Liikenneministeri Timo Harakka ei näe vetyverkostoa järkevänä.

Anonyymi

"Yksi Suomen kannalta HANKALEMPIA EU-vaatimuksia ovat komission suunnittelemat VETYASEMIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET.

Komission esityksen mukaan jokaisen jäsenvaltion olisi varmistettava, että TEN-T-verkkojen varsilla on vuoden 2030 loppuun mennessä vähintään 150 kilometrin välein vetytankkausasema ja että jokaisessa kaupunkisolmukohdassa olisi vähintään yksi vetytankkausasema.

Mitään joustomahdollisuutta komissio ei vaatimukseen esitä.

Suomessa ei ole tällä hetkellä toimivia vetytankkausasemia eikä vetyautojakaan kuin jokin yksittäiskappale.

”VETYASEMIEN SUHTEEN täytyy sanoa, että tämä on kyllä KAUKAA HAETTUA ajattelua TÄSSÄ VAIHEESSA. Joustoja tarvitaan, ja täytyy huomioida se, että meillä on poikkeukselliset maantieteelliset olosuhteet”, Harakka sanoo.

Toinen Harakkaa ilmiselvästi harmittava ongelma komission esityksessä on se, ettei siinä ole huomioitu biokaasun käyttöä raskaassa liikenteessä, meriliikenteessä ja Suomessa tuhansien henkilöautojen polttoaineena.

”Jos oikein suorasanaisesti sen ilmaisen, niin EU:ssa ei ymmärretä liikennekaasua”, hän sanoo.

Harakka huomauttaa, että Suomen strategiaan liikennepäästöjen puolittamiseksi liittyy sähköautoilun tukemisen lisäksi vanhojen henkilöautojen muuttaminen kaasulla tai etanolilla käyviksi.

”Kaasua tuetaan myös rekkojen käyttövoimana, joka on käytössä tässä ja nyt eikä vasta huomenna”, hän sanoo.

”Biokaasu on koko elinkaarensa kannalta ehkä jopa parempi vaihtoehto kuin sähkö tai vähintään yhtä hyvä. Kyllä minä sitä puolustan loppuun saakka.”

Kaasuautoilijoiden kannalta ongelma on myös se, että autoteollisuus panostaa lähinnä sähköautoihin.

”Autotehdas toisensa jälkeen on ilmoittanut, että ne eivät enää muutaman vuoden kuluttua valmista polttomoottoriautoja. Meillä on iso taistelu siinä, että suurin piirtein ainoana EU:ssa pidämme yllä esitystä, että myös kaasuautoilla on tulevaisuus”, Harakka sanoo.

”Meidän lähtökohtamme ei ole ollut se, että polttomoottoriautot poistuisivat kokonaan kuvasta, emmekä ole olleet mukana sellaisissa aloitteissa, että polttomoottoriautot kiellettäisiin, koska me näemme kaasulla roolin ja me näemme kestävällä biopolttoaineella roolin.”

... vaan uskoo enemmän kaasuautoihin.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008482326.html?share=2c61888beac69d83e8b66ad8c714d1bd&fbclid=IwAR1T-viBI3XCdCthMbqMfj1wRbMgRVf0SWouAA6zLAZBkaPqrRjnM8_G6Sk

62

739

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Kaasuhenkilöautojen osuus vuoden 2021 kaikista henkilöautojen rekisteröinneistä oli 0,92%

      • Anonyymi

        Täyssähköautot pääsivät autokannan osalta vasta 2021 kaasuautoista ohi. Ja kaasuatojakin tuli rekisteriin n. 1000, vaikka patteriuskovaiset huusivat 2020 lopulla, ettei ensi vuonna myydä ainuttakaan. Polttomoottorit joka tapauksessa ylivoimasessa johdossa. Myös ne pienellä sähköavustimella varustetut huijaushybridit, joita verotetaan 30 g/km päästölukemien mukaan, vaikka bensaa todellisuudessa palaa 4-5 l/100 km (94-117 g/km).

        Hyötyajoneuvoissa kaasulla on huima etumatka. Pakettiautoissa sähkö on kirimässä kiinni, mutta kuorma-autoissa sähkö konttaa vielä pitkään. Viime vuonna reksteriin 2 patterikuorma-autoa ja mistään kasvusta ei voi puhua, kun näitä putkahtaa parin vuoden välein muutama kerrallaan. Kontaa, konttaa.

        Vety on jo kuollut ja kuopattu. Edellisen vetykiiman (2000-luvun alussa) jälkimainingeissa Suomeenkin rakennettiin 2 tankkausasemaa ja täällä pyöri muutama esittelyauto. Pääosin hinausautokyydillä.

        https://teknavi.fi/ilmio/tuhat-kilometria-tanskasta-suomeen-vetyautolla-tatako-on-tulevaisuus/

        Tosin hinausautolla ne vetyautot suuressakin maailmassa liikkuu!

        https://www.latimes.com/politics/story/2021-08-10/hydrogen-highway-or-highway-to-nowhere


    • Anonyymi

      Kaasuautoille kuitenkin on jo infraa noin 60 tankkausaseman verran ja lisää rakennetaan. Kaasuautoilla voi ajaa myös bensalla verkoston ulkopuolella esim. Lapissa varakanisterin voimin (auton noin 9l), joten se on paljon käytännöllisempi kuin vetyauto.

      Kuitenkin nykyisen liikenneministerin kanta on se ettei näe vetytankkausverkostoa järkeväksi ja sitä aiotaan sitten suomessa vastustaa ainakin toistaiseksi. Hidastaa entisestään vetyautojen tuloa suomeen. Vaikea uskoa että joku sijoittaja uskaltaa omalla rahalla muutamaa kymmentä vetytankkausasemaa suomeen rakentaa vaan rakentaa mielummin muihin maihin missä on sentään edes se muutama sata vetyautoa ja pari vetytankkausasemaa jo ennestään, jolloin on jotain toivoa saada sijoitukselleen tuottoa PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ.

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17128187/ovatko-2023-vetytankkausasemat-sittenkin-huijausta

    • Anonyymi

      Harakka on oikeassa.
      Vety ei koskaan tule Suomeen liikennepolttoaineeksi ainakaan markkinaehtoisesti. Eikä järjettömän kalliiseen vetyinfraan kannata verovarojakaan hassata. Tällä hetkellä lähes kaikki saatavissa oleva vety ei ole edes ilmastoystävällistä, koska erotetaan maakaasusta.

    • Anonyymi

      EU tuottaa vuosittain miljoonia ja miljoonia sivuja typeriä direktiivejä. Yksi sellainen on autojen takavalot, jotka eivät saa palaa, vaikka niiden energiakulutus on yhden pierun verran.

      • Anonyymi

        Ei autojen takavalon käyttöä ole kielletty, mutta niitä ei tarvita valoisaan aikaan.
        Mulla palaa uudehkossa Volvossa takavalot kokoajan alusta asti.
        Tuo asia on ihan fiksu, mutta vaatii kuskilta hieman apinaa suurempaa järjen käyttöä, että osaa laittaa valot päälle jos automatiikka ei sitä tee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei autojen takavalon käyttöä ole kielletty, mutta niitä ei tarvita valoisaan aikaan.
        Mulla palaa uudehkossa Volvossa takavalot kokoajan alusta asti.
        Tuo asia on ihan fiksu, mutta vaatii kuskilta hieman apinaa suurempaa järjen käyttöä, että osaa laittaa valot päälle jos automatiikka ei sitä tee.

        Juuri näin. Enemmän on haittaa kun nuo hieman apinan tasoa korkeammalla sytyttävät takasumuvalot valoisalla ja sellaisella kelillä että ne vain häikäisee ja autot näkee vaikka ilman mitään valoja ja sitten vielä unohtavat sen valon päälle.


      • Anonyymi

        Ei yksi Watti kesää tee, mutta jos 13 miljoonaa autoa euroopassa ajaa päivällä ilman takavaloja ja säästyy se yksi Watti, niin se on aika monta Wattia...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei yksi Watti kesää tee, mutta jos 13 miljoonaa autoa euroopassa ajaa päivällä ilman takavaloja ja säästyy se yksi Watti, niin se on aika monta Wattia...

