Vetyinfran rakentaminen on mahdottomuus.

Kaliforniassa on kärsitty vedyn loppumisesta, kun tuotantolaitokset (elektrolyysilaitokset) ovat räjähdelleet.

https://www.gasworld.com/60-homes-damaged-after-hydrogen-plant-explosion/2018832.article

https://www.greencarreports.com/news/1124908_northern-california-fuel-cell-drivers-still-left-dry-since-june-explosion

Vaan onhan samaa nähty Euroopassakin

https://electrek.co/2019/06/11/hydrogen-station-explodes-toyota-halts-sales-fuel-cell-cars/

Vetyvedätyksellä kusetetaan tyhmiä. Sähköä saa jo kaikkialta.

Anonyymi kirjoitti:

Vetyvedätyksellä kusetetaan tyhmiä. Sähköä saa jo kaikkialta.

Juu ei tuu mittää vetyhommasta. En ottais mitään vetypommia taloni lähellekään.

Taisi nollia unohtua perästä eli 9 520 000 000e = 9,5 miljardia.

Vety on aikalailla pakko nesteyttää, jos sitä pitää isompia määriä varastoida tai kuljettaa pisteestä A pisteeseen B. Terästankeilla max. 350 bar ja silloin energiasisältö on noin 0,7 kWh/l. Isoja (kymmeniä kuutioita) 700 bar tankkeja ei kukaan osaa rakentaa.

Vrt bensa 9 ja diesel 10 kWh/l. Nesteytetty vety vähän yli 10 kWh/l.

Tankkausasemalla vety höyrystetään ja pumpataan tankkauspainseeseen. Henkilöautoilla kait mennään jo lähemmäs 1000 bar, jotta vety saadaan nopeasti sujahtamaan tankkausaseman säiliöstä auton 700 bar tankkiin. Raskaalla kalustolla nimellispaine 350 eli tankkausasemiakin pitää olla kahta eri mallia.

Elektrolyysi kuluttaa reilut 50 kWh/kg ja nesteytys lisää energiankulutusta vielä kolmanneksen. Mennään liki 70 kWh/kg.

Vetyauto kuluttaa taajama-ajossa, lauhalla kesäkelillä, 1,2-1,5 kg/100 km Teknavin koeajon mukaan. Maantiellä muun liikenteen tukkona kihnuttaen voi päästä vähän alle 1 kg/100 km.

Talvella kulutus varmasti parikymmentä % suurempi eli mennään 1,5-2 kg/100 km lukemiin. Koko vuoden keskariksi voisi siis arvata 1,5 kg/100 km. Sähköntarve (elektrolyysi nesteytys paineistus) 105 kWh/100 km.

Täyssähkärit vetelee kesällä jotain 18 kWh/100 km ja talvella 25 kWh/100 km. Vetypommiauton kulutus 4,5 kertainen täyssähköautoon verrattuna.

Ja loppuun aina vaihtoehto B. Metaani 200 bar paineessa (halvat terästankit) 2 kWh/l ja nesteytettynä 6 kWh/l.

Vetyhönöt ovat kuitenkin jo ehtineet julistaa, ettei Kalifornian 48 asemaa riitä palvelemaan 12 000 vetypommiautoa.

250 autoa asemaa kohti on liikaa? Pitääkö vetypommiauto tankata 3 kertaa päivässä? Jos tankkaus on joka 5. päivä, niin tankkaajia keskimäärin 50/päivä/asema. 2 autoa tunnissa. Ja ruuhkaa piisaa...???

Vrt Suomessa melkein 2,8 miljoonaa hlöautoa ja 1800 bensa-asemaa. 1550 autoa/asema.

Todellinen syy on vedyn tankkauksen hitaus. Etelä-Koreassa opittua:

Hydrogen stand operator Sung said while refueling itself takes about 5-7 minutes, the next driver must wait another 20 minutes before sufficient pressure builds in the storage tank to supply the hydrogen or the car’s tank will not be full.

That means he can only service about 100 fuel cell cars a day, compared to up to 1,000 at his gasoline stand. Many drivers can also not be bothered to wait 20 minutes and leave without a full tank.

https://www.reuters.com/article/us-autos-hydrogen-southkorea-insight-idUSKBN1W936A

Kyseessä 2,5 miljoonan dollarin eli noin 2 000 000 € arvoinen tankkausasema. Vetyhönöjen "max 3 min" tankkaus vie kaikkineen (auton ajo tankkauspisteelle, maksu ym.) 5-7 min ja tankkaajien välillä pitää pumputella paineita ylös 20 min. Yhdellä mittarilla tankkaa 2 autoa tunnissa ja 2 tankkauspisteen aseman teor. kapasiteetti on 100 autoa vuorokaudessa.

Mutta tässähän on kyseessä vain 2 000 000 € hintainen halpismalli.

Samalla rahalla rakentaa varmaan parikin bensa-asemaa, jotka palvelee 1000 autoa vuorokaudessa. Samalla rahalla rakentaa useammankin suurteholaturin sähköautoille. Huom. sähköautoilla tankkaus (pikalataus) on ihan yhtä nopea/hidas kuin vedyllä, 2 autoa tunnissa per "tankkauspiste".

Suomeen rakennetut metaanin tankkausasemat (myös 2 tankkauspistettä) 500 000 €/kpl. Näitä rakentaa 4 yhden vetyaseman hinnalla.

Sähköautoista tulee pian (2030-2035) se 90% valinta, kunhan ensiksi halpenevat kunnolla.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköautoista tulee pian (2030-2035) se 90% valinta, kunhan ensiksi halpenevat kunnolla.

Eivät halpene . Niinkauan kun sähköautojen kysyntä ylittää tarjonnan , ei hinnan laskuun ole mitään syytä . Suomessa käytettyjen lataushybridien hinnat ovat nousseet johtuen suuresta kysynnästä .

???

Just nyt Sacramenton kaikki kolme asemaa tilt. San Francisco OK, mutta losissa puolet asemista joko "off line" tai "limited", mitä ikinä tarkoittaneekaan.

Ja... siinäkö ne nytten oli? San Francisco - Los Angeles -väliä voi vetypommiautolla sahata. Muualle liikkumiseen tarvitaan oikea auto.

Ohops, löytyi listamuotoinen esitys, jossa sekä 700 bar (hlöautot) että 350 bar (raskas kalusto) asemien tila. Ja tähän ihanuuteen siis upotettu 230 000 000 $ julkista rahaa sijoittajien ja tankkausasemaoperaattorien tappiot päälle ;-D

https://m.cafcp.org/?_ga=2.154614840.1052868583.1642169411-523113770.1642169411

Nopeasti silmäiltynä 2/3 -osaa raskaan kaluston ja 1/4 -osa hlöautujen tankkausasemista pois pelistä.

98 % käyttöaste olisi huikean korkea.

Kalifornian tämänhetkinen tilanne
noin 75 % hlöautojen tankkausasemista toiminnassa
noin 33 % raskaan kaluston tankkausasemista toiminnassa

Henkilöautojen tankkausasemien luotettavuus on mallia Pendolino.

Raskaan kaluston tankkausasemien luotettavuus on mallia Vauriotram (Saksasta Helsinkiin hankitut raitiovaunut, ei nämä uudet, Suomessa valmistetut)

Asiaa tuntemattomille.... Helsinki uhkasi taannoin purkaa kaupat, jos ei raitoivaunuja saada siihen kuntoon, että niistä yli 50 % on samanaikaisesti liikenteessä. Eli ensimmäiset vuotensa ne viettivät aikansa pääosin varikolla korjattavana ja piipahtivat vain satunnaisesti liikenteessä. Joka ainoa käväisi vuorollaan tehtaalla korjattavana osana em. sopimusta.

Aurinko on ydinvoimala, saako siitä syntyvät jätteet sijoittaa SINUN kotiisi?

Jos tarkkoja ollaan. niin EU komissio on luokittelemassa ydinvoiman vihreäksi energiaksi.

Ja sitähän se on.

EU pienimmät sähköntuotannon ominaispäästöt TOP3 lista
- Ranska
- Ruotsi
-Suomi

Jätän kotitehtäväksi selvittää, mikä näitä maita yhdistää.

Saksa puolestaan on saastuttaja pahimmasta päästä, vaikka itseään kovin suurella innolla viherpesee.

Anonyymi kirjoitti:

Aurinko on ydinvoimala, saako siitä syntyvät jätteet sijoittaa SINUN kotiisi?

"Aurinko on ydinvoimala, saako siitä syntyvät jätteet sijoittaa SINUN kotiisi?

Oi, minä niin rakastan kesää ja aurinkoa. Tottakai voit! :D

Hyvä vertailu. Vetyhönöjen mukaan Kalifornian mitoitus 48 tankkausasemaa/12 000 autoa on liian niukka.

Halutaan Suomeen vaikka 20 % autokannasta vetypommiautoja. 0,2×2,8 miljoonaa = 560 000 vetypommiautoa. Rakennetaan tankkausasema per 200 autoa, ettei tule ruuhkia. Asemat 2 M€/kpl. Kustannus 5,6 miljardia. 6 % veronkorotusta pukkaa.

Em. päälle hankintatuet, tuotantolaitosten rakentaminen ja polttoaineen hinnan subventointi. Ehkä parempi laittaa kerrasta "tasaluku" eli 10 % korotus veroihin.

Rahan törsäämistä epäluotettavaan ja kalliiseen teknologiaan, jota tarvitaan vain pelastamaan kehityksen kelkasta tippunut itäautovalmistaja, kannattaa vastustaa.

> asemien kapasiteetti on ilmeisesti max 700-1620kg.

Ei kiloa, vaan kiloa/d. Kyseessä ei ole varastosäiliön koko, vaan kuinka monta kiloa asema pystyy autojen 700 bar tankkeihin pumppaamaan vuorokaudessa! Tarkalleen ottaen tämä lie paineenkorotuspumpun kapasiteetti. Muitakin rajoitteita voi olla - liian pienen varastosäiliön kanssa polttoaine loppuu ja ennen kuin on 24 h täynnä.

Artikkelista paljastui kyllä mielenkiintoinen seikka. Isoilla, 4 tankkauspisteen asemilla, varastoitava vety on nestemäisenä ts. asemia pitää tankata nestevedyllä. Pienillä, 2 tankkauspisteen asemilla vety varastoidaan paineistettuna kaasuna.

Pienet asemat pystyvät teoriassa pumppaamaan autoihin 770 kg vetyä vuorokaudessa. Autojen tankit max. 6 kiloa, mutta eihän niitä tyhjäksi voi ajaa (tai voi, mutta...), joten tyypillinen tankkaus lie 4-5 kiloa. Jos 5 kg, niin 770 kg/d riittää 154 tankkaajalle vuorokaudessa.

