Vetyinfran rakentaminen on mahdottomuus.

Anonyymi

Ajatellaanpa tilannetta jossa meillä on miljoona vetyautoa. Yhdellä 2M€ asemalla voidaan täyttää 4 autoa tunnissa -> 96 autoa vuorokaudessa siten että asema on käytössä 100% ajasta, ympäri vuorokauden. Tämä ei ole realismia mutta sanotaan että jätetään 24-08-aika pois ->64 autoa per vrk. Keskimääräinen ajomatka 16tkm/vuosi, range 500km mutta lasketaan 400km mukaan koska joka kerta ei mennä tankkaamaan höyryt tankin pohjalla. Tästä saadaan 40 tankkauskertaa per auto per vuosi -> 1 M autoa -> 40M tankkauskertaa. Tästä saadaan 109600 tankkauskertaa per vrk. 63 tankkausta per asemapaikka vrk -> tarvittaisiin 1712 tankkausasemaa ja näissä pitäisi olla koko ajan jono jotta riittävä energia liikennesuoritetta varten saataisiin siirrettyä. Tämä siis miljoonaa autoa kohti. Hintalappu 3,4 Mrd. Tähän lisäksi vedyn siirtokustannukset, paikalliset suuremmat vetytehtaat ja siirtolinjat. Tämä laskelma on siis täysin teoreettinen, missään skenaariossa ei saada 16h ajalle 100% käyttöastetta. Ajattelitko että nämä asemat rakennetaan verovaroilla? Ja kun ne ovat valmiit niin pitäisi löytyä se miljoona autonostajaa jotka hyväksyvät vähintään nelinkertaiset energiakulut, epäkäytännölliset autot (esim. Mirai on valtava auto jossa on helvetin pienet tilat eikä esim. penkit käänny) ja 8–10tkm huoltovälit. Puhumattakaan polttokennon 150-180tkm kestoiästä. Tämä siksi että aikaa myöten membraani likaantuu ja hyötysuhde laskee.
Haluaisin niitä sieniä jolla tämä saadaan näyttämään loistavalta ratkaisulta?

110

1466

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tämän takia ilmeisesti Kaliforniassakin kärsitään jatkuvista vedyn loppumisista asemilla. Kysyntää vedylle on yksinkertaisesti liikaa eikä niitä asemia keretä täydentämään ajoissa. Aseman oma säiliö ja myös vetysiirtokaluston säiliön koko on paljon pienempi kuin bensa/diesel säiliö energiassa mitattuna, jonka takia jatkuvasti vety loppuu asemilta.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Vetyaseman korkeapainekompressori vie sähköä välipaineistuksessa merkittävän määrän ja sivutuotteena paineistus lämmittää hiljakseen kompressoria. Kun autojono on loputon ja koko ajan välipaineistuksia on tehtävä, niin pitäisi rakentaa myös kompressorille jäähdytys joka myös vie hieman energiaa ja vaatii joskus huoltoakin. Ja jos ei ole jäähdytystä, niin ylikuumenemistilanteessa on pakko löydä peli poikki ettei kompressori hajoa. Toisinsanoen aseman tankkauskyky vetyautolle painuu ALLE 50 autoon vuorokaudessa? Ja tämä tarkoittaa sitä että vetytankkausasemia pitää rakentaa yli 2000kpl suomeen.... joku voi laskea tarkemman vetyaseman määrän muuttujilla 50, 40 ja 30. Kesällä 30 kun jäähtyminen hitaampaa ja talvella 50 kun jäähtyminen nopeampaa?

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      "Tähän lisäksi vedyn siirtokustannukset, paikalliset suuremmat vetytehtaat ja siirtolinjat."

      Vetytankkitankkirekat 300 kpl ympäri suomea suhaamaan koska vety loppuu jatkuvasti asemilta (tapaus Kalifornia) ja 100kpl vetytehtaita? Joku voi laskea järkevämmät oikeat kappalemäärä luvut, mutta noilla alkuun. Jos yhden vetytehtaan hinta olisi todella maltillinen 20 miljoonaa (median 40 miljoonan sijasta?), niin siitä 2 MILJARDIA. Vetyrekkojen hinnoista ei mitään hajua (YLI 300 000e?), mutta eiköhän siitäkin MILJARDI saada. Hintalappu karkaa helposti 12 MILJARDIN jommalle kummalle puolelle?

    • Anonyymi

      Vetyrekan tankki myös haurastuu vuosien varrella korkeapaineistetun vedyn takia, joten niitäkin pitää uusia joista taas kuluja plus tehdä säännöllisiä tarkituksia turvallisuuden nimissä. Vähän eri juttu kuin bensa/diesel kuljetus rekoissa tuo säiliön kestävyys. Ja kuluthan tietysti heijastuu vedyn pumppuhintaan kuluttajalle.

      • Anonyymi

        Vety on aikalailla pakko nesteyttää, jos sitä pitää isompia määriä varastoida tai kuljettaa pisteestä A pisteeseen B. Terästankeilla max. 350 bar ja silloin energiasisältö on noin 0,7 kWh/l. Isoja (kymmeniä kuutioita) 700 bar tankkeja ei kukaan osaa rakentaa.

        Vrt bensa 9 ja diesel 10 kWh/l. Nesteytetty vety vähän yli 10 kWh/l.

        Tankkausasemalla vety höyrystetään ja pumpataan tankkauspainseeseen. Henkilöautoilla kait mennään jo lähemmäs 1000 bar, jotta vety saadaan nopeasti sujahtamaan tankkausaseman säiliöstä auton 700 bar tankkiin. Raskaalla kalustolla nimellispaine 350 eli tankkausasemiakin pitää olla kahta eri mallia.

        Elektrolyysi kuluttaa reilut 50 kWh/kg ja nesteytys lisää energiankulutusta vielä kolmanneksen. Mennään liki 70 kWh/kg.

        Vetyauto kuluttaa taajama-ajossa, lauhalla kesäkelillä, 1,2-1,5 kg/100 km Teknavin koeajon mukaan. Maantiellä muun liikenteen tukkona kihnuttaen voi päästä vähän alle 1 kg/100 km.

        Talvella kulutus varmasti parikymmentä % suurempi eli mennään 1,5-2 kg/100 km lukemiin. Koko vuoden keskariksi voisi siis arvata 1,5 kg/100 km. Sähköntarve (elektrolyysi + nesteytys + paineistus) 105 kWh/100 km.

        Täyssähkärit vetelee kesällä jotain 18 kWh/100 km ja talvella 25 kWh/100 km. Vetypommiauton kulutus 4,5 kertainen täyssähköautoon verrattuna.

        Ja loppuun aina vaihtoehto B. Metaani 200 bar paineessa (halvat terästankit) 2 kWh/l ja nesteytettynä 6 kWh/l.


    • Anonyymi

      Tarkennusta aloituksen lukuihin:

      - Kun auto on vetytankkausruudussa parkissa pysähtyneenä käsijarru päällä, niin alkaa ajanotto. Turvavyö irti, avaa auton tankkausluukun, kuljettaja nousee ylös autosta, kävelee maksuautomaatille, näpyttelee kortin tiedot, kytkee tankkaussuuttimen, jolloin nopeasti rutiinilla tekevä kuljettaja pystyy siihen minuutissa. Yksi minuutti.

      - Yksi vetyauton pumppu (suutin plus letku) voi tankata siis yhden vetyauton ihanneolosuhteissa 3 minuutissa (vajaa tankki) ja todella tyhjällä tankilla 5 minuutissa. Käytetään nyt vetyauton hyväksi tuota 3 minuutin lukua koska useinmiten vetyauton tankin pohjalla on jonkin verran vetykaasua ja jotkut saattavat myös tankata jo hieman ajoissa alle puolella tankilla kun lähdetään ajamaan jonnekkin pidemmälle.

      - Suutin lähtee suit sait sukkelaan irti autosta (ei ole jäätynyt), suutin asemaan omalle paikalleen, tankkausluukku kiinni, autoon siirtyminen, turvavyö päälle, auton käynnistäminen, käsijarru pois päältä ja auto liikkuu kaasua painettaessa. Aika loppuu. Rutinoitu kuljettaja pystyy tähän yhdessä minuutissa kun kaikki menee nappiin. Takana oleva auto on valmiina ja siirtymiseen menee 10s. Aika loppuu. Kokonaisaika yksi minuutti.

      - Asema välipaineistaa vähintään 15 minuuttia ennenkuin tankkaus voi alkaa (jos haluaa puolikkaan tankin sijasta täyden tankin). Jotkut asemat jopa yli 20min.

      Eli tähän mennessä ensimmäinen 1+3+1 = 5 minuuttia.

      1. 5min
      2. 15min välipaineistus+5 = 20min.
      3. 15min välipaineistus+5 =20min
      4. 15min välipaineistus+5= 20min.

      .... tähän mennessä mennyt jo 65min. Eli melkein 4 autoa tunnissa. Pidemmällä 20min välipaineistuksella ja 5 minuutin tankkauksella siirtymä minuutit päälle noin 3 autoa tunnissa.

      Ja huom! Jos kaikki menee nappiin, mutta kun ei aina mene:

      - Vetytankkausasemaan tuodaan myös vetytäydennyksiä. Tuskin asema on silloin toiminnassa ja poissa pelistä ainakin 30min kun vetytankkerin letku kiinnitetään asemaan ja lisää vetykaasua virtaa vetytankkausasemaan? Ehkä tunninkin?

      - Vetytankkausasema saattaa olla rikki jopa viikonkin ajan (odottaen varaosaa?). Yleensä vain pari päivää vetytankkauskartaston mukaan. Normaali huoltokatkos yleensä alle päivän verran. Tämä lisää ruuhkaa sitten viereisille asemille ja hieman pidempää tankkausaikaa kun ajetaan aivan tyhjillä tankeilla tankkaukseen. Vetytankkauskartan mukaan aina on yksi tai useampi asema pois pelistä. Tämä on vetytankkausasemilla arkipäivää eikä mikään harvinainen tilanne.
      https://h2-map.eu/

      - Vetytankkausasemalta saattaa olla vety loppu muutaman päivän pahimmillaan kuten Kaliforniassa tapahtuu usein vaikka itse asema olisi toimintakykyinen. Tällöin ajetaan viereiselle kauempana olevalle asemalla ja auton tankki aivan tyhjä lisäten jonoja, paineistusaikojen määrää ja tankkausaikaa.

      - Sitten lisää vielä aseman korkeapainekompressorin ylikuumeneminen (lähinnä kesällä jos ei ole jäähdytystä) loputtoman tankkausjonon takia, jolloin vetytankkausasema on pois pelistä kokonaan. Yli tunti menee ennenkuin jäähtyy ja asema palautuu toimintakykyiseksi.... mutta vain hetkeksi kunnes taas ylikuumenee koska ei pääse aidosti jäähtymään?

      - Aina joku tumpuloi asemalla lisäten kokonaisaikaa: Ei huomaa jonon liikkuvan kunnes takana oleva tööttää että mene nyt tankkaamaan kun keskitytään oman kännykän/tabletin viihteeseen ajankuluksi, kortin etsiminen että missäs se olikaan minulla (vaikka sen olisi voinut etsiä jo jonottaessa), syöttäminen tankkauskoneeseen ei käy kaikilla rutiinilla jolloin ihmetellään aikaa kuluen, puhelin soi kun on aivan pakko vastata samaan aikaan kun tekee tankkausprosessia hidastaen rutiinia tehden "vasemmalla kädellä", lapset takapenkillä vaatii huomiota, terveydelliset ongelmat liikkuen hitaasti asemalla hidastaen kaikkia vaiheita, käy äkkiä läheisellä kioskilla jossa meneekin pari minuuttia kauemmin kun auto kuitenkin tankkauksessa tankkauksen ollessa päättyneenä jne. Tälläiset tapaukset ovat selvästi vähemmistö, mutta kuitenkin vuorokaudessa hidastaa tankkausta. Minuutin sijasta kuljettajan prosessin aika kasvaa tälläisen tankkaajan kohdalla helposti yli kahteen minuuttiin.