        Pohjoismaat yrittivät monta vuosikymmentä ajaa läpi ajovalojen käyttöpakkoa. Etelän vetelät vastustivat juuri polttoaineenkulutukseen vedoten. Siihen aikaan normisetti oli 2x55 W halogeenit keulalla, mutta onhan autoissa iso kasa 5-10 W lamppuja; etuvalot, takavalot (joita voi olla enemmän kuin 1 pari), rekisterikilven valot plus tsiljoona parin W lamppua kojelaudan mittatarien ja namiskuukkelien valaisuun. Kokonaisteho saattoi olla jopa lähempänä 200 W ja sehän sitten tarkoittaa 0,1-0,15 l/h kulutuksen kasvua. Maantieajossa ehkä desi tai 2 per 100 km, mutta ruuhkassa kontattaessa 100 km ottaa 3 tuntia ja kulutuslisä siis 0,3-0,5 l/100 km. Ei ihan merkityksetön lukema.

        Tämä argumentti kierrettiin kirjaamalla säännökset niin, ettei päiväajovaloilla pala mitkään muut valot, kun ne päiväajovalot (esim. 2x21 W lamput keulalla).

        Suomessa virkamiehet osoittivat yllättävää joustavuutta ja tulkitsivat sekavaa lakitekstiä niin, että takavalojen palaminen on sallittua. Kulutuksen kannalta moisella ei enää ole pahemmin merkitystä, kun nämä valot alkavat olla ledejä.


    • Anonyymi

      Suomi on niin harvaan asuttu maa ettei tuollainen tule ikinä onnistumaan ja asia haudataan pikku hiljaa. Suuriin kaupunkeihin joita ei meillä montaa ole, niin voi tulla asema tai pari ja yksityisen vetyilyt loppuu lyhyeen kun auto on järjettömän hintainen ja kulut huimat.

    • Anonyymi

      Timo Harakka poliitikkona tietää enemmän kuin EU.
      Sinne vaan opettamaan niitä tyhmiä.

      • Anonyymi

        Kyllä joskus kyllä tuntuu siltä että jopa harakalta tulee järkevämpiä ajatuksia kuin tuolta brysselin hallintohimmelistä.


      • Anonyymi

        Harakka on henkilökohtaisesti vastuussa siitä että voin tankata vetyä kun hankin vetyauton


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harakka on henkilökohtaisesti vastuussa siitä että voin tankata vetyä kun hankin vetyauton

        Ihan ok, jos henkilökohtaisesti maksat sen 1-3 milj. euroa vetytankkausasemastasi.

        Verovaroja tälläiseen tyhmyyteen ei tule käyttää.


    • Anonyymi

      Harakka keskittyy politiikan jättämiseen-tuli omaisuus Harvian osakkeista

    • Anonyymi

      Kyllä loppuisi kaasuautoilla ajaminen jos fossiilinen kaasu poistettaisiin käytöstä. Suomessa ei synny riittävästi biokaasua, eikä missään muussakaan maassa. Johonkin yksittäiseen pienimuotoiseen käyttöön se kyllä käy.

      Sähkö taas ei ratkaise raskaan liikenteen fossiilisesta pois siirtymistä.
      Keinotekoinen diesel taas vaatii vetyä lähtökohdaksi.

      Kyllä se vety tulee pikkuhiljaa tavalla tai toisella. Tuleeko se kuinka vahvasti henkilöautoihin jää nähtäväksi. Kukaan meistä ei TIEDÄ miten tulee käymään. Arvauksia voi heitellä kuka vaan mutta niiden arvo on sama kuin käytetyn Serlan.

      • Anonyymi

        Kyllä sen jo tietää. Ei kukaan järjellä varustettu vaivaudu ajamaan kauaksi tankkaamaan vetyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sen jo tietää. Ei kukaan järjellä varustettu vaivaudu ajamaan kauaksi tankkaamaan vetyä.

        Ei tarvitse lähteä ajamaan koska ei ole ylimääräistä vihreää sähköä vedyn valmistamiseen henkilöautoihin.


      • Anonyymi

        Ei lopu kaasuautolla ajaminen. Jo pari vuotta sitten yli puolet kaasuautoilijoista tankkasi biokaasua, vaikka se oli n. 10 c/kg maakaasua kalliimpaa. Nyt hintaero on keikahtanut päinvastoin, joten veikkaan että aika harvassa ovat maakaasun tankkaajat.

        Koko autoliikenteen energiatarpeen kattamiseen biokaasu ei riitä. HS esitteli taannoin laskelmia, joiden mukaan teoriassa 1/3-osan kaikesta liikenteen energiantarpeesta voisi kattaa biokaasulla, jos kaikki mahdolliset jätevirrat hyödynnettäisiin. Huom. jätevirrat, kuten kaasut jätevedenpuhdistuslaitoksilta, maatalouden ylijäämät (juuresten lehdet yms.) ja ruoantuotannon jätteet. Ei ole mielekästä uhrata peltopintaa polttoaineen tuotantoon, Moinen kun kilpailee ruoantuotannon kanssa ja tuppaa nostamaan ruoan hintaa.

        Tosin taloudellisesti kannattavaa näin laaja jätteiden hyödyntäminen ei ole. Luokkaa 10 % liikenteen energiantarpeesta voitaisiin HS arvion mukaan kattaa biokaasulla. Sekin on paljon suurempi kuin nykyinen osuus. Ja onhan tässä sekin, että pelkästään vaihtamalla bensa maakaasuun CO2 päästöt tippuvat neljänneksellä. Syynä polttoaineen erilainen kemiallinen koostumus. Metaanissa on paljon vetyä suhteessa hiilen määrään, joten päästöissä paljon H2O ja vähemmän CO2.

        Vedyn varastointi on vaikeaa pienen tiheyden ja hurjasti muita liikennepolttoaineita (metaani mukaan luettuna) suuremman syttymisherkkyyden vuoksi. Lisäksi puuttuu jakeluketjut ja käyttökohteet. Vrt. vetyden tankkausasemat maksavat vähintään 2 M€ kappale. Suomeen rakennetut metaanin tankkausasemet 0,5 M€/kpl. Vetypommiauton hinnalla ostaa 2 täyssähköautoa tai 3 metaanikäyttöistä autoa.

        Siksi metaani. Tai synteettinen metaani, jota valmistetaan yhdistämällä vetyä ja hiilidioksidia. Tätä tekniikkaa kehitetään Suomessa.

        https://www.op-media.fi/liikenne/vihreampi-vaihtoehto-liikenteeseen--synteettiset-polttoaineet-valmistuvat-ilmasta-ja-vedesta/

        https://www.st1.fi/q-power-ja-st1-pilotoivat-synteettisen-polttoaineen-valmistusta-biojalostamon-hiilidioksidista

        https://www.vantaanenergia.fi/suomen-suurin-power-to-gas-laitos-wartsila-ja-vantaan-energia-ovat-sopineet-suunnittelun-jatkamisesta-kohti-investointipaatosta/

        Metaanille on jo jakeluverkostot olemassa (mm. maakaasuputkistot) ja käyttökohteetkin löytyy

        - nyk. maakaasulla toimivat kaasuturbiini- ja kombivoimalaitokset, https://fi.wikipedia.org/wiki/Kombivoimalaitos

        - yli 13 000 metaanikäyttöistä ajoneuvoa

        - Viking Grace

        - Suomessa kehitetään myös metaanikäyttöisiä polttokennovoimaloita, https://convion.fi/products/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei lopu kaasuautolla ajaminen. Jo pari vuotta sitten yli puolet kaasuautoilijoista tankkasi biokaasua, vaikka se oli n. 10 c/kg maakaasua kalliimpaa. Nyt hintaero on keikahtanut päinvastoin, joten veikkaan että aika harvassa ovat maakaasun tankkaajat.

        Koko autoliikenteen energiatarpeen kattamiseen biokaasu ei riitä. HS esitteli taannoin laskelmia, joiden mukaan teoriassa 1/3-osan kaikesta liikenteen energiantarpeesta voisi kattaa biokaasulla, jos kaikki mahdolliset jätevirrat hyödynnettäisiin. Huom. jätevirrat, kuten kaasut jätevedenpuhdistuslaitoksilta, maatalouden ylijäämät (juuresten lehdet yms.) ja ruoantuotannon jätteet. Ei ole mielekästä uhrata peltopintaa polttoaineen tuotantoon, Moinen kun kilpailee ruoantuotannon kanssa ja tuppaa nostamaan ruoan hintaa.

        Tosin taloudellisesti kannattavaa näin laaja jätteiden hyödyntäminen ei ole. Luokkaa 10 % liikenteen energiantarpeesta voitaisiin HS arvion mukaan kattaa biokaasulla. Sekin on paljon suurempi kuin nykyinen osuus. Ja onhan tässä sekin, että pelkästään vaihtamalla bensa maakaasuun CO2 päästöt tippuvat neljänneksellä. Syynä polttoaineen erilainen kemiallinen koostumus. Metaanissa on paljon vetyä suhteessa hiilen määrään, joten päästöissä paljon H2O ja vähemmän CO2.