Toinen tapa laskea kapasiteetti. Jos vetypommiautolla ajetaan keskimääräiset 16 tkm vuodessa ja vetyä kuluu 1,5 kg/100 km, niin 1 auto tarvitsee vuodessa 240 kg vetyä. Keskimäärin 0,66 kg/d. 770 kg/d kapasiteetti riittää teoriassa 1170 hlöautolle. Teoriassa, koska tämä edellyttäisi, että asema toimii täysteholla 24/7 eli sinne jonotetaan läpi yön.

Vrt. Suomessa on 1550 henkilöautoa yhtä bensa-asemaa kohti ja ne asemat ruokkii paljon muutakin (pakettiautot yms.)

Tankkauskapasiteetin puolesta Kaliforniassa pitäisi riittää 12 000 autolle 10 tankkausasemaa. OK, nyt alkaa minulle aueta, miten VTT:n huippuasiantuntijat onnistuivat päättelemään, että Suomeen riittää 20 vedyn tankkausasemaa. Laskinta näpyttelemällä ja olettamalla, että elämme täydellisessä maailmassa. "Hevoset ovat pallonmuotoisia kappaleita, jotka liikkuvat tyhjiössä".

Reaalielämässä tällainen pikku asema ei selvästikään kykene 1170 autoa palvelemaan. On välillä polttoaine loppu tai laitteet rikki tai ruuhkaa, kun ihan kaikki ei ehkä kuitenkaan halua sovittaa koko elämäänsä vetypommiauton ehdoilla, käyden tankkaamassa klo 02-04 välisenä aikana....

Kaliforniassahan on keskimäärin 250 autoa per tankkausasema ja homma ei siltikään kuulu pelaavan ihan kybällä.

Isommat asemat pystyvät, teoriassa, tankkaamaan 200-320 autoa vuorokaudessa. Sekin on vähän verrattuna bensa-asemiin (teor. kapasiteetti 1000 autoa/d). Hintaakin on sitten rapsakammin, 2-4 miljoonaa dollaria/kpl. Suomessa varmaan enemmän - meillä tuppaa työvoimakulut olemaan kovat (ei halpatyövoimaa) ja talvi asettaa lisähaasteita rakentamiselle ja ylläpidolle.

Näitä lukuja kun katsoo, Kalifornian ongelmat tietäen, niin taitaa se vetypommiasemien todellinen kapasiteetti olla 10-20 % luvatusta teor. kapasiteetista!

BTW, 320 autoa/vuorokausi voi kuulostaa kovalta tahdilta, mutta se on 4 tankkausletkun yhteenlaskettu kapasiteetti. Näillä "suurtehoasemilla" tankkaa yhdeltä mittarilta vain 50-80 autoa/d. Keskimäärin auto per 18-30 min. Vaikka vetypellet AINA väittää tippa linssissä ja nessu tippuen, että tankkaus MAX 3 min.

Anonyymi kirjoitti:

> asemien kapasiteetti on ilmeisesti max 700-1620kg.

Ei kiloa, vaan kiloa/d. Kyseessä ei ole varastosäiliön koko, vaan kuinka monta kiloa asema pystyy autojen 700 bar tankkeihin pumppaamaan vuorokaudessa! Tarkalleen ottaen tämä lie paineenkorotuspumpun kapasiteetti. Muitakin rajoitteita voi olla - liian pienen varastosäiliön kanssa polttoaine loppuu ja ennen kuin on 24 h täynnä.

Artikkelista paljastui kyllä mielenkiintoinen seikka. Isoilla, 4 tankkauspisteen asemilla, varastoitava vety on nestemäisenä ts. asemia pitää tankata nestevedyllä. Pienillä, 2 tankkauspisteen asemilla vety varastoidaan paineistettuna kaasuna.

Pienet asemat pystyvät teoriassa pumppaamaan autoihin 770 kg vetyä vuorokaudessa. Autojen tankit max. 6 kiloa, mutta eihän niitä tyhjäksi voi ajaa (tai voi, mutta...), joten tyypillinen tankkaus lie 4-5 kiloa. Jos 5 kg, niin 770 kg/d riittää 154 tankkaajalle vuorokaudessa.

Toinen tapa laskea kapasiteetti. Jos vetypommiautolla ajetaan keskimääräiset 16 tkm vuodessa ja vetyä kuluu 1,5 kg/100 km, niin 1 auto tarvitsee vuodessa 240 kg vetyä. Keskimäärin 0,66 kg/d. 770 kg/d kapasiteetti riittää teoriassa 1170 hlöautolle. Teoriassa, koska tämä edellyttäisi, että asema toimii täysteholla 24/7 eli sinne jonotetaan läpi yön.

Vrt. Suomessa on 1550 henkilöautoa yhtä bensa-asemaa kohti ja ne asemat ruokkii paljon muutakin (pakettiautot yms.)

Tankkauskapasiteetin puolesta Kaliforniassa pitäisi riittää 12 000 autolle 10 tankkausasemaa. OK, nyt alkaa minulle aueta, miten VTT:n huippuasiantuntijat onnistuivat päättelemään, että Suomeen riittää 20 vedyn tankkausasemaa. Laskinta näpyttelemällä ja olettamalla, että elämme täydellisessä maailmassa. "Hevoset ovat pallonmuotoisia kappaleita, jotka liikkuvat tyhjiössä".

Reaalielämässä tällainen pikku asema ei selvästikään kykene 1170 autoa palvelemaan. On välillä polttoaine loppu tai laitteet rikki tai ruuhkaa, kun ihan kaikki ei ehkä kuitenkaan halua sovittaa koko elämäänsä vetypommiauton ehdoilla, käyden tankkaamassa klo 02-04 välisenä aikana....

Kaliforniassahan on keskimäärin 250 autoa per tankkausasema ja homma ei siltikään kuulu pelaavan ihan kybällä.

Isommat asemat pystyvät, teoriassa, tankkaamaan 200-320 autoa vuorokaudessa. Sekin on vähän verrattuna bensa-asemiin (teor. kapasiteetti 1000 autoa/d). Hintaakin on sitten rapsakammin, 2-4 miljoonaa dollaria/kpl. Suomessa varmaan enemmän - meillä tuppaa työvoimakulut olemaan kovat (ei halpatyövoimaa) ja talvi asettaa lisähaasteita rakentamiselle ja ylläpidolle.

Näitä lukuja kun katsoo, Kalifornian ongelmat tietäen, niin taitaa se vetypommiasemien todellinen kapasiteetti olla 10-20 % luvatusta teor. kapasiteetista!

BTW, 320 autoa/vuorokausi voi kuulostaa kovalta tahdilta, mutta se on 4 tankkausletkun yhteenlaskettu kapasiteetti. Näillä "suurtehoasemilla" tankkaa yhdeltä mittarilta vain 50-80 autoa/d. Keskimäärin auto per 18-30 min. Vaikka vetypellet AINA väittää tippa linssissä ja nessu tippuen, että tankkaus MAX 3 min.

Lue lisää

Pakollinen Vertailu: sähköautojen pikalatausasemallakin tahti on luokkaa 2 autoa/tunti per "tankkausletku". Mutta sekä sähköautot että niiden "tankkausasemat" ovat halvempia.

Anonyymi kirjoitti:

> asemien kapasiteetti on ilmeisesti max 700-1620kg.

Ei kiloa, vaan kiloa/d. Kyseessä ei ole varastosäiliön koko, vaan kuinka monta kiloa asema pystyy autojen 700 bar tankkeihin pumppaamaan vuorokaudessa! Tarkalleen ottaen tämä lie paineenkorotuspumpun kapasiteetti. Muitakin rajoitteita voi olla - liian pienen varastosäiliön kanssa polttoaine loppuu ja ennen kuin on 24 h täynnä.

Artikkelista paljastui kyllä mielenkiintoinen seikka. Isoilla, 4 tankkauspisteen asemilla, varastoitava vety on nestemäisenä ts. asemia pitää tankata nestevedyllä. Pienillä, 2 tankkauspisteen asemilla vety varastoidaan paineistettuna kaasuna.

Pienet asemat pystyvät teoriassa pumppaamaan autoihin 770 kg vetyä vuorokaudessa. Autojen tankit max. 6 kiloa, mutta eihän niitä tyhjäksi voi ajaa (tai voi, mutta...), joten tyypillinen tankkaus lie 4-5 kiloa. Jos 5 kg, niin 770 kg/d riittää 154 tankkaajalle vuorokaudessa.

Toinen tapa laskea kapasiteetti. Jos vetypommiautolla ajetaan keskimääräiset 16 tkm vuodessa ja vetyä kuluu 1,5 kg/100 km, niin 1 auto tarvitsee vuodessa 240 kg vetyä. Keskimäärin 0,66 kg/d. 770 kg/d kapasiteetti riittää teoriassa 1170 hlöautolle. Teoriassa, koska tämä edellyttäisi, että asema toimii täysteholla 24/7 eli sinne jonotetaan läpi yön.

Vrt. Suomessa on 1550 henkilöautoa yhtä bensa-asemaa kohti ja ne asemat ruokkii paljon muutakin (pakettiautot yms.)

Tankkauskapasiteetin puolesta Kaliforniassa pitäisi riittää 12 000 autolle 10 tankkausasemaa. OK, nyt alkaa minulle aueta, miten VTT:n huippuasiantuntijat onnistuivat päättelemään, että Suomeen riittää 20 vedyn tankkausasemaa. Laskinta näpyttelemällä ja olettamalla, että elämme täydellisessä maailmassa. "Hevoset ovat pallonmuotoisia kappaleita, jotka liikkuvat tyhjiössä".

Reaalielämässä tällainen pikku asema ei selvästikään kykene 1170 autoa palvelemaan. On välillä polttoaine loppu tai laitteet rikki tai ruuhkaa, kun ihan kaikki ei ehkä kuitenkaan halua sovittaa koko elämäänsä vetypommiauton ehdoilla, käyden tankkaamassa klo 02-04 välisenä aikana....

Kaliforniassahan on keskimäärin 250 autoa per tankkausasema ja homma ei siltikään kuulu pelaavan ihan kybällä.

Isommat asemat pystyvät, teoriassa, tankkaamaan 200-320 autoa vuorokaudessa. Sekin on vähän verrattuna bensa-asemiin (teor. kapasiteetti 1000 autoa/d). Hintaakin on sitten rapsakammin, 2-4 miljoonaa dollaria/kpl. Suomessa varmaan enemmän - meillä tuppaa työvoimakulut olemaan kovat (ei halpatyövoimaa) ja talvi asettaa lisähaasteita rakentamiselle ja ylläpidolle.

Näitä lukuja kun katsoo, Kalifornian ongelmat tietäen, niin taitaa se vetypommiasemien todellinen kapasiteetti olla 10-20 % luvatusta teor. kapasiteetista!