      - Vety viilentää tankkaussuutinta ja jopa lämpimissä maissa saattaa suutin jäätyä autoon kiinni. Siinä usein joutuu odottamaan sulamista ja riuhtomaan väkisin irti suutinta autosta ottaen riskin että auton liittimestä jotain hajoaa. Facebookissa on myös kuvia ollut kun aseman tankkaussuutin on hajonnut tämän riuhtomisen takia ja sitten ei kukaan tankkaa enään asemalla. Jäätynyt suutin voi lisätä aikaa 1-15min?

      - Joskus jotkut valittavat että välipaineistuksesta huolimatta eivät silti ole saaneet aivan täyttä tankkia eli joutuvat hieman aikaisemmin palaamaan taas tankkaamaan lisäten tankkausjonoja ja välipaineistuksia.

      ... tästä voidaan sitten puolestaan karkeasti arvioida pyöristys "kaikkine häviöineen" että TANKKAUSNOPEUS vetyautoille on ALLE 3 autoa TUNNISSA VUOSITASOLLA oikeassa elämässä. Ehkä 2,5 tunnissa olisi melko totuudenmukainen luku aloitukseen?

      • Anonyymi

        Vetyhönöt ovat kuitenkin jo ehtineet julistaa, ettei Kalifornian 48 asemaa riitä palvelemaan 12 000 vetypommiautoa.

        250 autoa asemaa kohti on liikaa? Pitääkö vetypommiauto tankata 3 kertaa päivässä? Jos tankkaus on joka 5. päivä, niin tankkaajia keskimäärin 50/päivä/asema. 2 autoa tunnissa. Ja ruuhkaa piisaa...???

        Vrt Suomessa melkein 2,8 miljoonaa hlöautoa ja 1800 bensa-asemaa. 1550 autoa/asema.

        Todellinen syy on vedyn tankkauksen hitaus. Etelä-Koreassa opittua:

        Hydrogen stand operator Sung said while refueling itself takes about 5-7 minutes, the next driver must wait another 20 minutes before sufficient pressure builds in the storage tank to supply the hydrogen or the car’s tank will not be full.

        That means he can only service about 100 fuel cell cars a day, compared to up to 1,000 at his gasoline stand. Many drivers can also not be bothered to wait 20 minutes and leave without a full tank.

        https://www.reuters.com/article/us-autos-hydrogen-southkorea-insight-idUSKBN1W936A

        Kyseessä 2,5 miljoonan dollarin eli noin 2 000 000 € arvoinen tankkausasema. Vetyhönöjen "max 3 min" tankkaus vie kaikkineen (auton ajo tankkauspisteelle, maksu ym.) 5-7 min ja tankkaajien välillä pitää pumputella paineita ylös 20 min. Yhdellä mittarilla tankkaa 2 autoa tunnissa ja 2 tankkauspisteen aseman teor. kapasiteetti on 100 autoa vuorokaudessa.

        Mutta tässähän on kyseessä vain 2 000 000 € hintainen halpismalli.

        Samalla rahalla rakentaa varmaan parikin bensa-asemaa, jotka palvelee 1000 autoa vuorokaudessa. Samalla rahalla rakentaa useammankin suurteholaturin sähköautoille. Huom. sähköautoilla tankkaus (pikalataus) on ihan yhtä nopea/hidas kuin vedyllä, 2 autoa tunnissa per "tankkauspiste".

        Suomeen rakennetut metaanin tankkausasemat (myös 2 tankkauspistettä) 500 000 €/kpl. Näitä rakentaa 4 yhden vetyaseman hinnalla.


    • Anonyymi

      Laskelma uusiksi aloituksen esimerkin mukaan, mutta 3 autoa tunnissa:

      3 x 16h = 48 autoa vuorokaudessa.

      40 tankkausta vuodessa per auto x 1 000 000 autoa = 40 000 000 tankkausta.

      40 000 000 tankkausta / 365 päivää = 109589 tankkausta päivässä (109600).

      109589 tankkausta / 48 autoa vuorokaudessa = 2283 vetytankkausasemaa.

      2 000 000e x 2283 vetytankkausasemaa = 4 566 000 000 euroa = 4, 566 MILJARDIA EUROA

      Ja huom! Tässä vasta siis VAIN esimerkin vetytankkausasemien pystytys hinnat plus kaikki muu tuki-infra päälle.

      Kertokaa ystävillenne että hintalappu on ihan älytön vain sen takia että pitäisi päästä ajamaan vetyautolla. Ja pumpulla vedyn hinta ei tule varmasti laskemaan moneen vuoteen sillä vedyn myymisellähän pitää saada vetyinfra maksettua tai yhteiskunnan tukijärjestelmällä verotuksen kautta nostaen meidän kaikkien veroja.

      Haluatko että verosi nousee esim. yhdellä prosenttiyksiköllä monen vuoden ajaksi että vetyinfra saadaan maksettua? Ei yksi prosentti paljolta kuulosta, mutta ota verokorttisi esille ja laske mitä se tekee SINULLE vuodessa.

    • Anonyymi

      Laskelma uusiksi aloituksen esimerkin mukaan, mutta 2,5 autoa tunnissa:

      2,5 x 16h = 40 autoa vuorokaudessa.

      40 tankkausta vuodessa per auto x 1 000 000 autoa = 40 000 000 tankkausta.

      40 000 000 tankkausta / 365 päivää = 109589 tankkausta päivässä (109600).

      109589 tankkausta / 40 autoa vuorokaudessa = 2740 (2739,725) vetytankkausasemaa.

      2 000 000e x 2740 vetytankkausasemaa = 5480 000 000 euroa = 5, 48 MILJARDIA EUROA

      Ja se prosentti omassa verokortissasi keskituloisena on nettona useamman satasen vuodessa? Ja koskee myös kaikkia autottomia joilla ei ole edes ajokorttia myös jotka joutuu vetyinfran maksamaan.

    • Anonyymi

      Eli jatketaan polttomoottoriautoilla mutta poltetaan jotain muuta kuin bensaa ja dieseli.
      Sähköautot on vain erikoistapausten käytössä. Ok.

      • Anonyymi

        Sähköautoista tulee pian (2030-2035) se 90%+ valinta, kunhan ensiksi halpenevat kunnolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sähköautoista tulee pian (2030-2035) se 90%+ valinta, kunhan ensiksi halpenevat kunnolla.

        Eivät halpene . Niinkauan kun sähköautojen kysyntä ylittää tarjonnan , ei hinnan laskuun ole mitään syytä . Suomessa käytettyjen lataushybridien hinnat ovat nousseet johtuen suuresta kysynnästä .


    • Anonyymi

      Toinenkin vetyasemien kartta vahvistaa että ovat monesti poissa käytöstä.

      https://h2.live/en/

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        ???

        Just nyt Sacramenton kaikki kolme asemaa tilt. San Francisco OK, mutta losissa puolet asemista joko "off line" tai "limited", mitä ikinä tarkoittaneekaan.

        Ja... siinäkö ne nytten oli? San Francisco - Los Angeles -väliä voi vetypommiautolla sahata. Muualle liikkumiseen tarvitaan oikea auto.

        Ohops, löytyi listamuotoinen esitys, jossa sekä 700 bar (hlöautot) että 350 bar (raskas kalusto) asemien tila. Ja tähän ihanuuteen siis upotettu 230 000 000 $ julkista rahaa + sijoittajien ja tankkausasemaoperaattorien tappiot päälle ;-D

        https://m.cafcp.org/?_ga=2.154614840.1052868583.1642169411-523113770.1642169411

        Nopeasti silmäiltynä 2/3 -osaa raskaan kaluston ja 1/4 -osa hlöautujen tankkausasemista pois pelistä.


    • Anonyymi

      Jos pariprosenttia on vetyasemista poissa käytöstä vuositasolla, niin niitä tarvitaan muutama prosentti sitten myös lisää, jolloin taas hintalappu nousee.

      • Anonyymi

        98 % käyttöaste olisi huikean korkea.

        Kalifornian tämänhetkinen tilanne
        noin 75 % hlöautojen tankkausasemista toiminnassa
        noin 33 % raskaan kaluston tankkausasemista toiminnassa

        Henkilöautojen tankkausasemien luotettavuus on mallia Pendolino.

        Raskaan kaluston tankkausasemien luotettavuus on mallia Vauriotram (Saksasta Helsinkiin hankitut raitiovaunut, ei nämä uudet, Suomessa valmistetut)

        Asiaa tuntemattomille.... Helsinki uhkasi taannoin purkaa kaupat, jos ei raitoivaunuja saada siihen kuntoon, että niistä yli 50 % on samanaikaisesti liikenteessä. Eli ensimmäiset vuotensa ne viettivät aikansa pääosin varikolla korjattavana ja piipahtivat vain satunnaisesti liikenteessä. Joka ainoa käväisi vuorollaan tehtaalla korjattavana osana em. sopimusta.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Eikä ainoastaan vetyinfra vaan myös se sähköinfran vahvistaminen, jotta vety olisi aidosti vihreää. Mikä on sitten tuulivoimalapuistojen, uusien patojen (vesivoima), ydinvoimaloiden ja aurinkokennofarmien hintalappu? Tämä sen takia että vetyauto tarvitsee noin 3-4 kertaa enemmän sähköenergiaa täyssähköautoon verrattuna. Toisinsanoen vetyinfra lisää myös sähkökriisejä jos ei VIHREÄÄ sähköntuotantoa pystytä lisäämään tarpeeksi nopeasti.

      Eikös ydinvoimalatkin maksa yleensä muutaman MILJARDIN kappale?

    • Anonyymi

      "Hankkeen alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa[33]. Viivästysten jälkeen vuoden 2012 lopulla Areva arvioi laitoksen lopullisiksi rakennuskustannuksiksi noin 8,5 miljardia euroa[34].

      TVO:n mukaan laitoksen toimitus on kiinteähintainen avaimet käteen -toimitus, jonka hinta TVO:lle ei riipu rakennuskustannuksista[34]. Siten maaliskuussa 2018 TVO arvioi, että sen kokonaisinvestointi OL3-projektiin tulee olemaan vain 5,5 miljardia euroa[35]. "

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkiluoto_3_-ydinvoimalan_rakennushanke

      Riittääkö yksi ydinvoimala miljoonalle vetyautolle?

    • Anonyymi

      Jos ihan tarkkoja ollaan niin ydinvoimala ei välttämättä ole vihreää sähköä. Jos olet toista mieltä niin ydinjätteen voi sijoittaa sinun kotiisi?

      • Anonyymi

        Aurinko on ydinvoimala, saako siitä syntyvät jätteet sijoittaa SINUN kotiisi?


      • Anonyymi

        Jos tarkkoja ollaan. niin EU komissio on luokittelemassa ydinvoiman vihreäksi energiaksi.

        Ja sitähän se on.

        EU pienimmät sähköntuotannon ominaispäästöt TOP3 lista
        - Ranska
        - Ruotsi
        -Suomi

        Jätän kotitehtäväksi selvittää, mikä näitä maita yhdistää.

        Saksa puolestaan on saastuttaja pahimmasta päästä, vaikka itseään kovin suurella innolla viherpesee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aurinko on ydinvoimala, saako siitä syntyvät jätteet sijoittaa SINUN kotiisi?

        "Aurinko on ydinvoimala, saako siitä syntyvät jätteet sijoittaa SINUN kotiisi?

        Oi, minä niin rakastan kesää ja aurinkoa. Tottakai voit! :D


    • Anonyymi

      Voi olla rajoilla että riittääkö yksi ydinvoimala miljoonalle vetyautolle?

    • Anonyymi

      Taitaa tehdä tiukkaa vetyverkoston rakentaminen kun käytetään verrokkina hoitajien dilemmaa, jotta saataisiin nykyiset pidettyä töissä ja nuoria houkuteltua alalle:

      "Jos näille sote-tessiin kuuluville maksettaisiin 300 euroa lisää kuukaudessa, se tarkoittaisi KT:n mukaan keskimäärin peräti 11,7 prosentin korotusta kuukausipalkkaan ja maksaisi lähes MILJARDIN VUODESSA. Kunnallisveroa pitäisi nostaa JOKAIKISESSÄ SUOMEN KUNNASSA yhden prosenttiyksikön verran.

