallepanomääräyksen, mutta laivastolla ei ollut hänelle tehtäviä. Oli talvi, ja muutenkin laivoja oli liian vähän reserviläisten määrään nähden. Rautavaara jatkoi talvisodan ajan työssään OTK:ssa ja toimi lisäksi ilmavalvontatehtävissä. Jatkosodan alkaessa hän sai määräyksen siirtyä maavoimiin, ja sen jälkeen hän oli noin vuoden ajan etulinjassa JR 4:ssä.[30]
Kesällä 1942 Rautavaara pyrki viihdytysjoukkoihin Maaselän Radion kuuluttajaksi, ja hänet valittiin tehtävään, jossa hän toimi lähes sodan loppuun asti.[31] Hän juonsi ohjelmia, soitti levyjä ja lauloi, ja niin hänen äänensä tuli ensi kertaa laajemmin tutuksi suomalaisille.[32] Jatkosodan aikana Rautavaara sai parin viikon lomia opiskelua varten, jolloin hän kävi kursseja SF:n filmikoulussa ja Suomen teatterikoulussa.[33] Kesällä 1944 Rautavaaran komppania vetäytyi Itä-Karjalasta Suomen puolelle, jossa Maaselän Radio jatkoi vähän aikaa toimintaansa Joensuussa. Sen jälkeen Rautavaaran radioura päättyi.[34]
Sota-aika jätti Rautavaaraan lähtemättömät jäljet:
Talvisodan ajan 1939-40 Tapsa oli OTK:n palveluksessa elintarvikehuolto- sekä ilmavalvontatehtävissä.
Tapio Rautavaara ja Liisa Handell vihittiin avioliittoon 5. huhtikuuta 1942. Heidän ensimmäinen lapsensa, Irma syntyi seuraavana vuonna.
Taiteilija Tapio Rautavaara ’löydettiin’ jatkosodan aikana kevätkesällä 1942. Silloin hän nimittäin pääsi esiintymään Karhumäkeen perustettuun Maaselän Radioon. Siihen saakka Tapsa oli Karhumäessä ollut koko jatkosodan ajan suosittu esiintyjä esiintyen mm. illanvietoissa ja viihdeiltamissa. Maaselän Radio tarjosi Tapsalle myös hyvän mahdollisuuden urheilla. Karhumäessä oli urheilukenttä ja Tapsa olikin siellä tuttu näky keihästä viskomassa. Hänen kuntonsa olikin vuonna 1943 aivan ilmiömäinen. Kesällä hän tuli toiseksi Suomen mestaruuskilpailussa (tulos 69,26 m) ja voitti viiden välivuoden jälkeen myös TUL:n mestaruuden (69,96 m).
Vuonna 1944 Tapsa toimi vielä kuuluttajana Maaselän Radiossa Joensuussa. Rauhan tultua hän pääsi takaisin töihin OTK:n myllylle. Seuraavana vuonna hän sai ensimmäisen elokuvaroolinsa Hannu Lemisen ohjaamassa elokuvassa Vain sinulle.
Se komppanianpäällikkö oli muuten kapteeni Ensio Tattari,jonka johtamistyyliä Rautavaara elokuvassa kommentoi.
Hauska sattuma,että sama mies oli 1958 everstiluutnantti ja pataljoonan komentaja Porin Prikaatissa,kun olin siellä varusmiehenä hänen alaisenaan. Reppu selässä marssi mukanamme Turusta Raasin leirille.
Pari pesua "nuorempana" Huovinrinteellä lll/69 Pst/k:ssa. Eversti Erkki Setälä oli prikaatin komentajana ja pataljoonan komentaja oli Uuno Tarkki. Tarkki kirjoitti teoksen Taistelu Viipurista. Eihän sitä silloin tiennyt heidän sotakokemuksistaan mitään.
Itsenäisyyspäivän paraatissa olimme Turussa Heikkilän kasarmilla ainoastaan lämmittelemässä, kun tartorin lavoilla sinne saavuimme..