BTW, 320 autoa/vuorokausi voi kuulostaa kovalta tahdilta, mutta se on 4 tankkausletkun yhteenlaskettu kapasiteetti. Näillä "suurtehoasemilla" tankkaa yhdeltä mittarilta vain 50-80 autoa/d. Keskimäärin auto per 18-30 min. Vaikka vetypellet AINA väittää tippa linssissä ja nessu tippuen, että tankkaus MAX 3 min.

Lue lisää

Lisää laskuharjoituksia. Jos bensa-aseman teor kapasiteetti on 1000 autoa vuorokaudessa ja keskimääräinen auto pitää tankata 2 viikon välein, niin 1 asema pystyisi palvelemaan 14 000 autoa. Todellisuudessa hlöautoja on 1550 per asema. No, päälle raskasta kalustoa yms. mutta suunnilleen 12 % käyttöasteella bensa-asemat siis toimivat.

Sama palvelutaso (yhtä vähän ruuhkia) edellyttäisi siis vetypommiasemille 0,12 mitoitusta. Ehkä vähän allekin, koska polttoaine on vaikeammin varastoitavaa (etenkin kaasuna) ja laitteisto monimutkaisempaa, joten lienevät paljon useammin pois käytöstä vian tai polttoaineen loppumisen vuoksi.

0,12 mitoituksella 770 kg/d j a154 autoa/d arvot kääntyvät 92,4 kg/d ja 18,5 autoa/d. Vetypommiauto pitää tankata viikon välein, joten 1 pikku asema pystyy ruokkimaan 129 autoa. Järeät 4 tankkauspisteen asemat voivat palvella 24-38 autoa/d ja mitoitus siis 170-270 autoa per asema.

Pakollinen vertailu: metaanin tankkausasemat 0,5 miljoonaa euroa/kpl ja Suomessa on 270 autoa/asema. Kustannustehokkuus 8-kertainen vetyyn verrattuna. Unohtamatta sitäkään. että kaasuautoja saa 3 yhden vetyauton hinnalla.

Anonyymi kirjoitti:

Lisää laskuharjoituksia. Jos bensa-aseman teor kapasiteetti on 1000 autoa vuorokaudessa ja keskimääräinen auto pitää tankata 2 viikon välein, niin 1 asema pystyisi palvelemaan 14 000 autoa. Todellisuudessa hlöautoja on 1550 per asema. No, päälle raskasta kalustoa yms. mutta suunnilleen 12 % käyttöasteella bensa-asemat siis toimivat.

Sama palvelutaso (yhtä vähän ruuhkia) edellyttäisi siis vetypommiasemille 0,12 mitoitusta. Ehkä vähän allekin, koska polttoaine on vaikeammin varastoitavaa (etenkin kaasuna) ja laitteisto monimutkaisempaa, joten lienevät paljon useammin pois käytöstä vian tai polttoaineen loppumisen vuoksi.

0,12 mitoituksella 770 kg/d j a154 autoa/d arvot kääntyvät 92,4 kg/d ja 18,5 autoa/d. Vetypommiauto pitää tankata viikon välein, joten 1 pikku asema pystyy ruokkimaan 129 autoa. Järeät 4 tankkauspisteen asemat voivat palvella 24-38 autoa/d ja mitoitus siis 170-270 autoa per asema.

Pakollinen vertailu: metaanin tankkausasemat 0,5 miljoonaa euroa/kpl ja Suomessa on 270 autoa/asema. Kustannustehokkuus 8-kertainen vetyyn verrattuna. Unohtamatta sitäkään. että kaasuautoja saa 3 yhden vetyauton hinnalla.

Lue lisää

Aika teoreettisia laskelmia edellä, mutta Kaliforniassa on noin 250 vetyautoa per tankkausasema ja silti sieltä kuuluu nurinaa....

Anonyymi kirjoitti:

Lisää laskuharjoituksia. Jos bensa-aseman teor kapasiteetti on 1000 autoa vuorokaudessa ja keskimääräinen auto pitää tankata 2 viikon välein, niin 1 asema pystyisi palvelemaan 14 000 autoa. Todellisuudessa hlöautoja on 1550 per asema. No, päälle raskasta kalustoa yms. mutta suunnilleen 12 % käyttöasteella bensa-asemat siis toimivat.

Sama palvelutaso (yhtä vähän ruuhkia) edellyttäisi siis vetypommiasemille 0,12 mitoitusta. Ehkä vähän allekin, koska polttoaine on vaikeammin varastoitavaa (etenkin kaasuna) ja laitteisto monimutkaisempaa, joten lienevät paljon useammin pois käytöstä vian tai polttoaineen loppumisen vuoksi.

0,12 mitoituksella 770 kg/d j a154 autoa/d arvot kääntyvät 92,4 kg/d ja 18,5 autoa/d. Vetypommiauto pitää tankata viikon välein, joten 1 pikku asema pystyy ruokkimaan 129 autoa. Järeät 4 tankkauspisteen asemat voivat palvella 24-38 autoa/d ja mitoitus siis 170-270 autoa per asema.

Pakollinen vertailu: metaanin tankkausasemat 0,5 miljoonaa euroa/kpl ja Suomessa on 270 autoa/asema. Kustannustehokkuus 8-kertainen vetyyn verrattuna. Unohtamatta sitäkään. että kaasuautoja saa 3 yhden vetyauton hinnalla.

Lue lisää

Paljonkohan vetyasemat kuluttavat sähköä? Kompressorien pyöritys on tuskin kuluttaa vähän. Tai kylmälaitteisto, joka pitää vedyn alle -253C lämpötilassa.

En olisi yllättynyt, jos itse tankkauslaitteistossa sähköä kuluu lähes yhtä paljon, kuin mitä täyssähköauto kuluttaisi vastaaville kilometreille.

Anonyymi kirjoitti:

Aika teoreettisia laskelmia edellä, mutta Kaliforniassa on noin 250 vetyautoa per tankkausasema ja silti sieltä kuuluu nurinaa....

Jos kaikki liki 2,8 miljoonaa henkilöautoa korvattaisiin vetypommiautoilla, nykyiset 1800 bensa-asemaa pitäisi korvata 10 000 vetypommiasemalla (270 autoa/asema), hintaan 4 M€/kpl. Pelkästään tähän 40 miljardia euroa. Reilut 7000 €/jokainen suomalainen. Tämän päälle sitten polttoaineen hinnan subventointi, autojen hankintatuet ja tuki asemien ylläpitoon (ei kaupallisesti kannattavaa). Kymppitonni per jokainen kansalainen.

Aika halpaa, eikös joo? Vetyuskovat ovat varmaan jo kiirehtineet tekemään 10 000 € lahjoituksen valtiolle....

Anonyymi kirjoitti:

Paljonkohan vetyasemat kuluttavat sähköä? Kompressorien pyöritys on tuskin kuluttaa vähän. Tai kylmälaitteisto, joka pitää vedyn alle -253C lämpötilassa.

En olisi yllättynyt, jos itse tankkauslaitteistossa sähköä kuluu lähes yhtä paljon, kuin mitä täyssähköauto kuluttaisi vastaaville kilometreille.

Lue lisää

Vedyn valmistus elektrolyysillä kuluttaa vähän 50-55 kWh/kg.

Jos vety pitää nesteyttää, tämä kuluttaa hurjasti energiaa, kolmannes nesteytettävän vedyn energiasisällöstä (40 kWh/kg). Nestevedyn tuottaminen kaikkiaan siis luokkaa 65 kWh/kg. Tällä 65 kWh panostuksella vetyauto kulkee sitten vajaat 100 km. Täyssähköauto kulkisi 250-400 km.

Varastointi ei kuluta energiaa. Paineistettu vety pysyy paineenkestävässä tankissa ja nestevety säilytetään "termospullossa". Nesteytettyä vetyä kiehuu & haihtuu hiljalleen sitä mukaa, mitä termospulloon vuotaa lämpöä. Tästä tulee siis pieni varastohävikki.

Tankkauslaitteisto kuluttaa energiaa, koska tankkaus tehdään korkealla paineella. Isoja varastosäiliöitä ei osata tehdä 700 bar kestävinä, joten paine pitää korottaa tankkausta varten. Nestevedyn kanssa vety pitää tietenkin höyristää ensin ja sen jälkeen paineistaa.

Em. siis tuotettaessa vety keskitetyissä laitoksissa. Puhetta on ollut myös paikallisesta valmistuksesta tankkausasemalla. Tosin ei kannattavuus lie hakusessa - ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa edes näiden nykyisten tankkkausasemien ylläpito. Koita siinä sitten kuolettaa muun lisäksi elektrolyysilaitteiston hankinta ja huolto...

Nyt alkoivat ad hominemit lentämään, kun muut argumentit loppuivat. Käytännössä julistit siis hävinneesi väittelyn.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt alkoivat ad hominemit lentämään, kun muut argumentit loppuivat. Käytännössä julistit siis hävinneesi väittelyn.

Ad hominem, ei suinkaan ... ainoastaan ns. inhorealismia ... Onhan se merkillistä miten vetytalouteen miljardeja ja miljardeja investoivat lukemattomat suuret tahot, valtiot mukaanlukien, ovat niin totaalisen metsässä ... mutta s24 foorumilla on vetymaailmalle täysin tuntematon alan yli-messias, maailman globaalista vety-vääräoppisuudesta vapahtaja ;-)

Niin, ja samaan aikaan ahkerasti saarnaava anti-vety-messias on kuitenkin julistamassaan uskossaan todellisuudessa heikko, uskonsa kieltäjä ... sillä toisia suurin palkein sijoittamisesta haastaen, hänellä itsellään ei ole munaa __kontrata vetytaloutta __ .... jonka tulisi uskonsa ahkerien julistuksien / foldauksien valossa olla suorastaan pomminvarma vaurastumisen paikka ... silti hän siitä kieltäytyy.

;-)

Anonyymi kirjoitti:

Ad hominem, ei suinkaan ... ainoastaan ns. inhorealismia ... Onhan se merkillistä miten vetytalouteen miljardeja ja miljardeja investoivat lukemattomat suuret tahot, valtiot mukaanlukien, ovat niin totaalisen metsässä ... mutta s24 foorumilla on vetymaailmalle täysin tuntematon alan yli-messias, maailman globaalista vety-vääräoppisuudesta vapahtaja ;-)

Niin, ja samaan aikaan ahkerasti saarnaava anti-vety-messias on kuitenkin julistamassaan uskossaan todellisuudessa heikko, uskonsa kieltäjä ... sillä toisia suurin palkein sijoittamisesta haastaen, hänellä itsellään ei ole munaa __kontrata vetytaloutta __ .... jonka tulisi uskonsa ahkerien julistuksien / foldauksien valossa olla suorastaan pomminvarma vaurastumisen paikka ... silti hän siitä kieltäytyy.

;-)

Lue lisää

Vety on epätoivoinen veto.