      – Yksi prosenttiyksikkö on aika paljon, kun kunnanvaltuustot pitkällisen pohdinnan jälkeen tekevät ehkä noin neljännesprosenttiyksikön nostoja, tutkimuspäällikkö Mika Juutinen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä sanoo."

      Voitte kuvitella millainen vääntö käydään lehdissä ja asiaohjelmissa televisiossa esim. A-studio kun mietitään onko vetyverkoston rakentaminen kuitenkaan järkevää ja kuka sen lopulta maksaa. Mitä budjetteja leikataan ja kuinka moneksi vuodeksi pitää nostaa veroja vähintään prosentilla? Ja ratkaisu ei ole että EU maksaa (ulkomaat), sillä myös siellä ulkomailla pitäisi vetyverkosto rakentaa jonka puolestaan suomalaiset sitten maksaa EU maksuina.

      https://yle.fi/uutiset/3-12264777

      • Anonyymi

        Hyvä vertailu. Vetyhönöjen mukaan Kalifornian mitoitus 48 tankkausasemaa/12 000 autoa on liian niukka.

        Halutaan Suomeen vaikka 20 % autokannasta vetypommiautoja. 0,2×2,8 miljoonaa = 560 000 vetypommiautoa. Rakennetaan tankkausasema per 200 autoa, ettei tule ruuhkia. Asemat 2 M€/kpl. Kustannus 5,6 miljardia. 6 % veronkorotusta pukkaa.

        Em. päälle hankintatuet, tuotantolaitosten rakentaminen ja polttoaineen hinnan subventointi. Ehkä parempi laittaa kerrasta "tasaluku" eli 10 % korotus veroihin.


    • Anonyymi

      Sillä kaikella vetyvastustusintoenergialla jolla pelkästään tällä sivulla on kirjoitettu, olisi iso osa vedyn ongelmista jo ratkaistu suuntaamalla energia toisin.
      Mutta joku jaksaa ja jaksaa ja jaksaa...

      • Anonyymi

        Rahan törsäämistä epäluotettavaan ja kalliiseen teknologiaan, jota tarvitaan vain pelastamaan kehityksen kelkasta tippunut itäautovalmistaja, kannattaa vastustaa.


    • Anonyymi

      "Sillä kaikella vetyvastustusintoenergialla jolla pelkästään tällä sivulla on kirjoitettu, olisi iso osa vedyn ongelmista jo ratkaistu suuntaamalla energia toisin.
      Mutta joku jaksaa ja jaksaa ja jaksaa..."

      Ja samaa ihmettelen myös vetyfanaatikoissa vaikka negatiivinen lista vetyautoja vastaan on aika pitkä... ja kaikesta huolimatta heillä tuntuu rahaa ja hermoja riittävän vetyautoilussa.

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17250653/uskallatko-suositella-vetyautoa-ystavallesi-

      https://www.facebook.com/groups/1595868463917799

      Eikä edes uskottavasti pystytä kertomaan miksi vetyautoja pitäisi saada liikenteeseen vaan ammattimaisesti vain vetyspämmäri ja harva asiakeskustelija puhuu täällä suomi24 nimettömästi vedyn puolesta.

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17254792/vetyautoilun-puolesta-puhujat-youtubessa-ja-podcastit

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17234958/minka-ongelman-vetyautot-ratkaisee-tulevaisuuden-autoilussa

      .... uskallan väittää että suuresta lobbaamisesta huolimatta ei edes ne vedyn puolustajatkaan oikeassa elämässä itselleen vetyautoa hanki täällä suomessa kun muutaman vetytankkausasema tänne viimein tulee vaan äänestävät lompakollaan. Ja nimenomaan ne vedyn puolustajat ovat seuranneet vetyautokeskusteluita ja tietävät myös ne vetyautojen huonot puolet, joten olisi tyhmyyttä silloin sellainen ostaa... ellei ole vain rakastunut vetyyn. :)

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17224234/ostanko-vetyauton-vai-bensan-tai-dieselin

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17224516/miten-ihmiset-saadaan-innostumaan-vetyautoista-suomessa

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17259553/mita-saa-70-000---90-000e-vetyauton-hinnalla

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17272076/alle-01-ostaa-todellisuudessa-vetyauton-suomessa-

    • Anonyymi

      Tuosta vetytankkausaseman "loputtomasta" autojonosta 16h ajaksi. Oikeassa elämässä vety loppuu jo muutamassa päivässä vetyasemalta, koska asemien kapasiteetti on ilmeisesti max 700-1620kg.

      https://www.hydrogen.energy.gov/pdfs/21002-hydrogen-fueling-station-cost.pdf

      Ei ihme että on jatkuvasti vety loppu Kaliforniassa. Tämäkin pitää huomioida laskelmissa että vedyn totaali loppuminen ja myös täyttämiseen menevä aika on pois vetyautoilijoilta tulevaisuudessa myös suomessa kun vetyautot yleistyvät. Ja vedyn loppumista vastaan voi taistella loputtomalla vetyrekkarallilla ympäri Suomea jos ei sitten puolestaan vetytehtailla ole vety loppu esim. talvella huippukalliin sähkön aikaan HETKELLISESTI vetyä ei kannata tuottaa vaan odottaa vaikka seuraavaan päivään kun kulutuspiikki menee ohitse.

      https://www.fingridlehti.fi/saatosahko-hetken-ennatyskallista/

      Välillä on olen katsonut vetyasemien tietoja kartalla, niin maksimissaan olen nähnyt noin 600kg jäljellä. Taitaa suurin osa taitaa olla siis noita max 700 kilon asemia. Jälleen on monta asemaa tänään poissa käytössä ja vety vähissä. Ei ihme että facebookissa varoittelevat että mieti kahdesti jos hankit vetyauton ja se on talouden ainut auto.

      https://cafcp.org/stationmap

      • Anonyymi

        > asemien kapasiteetti on ilmeisesti max 700-1620kg.

        Ei kiloa, vaan kiloa/d. Kyseessä ei ole varastosäiliön koko, vaan kuinka monta kiloa asema pystyy autojen 700 bar tankkeihin pumppaamaan vuorokaudessa! Tarkalleen ottaen tämä lie paineenkorotuspumpun kapasiteetti. Muitakin rajoitteita voi olla - liian pienen varastosäiliön kanssa polttoaine loppuu ja ennen kuin on 24 h täynnä.

        Artikkelista paljastui kyllä mielenkiintoinen seikka. Isoilla, 4 tankkauspisteen asemilla, varastoitava vety on nestemäisenä ts. asemia pitää tankata nestevedyllä. Pienillä, 2 tankkauspisteen asemilla vety varastoidaan paineistettuna kaasuna.

        Pienet asemat pystyvät teoriassa pumppaamaan autoihin 770 kg vetyä vuorokaudessa. Autojen tankit max. 6 kiloa, mutta eihän niitä tyhjäksi voi ajaa (tai voi, mutta...), joten tyypillinen tankkaus lie 4-5 kiloa. Jos 5 kg, niin 770 kg/d riittää 154 tankkaajalle vuorokaudessa.

        Toinen tapa laskea kapasiteetti. Jos vetypommiautolla ajetaan keskimääräiset 16 tkm vuodessa ja vetyä kuluu 1,5 kg/100 km, niin 1 auto tarvitsee vuodessa 240 kg vetyä. Keskimäärin 0,66 kg/d. 770 kg/d kapasiteetti riittää teoriassa 1170 hlöautolle. Teoriassa, koska tämä edellyttäisi, että asema toimii täysteholla 24/7 eli sinne jonotetaan läpi yön.

        Vrt. Suomessa on 1550 henkilöautoa yhtä bensa-asemaa kohti ja ne asemat ruokkii paljon muutakin (pakettiautot yms.)

        Tankkauskapasiteetin puolesta Kaliforniassa pitäisi riittää 12 000 autolle 10 tankkausasemaa. OK, nyt alkaa minulle aueta, miten VTT:n huippuasiantuntijat onnistuivat päättelemään, että Suomeen riittää 20 vedyn tankkausasemaa. Laskinta näpyttelemällä ja olettamalla, että elämme täydellisessä maailmassa. "Hevoset ovat pallonmuotoisia kappaleita, jotka liikkuvat tyhjiössä".

        Reaalielämässä tällainen pikku asema ei selvästikään kykene 1170 autoa palvelemaan. On välillä polttoaine loppu tai laitteet rikki tai ruuhkaa, kun ihan kaikki ei ehkä kuitenkaan halua sovittaa koko elämäänsä vetypommiauton ehdoilla, käyden tankkaamassa klo 02-04 välisenä aikana....

        Kaliforniassahan on keskimäärin 250 autoa per tankkausasema ja homma ei siltikään kuulu pelaavan ihan kybällä.

        Isommat asemat pystyvät, teoriassa, tankkaamaan 200-320 autoa vuorokaudessa. Sekin on vähän verrattuna bensa-asemiin (teor. kapasiteetti 1000 autoa/d). Hintaakin on sitten rapsakammin, 2-4 miljoonaa dollaria/kpl. Suomessa varmaan enemmän - meillä tuppaa työvoimakulut olemaan kovat (ei halpatyövoimaa) ja talvi asettaa lisähaasteita rakentamiselle ja ylläpidolle.

        Näitä lukuja kun katsoo, Kalifornian ongelmat tietäen, niin taitaa se vetypommiasemien todellinen kapasiteetti olla 10-20 % luvatusta teor. kapasiteetista!

        BTW, 320 autoa/vuorokausi voi kuulostaa kovalta tahdilta, mutta se on 4 tankkausletkun yhteenlaskettu kapasiteetti. Näillä "suurtehoasemilla" tankkaa yhdeltä mittarilta vain 50-80 autoa/d. Keskimäärin auto per 18-30 min. Vaikka vetypellet AINA väittää tippa linssissä ja nessu tippuen, että tankkaus MAX 3 min.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > asemien kapasiteetti on ilmeisesti max 700-1620kg.

        Ei kiloa, vaan kiloa/d. Kyseessä ei ole varastosäiliön koko, vaan kuinka monta kiloa asema pystyy autojen 700 bar tankkeihin pumppaamaan vuorokaudessa! Tarkalleen ottaen tämä lie paineenkorotuspumpun kapasiteetti. Muitakin rajoitteita voi olla - liian pienen varastosäiliön kanssa polttoaine loppuu ja ennen kuin on 24 h täynnä.

        Artikkelista paljastui kyllä mielenkiintoinen seikka. Isoilla, 4 tankkauspisteen asemilla, varastoitava vety on nestemäisenä ts. asemia pitää tankata nestevedyllä. Pienillä, 2 tankkauspisteen asemilla vety varastoidaan paineistettuna kaasuna.

        Pienet asemat pystyvät teoriassa pumppaamaan autoihin 770 kg vetyä vuorokaudessa. Autojen tankit max. 6 kiloa, mutta eihän niitä tyhjäksi voi ajaa (tai voi, mutta...), joten tyypillinen tankkaus lie 4-5 kiloa. Jos 5 kg, niin 770 kg/d riittää 154 tankkaajalle vuorokaudessa.

        Toinen tapa laskea kapasiteetti. Jos vetypommiautolla ajetaan keskimääräiset 16 tkm vuodessa ja vetyä kuluu 1,5 kg/100 km, niin 1 auto tarvitsee vuodessa 240 kg vetyä. Keskimäärin 0,66 kg/d. 770 kg/d kapasiteetti riittää teoriassa 1170 hlöautolle. Teoriassa, koska tämä edellyttäisi, että asema toimii täysteholla 24/7 eli sinne jonotetaan läpi yön.

        Vrt. Suomessa on 1550 henkilöautoa yhtä bensa-asemaa kohti ja ne asemat ruokkii paljon muutakin (pakettiautot yms.)