        Vedyn varastointi on vaikeaa pienen tiheyden ja hurjasti muita liikennepolttoaineita (metaani mukaan luettuna) suuremman syttymisherkkyyden vuoksi. Lisäksi puuttuu jakeluketjut ja käyttökohteet. Vrt. vetyden tankkausasemat maksavat vähintään 2 M€ kappale. Suomeen rakennetut metaanin tankkausasemet 0,5 M€/kpl. Vetypommiauton hinnalla ostaa 2 täyssähköautoa tai 3 metaanikäyttöistä autoa.

        Siksi metaani. Tai synteettinen metaani, jota valmistetaan yhdistämällä vetyä ja hiilidioksidia. Tätä tekniikkaa kehitetään Suomessa.

        https://www.op-media.fi/liikenne/vihreampi-vaihtoehto-liikenteeseen--synteettiset-polttoaineet-valmistuvat-ilmasta-ja-vedesta/

        https://www.st1.fi/q-power-ja-st1-pilotoivat-synteettisen-polttoaineen-valmistusta-biojalostamon-hiilidioksidista

        https://www.vantaanenergia.fi/suomen-suurin-power-to-gas-laitos-wartsila-ja-vantaan-energia-ovat-sopineet-suunnittelun-jatkamisesta-kohti-investointipaatosta/

        Metaanille on jo jakeluverkostot olemassa (mm. maakaasuputkistot) ja käyttökohteetkin löytyy

        - nyk. maakaasulla toimivat kaasuturbiini- ja kombivoimalaitokset, https://fi.wikipedia.org/wiki/Kombivoimalaitos

        - yli 13 000 metaanikäyttöistä ajoneuvoa

        - Viking Grace

        - Suomessa kehitetään myös metaanikäyttöisiä polttokennovoimaloita, https://convion.fi/products/

        Gasumin tiedot vähän jäljessä ajasta.... mutta 2017 biokaasua tuotettiin 500 GWh edestä.

        Tästä 31 GWh tankattiin autoihin ja loput poltettiin voimalaitoksissa. Kaasuautojen määrä on kasvanut noista päivistä ja biokaasun hinta suhteessa maakaasuun laskenut, joten biokaasun käyttö liikennepolttoaineena on kasvanut. Toisaalta tuotantolaitoksiakin on rakennettu lisää, joten taidetaan edelleen olla siinä tilanteessa, että liki 90 % biokaasusta poltetaan voimaloissa ja nykyinenkin tuotantokapasiteetti kestäisi kaasuautojen määrän 10-kertaistamisen.

        Tämäkin toiminta seisoo jo omilla jaloillaan. Toisin kuin muualla maailmassa jo 10-15 vuotta sitten aloitetut kokeilut vedyn kanssa. Ne ovat jo kuolleet ja kuopattu tai pysyvät elossa ainoastaan jatkuvan julkisen tuen voimin. Loputon rahareikä.

        Esim. USAssa rakennettiin taannoin noin 50 vedyn tankkausasemaa. Rakentamiseen myönnettiin tukea puoli miljoonaa dollaria per asema. Toiminta on koko ajan ollut kannattamatonta eikä uusia asemia ole rakennettu ainuttakaan sen jälkeen, kun rakentamistuen jakaminen loppui. Rakennettujen asemien ylläpitoon on ollut pakko myöntää tukea, jotta ne on saatu pidettyä auki. Rahaa on palanut pelleilyyn 230 miljoonaa. Samaa viestiä on kuulunut myös Etelä-Koreasta eli tähän leikkiin kun ryhtyy, niin sinne saa upottaa miljoonan toisensa perään, varmaan useamman vuosikymmenen. Ja tulokset laihoja. Jos jenkeissä on nyt reilu 12 000 vetypommiautoa, niin siellä on julkista rahaa pumpattu reilu 190 000 $ yhtä autoa kohti!

        Saksa on pistänyt tästäkin paremmaksi. 450 miljoonan euron EU hankkeella rakennettu 100 tankkausasemaa, mutta autoja lie vain pari tuhatta. Kustannus voi olla useampi miljoona per vetypommiauto.

        Aivan JÄRJETÖNTÄ rahan haaskausta!


    • Anonyymi

      Harakan mukaan ei olla oltu sellaisissa aloitteissa, joissa polttomoottori kiellettäisiin?
      Juurihan Suomi allekirjoitti sopimuksen p. moottoreiden kieltämisestä vuodelle 2040?
      Joita taasen eivät ratifioineet Saksa, USA, Japani, Kiina, Venäjä jne.!

    • Anonyymi

      Niin kauan kuin Venäjältä pitää tuoda sähköä Suomeen, niin vihreää sähköä ei käytännössä ole kuin vuositasolla yksittäisinä päivinä. Sillä määrällä ei ole myöskään todellisuudessa vihreää vetyä vaan "viherpesua".

      • Anonyymi

        Tuulivoiman rakentamiseen myönnettiin tukea syöttötariffin muodossa 2011-2017. Tuki teki tehtävänsä - voimalaitoksia rakennettiin ja niitä opittiin rakentamaan paremmin. Nyt toiminta "seisoo omilla jaloillaan" eli on taloudellisesti kannattavaa. Se tarkoittaa, että uusia hankkeita on vireillä ja tuulivoimaloita tullaan rakentamaan lisää. Tavallaan "itsestään".

        Uusiutuvien osuus sähköntuotannossa tulee kasvamaan. Tässä on vaan se haittapuoli, ettei niiden tuotantoa saada säädettyä kulutuksen mukaan. Välillä sähköstä on pulaa -> hinta nousee hurjasti. Toisaalta joskus sähköä tulee yli tarpeen - tämäkin ihme on jo nähty (pörssisähkön hinta on hetkellisesti ollut negatiivinen eli kuluttamisesta on maksettu!)

        Kun fossiilinen sähköntuotanto pyritään korvaamaan uusiutuvalla, pitää kehittää keinot myös tuotannon vaihtelun tasaamiseen. Vedyn varastointi on vaikeaa eikä sille ole käyttökohteitakaan, joten on fiksumpaa käyttää varastona metaania. Eli kun sähköstä on ylitarjontaa ja hinta halpa, valmistetaan elektrolyysillä vetyä, joka jatkojalostetaan metaaniksi. Prosessi hyödyntää jokin teollisuuslaitoksen CO2 päästöjä, joten siinä lyödään 2 kärpästä yhdellä iskulla. Ja myöhemmin, kun tuotantokustannus on saatu tarpeeksi alas, voidaan metaani jatkojalostaa vaikka lentokerosiinia korvaaviksi nestemäisiksi polttoaineiksi. Tämä on mm St1/Anttosen visio.....

        vaikka vetypellet tippa linssissä ja kakat housussa edelleen yrittävät itselleen valehdella, että St1 olisi rakentamassa vedyn jakeluverkkoa. Ei ole. Googleen vaan St1 ja Q-power, niin alkaa asioiden oikea laita paljastua.


    • Anonyymi

      Ihan liikaa näitä punaisia lintuja hallituksessa

      kaakattavat kuin kanat sanoo Hjallis Liike NYt

    • Anonyymi

      Ei kukaan täysipäinen pidä vetyä järkevänä. Tästähän on jo oppirahat maksettu. Edellisen vetykiiman aikana Suomeen rakennettiin 2 tankkausasemaa ja täällä pyöri pari esittelyautoa. Yhtään ei mennyt kaupaksi ja tankkausasemat on jo purettu.

      Muualla maailmassa oli samaa eli moneen suurkaupunkiin (mm. Lontoo) hankittiin vetybusseja. Mutta nämä kokeilut kuihtuivat pois ja ne on näköjään jo unohdettu, joten voi vetyuskikset taas julistaa, miten vetybussit tekevät nyt tuloaan. Aivan kuten uhottiin vuosituhannen alussa.

      Vety liikennepolttoaineena ei sisälly vuoteen 2045 ulottuvaan liikenteen tiekartta -suunnitelmaan. Vedyn sijaan panostetaan realistisempiin vaihtoehtoihin, kuten metaani/biokaasu. Sekä, tietenkin, sähköautoihin. Tämä näkyi mm. siinä, että vuoden 2021 alussa myönnettiin tukea 18 uuden metaanin tankkausaseman ja uusien sähköautojen latausasemien rakentamiseen.

      https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM050:00/2019

    • Anonyymi

      Avauksen artikkelista: ”Biokaasu on koko elinkaarensa kannalta ehkä jopa parempi vaihtoehto kuin sähkö tai vähintään yhtä hyvä. Kyllä minä sitä puolustan loppuun saakka.”