Siihen panostavat ne maat, kuten USA ja Saksa, joissa autoliikenteen CO2 päästöt ovat sitkeässä kasvussa.

Vedyn avulla saadaan roskat lakaistua maton alle. Vety kun on luokiteltu päästöttömäksi polttoaineeksi. Riippumatta siitä, kuinka suuret CO2 päästöt vedyn valmistus aiheuttaa ao, maissa.

Sattumoisin Japanin, USA ja Saksan sähköntuotanto on niin saastuttavaa, että vetyauto aiheuttaa suuremmat CO2 päästöt kuin nuuka bensakäyttöinen auto, mutta tästä ei piitata. Liikenteen päästöjä kun on yritetty kääntää jo 20 vuotta laskuun - tuloksetta - on aika turvautua pieneen huijaukseen. Vedyn avulla. Maksoi mitä maksoi.

Eikä noiden valtioiden dudjettia nyt joku 230-450 miljoonaa tankkausasemien rakentamistukiin paljoa heilauta. Toista se on Suomessa.

Meillä ei ole liikaa rahaa tuhlattavaksi eikä tarvetta huijata. Suomessa autoliikenteen päästöt ovat olleet loivassa laskussa jo 2008. Temppu on tehty biopolttoaineilla, kuten bensaan lisätyllä etanolilla.

Anonyymi kirjoitti:

Vety on epätoivoinen veto.

Siihen panostavat ne maat, kuten USA ja Saksa, joissa autoliikenteen CO2 päästöt ovat sitkeässä kasvussa.

Vedyn avulla saadaan roskat lakaistua maton alle. Vety kun on luokiteltu päästöttömäksi polttoaineeksi. Riippumatta siitä, kuinka suuret CO2 päästöt vedyn valmistus aiheuttaa ao, maissa.

Sattumoisin Japanin, USA ja Saksan sähköntuotanto on niin saastuttavaa, että vetyauto aiheuttaa suuremmat CO2 päästöt kuin nuuka bensakäyttöinen auto, mutta tästä ei piitata. Liikenteen päästöjä kun on yritetty kääntää jo 20 vuotta laskuun - tuloksetta - on aika turvautua pieneen huijaukseen. Vedyn avulla. Maksoi mitä maksoi.

Eikä noiden valtioiden dudjettia nyt joku 230-450 miljoonaa tankkausasemien rakentamistukiin paljoa heilauta. Toista se on Suomessa.

Meillä ei ole liikaa rahaa tuhlattavaksi eikä tarvetta huijata. Suomessa autoliikenteen päästöt ovat olleet loivassa laskussa jo 2008. Temppu on tehty biopolttoaineilla, kuten bensaan lisätyllä etanolilla.

Lue lisää

Mainittakoon, että Saksassa oli tavoitteena (mikä ei tule toteutumaan) saada 2022 käyttöön 60 000 vetypommiautoa. Vajaa 0,1 % autokannasta. Ihan hyttysen kusi meressä ja pelkkä mainostemppu.

USAssa nyt 12 000 vetypommiautoa. Vähemmän kuin kaasuautoja pelkästään Suomessa. Hirveä hössötys sielläkin täysin marginaalisesta jutusta. BTW kaasuautoja (siis metaanikäyttöisiä autoja) on myös USAssa ja Saksassa. Ja niitä on paljon enemmän kuin vetypommiautoja.

USAssa ollut 48 vedyn tankkausasemaa. Yksi 250 autoa kohti. Silti asemien määrä on koettu liian pieneksi ja 2-4 miljoonaa dollaria kappaleelta maksavia asemia pitäisi rakentaa lisää. Siellä onkin puitu julkisen tuen myöntämistä 111 uudelle asemalle (vai onko jo päätös tehty?). Tämä nostaisi asemien määrän vähän liki 160. Ilman tukirajaa asemia ei tule, koska touhu ei monen vuodenkaan yrittämisen jälkeen ole taloudellisesti kannattavaa. Ikuinen rahareikä tiedossa.

Jos uusillakin vetypommiasemilla kapasiteetti samaa tasoa kuin vanhoilla, niin 160 asemaa riittää n. 40 000 vetypommiautolle. Edelleen täyttä näpertelyä, Ruotsissa on enemmän kaasuautoja. Suomessa on enemmän ladattavia kuin on USA lähitulevaisuuden tavoite vetypommiautoille. Luultavasti Suomessa on enemmän täyssähkäreitä sitten kuin USA:ssa tai Saksassa vetypommiautoja sitten kun saavat uudet asemaverkostonsa rakennettua.

BTW, jenkkien suunnitelmissa 4 miljoonan dollarin asemalla on 4 tankkauspistettä, jotka pystyvät jakamaan 1620 kg vetyä vuorokaudessa. Eli 405 kg/tankkauspiste. Jos keskimääräinen tankkaus on 5 kg, niin yhdellä pisteellä voi tankata 81 autoa vuorokaudessa. Auto n. 18 minuutin välein. Silti vetyhihhulit sitkeästi väittää, että tankkaus kestää max 3 min eikä autojen välissä tarvi pitää taukoa. Todellisuudessa järeimmillä asemilla täytyy pitää vartin tauko tankkaajien välillä ja halvoilla asemilla puolen tunnin tauko. Hitauden vuoksi asemat ruuhkautuvat helposti ja 1 asema riittää palvelemaan vain 250 autoa. Suomessa on 1550 autoa bensa-asemaa kohti.

Vety on pelkkää pelleilyä ja rahan tuhlausta!

Anonyymi kirjoitti:

Vety on epätoivoinen veto.

Siihen panostavat ne maat, kuten USA ja Saksa, joissa autoliikenteen CO2 päästöt ovat sitkeässä kasvussa.

Vedyn avulla saadaan roskat lakaistua maton alle. Vety kun on luokiteltu päästöttömäksi polttoaineeksi. Riippumatta siitä, kuinka suuret CO2 päästöt vedyn valmistus aiheuttaa ao, maissa.

Sattumoisin Japanin, USA ja Saksan sähköntuotanto on niin saastuttavaa, että vetyauto aiheuttaa suuremmat CO2 päästöt kuin nuuka bensakäyttöinen auto, mutta tästä ei piitata. Liikenteen päästöjä kun on yritetty kääntää jo 20 vuotta laskuun - tuloksetta - on aika turvautua pieneen huijaukseen. Vedyn avulla. Maksoi mitä maksoi.

Eikä noiden valtioiden dudjettia nyt joku 230-450 miljoonaa tankkausasemien rakentamistukiin paljoa heilauta. Toista se on Suomessa.

Meillä ei ole liikaa rahaa tuhlattavaksi eikä tarvetta huijata. Suomessa autoliikenteen päästöt ovat olleet loivassa laskussa jo 2008. Temppu on tehty biopolttoaineilla, kuten bensaan lisätyllä etanolilla.

Lue lisää

Kannustaisin nyt kuitenkin tekemään edes hieman laajempaa, objektiivistä ja ei-valmisasenteellista hakua _vihreän vedyn_ tuotannosta, hankkeista ja eri valtioiden linjauksista sen suhteen, sekä montako prosenttia maailmalla tuotetusta energiasta arvioidaan tuottettavan vihreällä vedyllä tulevaisuudessa.

Tuosta pääsee alkuun, eli todella suuri business on kyseessä:

"Why green hydrogen is the renewable energy source to watch in 2021"

"Bloomberg NEF estimates that an $11 trillion investment in production and storage worldwide through 2050 and more electricity than the world generates now to have green hydrogen meet a quarter of the world's energy needs."

"Green hydrogen solves "a number of problems" when trying to de-carbonize the energy and industrial sectors, Randy Bell, director of the Global Energy Center at the Atlantic Council, a nonpartisan think tank, told ABC News."

- https://abcnews.go.com/Technology/green-hydrogen-renewable-energy-source-watch-2021/story?id=74128340

Mutta luonnollisestikin vihreällä vedyllä on omat haasteensa, myös maantieteellisistä alueista riippuen, sillä kaikkialla sitä ei ole yhtä optimaalia tuottaa.

Tuleeko vetyautoista osa yksityisautoilun tulevaisuutta ja jos niin missä ja millaisessa laajuudessa, on sitten kokonaan toinen asia ja sen lopputulema selviää vasta hyvin pitkällä aikajanalla.

;-)

Anonyymi kirjoitti:

Kannustaisin nyt kuitenkin tekemään edes hieman laajempaa, objektiivistä ja ei-valmisasenteellista hakua _vihreän vedyn_ tuotannosta, hankkeista ja eri valtioiden linjauksista sen suhteen, sekä montako prosenttia maailmalla tuotetusta energiasta arvioidaan tuottettavan vihreällä vedyllä tulevaisuudessa.

Tuosta pääsee alkuun, eli todella suuri business on kyseessä:

"Why green hydrogen is the renewable energy source to watch in 2021"

"Bloomberg NEF estimates that an $11 trillion investment in production and storage worldwide through 2050 and more electricity than the world generates now to have green hydrogen meet a quarter of the world's energy needs."

"Green hydrogen solves "a number of problems" when trying to de-carbonize the energy and industrial sectors, Randy Bell, director of the Global Energy Center at the Atlantic Council, a nonpartisan think tank, told ABC News."

- https://abcnews.go.com/Technology/green-hydrogen-renewable-energy-source-watch-2021/story?id=74128340

Mutta luonnollisestikin vihreällä vedyllä on omat haasteensa, myös maantieteellisistä alueista riippuen, sillä kaikkialla sitä ei ole yhtä optimaalia tuottaa.

Tuleeko vetyautoista osa yksityisautoilun tulevaisuutta ja jos niin missä ja millaisessa laajuudessa, on sitten kokonaan toinen asia ja sen lopputulema selviää vasta hyvin pitkällä aikajanalla.

;-)

Lue lisää

Saahan sitä laskinta näpytellä teoriapohjalta. VTT:N pellet laski, että 10-20 vetypommiasemaa riittää Suomeen. Ilmiselvästi laskema on tehty teoreettisella kapasiteetilla (pummpujen teho), ottamatta huomioon, ettei jengi ehkä halua yötä myöten jonottaa tankkaukseen, aseman säiöistä voi välillä olla vety loppu jne.

Teoreettisten laskemien mukaan 10 asemaa pitäisi riittää palvelemaan Kalifornian 12 000 vetypommiautoa. Todellisuudessa 48 asemaakin on liian vähän ja niille on pahat ruuhkat.

Todellisuudessa 1 vetypommiasema ei riitä palvelemaan 1200, vaan 200, jos halutaa, että ruuhkia on yhtä vähän kuin bensa-asemilla. Siitä sitten laskemaan, montako 2-4 miljoonan euron hintaista asemaa pitää raketaa edes 280 000 autoa (10 % autokannasta) palvelemaan.

Vetypellet on koko ajan käsi ojossa. Siksi vetyasemia ja autoja ei ole!