        Tankkauskapasiteetin puolesta Kaliforniassa pitäisi riittää 12 000 autolle 10 tankkausasemaa. OK, nyt alkaa minulle aueta, miten VTT:n huippuasiantuntijat onnistuivat päättelemään, että Suomeen riittää 20 vedyn tankkausasemaa. Laskinta näpyttelemällä ja olettamalla, että elämme täydellisessä maailmassa. "Hevoset ovat pallonmuotoisia kappaleita, jotka liikkuvat tyhjiössä".

        Reaalielämässä tällainen pikku asema ei selvästikään kykene 1170 autoa palvelemaan. On välillä polttoaine loppu tai laitteet rikki tai ruuhkaa, kun ihan kaikki ei ehkä kuitenkaan halua sovittaa koko elämäänsä vetypommiauton ehdoilla, käyden tankkaamassa klo 02-04 välisenä aikana....

        Kaliforniassahan on keskimäärin 250 autoa per tankkausasema ja homma ei siltikään kuulu pelaavan ihan kybällä.

        Isommat asemat pystyvät, teoriassa, tankkaamaan 200-320 autoa vuorokaudessa. Sekin on vähän verrattuna bensa-asemiin (teor. kapasiteetti 1000 autoa/d). Hintaakin on sitten rapsakammin, 2-4 miljoonaa dollaria/kpl. Suomessa varmaan enemmän - meillä tuppaa työvoimakulut olemaan kovat (ei halpatyövoimaa) ja talvi asettaa lisähaasteita rakentamiselle ja ylläpidolle.

        Näitä lukuja kun katsoo, Kalifornian ongelmat tietäen, niin taitaa se vetypommiasemien todellinen kapasiteetti olla 10-20 % luvatusta teor. kapasiteetista!

        BTW, 320 autoa/vuorokausi voi kuulostaa kovalta tahdilta, mutta se on 4 tankkausletkun yhteenlaskettu kapasiteetti. Näillä "suurtehoasemilla" tankkaa yhdeltä mittarilta vain 50-80 autoa/d. Keskimäärin auto per 18-30 min. Vaikka vetypellet AINA väittää tippa linssissä ja nessu tippuen, että tankkaus MAX 3 min.

        Pakollinen Vertailu: sähköautojen pikalatausasemallakin tahti on luokkaa 2 autoa/tunti per "tankkausletku". Mutta sekä sähköautot että niiden "tankkausasemat" ovat halvempia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > asemien kapasiteetti on ilmeisesti max 700-1620kg.

        Ei kiloa, vaan kiloa/d. Kyseessä ei ole varastosäiliön koko, vaan kuinka monta kiloa asema pystyy autojen 700 bar tankkeihin pumppaamaan vuorokaudessa! Tarkalleen ottaen tämä lie paineenkorotuspumpun kapasiteetti. Muitakin rajoitteita voi olla - liian pienen varastosäiliön kanssa polttoaine loppuu ja ennen kuin on 24 h täynnä.

        Artikkelista paljastui kyllä mielenkiintoinen seikka. Isoilla, 4 tankkauspisteen asemilla, varastoitava vety on nestemäisenä ts. asemia pitää tankata nestevedyllä. Pienillä, 2 tankkauspisteen asemilla vety varastoidaan paineistettuna kaasuna.

        Pienet asemat pystyvät teoriassa pumppaamaan autoihin 770 kg vetyä vuorokaudessa. Autojen tankit max. 6 kiloa, mutta eihän niitä tyhjäksi voi ajaa (tai voi, mutta...), joten tyypillinen tankkaus lie 4-5 kiloa. Jos 5 kg, niin 770 kg/d riittää 154 tankkaajalle vuorokaudessa.

        Toinen tapa laskea kapasiteetti. Jos vetypommiautolla ajetaan keskimääräiset 16 tkm vuodessa ja vetyä kuluu 1,5 kg/100 km, niin 1 auto tarvitsee vuodessa 240 kg vetyä. Keskimäärin 0,66 kg/d. 770 kg/d kapasiteetti riittää teoriassa 1170 hlöautolle. Teoriassa, koska tämä edellyttäisi, että asema toimii täysteholla 24/7 eli sinne jonotetaan läpi yön.

        Vrt. Suomessa on 1550 henkilöautoa yhtä bensa-asemaa kohti ja ne asemat ruokkii paljon muutakin (pakettiautot yms.)

        Tankkauskapasiteetin puolesta Kaliforniassa pitäisi riittää 12 000 autolle 10 tankkausasemaa. OK, nyt alkaa minulle aueta, miten VTT:n huippuasiantuntijat onnistuivat päättelemään, että Suomeen riittää 20 vedyn tankkausasemaa. Laskinta näpyttelemällä ja olettamalla, että elämme täydellisessä maailmassa. "Hevoset ovat pallonmuotoisia kappaleita, jotka liikkuvat tyhjiössä".

        Reaalielämässä tällainen pikku asema ei selvästikään kykene 1170 autoa palvelemaan. On välillä polttoaine loppu tai laitteet rikki tai ruuhkaa, kun ihan kaikki ei ehkä kuitenkaan halua sovittaa koko elämäänsä vetypommiauton ehdoilla, käyden tankkaamassa klo 02-04 välisenä aikana....

        Kaliforniassahan on keskimäärin 250 autoa per tankkausasema ja homma ei siltikään kuulu pelaavan ihan kybällä.

        Isommat asemat pystyvät, teoriassa, tankkaamaan 200-320 autoa vuorokaudessa. Sekin on vähän verrattuna bensa-asemiin (teor. kapasiteetti 1000 autoa/d). Hintaakin on sitten rapsakammin, 2-4 miljoonaa dollaria/kpl. Suomessa varmaan enemmän - meillä tuppaa työvoimakulut olemaan kovat (ei halpatyövoimaa) ja talvi asettaa lisähaasteita rakentamiselle ja ylläpidolle.

        Näitä lukuja kun katsoo, Kalifornian ongelmat tietäen, niin taitaa se vetypommiasemien todellinen kapasiteetti olla 10-20 % luvatusta teor. kapasiteetista!

        BTW, 320 autoa/vuorokausi voi kuulostaa kovalta tahdilta, mutta se on 4 tankkausletkun yhteenlaskettu kapasiteetti. Näillä "suurtehoasemilla" tankkaa yhdeltä mittarilta vain 50-80 autoa/d. Keskimäärin auto per 18-30 min. Vaikka vetypellet AINA väittää tippa linssissä ja nessu tippuen, että tankkaus MAX 3 min.

        Lisää laskuharjoituksia. Jos bensa-aseman teor kapasiteetti on 1000 autoa vuorokaudessa ja keskimääräinen auto pitää tankata 2 viikon välein, niin 1 asema pystyisi palvelemaan 14 000 autoa. Todellisuudessa hlöautoja on 1550 per asema. No, päälle raskasta kalustoa yms. mutta suunnilleen 12 % käyttöasteella bensa-asemat siis toimivat.

        Sama palvelutaso (yhtä vähän ruuhkia) edellyttäisi siis vetypommiasemille 0,12 mitoitusta. Ehkä vähän allekin, koska polttoaine on vaikeammin varastoitavaa (etenkin kaasuna) ja laitteisto monimutkaisempaa, joten lienevät paljon useammin pois käytöstä vian tai polttoaineen loppumisen vuoksi.

        0,12 mitoituksella 770 kg/d j a154 autoa/d arvot kääntyvät 92,4 kg/d ja 18,5 autoa/d. Vetypommiauto pitää tankata viikon välein, joten 1 pikku asema pystyy ruokkimaan 129 autoa. Järeät 4 tankkauspisteen asemat voivat palvella 24-38 autoa/d ja mitoitus siis 170-270 autoa per asema.

        Pakollinen vertailu: metaanin tankkausasemat 0,5 miljoonaa euroa/kpl ja Suomessa on 270 autoa/asema. Kustannustehokkuus 8-kertainen vetyyn verrattuna. Unohtamatta sitäkään. että kaasuautoja saa 3 yhden vetyauton hinnalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisää laskuharjoituksia. Jos bensa-aseman teor kapasiteetti on 1000 autoa vuorokaudessa ja keskimääräinen auto pitää tankata 2 viikon välein, niin 1 asema pystyisi palvelemaan 14 000 autoa. Todellisuudessa hlöautoja on 1550 per asema. No, päälle raskasta kalustoa yms. mutta suunnilleen 12 % käyttöasteella bensa-asemat siis toimivat.

        Sama palvelutaso (yhtä vähän ruuhkia) edellyttäisi siis vetypommiasemille 0,12 mitoitusta. Ehkä vähän allekin, koska polttoaine on vaikeammin varastoitavaa (etenkin kaasuna) ja laitteisto monimutkaisempaa, joten lienevät paljon useammin pois käytöstä vian tai polttoaineen loppumisen vuoksi.

        0,12 mitoituksella 770 kg/d j a154 autoa/d arvot kääntyvät 92,4 kg/d ja 18,5 autoa/d. Vetypommiauto pitää tankata viikon välein, joten 1 pikku asema pystyy ruokkimaan 129 autoa. Järeät 4 tankkauspisteen asemat voivat palvella 24-38 autoa/d ja mitoitus siis 170-270 autoa per asema.

        Pakollinen vertailu: metaanin tankkausasemat 0,5 miljoonaa euroa/kpl ja Suomessa on 270 autoa/asema. Kustannustehokkuus 8-kertainen vetyyn verrattuna. Unohtamatta sitäkään. että kaasuautoja saa 3 yhden vetyauton hinnalla.

        Aika teoreettisia laskelmia edellä, mutta Kaliforniassa on noin 250 vetyautoa per tankkausasema ja silti sieltä kuuluu nurinaa....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisää laskuharjoituksia. Jos bensa-aseman teor kapasiteetti on 1000 autoa vuorokaudessa ja keskimääräinen auto pitää tankata 2 viikon välein, niin 1 asema pystyisi palvelemaan 14 000 autoa. Todellisuudessa hlöautoja on 1550 per asema. No, päälle raskasta kalustoa yms. mutta suunnilleen 12 % käyttöasteella bensa-asemat siis toimivat.

        Sama palvelutaso (yhtä vähän ruuhkia) edellyttäisi siis vetypommiasemille 0,12 mitoitusta. Ehkä vähän allekin, koska polttoaine on vaikeammin varastoitavaa (etenkin kaasuna) ja laitteisto monimutkaisempaa, joten lienevät paljon useammin pois käytöstä vian tai polttoaineen loppumisen vuoksi.

        0,12 mitoituksella 770 kg/d j a154 autoa/d arvot kääntyvät 92,4 kg/d ja 18,5 autoa/d. Vetypommiauto pitää tankata viikon välein, joten 1 pikku asema pystyy ruokkimaan 129 autoa. Järeät 4 tankkauspisteen asemat voivat palvella 24-38 autoa/d ja mitoitus siis 170-270 autoa per asema.

        Pakollinen vertailu: metaanin tankkausasemat 0,5 miljoonaa euroa/kpl ja Suomessa on 270 autoa/asema. Kustannustehokkuus 8-kertainen vetyyn verrattuna. Unohtamatta sitäkään. että kaasuautoja saa 3 yhden vetyauton hinnalla.

        Paljonkohan vetyasemat kuluttavat sähköä? Kompressorien pyöritys on tuskin kuluttaa vähän. Tai kylmälaitteisto, joka pitää vedyn alle -253C lämpötilassa.

        En olisi yllättynyt, jos itse tankkauslaitteistossa sähköä kuluu lähes yhtä paljon, kuin mitä täyssähköauto kuluttaisi vastaaville kilometreille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika teoreettisia laskelmia edellä, mutta Kaliforniassa on noin 250 vetyautoa per tankkausasema ja silti sieltä kuuluu nurinaa....

        Jos kaikki liki 2,8 miljoonaa henkilöautoa korvattaisiin vetypommiautoilla, nykyiset 1800 bensa-asemaa pitäisi korvata 10 000 vetypommiasemalla (270 autoa/asema), hintaan 4 M€/kpl. Pelkästään tähän 40 miljardia euroa. Reilut 7000 €/jokainen suomalainen. Tämän päälle sitten polttoaineen hinnan subventointi, autojen hankintatuet ja tuki asemien ylläpitoon (ei kaupallisesti kannattavaa). Kymppitonni per jokainen kansalainen.