      Eli tuon mukaan biokaasu on vakavan kilpailija sähköautoille, eikä tuossa edes ole laskuissa mukana akkuraakaineiden vaatiman kaivostoiminnan tuhoisia ympäristövaikutuksia.

      Vihreässä vedyssä on paljon potentiaalia, mutta Suomen pinta-alan vs. asukasluku kaltaisessa maassa kattavan vetyverkon rakentaminen ja taloudellisesti haastava juttu, mutta jospa Harakan taivuttaessa vahvasta rautalagansta Härmän tilanteesta EU:ssa, niin ehkäpä siihen saisi riittävästi EU:n tuki-fyrkkaa ;-)

      Kaasuautot eivät ole oiken ottaneet tuulta purjeisiin, eikä eri automallejakaan liiaksi ole.

      "Kaasuautojen osuus henkilöautojen rekisteröinneistä romahti viime vuonna alle prosenttiin kaikista ensirekisteröinneistä, kun se vielä vuonna 2020 oli parin prosentin luokkaa."

      "Uusia kaasuautoja lyötiin viime vuonna kilpien väliin 909 kappaletta, kun vuotta aiemmin niitä rekisteröitiin 1 840."

      "Suomen teillä liikkui vuoden 2021 lopulla runsaat 14 000 kaasuautoa."

      - https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sahko-vie-kaasu-vikisee-nain-vahan-uusia-kaasuautoja-rekisteroitiin-vuonna-2021/8325120

      • Anonyymi

        > Eli tuon mukaan biokaasu on vakavan kilpailija sähköautoille, eikä tuossa edes ole laskuissa mukana akkuraakaineiden vaatiman kaivostoiminnan tuhoisia ympäristövaikutuksia.

        Ei, vaan sähköautojen määrä kasvaa liian hitaasti. Ladattavia on arvioitu olevan 600 000 vuonna 2030, mikä on huikan uli 20 % autokannasta. Täyssähköautojen osuudeksi ennustetaan jotain 200 000 eli alle 10 % autokannasta tuolloin. Ise kyllä epäilen että täyssähköautojen osuus kasvaa ennustetta nopeammin ja lataushybrien kasvu hiipuu.

        Niin tai näin, vielä 2030 luvullakin valtaosa autoista liikkuu polttomoottorilla. Henkilöautoista. Raskaalla kalustolla siirtymä on vielä hitaampi.

        Päästöt pitäisi kuitenkin puolittaa 2035 mennessä joten on päivänselvää, että pitää puolittaa polttomoottoriautojen päästöt. Patteriautoilla alkaa olla merkitystä vasto 2030-luvun lopulta eteenpäin.

        Ja sehän onnistuu. Suomessa on liikenteen CO2 päästöjen kasvu saatu katkaistua jo 2008. Ei silloin mitään patteriautoja ollut eikä prosenttijengillä nyttenkään vaikutusta ole. Temppu on tehty biopolttoaineilla. Joten tällä linjalla jatketaan ja vuosikymmenen lopulla tulee apuun myös synteettiset polttoaineet.

        Vety on jo menneisyyden huono idea - zombi, joka liikkuu vain jatkuvan julkisen tuen voimin. Toimintaa ei ole saatu kannattavaksi missään, vaikka on liki 20 vuotta yritetty.

        Vetyy panostavat ne maat, jotka eivät ole biopolttoaineiden ideaa tajunneet ja joissa liikenteen päästöt ovat koko ajan vain kasvaneet. Esim. Saksa ja USA.


    • Anonyymi

      "Vihreässä vedyssä on paljon potentiaalia, mutta Suomen pinta-alan vs. asukasluku kaltaisessa maassa kattavan vetyverkon rakentaminen ja taloudellisesti haastava juttu, mutta jospa Harakan taivuttaessa vahvasta rautalagansta Härmän tilanteesta EU:ssa, niin ehkäpä siihen saisi riittävästi EU:n tuki-fyrkkaa ;-)"

      Eli ajatuksenasi siis on että ne muut EU maat maksaa Suomen vetyverkoston? Miksi muut maat eivät sitten vastaavasti vaadi Suomea mukaan HEIDÄN vetyverkoston rakentamiseen EU verorahoilla (suomalaisten verorahoilla)? Ja monessa maassa on isompi autokanta kuin Suomessa, joten tarvitsevat myös paljon enemmän vetytankkausasemia, jolloin suomalaiset käytännössä maksavat vielä toistenkin vetyverkostoa EU maksuina paljon enemmän? Toisinsanoen kalliita vetyverkoston maksuja ei Suomi pääse pakoon.

      Joten olisiko kuitenkin kaasuautot ja sähköautot halvempi vaihtoehto infrana sekä energian hinnassa kuluttajille EU tasolla?

      • Anonyymi

        "Eli ajatuksenasi siis on että ne muut EU maat maksaa Suomen vetyverkoston?"

        Miksi harrastelet valheellista luentaa? Missä manitsin, että EU kustantaisi koko vetyverkon? Riittävä tuki merkitsee sitä, että omilla ja tukivaroilla direktiivin vaatimuksien mukaisista verkkojen bykauksista selvittäisiin.

        EU:han yleensä / toisinaan ottaa huomioon eri direktiiveissään jäsenmaiden erityispuitteet ja painottaa tukituohiaan sen mukaisesti, jotta vaikkapa harvaanasutun ja suuren pinta-alan Suomi ei joutuisi epäoikeidenmukaiseen asemaan toisiin maihin nähden.

        "Ja monessa maassa on isompi autokanta kuin Suomessa, joten tarvitsevat myös paljon enemmän vetytankkausasemia, jolloin suomalaiset käytännössä maksavat vielä toistenkin vetyverkostoa EU maksuina paljon enemmän?"

        No voi pyhä yksikertaisuus.

        Nimenomaan suuren asukas- ja autotiheyden maissa kustannukset jakautuvat tasaisemmin per suuri autokanta ja per tankkauspiste. Vaikkapa Hollanti vs. Suomi ovat aivan eri planeetoilla tässä suhteessa.

        "Joten olisiko kuitenkin kaasuautot ja sähköautot halvempi vaihtoehto infrana sekä energian hinnassa kuluttajille EU tasolla?"

        Kaasuautot eivät vaikuta oikein saanen suuren suurta suosiota, valmistajienkaan katalogeissa, vaikka nille olisikin paikkansa.

        S-autojen konkreettinen ongelma on se, että ne eivät suinkaan ole ympäristöystävällisiä ja ratkaisu autoilun ympäristöongelmiin, vaan ne ovat osa ongelmaa, akkumaterialien mega-saastuttavan kaivostoiminna vuoksi.

        Akkumateriaaleistakin kierräteteään vain noin 50% (sekin mittavan saasteellista toimintaa) ..... eikä harvinaisia metalleja edes riitä kaikki autot akuttamaan ja sähköistämään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eli ajatuksenasi siis on että ne muut EU maat maksaa Suomen vetyverkoston?"

        Miksi harrastelet valheellista luentaa? Missä manitsin, että EU kustantaisi koko vetyverkon? Riittävä tuki merkitsee sitä, että omilla ja tukivaroilla direktiivin vaatimuksien mukaisista verkkojen bykauksista selvittäisiin.

        EU:han yleensä / toisinaan ottaa huomioon eri direktiiveissään jäsenmaiden erityispuitteet ja painottaa tukituohiaan sen mukaisesti, jotta vaikkapa harvaanasutun ja suuren pinta-alan Suomi ei joutuisi epäoikeidenmukaiseen asemaan toisiin maihin nähden.

        "Ja monessa maassa on isompi autokanta kuin Suomessa, joten tarvitsevat myös paljon enemmän vetytankkausasemia, jolloin suomalaiset käytännössä maksavat vielä toistenkin vetyverkostoa EU maksuina paljon enemmän?"

        No voi pyhä yksikertaisuus.

        Nimenomaan suuren asukas- ja autotiheyden maissa kustannukset jakautuvat tasaisemmin per suuri autokanta ja per tankkauspiste. Vaikkapa Hollanti vs. Suomi ovat aivan eri planeetoilla tässä suhteessa.

        "Joten olisiko kuitenkin kaasuautot ja sähköautot halvempi vaihtoehto infrana sekä energian hinnassa kuluttajille EU tasolla?"

        Kaasuautot eivät vaikuta oikein saanen suuren suurta suosiota, valmistajienkaan katalogeissa, vaikka nille olisikin paikkansa.

        S-autojen konkreettinen ongelma on se, että ne eivät suinkaan ole ympäristöystävällisiä ja ratkaisu autoilun ympäristöongelmiin, vaan ne ovat osa ongelmaa, akkumaterialien mega-saastuttavan kaivostoiminna vuoksi.