No, Saksaan on 450 M€ hankkeella rakennettu 100 tankkausasemaa tyhjän pantiksi. Autoja ei sielläkään mene kaupaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kannustaisin nyt kuitenkin tekemään edes hieman laajempaa, objektiivistä ja ei-valmisasenteellista hakua _vihreän vedyn_ tuotannosta, hankkeista ja eri valtioiden linjauksista sen suhteen, sekä montako prosenttia maailmalla tuotetusta energiasta arvioidaan tuottettavan vihreällä vedyllä tulevaisuudessa.

Tuosta pääsee alkuun, eli todella suuri business on kyseessä:

"Why green hydrogen is the renewable energy source to watch in 2021"

"Bloomberg NEF estimates that an $11 trillion investment in production and storage worldwide through 2050 and more electricity than the world generates now to have green hydrogen meet a quarter of the world's energy needs."

"Green hydrogen solves "a number of problems" when trying to de-carbonize the energy and industrial sectors, Randy Bell, director of the Global Energy Center at the Atlantic Council, a nonpartisan think tank, told ABC News."

- https://abcnews.go.com/Technology/green-hydrogen-renewable-energy-source-watch-2021/story?id=74128340

Mutta luonnollisestikin vihreällä vedyllä on omat haasteensa, myös maantieteellisistä alueista riippuen, sillä kaikkialla sitä ei ole yhtä optimaalia tuottaa.

Tuleeko vetyautoista osa yksityisautoilun tulevaisuutta ja jos niin missä ja millaisessa laajuudessa, on sitten kokonaan toinen asia ja sen lopputulema selviää vasta hyvin pitkällä aikajanalla.

;-)

Lue lisää

Kannustaisin tutustumaan lukuihin kuinka valtavasti pitää laittaa rahaa kiinni vetytankkausasemiin edes miljoonalle vetyautolle. Mistä tälläiset summat rahaa oikein saadaan?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17809057/miljoona-vetyautoa-suomessa-tarvitsee-2133-miljoonaa-euroa-tukea-

Niin, esitetyt kysymykset ja kysymyksenasettelut olivat 100%:n kohdillaan, mutta sattuneesta syystä ne ignoorattiin ;-)

Miksi vetytalouden omnipotentti ylipappi tai papitar, sellaisena esiintyvä ja sellaiseksi itse-julistautunut, haaskaa suurella energialla ja ajalla kaiken ylittävää ja ylivertaista laskuoppiaan s24 palstalla sen sijaan, että tekisi tuon vetyalan yli-messiautensa tunnetuksi vetyutalouden asiantuntijoiden ja vetyyn miljardeja investoiville tahoille ... säästäen heiltä miljardien ja miljadien hukkareissun.

Itse-julistautunut anti-vety-messias (narsistisuudessaan) katsoo olevansa kaikkien globaalin vetytalouden tahojen yläpuolella ... melkoisen roolin on narskuudessaan ja megalomaniassaan itse itselleen ottanut. Melkoista yhden henkilön fanaattisuutta lajissaan.

Omalta puoletani tyydyn tarkkailemaan isoa kuvaa ja sen kehitystä, sitä mitä vetytaloudessa globaalilla tasolla tehdään ja mitä alan tahot sen suhteen itse arvioivat, ne jotka siihen ja sen pitkän aikajanan tulevaisuuden odotteisiin miljardejaan sitovat.

Sama rautalangasta.

Anti-vety-fanaatikoista poiketen, näkökantani vetytalouteen sen enmpää kuin vetyautoiluun yksityiskäytössä ei ole valmiiksi kiviin kaiverrettu, ei suuntaan eikä toiseen ... vasta pitkä aikajana tulee näyttämään lopputuleman.

Kuitenkin tämän hetken faktojen, hankkeiden ja valtioiden linjauksien ja tiedon puitteissa voi arvioida vihreän vetytalouden tulevan olemmaan yksi osa tulevaisuuden energiataloutta yrityksessä taistella CO2-ongelmaa vastaan ja fossiilisista asteittaisessa poissiirtymässä.

Kuitenkin mitä ilmeisemmin tulee olemaan maantieteellisiä eroja, sillä tietyillä planeetan alueilla vihreän vedyn tuottaminen ja sen kustannustehokkaammaksi saaminen on helpompaa.

Tietty, jos Oulun Yliopiston hanke joskus tulevaisuudessa realisoituisi, niin se olisi todellinen globaalin tason The Game Changer:

"Oulussa kehitetään menetelmää, joka voisi mullistaa maailman energiatalouden – ratkaisun avaimet ovat auringossa"

"Hänen mielestään kaikki paukut pitäisikin laittaa aidosti vihreän vedyn tuottamiseen."

"Eli vedyn tuottamiseen ilman hiilidioksidipäästöjä ja myös ilman sähköä."

Ja juuri sitä Oulun yliopistossa nyt tehdään.

- https://yle.fi/uutiset/3-12135362

Mutta valitettava realiteetti on myös se, että ei planeetta ja ihmiskunta näillä ja Cop26:n hipsutteluilla tule pelastumaan, vaan siihen tarvittaisiin koko ihmiskunan toimintamallien kokonaan uudelleen koodausta ja melkoisen tiiviillä aikataululla, muutoin on seinä vastassa, eli ei käy kateeksi tulevia sukupolvia.

"Michael Moore Presents: Planet of the Humans"

- https://www.youtube.com/watch?v=Zk11vI-7czE

.

"World Footprint"

- https://www.footprintnetwork.org/our-work/ecological-footprint/#worldfootprint

Anonyymi - 17.01.2022 16:03

:/

Anonyymi kirjoitti:

Niin, esitetyt kysymykset ja kysymyksenasettelut olivat 100%:n kohdillaan, mutta sattuneesta syystä ne ignoorattiin ;-)

Miksi vetytalouden omnipotentti ylipappi tai papitar, sellaisena esiintyvä ja sellaiseksi itse-julistautunut, haaskaa suurella energialla ja ajalla kaiken ylittävää ja ylivertaista laskuoppiaan s24 palstalla sen sijaan, että tekisi tuon vetyalan yli-messiautensa tunnetuksi vetyutalouden asiantuntijoiden ja vetyyn miljardeja investoiville tahoille ... säästäen heiltä miljardien ja miljadien hukkareissun.

Itse-julistautunut anti-vety-messias (narsistisuudessaan) katsoo olevansa kaikkien globaalin vetytalouden tahojen yläpuolella ... melkoisen roolin on narskuudessaan ja megalomaniassaan itse itselleen ottanut. Melkoista yhden henkilön fanaattisuutta lajissaan.

Omalta puoletani tyydyn tarkkailemaan isoa kuvaa ja sen kehitystä, sitä mitä vetytaloudessa globaalilla tasolla tehdään ja mitä alan tahot sen suhteen itse arvioivat, ne jotka siihen ja sen pitkän aikajanan tulevaisuuden odotteisiin miljardejaan sitovat.

Sama rautalangasta.

Anti-vety-fanaatikoista poiketen, näkökantani vetytalouteen sen enmpää kuin vetyautoiluun yksityiskäytössä ei ole valmiiksi kiviin kaiverrettu, ei suuntaan eikä toiseen ... vasta pitkä aikajana tulee näyttämään lopputuleman.

Kuitenkin tämän hetken faktojen, hankkeiden ja valtioiden linjauksien ja tiedon puitteissa voi arvioida vihreän vetytalouden tulevan olemmaan yksi osa tulevaisuuden energiataloutta yrityksessä taistella CO2-ongelmaa vastaan ja fossiilisista asteittaisessa poissiirtymässä.

Kuitenkin mitä ilmeisemmin tulee olemaan maantieteellisiä eroja, sillä tietyillä planeetan alueilla vihreän vedyn tuottaminen ja sen kustannustehokkaammaksi saaminen on helpompaa.

Tietty, jos Oulun Yliopiston hanke joskus tulevaisuudessa realisoituisi, niin se olisi todellinen globaalin tason The Game Changer:

"Oulussa kehitetään menetelmää, joka voisi mullistaa maailman energiatalouden – ratkaisun avaimet ovat auringossa"

"Hänen mielestään kaikki paukut pitäisikin laittaa aidosti vihreän vedyn tuottamiseen."

"Eli vedyn tuottamiseen ilman hiilidioksidipäästöjä ja myös ilman sähköä."

Ja juuri sitä Oulun yliopistossa nyt tehdään.

- https://yle.fi/uutiset/3-12135362

Mutta valitettava realiteetti on myös se, että ei planeetta ja ihmiskunta näillä ja Cop26:n hipsutteluilla tule pelastumaan, vaan siihen tarvittaisiin koko ihmiskunan toimintamallien kokonaan uudelleen koodausta ja melkoisen tiiviillä aikataululla, muutoin on seinä vastassa, eli ei käy kateeksi tulevia sukupolvia.

"Michael Moore Presents: Planet of the Humans"

- https://www.youtube.com/watch?v=Zk11vI-7czE

.

"World Footprint"

- https://www.footprintnetwork.org/our-work/ecological-footprint/#worldfootprint

Anonyymi - 17.01.2022 16:03

:/

Lue lisää

Vetyhihhuli yrittää valehdella, että vedyn laaja käyttöönotto, vetytalous, on sama asia kuin vetyautojen käyttö. Ei ole.

Vety tulee kyllä käyttöön teollusuudessa, mutta vain raaka-aineena. Vedyn varastointikin on sen verran vaikeaa, että vety ehkä kannatta muuttaa metaaniksi. Kas kun metaanille jo löytyy jakeluverkot ja käyttökohteetkin. Sehän on samaa tavaraa kuin maakaasu ja biokaasu. Viimeksi mainittua muuten tuotetaan niin Suomessa kuin Saksassakin jo nyt paljon enemmän kuin liikennepolttoaineena saadaan hyödynnettyä. "Ylijäämä" poltetaan voimalaitoksissa maakaasun sijaan. Näin saadaan sähköntuotannon päästöjä alemmaksi.

Tässä 1 esimerkki vetytaloudesta
https://www.vantaanenergia.fi/suomen-suurin-power-to-gas-laitos-wartsila-ja-vantaan-energia-ovat-sopineet-suunnittelun-jatkamisesta-kohti-investointipaatosta/

Vetyhihhulit myös yrittävät valehdella, että polttokennot ovat hyötysuhteeltaan ihan ylivoimaisia ja niille kelpaa vain vety polttoaineeksi. Ehei, modernit maakaasua/metaania polttoaineenaan käyttävät kombivoimalaitokset pääsevät ihan samoihin ja hyötysuhteiseen Suomessakin rakennetaan metaanilla toimivia polttokennovoimaloita, KVG "Convion".