        Aika halpaa, eikös joo? Vetyuskovat ovat varmaan jo kiirehtineet tekemään 10 000 € lahjoituksen valtiolle....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljonkohan vetyasemat kuluttavat sähköä? Kompressorien pyöritys on tuskin kuluttaa vähän. Tai kylmälaitteisto, joka pitää vedyn alle -253C lämpötilassa.

        En olisi yllättynyt, jos itse tankkauslaitteistossa sähköä kuluu lähes yhtä paljon, kuin mitä täyssähköauto kuluttaisi vastaaville kilometreille.

        Vedyn valmistus elektrolyysillä kuluttaa vähän 50-55 kWh/kg.

        Jos vety pitää nesteyttää, tämä kuluttaa hurjasti energiaa, kolmannes nesteytettävän vedyn energiasisällöstä (40 kWh/kg). Nestevedyn tuottaminen kaikkiaan siis luokkaa 65 kWh/kg. Tällä 65 kWh panostuksella vetyauto kulkee sitten vajaat 100 km. Täyssähköauto kulkisi 250-400 km.

        Varastointi ei kuluta energiaa. Paineistettu vety pysyy paineenkestävässä tankissa ja nestevety säilytetään "termospullossa". Nesteytettyä vetyä kiehuu & haihtuu hiljalleen sitä mukaa, mitä termospulloon vuotaa lämpöä. Tästä tulee siis pieni varastohävikki.

        Tankkauslaitteisto kuluttaa energiaa, koska tankkaus tehdään korkealla paineella. Isoja varastosäiliöitä ei osata tehdä 700 bar kestävinä, joten paine pitää korottaa tankkausta varten. Nestevedyn kanssa vety pitää tietenkin höyristää ensin ja sen jälkeen paineistaa.

        Em. siis tuotettaessa vety keskitetyissä laitoksissa. Puhetta on ollut myös paikallisesta valmistuksesta tankkausasemalla. Tosin ei kannattavuus lie hakusessa - ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa edes näiden nykyisten tankkkausasemien ylläpito. Koita siinä sitten kuolettaa muun lisäksi elektrolyysilaitteiston hankinta ja huolto...


    • Anonyymi

      Mielenkiintoisia laskemia! Kiitos.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Jahams, anti-vety-fundis on taas vaihteeksi laittanut hurmoksellisen telttakokous-saarnansa vauhtiin ;-)

      Kertoisitko miksi vaivaudut saarnaamaan tuota vapauttavaa ja autoilun maailman pelastavaa julistusta vain s24 foormumilla?

      Miksi et ole luennoimassa pitkin maailmaa sen kaikilla mantereilla vetytalouteen ja vetyautoiluun investoivia alan ammattitahoja ja pelastamassa heitä miljardien ja miljardien hukkareissulta?

      Miksi todellisilla globaalin tason vetytalouden ammattilaisilla, yrityksillä ja valtioilla ei ole ollut tilaisuutta kohdata satojen miljardien hukkareissulta pelastavaa alan yli-messiastaan?

      Mistä tuo turha vaatimattomuus johtuu ... onko messiaan sandaalit ja viitta korjattavina kun vapahtajan polku ei ole johdattanut yllä mainituille areenoille vetytaloudelta pelastussanomaansa luennoimaan?

      ;-)

      • Anonyymi

        Nyt alkoivat ad hominemit lentämään, kun muut argumentit loppuivat. Käytännössä julistit siis hävinneesi väittelyn.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt alkoivat ad hominemit lentämään, kun muut argumentit loppuivat. Käytännössä julistit siis hävinneesi väittelyn.

        Ad hominem, ei suinkaan ... ainoastaan ns. inhorealismia ... Onhan se merkillistä miten vetytalouteen miljardeja ja miljardeja investoivat lukemattomat suuret tahot, valtiot mukaanlukien, ovat niin totaalisen metsässä ... mutta s24 foorumilla on vetymaailmalle täysin tuntematon alan yli-messias, maailman globaalista vety-vääräoppisuudesta vapahtaja ;-)

        Niin, ja samaan aikaan ahkerasti saarnaava anti-vety-messias on kuitenkin julistamassaan uskossaan todellisuudessa heikko, uskonsa kieltäjä ... sillä toisia suurin palkein sijoittamisesta haastaen, hänellä itsellään ei ole munaa __kontrata vetytaloutta __ .... jonka tulisi uskonsa ahkerien julistuksien / foldauksien valossa olla suorastaan pomminvarma vaurastumisen paikka ... silti hän siitä kieltäytyy.

        ;-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ad hominem, ei suinkaan ... ainoastaan ns. inhorealismia ... Onhan se merkillistä miten vetytalouteen miljardeja ja miljardeja investoivat lukemattomat suuret tahot, valtiot mukaanlukien, ovat niin totaalisen metsässä ... mutta s24 foorumilla on vetymaailmalle täysin tuntematon alan yli-messias, maailman globaalista vety-vääräoppisuudesta vapahtaja ;-)

        Niin, ja samaan aikaan ahkerasti saarnaava anti-vety-messias on kuitenkin julistamassaan uskossaan todellisuudessa heikko, uskonsa kieltäjä ... sillä toisia suurin palkein sijoittamisesta haastaen, hänellä itsellään ei ole munaa __kontrata vetytaloutta __ .... jonka tulisi uskonsa ahkerien julistuksien / foldauksien valossa olla suorastaan pomminvarma vaurastumisen paikka ... silti hän siitä kieltäytyy.

        ;-)

        Vety on epätoivoinen veto.

        Siihen panostavat ne maat, kuten USA ja Saksa, joissa autoliikenteen CO2 päästöt ovat sitkeässä kasvussa.

        Vedyn avulla saadaan roskat lakaistua maton alle. Vety kun on luokiteltu päästöttömäksi polttoaineeksi. Riippumatta siitä, kuinka suuret CO2 päästöt vedyn valmistus aiheuttaa ao, maissa.

        Sattumoisin Japanin, USA ja Saksan sähköntuotanto on niin saastuttavaa, että vetyauto aiheuttaa suuremmat CO2 päästöt kuin nuuka bensakäyttöinen auto, mutta tästä ei piitata. Liikenteen päästöjä kun on yritetty kääntää jo 20 vuotta laskuun - tuloksetta - on aika turvautua pieneen huijaukseen. Vedyn avulla. Maksoi mitä maksoi.

        Eikä noiden valtioiden dudjettia nyt joku 230-450 miljoonaa tankkausasemien rakentamistukiin paljoa heilauta. Toista se on Suomessa.

        Meillä ei ole liikaa rahaa tuhlattavaksi eikä tarvetta huijata. Suomessa autoliikenteen päästöt ovat olleet loivassa laskussa jo 2008. Temppu on tehty biopolttoaineilla, kuten bensaan lisätyllä etanolilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vety on epätoivoinen veto.

        Siihen panostavat ne maat, kuten USA ja Saksa, joissa autoliikenteen CO2 päästöt ovat sitkeässä kasvussa.

        Vedyn avulla saadaan roskat lakaistua maton alle. Vety kun on luokiteltu päästöttömäksi polttoaineeksi. Riippumatta siitä, kuinka suuret CO2 päästöt vedyn valmistus aiheuttaa ao, maissa.

        Sattumoisin Japanin, USA ja Saksan sähköntuotanto on niin saastuttavaa, että vetyauto aiheuttaa suuremmat CO2 päästöt kuin nuuka bensakäyttöinen auto, mutta tästä ei piitata. Liikenteen päästöjä kun on yritetty kääntää jo 20 vuotta laskuun - tuloksetta - on aika turvautua pieneen huijaukseen. Vedyn avulla. Maksoi mitä maksoi.

        Eikä noiden valtioiden dudjettia nyt joku 230-450 miljoonaa tankkausasemien rakentamistukiin paljoa heilauta. Toista se on Suomessa.

        Meillä ei ole liikaa rahaa tuhlattavaksi eikä tarvetta huijata. Suomessa autoliikenteen päästöt ovat olleet loivassa laskussa jo 2008. Temppu on tehty biopolttoaineilla, kuten bensaan lisätyllä etanolilla.

        Mainittakoon, että Saksassa oli tavoitteena (mikä ei tule toteutumaan) saada 2022 käyttöön 60 000 vetypommiautoa. Vajaa 0,1 % autokannasta. Ihan hyttysen kusi meressä ja pelkkä mainostemppu.

        USAssa nyt 12 000 vetypommiautoa. Vähemmän kuin kaasuautoja pelkästään Suomessa. Hirveä hössötys sielläkin täysin marginaalisesta jutusta. BTW kaasuautoja (siis metaanikäyttöisiä autoja) on myös USAssa ja Saksassa. Ja niitä on paljon enemmän kuin vetypommiautoja.

        USAssa ollut 48 vedyn tankkausasemaa. Yksi 250 autoa kohti. Silti asemien määrä on koettu liian pieneksi ja 2-4 miljoonaa dollaria kappaleelta maksavia asemia pitäisi rakentaa lisää. Siellä onkin puitu julkisen tuen myöntämistä 111 uudelle asemalle (vai onko jo päätös tehty?). Tämä nostaisi asemien määrän vähän liki 160. Ilman tukirajaa asemia ei tule, koska touhu ei monen vuodenkaan yrittämisen jälkeen ole taloudellisesti kannattavaa. Ikuinen rahareikä tiedossa.

        Jos uusillakin vetypommiasemilla kapasiteetti samaa tasoa kuin vanhoilla, niin 160 asemaa riittää n. 40 000 vetypommiautolle. Edelleen täyttä näpertelyä, Ruotsissa on enemmän kaasuautoja. Suomessa on enemmän ladattavia kuin on USA lähitulevaisuuden tavoite vetypommiautoille. Luultavasti Suomessa on enemmän täyssähkäreitä sitten kuin USA:ssa tai Saksassa vetypommiautoja sitten kun saavat uudet asemaverkostonsa rakennettua.

        BTW, jenkkien suunnitelmissa 4 miljoonan dollarin asemalla on 4 tankkauspistettä, jotka pystyvät jakamaan 1620 kg vetyä vuorokaudessa. Eli 405 kg/tankkauspiste. Jos keskimääräinen tankkaus on 5 kg, niin yhdellä pisteellä voi tankata 81 autoa vuorokaudessa. Auto n. 18 minuutin välein. Silti vetyhihhulit sitkeästi väittää, että tankkaus kestää max 3 min eikä autojen välissä tarvi pitää taukoa. Todellisuudessa järeimmillä asemilla täytyy pitää vartin tauko tankkaajien välillä ja halvoilla asemilla puolen tunnin tauko. Hitauden vuoksi asemat ruuhkautuvat helposti ja 1 asema riittää palvelemaan vain 250 autoa. Suomessa on 1550 autoa bensa-asemaa kohti.

        Vety on pelkkää pelleilyä ja rahan tuhlausta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vety on epätoivoinen veto.

        Siihen panostavat ne maat, kuten USA ja Saksa, joissa autoliikenteen CO2 päästöt ovat sitkeässä kasvussa.

        Vedyn avulla saadaan roskat lakaistua maton alle. Vety kun on luokiteltu päästöttömäksi polttoaineeksi. Riippumatta siitä, kuinka suuret CO2 päästöt vedyn valmistus aiheuttaa ao, maissa.

        Sattumoisin Japanin, USA ja Saksan sähköntuotanto on niin saastuttavaa, että vetyauto aiheuttaa suuremmat CO2 päästöt kuin nuuka bensakäyttöinen auto, mutta tästä ei piitata. Liikenteen päästöjä kun on yritetty kääntää jo 20 vuotta laskuun - tuloksetta - on aika turvautua pieneen huijaukseen. Vedyn avulla. Maksoi mitä maksoi.

        Eikä noiden valtioiden dudjettia nyt joku 230-450 miljoonaa tankkausasemien rakentamistukiin paljoa heilauta. Toista se on Suomessa.