        Akkumateriaaleistakin kierräteteään vain noin 50% (sekin mittavan saasteellista toimintaa) ..... eikä harvinaisia metalleja edes riitä kaikki autot akuttamaan ja sähköistämään.

        > Kaasuautot eivät vaikuta oikein saanen suuren suurta suosiota, valmistajienkaan katalogeissa, vaikka nille olisikin paikkansa.

        Suomessa on liki 16 000 kaasuautoa. Vetyautoja on rekisterissä 2. Ei ehkä kannattaisi vetypellen tälle tielle lähteä...


    • Anonyymi

      Vai otetaanko kuitenkin riski että ihmiset eivät suostu ostamaan vetyautoja jostakin syystä ja kallis vetyinfra jää melko vähälle käytölle, joka on käytännössä verorahojen tuhlaamista? Japanissa monta vuotta vetyautoilua tuettu hallituksen voimin, Toyota autotehdas mukana ja noin 160 vetytankkausasemaa.... tulos vetyautokanta pyöreästi 0,0%. Ja joku voi koittaa laskea paljonko tämän infran pystyttäminen on maksanut tähän mennessä ja ei edes kansallisylpeys Toyota Mirai meinaa mennä kaupaksi omille kansalaisilleen tukien kotimaista autotehdasta pitäen autotehtaan "voittojen" verorahat omassa maassa.

      Laskekaa nyt joku hintalappu autotehtaan vetyautojen investointiin (tuotantolinjat), vetytankkausasemille, vetytehtaille, vetykuljetuskalustolle, infran huoltokustannuksille, vedyn myynnin tukemiselle, sähköinfran parantaminen vihreää vetyä varten jne. Riittääkö 30 MILJARDIA?

      Vetyautoilu on Japanin tie...

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17254273/vetyautojen-maarat-eri-maissa-prosentteina

      • Anonyymi

        "Vai otetaanko kuitenkin riski että ihmiset eivät suostu ostamaan vetyautoja jostakin syystä ja kallis vetyinfra jää melko vähälle käytölle, joka on käytännössä verorahojen tuhlaamista?"

        Niin, tai juuri päinvastoin. Rakennetaan riittävä infra ja samalla aletaan lobata vetyautoja messiaina suunnillaan joka ainoasta tuutista aivan kuten sähköautojakin, niin saadan viesti perille massoille. Siihen päälle kaikki subventoinnit kuten s-autoillekin, niin eiköhän viesti ala mennä perille.

        Sähköautothan ollaan lain ja direktiivien voimalla _pakottamassa_ kaikille ja polttareiden kuoleman vuosi on jo direktiivien kiviin kaiverrettu.

        Mikäli vetyautot lobbauksineenkin laitettaisiin josakin vaiheessa myöhemmin samaan asemaan s-autojen kanssa, niin asetelma muuttuisi.

        Japanin tilanteesta en omaa hajuakaan, eli siitä paljonko vetyautoilu kaikkineen siellä kustantaa vs. polttari vs. s-auto tai paljonko vetyautoja siellä on lobattu vs. s-auto.

        En tosin ole selvittänyt s-autojenkaan osuutta Japanissa, mutta lompakolla ja lakipakotteilla autoilijat äänestävät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Vai otetaanko kuitenkin riski että ihmiset eivät suostu ostamaan vetyautoja jostakin syystä ja kallis vetyinfra jää melko vähälle käytölle, joka on käytännössä verorahojen tuhlaamista?"

        Niin, tai juuri päinvastoin. Rakennetaan riittävä infra ja samalla aletaan lobata vetyautoja messiaina suunnillaan joka ainoasta tuutista aivan kuten sähköautojakin, niin saadan viesti perille massoille. Siihen päälle kaikki subventoinnit kuten s-autoillekin, niin eiköhän viesti ala mennä perille.

        Sähköautothan ollaan lain ja direktiivien voimalla _pakottamassa_ kaikille ja polttareiden kuoleman vuosi on jo direktiivien kiviin kaiverrettu.

        Mikäli vetyautot lobbauksineenkin laitettaisiin josakin vaiheessa myöhemmin samaan asemaan s-autojen kanssa, niin asetelma muuttuisi.

        Japanin tilanteesta en omaa hajuakaan, eli siitä paljonko vetyautoilu kaikkineen siellä kustantaa vs. polttari vs. s-auto tai paljonko vetyautoja siellä on lobattu vs. s-auto.

        En tosin ole selvittänyt s-autojenkaan osuutta Japanissa, mutta lompakolla ja lakipakotteilla autoilijat äänestävät.

        Kuka hullu sen vetyinfran maksaa? Vedyn tankkaus on niin hidasta ja asemat epäluotettavia, että pitää olla 2-4 miljoonan hintainen asema per 200-250 autoa.

        Siitä vaan rakentamaan tankkausasemat 2,8 miljoonalle autolle...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka hullu sen vetyinfran maksaa? Vedyn tankkaus on niin hidasta ja asemat epäluotettavia, että pitää olla 2-4 miljoonan hintainen asema per 200-250 autoa.

        Siitä vaan rakentamaan tankkausasemat 2,8 miljoonalle autolle...

        Lisäksi tämän jälkeen pitäisi saada hullut ostamaan vetypommiautoja

        Vetypommiauton hinta 70 000 €, kulutus kesällä 0,8-1,5 kg/100 km, talvella varmaan 1-2 kg/100, toimintamatka 6 kg tankilla enimmäkseen 300-500 km. Vedyn hinta 9,50 €/kg, polttoainekulu noin 1,5x9,50 = 14,25 €/100 km

        Vrt jos bensa maksaa 1,90 €/l ja sitä kuluu 6,5 l/100 km, kustannus 12,35 €/100 km.

        Jos vedyn tankkausasemia valtaväylien risteyksissä / 150 km välein = käytönnössä toteutuu laittamalla 1 asema valtatielle kaikkien suurimpien kaupunkien liepeille. Kovin kaukana ei tankkausasemalta pääse pyörähtämään, jos on tarkoitus palata kotiin omin voimin eikä hinausautokyydillä. Tankkaus on käytännössä yhtä hidas kuin sähköauton pikalataus, jos asemalla on hitusenkin ruuhkaa ja pitää odotella 15-30 min paineistusta autojen välillä.

        Täyssähköauto 50 000 €, kulutus 15-25 kWh/100 km, 60 kWh akku, toimintamatka 240-400 km. Suurimmista kaupungeista ja 1-numeroisten valtaväylien varrelta löytyy pikalatureita. Mökkimatkoilla yms voi hyödyntää myös hidaslatausta, joten ei tarvi "tankin" riittää edestakaiseen matkaan. Kotilatauksella "polttoainekulu" pari euroa/100 km, mutta reissussa hinta voi olla kovempi (kymppejä). Valtaosalle vielä kelvoton vaihtoehto, kun puuttuu latausmahdollisuus kotipihassa.

        Kaasuautot 30 000 € alkaen, kulutus tyyliin 1 l/100 km bensaa ja n. 4 kg/100 km kaasua. Kustannus tyyliin 1x1,90 4x1,60 = 8,30 €/100 km. Kaasulla n. 300 km ja sen jälkeen bensalla 150-1000 km riippuen tankin koosta. Tankkausasemia useampi kpl suurimmissa kaupungeissa ja bensaahan saa 1800 asemalta ympäri maata.


    • Anonyymi

      "Missä manitsin, että EU kustantaisi koko vetyverkon? Riittävä tuki merkitsee sitä, että omilla ja tukivaroilla direktiivin vaatimuksien mukaisista verkkojen bykauksista selvittäisiin."

      Kuka ne rahat niihin tukivarojen budjetteihin lopulta kerää jos ei suomalaiset?

      "Nimenomaan suuren asukas- ja autotiheyden maissa kustannukset jakautuvat tasaisemmin per suuri autokanta ja per tankkauspiste. Vaikkapa Hollanti vs. Suomi ovat aivan eri planeetoilla tässä suhteessa."

      Ja nimenomaan kuitenkin jollain suhteella myös suomalaistenkin pitää oikeasti maksaa USEITA MILJARDEJA loppujen lopuksi tukien muodossa veroja keräämällä.

      • Anonyymi

        Saksalaisten viherpesua koko juttu. Siellä on valtaosa Eurooppaan rakennetuista tankkausasemista (n. 100) ja nehän rahoitettu 450 M€ EU hankkeen rahoilla

        Vetyyn turvaudutaan, kun eivät ole siellä biopolttoaineiden ideaa älynneet ja liikenteen päästöt ovat sitkeästi kasvaneet koko ajan. Suomi katkaisi omien päästöjensä kasvun jo 2008.