Vetyhihhulit tapaavat myös valehdella, että Anttonen/St1 olisi innostunut vedyn käytöstä liikennepolttoaineena. Todellisuus...
https://www.st1.fi/q-power-ja-st1-pilotoivat-synteettisen-polttoaineen-valmistusta-biojalostamon-hiilidioksidista

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/power-to-x-p2x-–-mita-se-tarkoittaa-ja-miten-se-mullistaa-energian-ja-ruoantuotannon-

Anonyymi kirjoitti:

Vetyhihhuli yrittää valehdella, että vedyn laaja käyttöönotto, vetytalous, on sama asia kuin vetyautojen käyttö. Ei ole.

Vety tulee kyllä käyttöön teollusuudessa, mutta vain raaka-aineena. Vedyn varastointikin on sen verran vaikeaa, että vety ehkä kannatta muuttaa metaaniksi. Kas kun metaanille jo löytyy jakeluverkot ja käyttökohteetkin. Sehän on samaa tavaraa kuin maakaasu ja biokaasu. Viimeksi mainittua muuten tuotetaan niin Suomessa kuin Saksassakin jo nyt paljon enemmän kuin liikennepolttoaineena saadaan hyödynnettyä. "Ylijäämä" poltetaan voimalaitoksissa maakaasun sijaan. Näin saadaan sähköntuotannon päästöjä alemmaksi.

Tässä 1 esimerkki vetytaloudesta
https://www.vantaanenergia.fi/suomen-suurin-power-to-gas-laitos-wartsila-ja-vantaan-energia-ovat-sopineet-suunnittelun-jatkamisesta-kohti-investointipaatosta/

Vetyhihhulit myös yrittävät valehdella, että polttokennot ovat hyötysuhteeltaan ihan ylivoimaisia ja niille kelpaa vain vety polttoaineeksi. Ehei, modernit maakaasua/metaania polttoaineenaan käyttävät kombivoimalaitokset pääsevät ihan samoihin ja hyötysuhteiseen Suomessakin rakennetaan metaanilla toimivia polttokennovoimaloita, KVG "Convion".

Vetyhihhulit tapaavat myös valehdella, että Anttonen/St1 olisi innostunut vedyn käytöstä liikennepolttoaineena. Todellisuus...
https://www.st1.fi/q-power-ja-st1-pilotoivat-synteettisen-polttoaineen-valmistusta-biojalostamon-hiilidioksidista

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/power-to-x-p2x-–-mita-se-tarkoittaa-ja-miten-se-mullistaa-energian-ja-ruoantuotannon-

Lue lisää

"Vetyhihhuli yrittää valehdella, että vedyn laaja käyttöönotto, vetytalous, on sama asia kuin vetyautojen käyttö. Ei ole."

Kertoisitko mistä tuo suorastaan idoottitmainen ja krooninen valehteluvietti kumpuaa?

Miksi toistamiseen vääristelet ja valehtelet kannanotoistani?

Mikä alla olevasa, eli tuossa edellä kommentoimissani on sinulle älyllisesti noin ylivoimaista?

Sitten kroonista ohiluentaa ja ei muuta kuin foldausvaihde päälle, jotta voisi koettaa vastineet hukuttaa.

Tuo vaikuttaisi melkoisen vahvasti liippaavan sitä markkinoitua narsismia, jatkuvalla manipuloinnilla kuorrutettuna.

Lainaukset kommenteistani uudestaan:

"Omalta puoletani tyydyn tarkkailemaan isoa kuvaa ja sen kehitystä, sitä mitä vetytaloudessa globaalilla tasolla tehdään ja mitä alan tahot sen suhteen itse arvioivat, ne jotka siihen ja sen pitkän aikajanan tulevaisuuden odotteisiin miljardejaan sitovat."

"Sama rautalangasta."

"Anti-vety-fanaatikoista poiketen, näkökantani vetytalouteen sen enmpää kuin vetyautoiluun yksityiskäytössä ei ole valmiiksi kiviin kaiverrettu, ei suuntaan eikä toiseen ... vasta pitkä aikajana tulee näyttämään lopputuleman."

Sekä:

"Tuleeko vetyautoista osa yksityisautoilun tulevaisuutta ja jos niin missä ja millaisessa laajuudessa, on sitten kokonaan toinen asia ja sen lopputulema selviää vasta hyvin pitkällä aikajanalla."

;-)

Anonyymi kirjoitti:

Niin, esitetyt kysymykset ja kysymyksenasettelut olivat 100%:n kohdillaan, mutta sattuneesta syystä ne ignoorattiin ;-)

Miksi vetytalouden omnipotentti ylipappi tai papitar, sellaisena esiintyvä ja sellaiseksi itse-julistautunut, haaskaa suurella energialla ja ajalla kaiken ylittävää ja ylivertaista laskuoppiaan s24 palstalla sen sijaan, että tekisi tuon vetyalan yli-messiautensa tunnetuksi vetyutalouden asiantuntijoiden ja vetyyn miljardeja investoiville tahoille ... säästäen heiltä miljardien ja miljadien hukkareissun.

Itse-julistautunut anti-vety-messias (narsistisuudessaan) katsoo olevansa kaikkien globaalin vetytalouden tahojen yläpuolella ... melkoisen roolin on narskuudessaan ja megalomaniassaan itse itselleen ottanut. Melkoista yhden henkilön fanaattisuutta lajissaan.

Omalta puoletani tyydyn tarkkailemaan isoa kuvaa ja sen kehitystä, sitä mitä vetytaloudessa globaalilla tasolla tehdään ja mitä alan tahot sen suhteen itse arvioivat, ne jotka siihen ja sen pitkän aikajanan tulevaisuuden odotteisiin miljardejaan sitovat.

Sama rautalangasta.

Anti-vety-fanaatikoista poiketen, näkökantani vetytalouteen sen enmpää kuin vetyautoiluun yksityiskäytössä ei ole valmiiksi kiviin kaiverrettu, ei suuntaan eikä toiseen ... vasta pitkä aikajana tulee näyttämään lopputuleman.

Kuitenkin tämän hetken faktojen, hankkeiden ja valtioiden linjauksien ja tiedon puitteissa voi arvioida vihreän vetytalouden tulevan olemmaan yksi osa tulevaisuuden energiataloutta yrityksessä taistella CO2-ongelmaa vastaan ja fossiilisista asteittaisessa poissiirtymässä.

Kuitenkin mitä ilmeisemmin tulee olemaan maantieteellisiä eroja, sillä tietyillä planeetan alueilla vihreän vedyn tuottaminen ja sen kustannustehokkaammaksi saaminen on helpompaa.

Tietty, jos Oulun Yliopiston hanke joskus tulevaisuudessa realisoituisi, niin se olisi todellinen globaalin tason The Game Changer:

"Oulussa kehitetään menetelmää, joka voisi mullistaa maailman energiatalouden – ratkaisun avaimet ovat auringossa"

"Hänen mielestään kaikki paukut pitäisikin laittaa aidosti vihreän vedyn tuottamiseen."

"Eli vedyn tuottamiseen ilman hiilidioksidipäästöjä ja myös ilman sähköä."

Ja juuri sitä Oulun yliopistossa nyt tehdään.

- https://yle.fi/uutiset/3-12135362

Mutta valitettava realiteetti on myös se, että ei planeetta ja ihmiskunta näillä ja Cop26:n hipsutteluilla tule pelastumaan, vaan siihen tarvittaisiin koko ihmiskunan toimintamallien kokonaan uudelleen koodausta ja melkoisen tiiviillä aikataululla, muutoin on seinä vastassa, eli ei käy kateeksi tulevia sukupolvia.

"Michael Moore Presents: Planet of the Humans"

- https://www.youtube.com/watch?v=Zk11vI-7czE

.

"World Footprint"

- https://www.footprintnetwork.org/our-work/ecological-footprint/#worldfootprint

Anonyymi - 17.01.2022 16:03

:/

Lue lisää

"...ylivertaista laskuoppiaan s24 palstalla sen sijaan, että tekisi tuon vetyalan yli-messiautensa tunnetuksi vetyutalouden asiantuntijoiden ja vetyyn miljardeja investoiville tahoille ... säästäen heiltä miljardien ja miljadien hukkareissun."

Kas, kun kilpailevaan voimanlähteeseen, akkusähköön, sijoitetaan 100-1000x summia. Joten tuo kommentti osui omaan nilkkaasi.

Jos vety on muka niin ylivoimainen, miksi investoinnit ovat noin pieniä?

Ainiin, olit se ylipappi joka julistaa mitä sylki suuhun tuo, vailla todellisuuspohjaa.

Anonyymi kirjoitti:

"...ylivertaista laskuoppiaan s24 palstalla sen sijaan, että tekisi tuon vetyalan yli-messiautensa tunnetuksi vetyutalouden asiantuntijoiden ja vetyyn miljardeja investoiville tahoille ... säästäen heiltä miljardien ja miljadien hukkareissun."

Kas, kun kilpailevaan voimanlähteeseen, akkusähköön, sijoitetaan 100-1000x summia. Joten tuo kommentti osui omaan nilkkaasi.

Jos vety on muka niin ylivoimainen, miksi investoinnit ovat noin pieniä?

Ainiin, olit se ylipappi joka julistaa mitä sylki suuhun tuo, vailla todellisuuspohjaa.

Lue lisää

"Kas, kun kilpailevaan voimanlähteeseen, akkusähköön, sijoitetaan 100-1000x summia. Joten tuo kommentti osui omaan nilkkaasi."

Älyllisesti rajoittuneiden ja edes lukemaansa ymmärtämättömien riidanhaastajien kanssa on luonnollisetsikin täysi mahdottomuus saada aikaan asiallista kommentointia.

Onhan se täysin loogista miten s-autoihin investoidaan aivan kolosaalisia pääomia, sillä tämä tapahtuu valtioiden / hallituksien _pakottamana_ ei autoteollisuuden omasta tahdosta. Nytkin on lisäksi täysi arvoitus mihin kommentoija on kommentoivinaan.

.

"Jättiyrityksen johtaja löi pöytään km-lukeman, jolla sähköauto kompensoi syntejään"

"Autonvalmistaja Stellantisin toimitusjohtaja Carlos Tavares sanoo, että autojen sähköistys ei ole teollisuudenalan vaan poliitikkojen valitsema tie. Tavares korosti haastattelussa sähköauton hiilijalanjäljen suuruutta."

"- Euroopan komission strategia polttomoottoreiden luopumisesta sähköautojen hyväksi on poliittinen valinta, johon liittyy ympäristöllisiä ja sosiaalisia riskejä, Stellantisin toimitusjohtaja Carlos Tavares sanoi eurooppalaisten sanomalehtien yhteishaastattelussa."

"Tavares lisäsi, että on olemassa halvempia ja nopeampia tapoja vähentää hiilidioksidipäästöjä kuin siirtyminen sähköautoihin."