        Meillä ei ole liikaa rahaa tuhlattavaksi eikä tarvetta huijata. Suomessa autoliikenteen päästöt ovat olleet loivassa laskussa jo 2008. Temppu on tehty biopolttoaineilla, kuten bensaan lisätyllä etanolilla.

        Kannustaisin nyt kuitenkin tekemään edes hieman laajempaa, objektiivistä ja ei-valmisasenteellista hakua _vihreän vedyn_ tuotannosta, hankkeista ja eri valtioiden linjauksista sen suhteen, sekä montako prosenttia maailmalla tuotetusta energiasta arvioidaan tuottettavan vihreällä vedyllä tulevaisuudessa.

        Tuosta pääsee alkuun, eli todella suuri business on kyseessä:

        "Why green hydrogen is the renewable energy source to watch in 2021"

        "Bloomberg NEF estimates that an $11 trillion investment in production and storage worldwide through 2050 and more electricity than the world generates now to have green hydrogen meet a quarter of the world's energy needs."

        "Green hydrogen solves "a number of problems" when trying to de-carbonize the energy and industrial sectors, Randy Bell, director of the Global Energy Center at the Atlantic Council, a nonpartisan think tank, told ABC News."

        - https://abcnews.go.com/Technology/green-hydrogen-renewable-energy-source-watch-2021/story?id=74128340

        Mutta luonnollisestikin vihreällä vedyllä on omat haasteensa, myös maantieteellisistä alueista riippuen, sillä kaikkialla sitä ei ole yhtä optimaalia tuottaa.

        Tuleeko vetyautoista osa yksityisautoilun tulevaisuutta ja jos niin missä ja millaisessa laajuudessa, on sitten kokonaan toinen asia ja sen lopputulema selviää vasta hyvin pitkällä aikajanalla.

        ;-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannustaisin nyt kuitenkin tekemään edes hieman laajempaa, objektiivistä ja ei-valmisasenteellista hakua _vihreän vedyn_ tuotannosta, hankkeista ja eri valtioiden linjauksista sen suhteen, sekä montako prosenttia maailmalla tuotetusta energiasta arvioidaan tuottettavan vihreällä vedyllä tulevaisuudessa.

        Tuosta pääsee alkuun, eli todella suuri business on kyseessä:

        "Why green hydrogen is the renewable energy source to watch in 2021"

        "Bloomberg NEF estimates that an $11 trillion investment in production and storage worldwide through 2050 and more electricity than the world generates now to have green hydrogen meet a quarter of the world's energy needs."

        "Green hydrogen solves "a number of problems" when trying to de-carbonize the energy and industrial sectors, Randy Bell, director of the Global Energy Center at the Atlantic Council, a nonpartisan think tank, told ABC News."

        - https://abcnews.go.com/Technology/green-hydrogen-renewable-energy-source-watch-2021/story?id=74128340

        Mutta luonnollisestikin vihreällä vedyllä on omat haasteensa, myös maantieteellisistä alueista riippuen, sillä kaikkialla sitä ei ole yhtä optimaalia tuottaa.

        Tuleeko vetyautoista osa yksityisautoilun tulevaisuutta ja jos niin missä ja millaisessa laajuudessa, on sitten kokonaan toinen asia ja sen lopputulema selviää vasta hyvin pitkällä aikajanalla.

        ;-)

        Saahan sitä laskinta näpytellä teoriapohjalta. VTT:N pellet laski, että 10-20 vetypommiasemaa riittää Suomeen. Ilmiselvästi laskema on tehty teoreettisella kapasiteetilla (pummpujen teho), ottamatta huomioon, ettei jengi ehkä halua yötä myöten jonottaa tankkaukseen, aseman säiöistä voi välillä olla vety loppu jne.

        Teoreettisten laskemien mukaan 10 asemaa pitäisi riittää palvelemaan Kalifornian 12 000 vetypommiautoa. Todellisuudessa 48 asemaakin on liian vähän ja niille on pahat ruuhkat.

        Todellisuudessa 1 vetypommiasema ei riitä palvelemaan 1200, vaan 200, jos halutaa, että ruuhkia on yhtä vähän kuin bensa-asemilla. Siitä sitten laskemaan, montako 2-4 miljoonan euron hintaista asemaa pitää raketaa edes 280 000 autoa (10 % autokannasta) palvelemaan.

        Vetypellet on koko ajan käsi ojossa. Siksi vetyasemia ja autoja ei ole!

        No, Saksaan on 450 M€ hankkeella rakennettu 100 tankkausasemaa tyhjän pantiksi. Autoja ei sielläkään mene kaupaksi.


    • Anonyymi

      Ja sitten tullaan huonona häviäjänä aukomaan päätä kun ei muuhun pystytä. :D

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Niin, esitetyt kysymykset ja kysymyksenasettelut olivat 100%:n kohdillaan, mutta sattuneesta syystä ne ignoorattiin ;-)

        Miksi vetytalouden omnipotentti ylipappi tai papitar, sellaisena esiintyvä ja sellaiseksi itse-julistautunut, haaskaa suurella energialla ja ajalla kaiken ylittävää ja ylivertaista laskuoppiaan s24 palstalla sen sijaan, että tekisi tuon vetyalan yli-messiautensa tunnetuksi vetyutalouden asiantuntijoiden ja vetyyn miljardeja investoiville tahoille ... säästäen heiltä miljardien ja miljadien hukkareissun.

        Itse-julistautunut anti-vety-messias (narsistisuudessaan) katsoo olevansa kaikkien globaalin vetytalouden tahojen yläpuolella ... melkoisen roolin on narskuudessaan ja megalomaniassaan itse itselleen ottanut. Melkoista yhden henkilön fanaattisuutta lajissaan.

        Omalta puoletani tyydyn tarkkailemaan isoa kuvaa ja sen kehitystä, sitä mitä vetytaloudessa globaalilla tasolla tehdään ja mitä alan tahot sen suhteen itse arvioivat, ne jotka siihen ja sen pitkän aikajanan tulevaisuuden odotteisiin miljardejaan sitovat.

        Sama rautalangasta.

        Anti-vety-fanaatikoista poiketen, näkökantani vetytalouteen sen enmpää kuin vetyautoiluun yksityiskäytössä ei ole valmiiksi kiviin kaiverrettu, ei suuntaan eikä toiseen ... vasta pitkä aikajana tulee näyttämään lopputuleman.

        Kuitenkin tämän hetken faktojen, hankkeiden ja valtioiden linjauksien ja tiedon puitteissa voi arvioida vihreän vetytalouden tulevan olemmaan yksi osa tulevaisuuden energiataloutta yrityksessä taistella CO2-ongelmaa vastaan ja fossiilisista asteittaisessa poissiirtymässä.

        Kuitenkin mitä ilmeisemmin tulee olemaan maantieteellisiä eroja, sillä tietyillä planeetan alueilla vihreän vedyn tuottaminen ja sen kustannustehokkaammaksi saaminen on helpompaa.

        Tietty, jos Oulun Yliopiston hanke joskus tulevaisuudessa realisoituisi, niin se olisi todellinen globaalin tason The Game Changer:

        "Oulussa kehitetään menetelmää, joka voisi mullistaa maailman energiatalouden – ratkaisun avaimet ovat auringossa"

        "Hänen mielestään kaikki paukut pitäisikin laittaa aidosti vihreän vedyn tuottamiseen."

        "Eli vedyn tuottamiseen ilman hiilidioksidipäästöjä ja myös ilman sähköä."

        Ja juuri sitä Oulun yliopistossa nyt tehdään.

        - https://yle.fi/uutiset/3-12135362

        Mutta valitettava realiteetti on myös se, että ei planeetta ja ihmiskunta näillä ja Cop26:n hipsutteluilla tule pelastumaan, vaan siihen tarvittaisiin koko ihmiskunan toimintamallien kokonaan uudelleen koodausta ja melkoisen tiiviillä aikataululla, muutoin on seinä vastassa, eli ei käy kateeksi tulevia sukupolvia.

        "Michael Moore Presents: Planet of the Humans"

        - https://www.youtube.com/watch?v=Zk11vI-7czE

        .

        "World Footprint"

        - https://www.footprintnetwork.org/our-work/ecological-footprint/#worldfootprint

        Anonyymi - 17.01.2022 16:03

        :/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, esitetyt kysymykset ja kysymyksenasettelut olivat 100%:n kohdillaan, mutta sattuneesta syystä ne ignoorattiin ;-)

        Miksi vetytalouden omnipotentti ylipappi tai papitar, sellaisena esiintyvä ja sellaiseksi itse-julistautunut, haaskaa suurella energialla ja ajalla kaiken ylittävää ja ylivertaista laskuoppiaan s24 palstalla sen sijaan, että tekisi tuon vetyalan yli-messiautensa tunnetuksi vetyutalouden asiantuntijoiden ja vetyyn miljardeja investoiville tahoille ... säästäen heiltä miljardien ja miljadien hukkareissun.

        Itse-julistautunut anti-vety-messias (narsistisuudessaan) katsoo olevansa kaikkien globaalin vetytalouden tahojen yläpuolella ... melkoisen roolin on narskuudessaan ja megalomaniassaan itse itselleen ottanut. Melkoista yhden henkilön fanaattisuutta lajissaan.

        Omalta puoletani tyydyn tarkkailemaan isoa kuvaa ja sen kehitystä, sitä mitä vetytaloudessa globaalilla tasolla tehdään ja mitä alan tahot sen suhteen itse arvioivat, ne jotka siihen ja sen pitkän aikajanan tulevaisuuden odotteisiin miljardejaan sitovat.

        Sama rautalangasta.

        Anti-vety-fanaatikoista poiketen, näkökantani vetytalouteen sen enmpää kuin vetyautoiluun yksityiskäytössä ei ole valmiiksi kiviin kaiverrettu, ei suuntaan eikä toiseen ... vasta pitkä aikajana tulee näyttämään lopputuleman.

        Kuitenkin tämän hetken faktojen, hankkeiden ja valtioiden linjauksien ja tiedon puitteissa voi arvioida vihreän vetytalouden tulevan olemmaan yksi osa tulevaisuuden energiataloutta yrityksessä taistella CO2-ongelmaa vastaan ja fossiilisista asteittaisessa poissiirtymässä.

        Kuitenkin mitä ilmeisemmin tulee olemaan maantieteellisiä eroja, sillä tietyillä planeetan alueilla vihreän vedyn tuottaminen ja sen kustannustehokkaammaksi saaminen on helpompaa.

        Tietty, jos Oulun Yliopiston hanke joskus tulevaisuudessa realisoituisi, niin se olisi todellinen globaalin tason The Game Changer:

        "Oulussa kehitetään menetelmää, joka voisi mullistaa maailman energiatalouden – ratkaisun avaimet ovat auringossa"

        "Hänen mielestään kaikki paukut pitäisikin laittaa aidosti vihreän vedyn tuottamiseen."

        "Eli vedyn tuottamiseen ilman hiilidioksidipäästöjä ja myös ilman sähköä."

        Ja juuri sitä Oulun yliopistossa nyt tehdään.

        - https://yle.fi/uutiset/3-12135362

        Mutta valitettava realiteetti on myös se, että ei planeetta ja ihmiskunta näillä ja Cop26:n hipsutteluilla tule pelastumaan, vaan siihen tarvittaisiin koko ihmiskunan toimintamallien kokonaan uudelleen koodausta ja melkoisen tiiviillä aikataululla, muutoin on seinä vastassa, eli ei käy kateeksi tulevia sukupolvia.

        "Michael Moore Presents: Planet of the Humans"

        - https://www.youtube.com/watch?v=Zk11vI-7czE

        .

        "World Footprint"

        - https://www.footprintnetwork.org/our-work/ecological-footprint/#worldfootprint

        Anonyymi - 17.01.2022 16:03

        :/

        Vetyhihhuli yrittää valehdella, että vedyn laaja käyttöönotto, vetytalous, on sama asia kuin vetyautojen käyttö. Ei ole.