        Luonnollisesti saksassa sähkö tuotetaan pitkälti antiikkisissa ja saastuttavissa kivi- ja ruskohiilivoimaloissa. Ja mitä nämä ääliöt tekevät? Ensin päättävät luopua ydinvoimasta ja seuraavaksi kieltäytyvät korvaamasta aataminaikaisia voimaloita uudemmilla ja ympäristöystävällisemmillä. Siellä on sekä kallis sähkö että saastuttava tuotanto.

        Kohta on meilläkin kallis sähkö, kun rakennetaan parempia siirtoyhteyksiä pohjoismaiden ja Saksan välille. Sillion kannattaa Norjan vesivoimalla tuotettu sähkö myydä Saksaan -> saadaan meillekin Saksan hinnat -> suomalaiset pääsevät tässäkin kohtaa maksamaan saksalaisten hölmöilyt.


    • Anonyymi

      "Niin, tai juuri päinvastoin. Rakennetaan riittävä infra ja samalla aletaan lobata vetyautoja messiaina suunnillaan joka ainoasta tuutista aivan kuten sähköautojakin, niin saadan viesti perille massoille. Siihen päälle kaikki subventoinnit kuten s-autoillekin, niin eiköhän viesti ala mennä perille."

      Ainut vika että vetyautot eivät tarjoa muuta kuin stressiä ja rahareikää sähköautoihin verrattuna, jolloin käy kuten monessa maassa useamman vuoden jälkeen ettei kaikesta suuresta yrityksestä huolimatta ihmiset suostu ostamaan niitä vetyautoja. Jälleen kerran, käy kuten Japanissa kohtuullisella vetyinfralla, joten Suomellakin on sitten Japanin tie...

      Ei näytä suomi24 vetyspämmärikään mitään suosiota täällä saavan, joten huono tuote kokonaisuutena ei muutu hyväksi vain hokemalla valheellisesti sen olevan hyvä.

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17085182/tavalliset-ihmiset-eivat-ole-tyytyvaisia-vetyautoilijoita-

      • Anonyymi

        Laihoja on olleet tulokset. Jenkeissä 230 miljoonan dollarin julkisella tuella saatu aikaan vain 12 000 vetyauto ja erittäin epäluotettava tankkausasemaverkosto. Tällä hetkellä 1/4 osa henkilöautojen ja 2/3 osaa raskaan kaluston tankkausasemista on off-line.

        Saksassa törsätty rahaa 450 miljoonan dollarin EU hankkeen puitteissa. Piti tulla toista sataa tankkausasemaa jo vuosi sitten, mutta n. 100 niitä vasta on. Autojen määrän pitäisi olla tämän vuoden lopussa 60 000. Projekti alkoi 2019 keväällä ja silloin niitä oli maassa vasta 400.

        Tavoitteen saavuttaminen 3,5 vuoden aikajänteellä olisi edellyttänyt liki 20 000 auton myyntiä vuodessa.

        Viime vuonna koko maailmassa ei myyty näin montaa vetyautoa. Ei lähellekään.

        Ja sitten se pakollinen vertailu. Saksan tavoitteena nostaa vetyautojen määrä 0,1 prosenttiin autokannasta. 2019 jälkeen lukuja ei ole kehdattu enää julkistaa, mutta taitaa olla 0,01 % lähempänä totuutta. Vaikka rahaa haaskattu satoja miljoonia.

        Suomessa paljon pienemmällä budjetilla nostettu kaasuautojen lukumäärä liki 16 000 autoon (henkilöautoja 14 000, osuus 0,5 % autokannasta) ja täyssähköautoja 18 000 (0,6 %). Ladattavien määrä, lataushbridit mukaanluettuna, pian 100 000.

        Sekä sähkö- että kaasuautoilla kustannustehokkuus on yhteiskunnan näkökulmasta huikeasti parempi. Tukirahaa sekä veronalennuksien kautta menetettyjä tuottoja vain pari tonnia per auto. Vetypommiautoille kun rakennetaan tarpeetonta infraa, palaa helposti satoja miljoonia ja pannukakun tuloksena voi olla vain muutama sata tai tuhat autoa (se 0,01 % autokannasta). Kustannus kymmeniä tuhansia, pahimmillaan satoja tuhansia, per auto.


    • Anonyymi

      "Mikäli vetyautot lobbauksineenkin laitettaisiin josakin vaiheessa myöhemmin samaan asemaan s-autojen kanssa, niin asetelma muuttuisi. "

      Nyt vain luettelemaan ne kriteerit että vetyauto olisi samassa asemassa sähköautojen kanssa suomessa? Vetytankkausasemien määrä, vedyn hinta, huoltokustannukset, jälleenmyyntiarvo, vetyauton hankintahinta jne. Odotan vastausta lukuina. Voidaan sitten pohtia taas uudestaan villinä veikkauksena minä vuonna ( - 3 vuotta) tämä olisi realistista.

    • Anonyymi

      "Kaasuautot eivät ole oiken ottaneet tuulta purjeisiin, eikä eri automallejakaan liiaksi ole."

      Vielä vähemmän vetyautot ovat menestyneet eri maissa monen vuoden yrittämisen jälkeen vaikka tankkausprosessi on sama. Miksi siis vetyautotkaan menestyisi ja miksi sitten vetyautoille pitäisi paljon kalliimpi vetytankkausverkosto rakentaa? Kaasuautoilla voi myös ajaa bensalla kaasuverkoston ulkopuolella, joten on varmasti paljon houkuttelevampi vaihtoehto kuin vetyauto.

    • Anonyymi

      Kyllä niitä polttiksia vielä patikymmentä vuotta tullaan valmistamaan.

      Suurimmassa osassa maailmaa, etenkin väkirikkailla, kasvavilla markkina-alueilla ei ole säköverkkoa edes kotitalouksien valaistukseen tai ruoanlaittoon.

    • Anonyymi

      Jos Suomessau okisi määrätietoinen, vahva johto, niin meille luotaisiin likennekäyttöön riityävä biokaasun tuotantokapasiteetti. Saisivat tukijussitkin hyödyllistä tekemistä.

      • Anonyymi

        Vuonna 2017 biokaasua tuotettiin 500 GWh edestä. Tästä käytettiin 6 % liikennepolttoaineena ja loput lämmön ja sähkön tuotantoon (esim. maakaasua korvaavana polttoaineena voimalaitoiksissa).

        Nyt tuotanto on jo yli 1000 GWh. Kaasukäyttöisten autojen määrä on kasvanut kovasti vuodesta 2017, mutta niin on tuotantokin. Taitaa edelleen n. 90 % tuotetusta kaasusta mennä muualle kuin liikennekäyttöön, joten kapasiteetin puolesta autojen määrän voisi 10-kertaistaa heti kättelyssä. Lisäksi biokaasun tuotannon odotetaan kasvavan edelleen ja sen rinnalle on tulossa myös ns. synteettinen metaani.

        Periaatteessa jätteistä tehtävällä biokaasulla voisi kattaa 10 % kaikesta liikenteen energiatarpeesta.

        https://www.gasum.com/kaasusta/biokaasu/biokaasu/

        https://biokierto.fi/biokaasu/tuotanto/

        https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1702671


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuonna 2017 biokaasua tuotettiin 500 GWh edestä. Tästä käytettiin 6 % liikennepolttoaineena ja loput lämmön ja sähkön tuotantoon (esim. maakaasua korvaavana polttoaineena voimalaitoiksissa).

        Nyt tuotanto on jo yli 1000 GWh. Kaasukäyttöisten autojen määrä on kasvanut kovasti vuodesta 2017, mutta niin on tuotantokin. Taitaa edelleen n. 90 % tuotetusta kaasusta mennä muualle kuin liikennekäyttöön, joten kapasiteetin puolesta autojen määrän voisi 10-kertaistaa heti kättelyssä. Lisäksi biokaasun tuotannon odotetaan kasvavan edelleen ja sen rinnalle on tulossa myös ns. synteettinen metaani.

        Periaatteessa jätteistä tehtävällä biokaasulla voisi kattaa 10 % kaikesta liikenteen energiatarpeesta.

        https://www.gasum.com/kaasusta/biokaasu/biokaasu/

        https://biokierto.fi/biokaasu/tuotanto/

        https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1702671

        Suomessa on ollut vahva ja määrätietoinen johto. Kaasuautojen ja kaikkien muidenkin vaihtoehtoisten ratkaisujen, sähköautot mukaan luettuina, yleistyminen ehkäistiin vuosikymmenien ajan verotuksella. Koska pelättiin tärkeän tulonlähteen, bensan verotuksen, hiipumista.