"– Ottaen huomioon nykyiset energiamuodot Euroopassa sähköauton täytyy ajaa 70 000 kilometriä kompensoidakseen ajoakun valmistuksen hiilijalanjälkeä ja kuroakseen umpeen hintaeroa suhteessa pieneen hybridiautoon, joka maksaa puolet sähköautoon nähden, Tavares sanoi Automotive Newsin lainaamien lähteiden mukaan."

- https://www.is.fi/autot/art-2000008551510.html

.

Mikäli aivan alkumetreillään olevien yksityiskäytön vetyautot jossakin vaiheessa laitettaisiin lakivaatimuksin ja direktiivein samalle vaatimuksien linjalle ja listalle s-autojen kanssa, niin tokihan tilanne muuttuisi radikaalisti.

Anonyymi kirjoitti:

"...ylivertaista laskuoppiaan s24 palstalla sen sijaan, että tekisi tuon vetyalan yli-messiautensa tunnetuksi vetyutalouden asiantuntijoiden ja vetyyn miljardeja investoiville tahoille ... säästäen heiltä miljardien ja miljadien hukkareissun."

Kas, kun kilpailevaan voimanlähteeseen, akkusähköön, sijoitetaan 100-1000x summia. Joten tuo kommentti osui omaan nilkkaasi.

Jos vety on muka niin ylivoimainen, miksi investoinnit ovat noin pieniä?

Ainiin, olit se ylipappi joka julistaa mitä sylki suuhun tuo, vailla todellisuuspohjaa.

Lue lisää

> Kas, kun kilpailevaan voimanlähteeseen, akkusähköön, sijoitetaan 100-1000x summia. Joten tuo kommentti osui omaan nilkkaasi.

Vetyhihhuli valehtelee. Ei Suomessa ole mitään satojen miljoonien tukia myönnetty. Vtr. Jenkeissä on puitavana 230 miljoonan dollarin esitys 111 uuden tankkausaseman rakentamisesta ja Saksaa on saatu 100 tankkausasemaa EU hankkeella, jonka budjetti 450 miljoonaa. Tosin sitä en saanut selville, onko tuo koko hanke vai pelkästään Saksan osuus. No, valtaosa tankkausasemista on Saksassa.

Niinkuin näkyy, julkista rahaa pitää upottaa ihan tolkuttomasti, tyyliin 2 miljoonaa per tankkauasasema, joka kykenee palvelemaan vain 250 autoa. Heti kättelyssä palaa 8000 € per auto ja sen päälle pitää antaa autoille veronalennuksia ja hankintatukia ja voi olla pakko myös subventoida polttoaineen hintaa tai antaa tukia tuotantolaitosten rakentamiseen.

Ihan tolkuttoman kallista, pitkälti toistakymmentä tonnia per auto. Sehän on jo Saksassa nähty, ettei autot mene kaupaksi, vaikka tankkausasemia rakennetaan.

Sähköautojen veronalennukset ja tuet pikalatausasemien rakentamiseen verrattuan ovat paljon pienempi uhraus. Samoin lähinnä nimelliset veronalennukset kaasuautoille. Kaasun tankkausaseman rakentaminen maksaa kokonaisuudessaan 0,5 miljoonaa, joten niitä saa 2 miljoonan euron tukipotilla aikaan 10. Vedyn tankkausasemia vain yhden.

Anonyymi kirjoitti:

> Kas, kun kilpailevaan voimanlähteeseen, akkusähköön, sijoitetaan 100-1000x summia. Joten tuo kommentti osui omaan nilkkaasi.

Vetyhihhuli valehtelee. Ei Suomessa ole mitään satojen miljoonien tukia myönnetty. Vtr. Jenkeissä on puitavana 230 miljoonan dollarin esitys 111 uuden tankkausaseman rakentamisesta ja Saksaa on saatu 100 tankkausasemaa EU hankkeella, jonka budjetti 450 miljoonaa. Tosin sitä en saanut selville, onko tuo koko hanke vai pelkästään Saksan osuus. No, valtaosa tankkausasemista on Saksassa.

Niinkuin näkyy, julkista rahaa pitää upottaa ihan tolkuttomasti, tyyliin 2 miljoonaa per tankkauasasema, joka kykenee palvelemaan vain 250 autoa. Heti kättelyssä palaa 8000 € per auto ja sen päälle pitää antaa autoille veronalennuksia ja hankintatukia ja voi olla pakko myös subventoida polttoaineen hintaa tai antaa tukia tuotantolaitosten rakentamiseen.

Ihan tolkuttoman kallista, pitkälti toistakymmentä tonnia per auto. Sehän on jo Saksassa nähty, ettei autot mene kaupaksi, vaikka tankkausasemia rakennetaan.

Sähköautojen veronalennukset ja tuet pikalatausasemien rakentamiseen verrattuan ovat paljon pienempi uhraus. Samoin lähinnä nimelliset veronalennukset kaasuautoille. Kaasun tankkausaseman rakentaminen maksaa kokonaisuudessaan 0,5 miljoonaa, joten niitä saa 2 miljoonan euron tukipotilla aikaan 10. Vedyn tankkausasemia vain yhden.

Lue lisää

Eli näillä hinnoilla tankkausasemat 100 000 vetypommiautolle (vaivaiset 3,6 % autokannasta ) kustantaisi 100 000 / 250 x 2 000 000 € = 800 miljoonaa euroa tukirahaa toinen mokoma yksityisten sijoittajien rahaa.

Ladattavien autojen (täyssähköautot lataushydridit) määrä menee jo tänä vuonna yli 100 000. Nyt on vetypellellä oiva tilaisuus esittää, montako miljardia niiden tukemiseen on jo käytetty, kun on kuulemma kalliimpaa kuin vedyn kanssa pelleily.

Siihen on syynsä, ettei vety liikennepolttoaineena sisälly vuoteen 2045 ulottuviin suunnitelmiin.

Anonyymi kirjoitti:

Eli näillä hinnoilla tankkausasemat 100 000 vetypommiautolle (vaivaiset 3,6 % autokannasta ) kustantaisi 100 000 / 250 x 2 000 000 € = 800 miljoonaa euroa tukirahaa toinen mokoma yksityisten sijoittajien rahaa.

Ladattavien autojen (täyssähköautot lataushydridit) määrä menee jo tänä vuonna yli 100 000. Nyt on vetypellellä oiva tilaisuus esittää, montako miljardia niiden tukemiseen on jo käytetty, kun on kuulemma kalliimpaa kuin vedyn kanssa pelleily.

Siihen on syynsä, ettei vety liikennepolttoaineena sisälly vuoteen 2045 ulottuviin suunnitelmiin.

Lue lisää

Loppuviimeeksi pari faktaa

Suomessa on ladattavia autoja enemmän kuin koko maailmassa vetypommiautoja.

Vetypommiautoja on viime vuosina myyty koko maailmassa tyyliin 1000 kpl/kk.

Tod. näk. täyssähköautojen myynti Suomessa nousee yli 1000 kpl/kk.

Ja on hyvä muistaa, että samalta viivalta ovat lähteneet. Puhetta on piisannut sekä vedystä että sähköautoista 30-40 vuotta ja molemmista on satunnaisia demoja nähty jo viime vuosituhannella.

Vedyn kohdalla ei voi puhua edes paikallaan polkemisesta. Se on taantunut verrattuna hössötykseen vuosituhannen alussa vetykäyttöisten kaupunkibussien jo unohtuneisiin kokeiluihin monessa suurkaupungissa (mm. Lontoon). Unohtuneet, joten nyt voi tojoteinit suurella innolla hehkuttaa tätä "ihan uutta ja ihan pian maailman valloittava" ideaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eli näillä hinnoilla tankkausasemat 100 000 vetypommiautolle (vaivaiset 3,6 % autokannasta ) kustantaisi 100 000 / 250 x 2 000 000 € = 800 miljoonaa euroa tukirahaa toinen mokoma yksityisten sijoittajien rahaa.

Ladattavien autojen (täyssähköautot lataushydridit) määrä menee jo tänä vuonna yli 100 000. Nyt on vetypellellä oiva tilaisuus esittää, montako miljardia niiden tukemiseen on jo käytetty, kun on kuulemma kalliimpaa kuin vedyn kanssa pelleily.

Siihen on syynsä, ettei vety liikennepolttoaineena sisälly vuoteen 2045 ulottuviin suunnitelmiin.

Lue lisää

Edelleen odotellaan vetyhihhulin lukuja.

Taisi loppua lapselta sormet kesken...

> Juuri viime marraskuussa Kalifornian energiakomissio myönsi 77 miljoonaa dollaria vetypolttoaineinfrastruktuuriin.

Sillä ei pitkälle pötkitä. Tavoitteena oli saada julkista rahaa 159 miljoonaa, millä olisi rakennettu kaikkiaan 111 uutta tankkausasemaa ja mahdollistettu autokannan kasvu 9000 autolla.

Siitäpä on helppo laskea tämän pelleilyn kustannustehokkuus.

Tai 450 M€ EU hankkeesta, jonka voimin saatu Eurooppaan jopa 3000 vetyautoa ja toista sataa tankkausasemaa.

Kaikki onnistuu, jos rahaa (ja energiaa) on äärettömästi.

Todellisuudessa ei tietenkään ole, mikä on se liikennevedyn heikko kohta — käytännön realiteetit. Vety liikennekäytössä on haihattelijoiden hommia.

On se kumma kun jotkut haluavat mielummin uskoa ihania mielikuvia vetyautoilusta kuin oikeita laskelmia kuinka hankalaa se vetyautoilu tulee tulevaisuudessa olemaan. Ja ennenkaikkea tykkäävät stressata vetyautojen vähäisistä asemista kun pitää aina suunnitella ajonsa, jonottaa vetytankkausasemilla, ajaa turhaan vetyasemalle joka ei toimi tai vety loppu, vetyautojen kalliista huolloista, suuresta jälleenmyyntiarvon alennuksesta ja vetyautoilun kalliista kilometreistä (vedyn hinta). Kaikki lukuina ja näitä ei haluta nähdä? Ja se totuuden kertominen lukuina on ihan naurettavaa?

Fakta kuitenkin on se että sähköautojen toimitusajat on tolkuttoman pitkät koska ostajia on paljon enemmän kuin tuotantokapasiteettia.
Ei se penetraatio kovin nopeasti nouse kun ei tuotantokapasiteetti riitä.

Tämä asia ei ole aivan näin yksinkertainen….busseilla on ehkä mahdollisuus seisoa yö latautumassa varikolla, km jäävät vähäiseksi päivän aikaan ja ilmasto on jotain muuta kuin esimerkiksi Suomessa. Mutta kuljetusyrityksille ei ole varaa seisottaa kallista kalustoaan latauksessa ja vaihdella akkuja auton elinkaaren aikaan useamman kerran sitä mukaan kun tehot hyytyvät….