        Vety tulee kyllä käyttöön teollusuudessa, mutta vain raaka-aineena. Vedyn varastointikin on sen verran vaikeaa, että vety ehkä kannatta muuttaa metaaniksi. Kas kun metaanille jo löytyy jakeluverkot ja käyttökohteetkin. Sehän on samaa tavaraa kuin maakaasu ja biokaasu. Viimeksi mainittua muuten tuotetaan niin Suomessa kuin Saksassakin jo nyt paljon enemmän kuin liikennepolttoaineena saadaan hyödynnettyä. "Ylijäämä" poltetaan voimalaitoksissa maakaasun sijaan. Näin saadaan sähköntuotannon päästöjä alemmaksi.

        Tässä 1 esimerkki vetytaloudesta
        https://www.vantaanenergia.fi/suomen-suurin-power-to-gas-laitos-wartsila-ja-vantaan-energia-ovat-sopineet-suunnittelun-jatkamisesta-kohti-investointipaatosta/

        Vetyhihhulit myös yrittävät valehdella, että polttokennot ovat hyötysuhteeltaan ihan ylivoimaisia ja niille kelpaa vain vety polttoaineeksi. Ehei, modernit maakaasua/metaania polttoaineenaan käyttävät kombivoimalaitokset pääsevät ihan samoihin ja hyötysuhteiseen Suomessakin rakennetaan metaanilla toimivia polttokennovoimaloita, KVG "Convion".

        Vetyhihhulit tapaavat myös valehdella, että Anttonen/St1 olisi innostunut vedyn käytöstä liikennepolttoaineena. Todellisuus...
        https://www.st1.fi/q-power-ja-st1-pilotoivat-synteettisen-polttoaineen-valmistusta-biojalostamon-hiilidioksidista

        https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/power-to-x-p2x-–-mita-se-tarkoittaa-ja-miten-se-mullistaa-energian-ja-ruoantuotannon-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vetyhihhuli yrittää valehdella, että vedyn laaja käyttöönotto, vetytalous, on sama asia kuin vetyautojen käyttö. Ei ole.

        Vety tulee kyllä käyttöön teollusuudessa, mutta vain raaka-aineena. Vedyn varastointikin on sen verran vaikeaa, että vety ehkä kannatta muuttaa metaaniksi. Kas kun metaanille jo löytyy jakeluverkot ja käyttökohteetkin. Sehän on samaa tavaraa kuin maakaasu ja biokaasu. Viimeksi mainittua muuten tuotetaan niin Suomessa kuin Saksassakin jo nyt paljon enemmän kuin liikennepolttoaineena saadaan hyödynnettyä. "Ylijäämä" poltetaan voimalaitoksissa maakaasun sijaan. Näin saadaan sähköntuotannon päästöjä alemmaksi.

        Tässä 1 esimerkki vetytaloudesta
        https://www.vantaanenergia.fi/suomen-suurin-power-to-gas-laitos-wartsila-ja-vantaan-energia-ovat-sopineet-suunnittelun-jatkamisesta-kohti-investointipaatosta/

        Vetyhihhulit myös yrittävät valehdella, että polttokennot ovat hyötysuhteeltaan ihan ylivoimaisia ja niille kelpaa vain vety polttoaineeksi. Ehei, modernit maakaasua/metaania polttoaineenaan käyttävät kombivoimalaitokset pääsevät ihan samoihin ja hyötysuhteiseen Suomessakin rakennetaan metaanilla toimivia polttokennovoimaloita, KVG "Convion".

        Vetyhihhulit tapaavat myös valehdella, että Anttonen/St1 olisi innostunut vedyn käytöstä liikennepolttoaineena. Todellisuus...
        https://www.st1.fi/q-power-ja-st1-pilotoivat-synteettisen-polttoaineen-valmistusta-biojalostamon-hiilidioksidista

        https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/power-to-x-p2x-–-mita-se-tarkoittaa-ja-miten-se-mullistaa-energian-ja-ruoantuotannon-

        "Vetyhihhuli yrittää valehdella, että vedyn laaja käyttöönotto, vetytalous, on sama asia kuin vetyautojen käyttö. Ei ole."

        Kertoisitko mistä tuo suorastaan idoottitmainen ja krooninen valehteluvietti kumpuaa?

        Miksi toistamiseen vääristelet ja valehtelet kannanotoistani?

        Mikä alla olevasa, eli tuossa edellä kommentoimissani on sinulle älyllisesti noin ylivoimaista?

        Sitten kroonista ohiluentaa ja ei muuta kuin foldausvaihde päälle, jotta voisi koettaa vastineet hukuttaa.

        Tuo vaikuttaisi melkoisen vahvasti liippaavan sitä markkinoitua narsismia, jatkuvalla manipuloinnilla kuorrutettuna.

        Lainaukset kommenteistani uudestaan:

        "Omalta puoletani tyydyn tarkkailemaan isoa kuvaa ja sen kehitystä, sitä mitä vetytaloudessa globaalilla tasolla tehdään ja mitä alan tahot sen suhteen itse arvioivat, ne jotka siihen ja sen pitkän aikajanan tulevaisuuden odotteisiin miljardejaan sitovat."

        "Sama rautalangasta."

        "Anti-vety-fanaatikoista poiketen, näkökantani vetytalouteen sen enmpää kuin vetyautoiluun yksityiskäytössä ei ole valmiiksi kiviin kaiverrettu, ei suuntaan eikä toiseen ... vasta pitkä aikajana tulee näyttämään lopputuleman."

        Sekä:

        "Tuleeko vetyautoista osa yksityisautoilun tulevaisuutta ja jos niin missä ja millaisessa laajuudessa, on sitten kokonaan toinen asia ja sen lopputulema selviää vasta hyvin pitkällä aikajanalla."

        ;-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, esitetyt kysymykset ja kysymyksenasettelut olivat 100%:n kohdillaan, mutta sattuneesta syystä ne ignoorattiin ;-)

        Miksi vetytalouden omnipotentti ylipappi tai papitar, sellaisena esiintyvä ja sellaiseksi itse-julistautunut, haaskaa suurella energialla ja ajalla kaiken ylittävää ja ylivertaista laskuoppiaan s24 palstalla sen sijaan, että tekisi tuon vetyalan yli-messiautensa tunnetuksi vetyutalouden asiantuntijoiden ja vetyyn miljardeja investoiville tahoille ... säästäen heiltä miljardien ja miljadien hukkareissun.

        Itse-julistautunut anti-vety-messias (narsistisuudessaan) katsoo olevansa kaikkien globaalin vetytalouden tahojen yläpuolella ... melkoisen roolin on narskuudessaan ja megalomaniassaan itse itselleen ottanut. Melkoista yhden henkilön fanaattisuutta lajissaan.

        Omalta puoletani tyydyn tarkkailemaan isoa kuvaa ja sen kehitystä, sitä mitä vetytaloudessa globaalilla tasolla tehdään ja mitä alan tahot sen suhteen itse arvioivat, ne jotka siihen ja sen pitkän aikajanan tulevaisuuden odotteisiin miljardejaan sitovat.

        Sama rautalangasta.

        Anti-vety-fanaatikoista poiketen, näkökantani vetytalouteen sen enmpää kuin vetyautoiluun yksityiskäytössä ei ole valmiiksi kiviin kaiverrettu, ei suuntaan eikä toiseen ... vasta pitkä aikajana tulee näyttämään lopputuleman.

        Kuitenkin tämän hetken faktojen, hankkeiden ja valtioiden linjauksien ja tiedon puitteissa voi arvioida vihreän vetytalouden tulevan olemmaan yksi osa tulevaisuuden energiataloutta yrityksessä taistella CO2-ongelmaa vastaan ja fossiilisista asteittaisessa poissiirtymässä.

        Kuitenkin mitä ilmeisemmin tulee olemaan maantieteellisiä eroja, sillä tietyillä planeetan alueilla vihreän vedyn tuottaminen ja sen kustannustehokkaammaksi saaminen on helpompaa.

        Tietty, jos Oulun Yliopiston hanke joskus tulevaisuudessa realisoituisi, niin se olisi todellinen globaalin tason The Game Changer:

        "Oulussa kehitetään menetelmää, joka voisi mullistaa maailman energiatalouden – ratkaisun avaimet ovat auringossa"

        "Hänen mielestään kaikki paukut pitäisikin laittaa aidosti vihreän vedyn tuottamiseen."

        "Eli vedyn tuottamiseen ilman hiilidioksidipäästöjä ja myös ilman sähköä."

        Ja juuri sitä Oulun yliopistossa nyt tehdään.

        - https://yle.fi/uutiset/3-12135362

        Mutta valitettava realiteetti on myös se, että ei planeetta ja ihmiskunta näillä ja Cop26:n hipsutteluilla tule pelastumaan, vaan siihen tarvittaisiin koko ihmiskunan toimintamallien kokonaan uudelleen koodausta ja melkoisen tiiviillä aikataululla, muutoin on seinä vastassa, eli ei käy kateeksi tulevia sukupolvia.

        "Michael Moore Presents: Planet of the Humans"

        - https://www.youtube.com/watch?v=Zk11vI-7czE

        .

        "World Footprint"

        - https://www.footprintnetwork.org/our-work/ecological-footprint/#worldfootprint

        Anonyymi - 17.01.2022 16:03

        :/

        "...ylivertaista laskuoppiaan s24 palstalla sen sijaan, että tekisi tuon vetyalan yli-messiautensa tunnetuksi vetyutalouden asiantuntijoiden ja vetyyn miljardeja investoiville tahoille ... säästäen heiltä miljardien ja miljadien hukkareissun."

        Kas, kun kilpailevaan voimanlähteeseen, akkusähköön, sijoitetaan 100-1000x summia. Joten tuo kommentti osui omaan nilkkaasi.

        Jos vety on muka niin ylivoimainen, miksi investoinnit ovat noin pieniä?

        Ainiin, olit se ylipappi joka julistaa mitä sylki suuhun tuo, vailla todellisuuspohjaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "...ylivertaista laskuoppiaan s24 palstalla sen sijaan, että tekisi tuon vetyalan yli-messiautensa tunnetuksi vetyutalouden asiantuntijoiden ja vetyyn miljardeja investoiville tahoille ... säästäen heiltä miljardien ja miljadien hukkareissun."

        Kas, kun kilpailevaan voimanlähteeseen, akkusähköön, sijoitetaan 100-1000x summia. Joten tuo kommentti osui omaan nilkkaasi.

        Jos vety on muka niin ylivoimainen, miksi investoinnit ovat noin pieniä?

        Ainiin, olit se ylipappi joka julistaa mitä sylki suuhun tuo, vailla todellisuuspohjaa.

        "Kas, kun kilpailevaan voimanlähteeseen, akkusähköön, sijoitetaan 100-1000x summia. Joten tuo kommentti osui omaan nilkkaasi."

        Älyllisesti rajoittuneiden ja edes lukemaansa ymmärtämättömien riidanhaastajien kanssa on luonnollisetsikin täysi mahdottomuus saada aikaan asiallista kommentointia.

        Onhan se täysin loogista miten s-autoihin investoidaan aivan kolosaalisia pääomia, sillä tämä tapahtuu valtioiden / hallituksien _pakottamana_ ei autoteollisuuden omasta tahdosta. Nytkin on lisäksi täysi arvoitus mihin kommentoija on kommentoivinaan.

        .

        "Jättiyrityksen johtaja löi pöytään km-lukeman, jolla sähköauto kompensoi syntejään"

        "Autonvalmistaja Stellantisin toimitusjohtaja Carlos Tavares sanoo, että autojen sähköistys ei ole teollisuudenalan vaan poliitikkojen valitsema tie. Tavares korosti haastattelussa sähköauton hiilijalanjäljen suuruutta."

        "- Euroopan komission strategia polttomoottoreiden luopumisesta sähköautojen hyväksi on poliittinen valinta, johon liittyy ympäristöllisiä ja sosiaalisia riskejä, Stellantisin toimitusjohtaja Carlos Tavares sanoi eurooppalaisten sanomalehtien yhteishaastattelussa."