        Sähköautojen suhteen on tehty täyskäännös ja näihin lapioidaan rahaa. Etenkin hybrideihin, joiden todelliset hyödyt voi olla vähän niin ja näin ainakin yliampuviin lupauksiin (tyyliin 30 g/km eli 1,3 l/100 km) nähden.

        Kaasuautoja verotetaan fossiilisen polttoaineen eli maakaasun mukaan laskettujen päästöjen pohjalta, vaikka jo vuosia sitten yli puolet kaasuautoilijoista tankkasi biokaasua (0-päästöinen) huolimatta sen noin 10 c/kg kalliimmasta hinnasta. Nyt biokaasu on maakaasua halvempaa, joten taitaa olla aika harvassa maakaasun tankkaajat. Silti verot maksellaan maakaasun mukaan.


    • Anonyymi

      "En tosin ole selvittänyt s-autojenkaan osuutta Japanissa, mutta lompakolla ja lakipakotteilla autoilijat äänestävät."

      Juuri tämän takia vetyautot häviävät kilpailun sähköautoille, koska lompakolla ihmiset lopulta äänestävät kun ihmisille selviää lopulta vetyautoilun ympärivuotiset kustannukset.

      "STOP Autoilijoiden kuritukselle!", jäseniä 280 800. Järjestävät mielenosoituksia polttoaineiden hintoja vastaan.

      https://www.facebook.com/groups/1595868463917799

      Myös lakialoitteita on tehty eduskuntaan käsiteltäväksi.

      "Taas uusi kansalaisaloite autoilun kustannuksista etenee eduskuntaan
      Kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunta ryhtyy kiireellisiin toimiin luodakseen autoilun elvytyspaketin, jolla bensan ja dieselin verotusta alennetaan."

      https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/4cfcb57f-1770-41c8-a73d-2d015f9413d8?fbclid=IwAR1B5KpLprermvUnwa9R_Na6Zy72-JzoYhSlHR3T0LAs2HqdeWNSUch6HGI

    • Anonyymi

      Ladattavat vaihtoehtoiset polttoaineet (kaasu, etanoli) yhteensä pian 120 000 autoa. 4 % autokannasta.

      Vedystäkin on hössötetty meillä 10 vuotta ja olihan täällä jo aikoja sitten 2 tankkausasemaa (josta ainakin toinen mallia raskas kalusto eli 350 bar). Poistettu käytöstä tarpeettomina.

      Viime vuonna näkyi tulleen rekisteriin 1 vetyauto lisää ja niitä on nyt 2 kpl. 0,00007 % autokannasta. Pelitilanne 60 000 : 1 vetyä vastaan.

      Riittääkö vedyn puolesta veikkaajia? Minimipanos 70 000 € (vetypommiauton hinta). Toki normaalikin auto pitää olla sen lisäksi, eihän vetypommiautolla täällä mitään tee.

    • Anonyymi

      "eikä tuossa edes ole laskuissa mukana akkuraakaineiden vaatiman kaivostoiminnan tuhoisia ympäristövaikutuksia."

      Ole hyvä ja esitä selkeä raportti että vetyautot eivät aiheuta massiivisia ympäristöongelmia, vaikka niin olet päättänyt epäsuorasti rivien välistä väittää (vähätellä vetyautojen kaivostoimintaa). Niihin vetyautoihin myös tarvitaan harvinaisia metalleja jolloin kaivettava suuria alueita myös.

      Jos lähetät ne tavanomaiset "footprint" ja "darkside energy" linkit, niin ota niistä selvät lainaukset esille ja kerro niistä tarkemmin kommentoiden eikä vain jätetä arvuuttelemaan yleismaailmallisesti miksi ne eivät koske vetyautoja?

      "Usein platinasta valmistetun katalyytin lisäksi protoninvaihtokalvopolttokennoissa käytetään tyypillisesti myös kromiterästä, joka sisältää 18 kpl kromia ja 8 kpl nikkeliä.

      Jotkut yritykset etsivät myös teknologioita kiinteäoksidipolttokennoille, jotka eivät vaadi katalyyttiä mutta eivät sovellu kuljetukseen ja joita käytetään vain kiinteään sähköntuotantoon. Vaikka platinaa ei tarvita, nämä polttokennot vaativat Maailmanpankin mukaan useita muita tärkeitä metalleja, kuten yttriumia, zirkoniumia, lantaania ja samariumia, anodeissa, katodeissa ja elektrolyyteissä.

      Yttriumoksidin hinnat Euroopassa ovat nousseet viime kuussa alhaisesta kysynnästä huolimatta, ja sitä on lisännyt kasvava huoli Myanmarin toimituksista Kiinan sulkeessa maan köyhtyneet ja saastuttavat harvinaisten maametallien kaivostoiminnan."

      https://www-argusmedia-com.translate.goog/en/news/2119703-eus-hydrogen-push-to-boost-metals-demand?_x_tr_sl=en&_x_tr_tl=fi&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp

      • Anonyymi

        Vetyauton valmistus ilmeisesti saastuttaa hieman enemmän kuin akkusähköauton. Mutta tästähän ei koskaan saa puhua.


      • Anonyymi

        Mikäli älyllisyyden aste ylettyy ymmärtämään alla olevan linkitetyn fakta-aineiston, niin "ymäripyöreys" korvautuu realismin sisäistämisellä ja ymmärtämäsillä.

        1) "La face cachée des énergies vertes: la documentaire choc est sur ARTE Découverte"

        - https://www.tvqc.com/2021/01/22/chaine/arte/la-face-cachee-des-energies-vertes-la-documentaire-choc-est-sur-arte-decouverte/

        2) "The dark side of ‘green energy’ and its threat to the nation’s environment"

        "What happens to old solar panels, windmills and high tech batteries? "

        - https://www.deseret.com/utah/2021/1/30/22249311/why-green-energy-isnt-so-green-and-poses-harm-to-the-environment-hazardous-waste-utah-china-solar

        3) "Michael Moore Presents: Planet of the Humans"

        - https://www.youtube.com/watch?v=Zk11vI-7czE

        .

        Vetyautojen akut ovat hyvin pienet s-autojen vastaaviin verrattuna.

        Vetykennotkin kehittyvät ja juuri oli uutinen jossa niiden kerottiin travitsevan vähemmän harvinaisia metalleja kuin aiemmin, samalla kun niiden hyötysihde on parantunut.

        Vetytankkien valmistuksen ympäristövaikutukset ovat hyvin rajalliset, marginaaliset vs. s-autojen suurien akkujen kaivostoiminnan vaikutys ympäristöön.

        .

        Vetyauton valmistus ei tietty ole saasteetonta, mutta radikaalisti pienempää kuin s-auton suurien akkujen tarvitsemien harvinaisten metallien ympäristöllinen mega-saastuttavuus, kuten mm. linkkien ensimmäisestä laajasta dokumentistä käy ilmi.

        Lisäksi akkumateriaaleista kierrätetään vain noin 50% ja nyt mm. Kiinassa on ensimmäisen sukupolven akut tulossa kiertoon ja josta kemikaalijätevuoresta mm. Greenpeace on osoittanut vakavanhuolensa.

        Sähköautohan on mallista riippuen jo tehtaan hihnalta ulos tullessaan liki 2 kertaa saastuttavampi kuin polttari, eli melkoisen ontuva "ekologisuus" jo ensi metreiltään ja tässä ei ole edes mukana kaivostoiminna ympäristöllinen maga-saastuttavuus.

        ***

        Mutta toivotavasti tuotekehittelijät saavat kehitettyä jonkin ekologisesti kestävän __synteettisen polttoaineen__, joka olisi autoilun historian tässä vaiheessa melkoisen hyvä kompromissi, sähkön ja vedyn sijaan.

        ;-)


    • Anonyymi

      On aivan eri juttu maalata mielikuvilla jotain mielipidettä kuin selkeillä luvuilla.

    • Anonyymi

      Odotan edelleen raportteja selkeinä lukuina mielikuva linkkien sijaan.

    • Anonyymi

      Miksi isot aurinkokennofarmit ja tuulivoimapuistot ei koske vetyautoja vaikka vedyn valmistamiseen tarvitaan todella paljon VIHREÄÄ sähköenergiaa? Miksi ne eivät sitten puolestaan ole sitä "darkside energy"? Harvinaisia metalleja vetyautotkin tarvitsevat ja kun ovat harvinaisia, niin pitää louhia kaivostoimintana valtavia määriä maata ja tehdä omat erotteluprosessit malmille vaikka niitä kuluisi todellisuudessa vähän vetyautoon. Ja nimenomaan nämä konkreettiset luvut nyt jäävät puuttumaan sinulta ja pyrit vain omilla arvioillasi perustelemaan kantaasi.