Anonyymi kirjoitti:

Tämä asia ei ole aivan näin yksinkertainen….busseilla on ehkä mahdollisuus seisoa yö latautumassa varikolla, km jäävät vähäiseksi päivän aikaan ja ilmasto on jotain muuta kuin esimerkiksi Suomessa. Mutta kuljetusyrityksille ei ole varaa seisottaa kallista kalustoaan latauksessa ja vaihdella akkuja auton elinkaaren aikaan useamman kerran sitä mukaan kun tehot hyytyvät….

Lue lisää

Eiköhän sen akun saa täyteen ihan lastauksen ja pakollisten taukojen aikana. Ei tarvitse kalustoa seisottaa sen kummemmin, eihän siinä olisi järkeä.

"vaihdella akkuja auton elinkaaren aikaan useamman kerran sitä mukaan kun tehot hyytyvät"

Kumma juttu, että nykyisissä sähköautoissa tämä ei ole kovin yleistä. Olisivatko raskaan liikenteen autojen akut jotenkin huonompia? Veikkaisin auton muun käyttöiän tulevan vastaan ennen akkujen loppuun kulumista.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä asia ei ole aivan näin yksinkertainen….busseilla on ehkä mahdollisuus seisoa yö latautumassa varikolla, km jäävät vähäiseksi päivän aikaan ja ilmasto on jotain muuta kuin esimerkiksi Suomessa. Mutta kuljetusyrityksille ei ole varaa seisottaa kallista kalustoaan latauksessa ja vaihdella akkuja auton elinkaaren aikaan useamman kerran sitä mukaan kun tehot hyytyvät….

Lue lisää

Kuljetusyrityksillä ei ole varaa vetykuorma-autojen kovempiin ylläpitokustannuksiin jos puhutaan kuitenkin (kaupunkien) jakeluliikenteestä. Nimittäin jos kilpailija ajaa samat ajot sähkökuorma-autolla, niin häviää kilpailussa ja jää vetykuorma-autojen lainat maksamatta.

Vetykuorma-autot voi menestyä vain kun pitää kuljettaa pitkiä matkoja todella raskasta kuormaa vakioreittiä (esim. tiililastia tehtaalta myymälään) ja matkan varrella on riittävästi vetytankkausasemia ilman että joutuu tekemään turhia vedyn tankkausajoja. Uskallan väittää että näitä tapauksia on melko vähän kuljetusalalla kun usein ne alkuvuosien vähäiset vetytankkausasemat ovat "väärässä paikassa".

On se kumma kun ei vain suostuta uskomaan laskelmia LUKUINA vaan vedyn MIELIKUVA fanittaminen humalluttaa pään. Jos vetybussit ei pärjää kilpailussa, niin ei tule myöskään vetykuorma-autot pärjäämään kilpailussa. Eikä myöskään haluta uskoa mitä Ruotsissa ja Norjassa on käynyt vetyboomin osalta eli flopannut täysin. Melkoinen kieltotila täytyy olla päällä kun uutisia maailmalta ei haluta uskoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä asia ei ole aivan näin yksinkertainen….busseilla on ehkä mahdollisuus seisoa yö latautumassa varikolla, km jäävät vähäiseksi päivän aikaan ja ilmasto on jotain muuta kuin esimerkiksi Suomessa. Mutta kuljetusyrityksille ei ole varaa seisottaa kallista kalustoaan latauksessa ja vaihdella akkuja auton elinkaaren aikaan useamman kerran sitä mukaan kun tehot hyytyvät….

Lue lisää

Kuulin tutulta että Pohjolan liikenteen Yutong täyssähköbusseilla 3,5 vuoden ikäisenä on ajettu jo jopa 400 000km. Ladataan keskimäärin 2 kertaa päivässä. Pitkälle matkalle ei varmaan sähkökuorma-autot vielä oikein sovellu mutta lähijakeluun kylläkin.

"kukaan järki-ihminen ei panosta autoon, jonka akusto menee vaihtoon 3-5 vuodessa"

Ei niin, siksi järki-ihmiset käyttävät sähköautoja, joiden akut kestävät 20-40 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

"kukaan järki-ihminen ei panosta autoon, jonka akusto menee vaihtoon 3-5 vuodessa"

Ei niin, siksi järki-ihmiset käyttävät sähköautoja, joiden akut kestävät 20-40 vuotta.

Lue lisää

Jep kuoret säilyy eivätkä maadu pidemmässäkään ajassa…..edes sähköpotkulaudan tai puhelimen akut ja minkään muunkaan sähköisen laitteen akut eivät käytössä kestä….auton akuista puhumattakaan.,,.mistäköhän sinä taiot nuo akut 🤣🤣🤣 aina voidaan mennä toiseen suuntaan, niin tehtiin hoitajamitoituksen osalta, kun ei ole riittävästi hoitajia niin vähennetään potilaita…..kun ei akun latausriitä pitkälle niin jätetään pitkät reissut tekemättä ja aina voidaan lisätä akun kestoikää kun ei ajeta 🤣🤣🤣🤣

Linkkiä TIETEELLISEEN tutkimukseen että (kaikkien) sähköautojen akkuja pitää vaihtaa 3-5 välein. Väitän että valehtelet. Ja jos tuo väite pitäisi paikkansa, niin eikö jo pelkästään Suomessa sähköautoja olisi paljon romiksilla ja akkujen vaihdoista puhuttaisiin jatkuvasti netissä kysellen missä kannattaa vaihtaa ja paljonko maksaa? Mutta kun ei puhuta...

Jos maailmalla ihmiset ei suostu ostamaan vetyautoja, niin ei auta jos Hyundai tai joku muu tuottaa niitä valtavat määrät kun ne jäävät myymättä. Näin on tapahtunut maailmalla suurista puheista huolimatta.

Polttokennon uusiminen saattaa maksaa kuulemma noin 10 000 dollaria. Käsittääkseni ne kestävät pidempään kuin 10v, mutta kuulemma kaupunkiajo on sille tuhoisaa kun jatkuvasti pitää kennoa käynnistää ja sammuttaa. Samoin iän myötä suodattimesta huolimatta polttokennon sisällä pinnat mikroskooppisesti likaantuvat ja teho laskee.

"Akkujen kestoikä näyttää olevan paljon pidempi kuin autovalmistajatkaan ovat uskoneet. Eniten dataa on kertynyt Nissanin ja Teslan akuista, ja näyttää, että normaalin auton elinkaaren jälkeen akun energiasisällöstä on yleensä jäljellä yli 80 prosenttia. Nissanin tutkimuksien mukaan sen akut kestävät käyttökelpoisina keskimäärin 22 vuotta. Tämä on selvästi pidempään kuin valmistajat haluavat millään autoilla ajettavan."

https://tekniikanmaailma.fi/sahkoauton-akun-vaihtaminen/

"Toyota priuksella ajettiin juuri tankillisella yli 1300 km"

Vastaavalla tavalla sähköautolla ajettaessa päästään vastaaviin kilometrilukemiin. Käytännössä Mirailla (Prius ei ole vetyauto!) on 110 kWh "vetyakku", eikä sillä pääse kuin ehkä 400-500 km tankkauksella, talvella 20% vähemmän.

Yksi kWh on yksi kWh, tulee se sitten akusta tai polttokennosta. Tuo "ennätys" on täysin epärelevantti. Sähköautoillakin mennään yli 1000 km helposti vastaavalla tavalla himmailemalla.

Helsingistä pääsee tampereelle Teslalla kelillä kuin kelillä.

Ajetaan Tesloillakin jopa 1000km yhdellä latauksella taloudellisuus ajossa, mutta se tulos on täysin irti oikeasta elämästä.

Monet Mirai kuskit valittavat että kantama jää kauas luvatussa oikeassa elämässä. Jotkut jopa harkitsevat joukkokannetta Toyotaa vastaan.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17152427/toyota-mirai-todellinen-kantama-tankilliselle-alle-500km-mittariston-mukaan-

Anonyymi kirjoitti:

Ajetaan Tesloillakin jopa 1000km yhdellä latauksella taloudellisuus ajossa, mutta se tulos on täysin irti oikeasta elämästä.

Monet Mirai kuskit valittavat että kantama jää kauas luvatussa oikeassa elämässä. Jotkut jopa harkitsevat joukkokannetta Toyotaa vastaan.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17152427/toyota-mirai-todellinen-kantama-tankilliselle-alle-500km-mittariston-mukaan-

Lue lisää

Mitäs uutta tässä on katsokaa uutiset etelä-Koreasta, jossa tesla innostuksen lisäksi syytetään teslaa ajokantaman vääristelystä!

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs uutta tässä on katsokaa uutiset etelä-Koreasta, jossa tesla innostuksen lisäksi syytetään teslaa ajokantaman vääristelystä!

1360 km yhdellä tankkauksella on kyllä täyttä tuubaa. Toki himmailemalla ruuhkaliikenteessä 30 km/h nopeudella 21C lämpötilassa aivan mahdollista, mutta sama onnistuu myös sähköautolla.

Todellisuudessa Mirai ei kulje tankillisella kuin 450 km. Tesla 400 km.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi kWh on yksi kWh, tulee se sitten akusta tai polttokennosta. Tuo "ennätys" on täysin epärelevantti. Sähköautoillakin mennään yli 1000 km helposti vastaavalla tavalla himmailemalla.

Helsingistä pääsee tampereelle Teslalla kelillä kuin kelillä.

Lue lisää

Poikani testasi tässä menneenä syksynä pääseekö yhdellä latauksella ID3:lla tuolta Tuusulan kulmilta Tampereelle ja takaisin. Hyvin onnistui, eikä tarvinnut himmailla moottoritiellä.

Juuri sen takia jakeluyhtiöt eivät ole kiinnostuneita rakentamaan vetyasemia omaan laskuunsa, halutaan Suomen veronmaksajat maksajiksi.

Woikoski rakensi taannoin 2 asemaa eli on ns. maksanut oppirahat.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maailman-ainoa-vetyasema-joka-toimii-arktisissa-oloissa-ruotsalaisfirma-avasi-keskustelun-woikosken-kanssa/7677944

Vetyautonkin tänne toivat. Taitaa maata Woikosken museossa edelleen.

Kas kun maailmalla vetyn maailmavalloitus alkoi jo 20 vuotta sitten ja Suomessakin 10 vuotta sitten. Tai 95 vuotta sitten

https://autotoday.fi/paivan-museoauto-suomen-ensimmainen-vetyauto-vuodelta-1927/

Monessa paikassa on flopanneet kokeilut jo unohdetty, joten voi vetyhihhulit taas julistaa uudelleenlämmitettyä ideaansa. Paljoakaan ei näytä kehitystä tapahtuneen autoissa eikä tankkausasemissa.

https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000008388801.html

Hyvää pohdintaa. Iso peukku!

Ei nyt mitkään polttomoottorit tästä murroksesta selviä.

Juu, mutta vetykusetuksella on kääritty jo mukavat massit.