    • Anonyymi

      Pitihän sitä lähettää sähköpostia tiedoksi eduskuntaan ajatuksista että vetytankkausverkoston rakentaminen maksaa todella hirveästi ja ihme kyllä sain jopa vastauksen (avustajalta?), jota en odottanut:

      "Tervehdys,
      Kiitos viestistä. Emme ole suunnitelleet henkilöautojen vetytankkausasemaverkostoa, ja siltä osin kuin EU sellaista esittää, olemme ilmaisseet erimielisyytemme.
      Ystävällisin terveisin,

      Timo Harakka
      Liikenne- ja viestintäministeri, kansanedustaja, Kommunikationsminister, riksdagsledamot Minister of Transport and Communications of Finland, MP"

      Joten nyt vetytankkausverkoston rakentaminen on sitten yritysten varassa ainakin toistaiseksi Suomessa. Koska suuret isot ulkomaiset toimijat (Shell? Total?) saadaan houkuteltua tänne Suomeen rakentamaan vetytankkausasemia? Ja miten suuren luokan sijoittajat saadaan vakuutettua että täällä Suomessa vähintään MILJARDIN sijoitukselle saadaan myös tuottoa jos täällä ei ole edes vetyautojakaan?

      En ihan eri juttu pelata yhteiskunnan verorahoilla hypettäen netissä kuin sijoittaa siihen itse esim. ostamalla vetyfirman osakkeita joka ilmoittaa rakentavansa vetytankkausasemia.

    • Anonyymi

      "Suurimmassa osassa maailmaa, etenkin väkirikkailla, kasvavilla markkina-alueilla ei ole säköverkkoa edes kotitalouksien valaistukseen tai ruoanlaittoon."

      Ja vielä vähemmän myös noissa maissa on mahdollista siirtyä vetyautoiluun, koska vedyn valmistus vaatii paljon sähköä eikä sitä riitä edes peruselämiseenkään. Olen samaa mieltä että polttomoottoriautot ovat niissä köyhissä maissa vielä pitkään voimissaan jopa 2050-luvulle saakka.

    • Anonyymi

      "Lisäksi akkumateriaaleista kierrätetään vain noin 50% ja nyt mm. Kiinassa on ensimmäisen sukupolven akut tulossa kiertoon ja josta kemikaalijätevuoresta mm. Greenpeace on osoittanut vakavanhuolensa."

      Ja Kiinassa on myös herätty ympäristöasioissa. Ja myös ihan sen takia että rahanarvoisia materiaaleja uusia akkuja varten saadaan talteen.

      "Yhä useammat sähköajoneuvojen valmistajat Kiinassa ryhtyvät kierrättämään akkupakkauksia, kun Peking pakottaa heidät rakentamaan laitoksia jätteiden torjumiseksi ja kasvavan saastelähteen poistamiseksi, kun jätettä alkaa kertyä seuraavan kolmen tai viiden vuoden aikana, markkinatarkkailijat sanoi."

      "Akkujen kierrätyksen maisema muuttuu varmasti vuoteen 2025 mennessä, ja sähköautojen valmistajien on aloitettava suunnitelmien tekeminen nyt, elleivät he ole vielä tehneet", sanoi DBS:n autoanalyytikko Rachel Miu. "Toistaiseksi emme näe suurta määrää, mutta sen tiedetään varmasti kasvavan akkukäyttöisten autojen yleistymisen myötä."

      https://www.scmp.com/business/china-business/article/3126037/chinas-electric-vehicle-makers-incorporate-battery

      Sekä akuille mietitään myös uusiokäyttöä sellaisenaan.

      "5G-infrastruktuuri, datakeskukset ja energian varastointi hyötyvät kaikki uudelleenkäyttöisistä litiumioniakuista. Vuoteen 2025 mennessä kaikkien Kiinan 5G-televiestintäasemien varavirtajärjestelmät voidaan toimittaa uudelleen käytettävillä akuilla. Nämä teollisuudenalat ovat kaikki valtion ydinpoliittisia aloitteita, kuten myös sähköajoneuvojen kuljetus, joka voisi mahdollistaa kiertotalouden edellyttämien akkukomponenttien standardoinnin. Toinen vaihtoehto on jaettujen sähköpyörien akut."

      https://www-greenpeace-org.translate.goog/eastasia/press/6175/greenpeace-report-troubleshoots-chinas-electric-vehicles-boom-highlights-critical-supply-risks-for-lithium-ion-batteries/?_x_tr_sl=en&_x_tr_tl=fi&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp

    • Anonyymi

      Harakka sai rahaa Harviasta ja puhuu nyt joutavia ajankulukseen

      • Anonyymi

        Miten Harvia ja vety liittyvät toisiinsa?


    • Anonyymi

      "Harakka sai rahaa Harviasta ja puhuu nyt joutavia ajankulukseen"

      Ota lainaus mistä hän puhuu joutavia ja perustele kantasi.

    • Anonyymi

      Harakalla on näköjään ennustajan lahjoja kun kaasuautot ADACin ekotestissä kärjessä.

      "Kaasuautot ottivat kärkipaikan Saksan autojärjestön ADACin vertailussa jossa päästöjä tarkasteltiin pakoputkenpään päästöjen sijasta kokonaispäästöjen tarkastelun mukaan (WtW, Well to Wheels).

      ADAC testasi 112 autoa 2021 aikana, autoja oli kaikista käyttövoimista ja vertailussa tutkittiin lähipäästöjä, sekä kasvihuonekaasupäästöjä.

      Kärkipaikan ottivat kaksi kaasuautoa, Seat Leon TGI ja VW Golf TGI, seuraavina tulivat sähköautot."

      https://autotoday.fi/kaasuautot-karjessa-adacin-ekotestissa-jopa-testaajat-yllattyivat/?fbclid=IwAR3BlXHYpwX35M0Dw4IWWOCRCFKebug5IfKqr7ZJX0YXsDu8yGLwiH0h87I

    • Anonyymi
    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Linnanjuhlat: Tiina Kaukasen asu aivan kauhea lankaviritelmä

      Ja loukkaus arvokkaita juhlia, maata, veteraaneja, Salea ja muita juhlijoita kohtaan. Siis miten joku kehtaa alittaa riman niin pahasti, koska voisi t
      Maailman menoa
      207
      1618
    2. Olet mielenkiintonen ja kiehtova. Erikoinen epänormaali ihminen

      Siksi kiinnostava. Hyvää yötä. Saan kai sanoa ystäväni? Saanhan ?
      Ikävä
      50
      1374
    3. Oho! Dannyyn liitetty Helmi Loukasmäki poseeraa sensuellissa pitsiasussa! Some kuumana: "Merenneito"

      Onko tämä sitten Suomineito vai merenneito? Helmi Loukasmäki tuli julkisuuteen Dannyn assistenttina. Nuori nainen on totuttu näkemään somessa varsin
      Kotimaiset julkkisjuorut
      41
      1277
    4. Mikä nyt on

      Ihmisiä katoaa, ruumiita löytyy. Suntista löytynyt ruumis...
      Kokkola
      79
      1210
    5. Nyt mies ryhdistäydytään

      molemmat IRL. Jos molemmilla on tunteita. Ei heitetä niitä roskiin. Hyvää yötä.
      Ikävä
      124
      1173
    6. Haapaveden hiippari

      Jokos sen kylillä pyörivät hiipparin henkilöllisyys on selvinny joka tuijottelee ikkunoista ja tulee yöllä taloihin sisälle?
      Haapavesi
      27
      972
    7. Nyt on irvokas kuva Sannasta

      Sanna Marinille lämmin vastaan­otto Albaniassa suomen itsenäisyyspäivänä https://is.mediadelivery.fi/img/658/c0b897a1f79adf3fb623b0485bdec65f.jpg.web
      Maailman menoa
      253
      901
    8. Ano Turtiaisen kättely huipentaa Linnan juhlat!

      Koska kaikki kansanedustajat on aina kutsuttu Linnan juhlin, siellä tulee pian näkymään myös Ano Turtiaisen mahtava urheilijanvartalo! Ei ole epäilys
      Maailman menoa
      109
      790
    9. Mulle kyllä riittäisi

      🥰 kun ekaksi vaan pitäisit kädestä kiinni 🤝 ja katselisit silmiin. 👀
      Ikävä
      44
      757
    10. Pitäisikö metsänomistajien siirtyä tuottamaan polttopuuta?

      Metsänomistajat saavat tätä nykyä kuitupuusta niin vähäisen hinnan että verrattuna polttopuuhun he tiensivat paremmin. Onhan polttopuulla talvella jo
      Maailman menoa
      67
      688
    Aihe