        "Tavares lisäsi, että on olemassa halvempia ja nopeampia tapoja vähentää hiilidioksidipäästöjä kuin siirtyminen sähköautoihin."

        "– Ottaen huomioon nykyiset energiamuodot Euroopassa sähköauton täytyy ajaa 70 000 kilometriä kompensoidakseen ajoakun valmistuksen hiilijalanjälkeä ja kuroakseen umpeen hintaeroa suhteessa pieneen hybridiautoon, joka maksaa puolet sähköautoon nähden, Tavares sanoi Automotive Newsin lainaamien lähteiden mukaan."

        - https://www.is.fi/autot/art-2000008551510.html

        .

        Mikäli aivan alkumetreillään olevien yksityiskäytön vetyautot jossakin vaiheessa laitettaisiin lakivaatimuksin ja direktiivein samalle vaatimuksien linjalle ja listalle s-autojen kanssa, niin tokihan tilanne muuttuisi radikaalisti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "...ylivertaista laskuoppiaan s24 palstalla sen sijaan, että tekisi tuon vetyalan yli-messiautensa tunnetuksi vetyutalouden asiantuntijoiden ja vetyyn miljardeja investoiville tahoille ... säästäen heiltä miljardien ja miljadien hukkareissun."

        Kas, kun kilpailevaan voimanlähteeseen, akkusähköön, sijoitetaan 100-1000x summia. Joten tuo kommentti osui omaan nilkkaasi.

        Jos vety on muka niin ylivoimainen, miksi investoinnit ovat noin pieniä?

        Ainiin, olit se ylipappi joka julistaa mitä sylki suuhun tuo, vailla todellisuuspohjaa.

        > Kas, kun kilpailevaan voimanlähteeseen, akkusähköön, sijoitetaan 100-1000x summia. Joten tuo kommentti osui omaan nilkkaasi.

        Vetyhihhuli valehtelee. Ei Suomessa ole mitään satojen miljoonien tukia myönnetty. Vtr. Jenkeissä on puitavana 230 miljoonan dollarin esitys 111 uuden tankkausaseman rakentamisesta ja Saksaa on saatu 100 tankkausasemaa EU hankkeella, jonka budjetti 450 miljoonaa. Tosin sitä en saanut selville, onko tuo koko hanke vai pelkästään Saksan osuus. No, valtaosa tankkausasemista on Saksassa.

        Niinkuin näkyy, julkista rahaa pitää upottaa ihan tolkuttomasti, tyyliin 2 miljoonaa per tankkauasasema, joka kykenee palvelemaan vain 250 autoa. Heti kättelyssä palaa 8000 € per auto ja sen päälle pitää antaa autoille veronalennuksia ja hankintatukia ja voi olla pakko myös subventoida polttoaineen hintaa tai antaa tukia tuotantolaitosten rakentamiseen.

        Ihan tolkuttoman kallista, pitkälti toistakymmentä tonnia per auto. Sehän on jo Saksassa nähty, ettei autot mene kaupaksi, vaikka tankkausasemia rakennetaan.

        Sähköautojen veronalennukset ja tuet pikalatausasemien rakentamiseen verrattuan ovat paljon pienempi uhraus. Samoin lähinnä nimelliset veronalennukset kaasuautoille. Kaasun tankkausaseman rakentaminen maksaa kokonaisuudessaan 0,5 miljoonaa, joten niitä saa 2 miljoonan euron tukipotilla aikaan 10. Vedyn tankkausasemia vain yhden.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Kas, kun kilpailevaan voimanlähteeseen, akkusähköön, sijoitetaan 100-1000x summia. Joten tuo kommentti osui omaan nilkkaasi.

        Vetyhihhuli valehtelee. Ei Suomessa ole mitään satojen miljoonien tukia myönnetty. Vtr. Jenkeissä on puitavana 230 miljoonan dollarin esitys 111 uuden tankkausaseman rakentamisesta ja Saksaa on saatu 100 tankkausasemaa EU hankkeella, jonka budjetti 450 miljoonaa. Tosin sitä en saanut selville, onko tuo koko hanke vai pelkästään Saksan osuus. No, valtaosa tankkausasemista on Saksassa.

        Niinkuin näkyy, julkista rahaa pitää upottaa ihan tolkuttomasti, tyyliin 2 miljoonaa per tankkauasasema, joka kykenee palvelemaan vain 250 autoa. Heti kättelyssä palaa 8000 € per auto ja sen päälle pitää antaa autoille veronalennuksia ja hankintatukia ja voi olla pakko myös subventoida polttoaineen hintaa tai antaa tukia tuotantolaitosten rakentamiseen.

        Ihan tolkuttoman kallista, pitkälti toistakymmentä tonnia per auto. Sehän on jo Saksassa nähty, ettei autot mene kaupaksi, vaikka tankkausasemia rakennetaan.

        Sähköautojen veronalennukset ja tuet pikalatausasemien rakentamiseen verrattuan ovat paljon pienempi uhraus. Samoin lähinnä nimelliset veronalennukset kaasuautoille. Kaasun tankkausaseman rakentaminen maksaa kokonaisuudessaan 0,5 miljoonaa, joten niitä saa 2 miljoonan euron tukipotilla aikaan 10. Vedyn tankkausasemia vain yhden.

        Eli näillä hinnoilla tankkausasemat 100 000 vetypommiautolle (vaivaiset 3,6 % autokannasta ) kustantaisi 100 000 / 250 x 2 000 000 € = 800 miljoonaa euroa tukirahaa + toinen mokoma yksityisten sijoittajien rahaa.

        Ladattavien autojen (täyssähköautot + lataushydridit) määrä menee jo tänä vuonna yli 100 000. Nyt on vetypellellä oiva tilaisuus esittää, montako miljardia niiden tukemiseen on jo käytetty, kun on kuulemma kalliimpaa kuin vedyn kanssa pelleily.

        Siihen on syynsä, ettei vety liikennepolttoaineena sisälly vuoteen 2045 ulottuviin suunnitelmiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli näillä hinnoilla tankkausasemat 100 000 vetypommiautolle (vaivaiset 3,6 % autokannasta ) kustantaisi 100 000 / 250 x 2 000 000 € = 800 miljoonaa euroa tukirahaa + toinen mokoma yksityisten sijoittajien rahaa.

        Ladattavien autojen (täyssähköautot + lataushydridit) määrä menee jo tänä vuonna yli 100 000. Nyt on vetypellellä oiva tilaisuus esittää, montako miljardia niiden tukemiseen on jo käytetty, kun on kuulemma kalliimpaa kuin vedyn kanssa pelleily.

        Siihen on syynsä, ettei vety liikennepolttoaineena sisälly vuoteen 2045 ulottuviin suunnitelmiin.

        Loppuviimeeksi pari faktaa

        Suomessa on ladattavia autoja enemmän kuin koko maailmassa vetypommiautoja.

        Vetypommiautoja on viime vuosina myyty koko maailmassa tyyliin 1000 kpl/kk.

        Tod. näk. täyssähköautojen myynti Suomessa nousee yli 1000 kpl/kk.

        Ja on hyvä muistaa, että samalta viivalta ovat lähteneet. Puhetta on piisannut sekä vedystä että sähköautoista 30-40 vuotta ja molemmista on satunnaisia demoja nähty jo viime vuosituhannella.

        Vedyn kohdalla ei voi puhua edes paikallaan polkemisesta. Se on taantunut verrattuna hössötykseen vuosituhannen alussa + vetykäyttöisten kaupunkibussien jo unohtuneisiin kokeiluihin monessa suurkaupungissa (mm. Lontoon). Unohtuneet, joten nyt voi tojoteinit suurella innolla hehkuttaa tätä "ihan uutta ja ihan pian maailman valloittava" ideaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli näillä hinnoilla tankkausasemat 100 000 vetypommiautolle (vaivaiset 3,6 % autokannasta ) kustantaisi 100 000 / 250 x 2 000 000 € = 800 miljoonaa euroa tukirahaa + toinen mokoma yksityisten sijoittajien rahaa.

        Ladattavien autojen (täyssähköautot + lataushydridit) määrä menee jo tänä vuonna yli 100 000. Nyt on vetypellellä oiva tilaisuus esittää, montako miljardia niiden tukemiseen on jo käytetty, kun on kuulemma kalliimpaa kuin vedyn kanssa pelleily.

        Siihen on syynsä, ettei vety liikennepolttoaineena sisälly vuoteen 2045 ulottuviin suunnitelmiin.

        Edelleen odotellaan vetyhihhulin lukuja.

        Taisi loppua lapselta sormet kesken...


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Ja sitten vielä sitä yhteiskunnan rahaa kinutaan lisää Kaliforniassa missä vetyautoilu on koitettu saada toimivaksi jo 18 vuotta eikä edelleenkään saada toimivaksi.

      "Olemme edistyneet hienosti lisätäksemme rahoitusta, jotta voimme rakentaa lisää vetypolttoaineasemia ja laajentaa polttoaineiden tuotantoa ja varastointia – suurelta osin sinun kaltaisten vetypolttoaineajoneuvojen omistajien osallistumisen ansiosta.

      Juuri viime marraskuussa Kalifornian energiakomissio myönsi 77 miljoonaa dollaria vetypolttoaineinfrastruktuuriin.

      Tiedämme kuitenkin, että enemmän on tehtävä. Vetypolttoaineasemien verkoston laajentaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta saavutetaan saumaton ja kätevä käyttökokemus, jota me kaikki odotamme. Nopea tankkaus ja pitkä kantama, kaikki ilman haitallisia päästöjä, ovat mitä rakastamme vetypolttokennoajoneuvoissa.

      Siksi meidän on edelleen saatava äänemme kuuluviin ja painostettava osavaltioiden lainsäätäjiä tekemään rohkeita investointeja, joita tarvitaan lisäämään vetypolttoaineasemia Kaliforniaan.

      Kalifornian lainsäätäjä tekee suuria päätöksiä tämän vuoden budjetissa päästöttömien ajoneuvojen osalta. Tarvitsemme apuasi ajaaksemme suurempia ja rohkeampia investointeja vetyyn. Sen lisäksi, että autetaan rakentamaan 1000 asemaa, valtion resurssien lisääminen johtaa yksityisiin lisäinvestointeihin uusiutuvaan vetyyn ja asemalaitteiden parantamiseen. Liity kanssamme auttamaan vedystä olemaan tärkeä osa osavaltiomme päästöttömien ajoneuvojen tavoitteiden saavuttamista.

      Lainsäätäjien on kuultava sinusta. Pyydä lainsäätäjääsi tukemaan investointeja vetyinfrastruktuuriin, erityisesti vetypolttoaineasemien rakentamiseen."

      https://www.votervoice.net/CAHC/campaigns/91240/respond?fbclid=IwAR0bvKiO_Nqj6k7XbzDPZ8pgPKYke3QzxLppM59IwpL5QISWxt9DDmbHVMY

      • Anonyymi

        > Juuri viime marraskuussa Kalifornian energiakomissio myönsi 77 miljoonaa dollaria vetypolttoaineinfrastruktuuriin.

        Sillä ei pitkälle pötkitä. Tavoitteena oli saada julkista rahaa 159 miljoonaa, millä olisi rakennettu kaikkiaan 111 uutta tankkausasemaa ja mahdollistettu autokannan kasvu 9000 autolla.

        Siitäpä on helppo laskea tämän pelleilyn kustannustehokkuus.

        Tai 450 M€ EU hankkeesta, jonka voimin saatu Eurooppaan jopa 3000 vetyautoa ja toista sataa tankkausasemaa.


    • Anonyymi

      "Vedyn onnistuneen kaupallisen jakelun yhtälö on miltein mahdoton.
      Oletetaan vaikka, että vihreän vedyn tekeminen maksaa jotain luokkaa 5€/kg. Tuohon pitäisi saada koko tuotanto- ja jakeluketjun katteet sekä energiaverot päälle. Siinä vaiheessa aletaan olla verollisessa kuluttajahinnassa +13 € / kg. Kulutus autolle on kilo per sata kilsaa.
      Keskimäärin autolla ajetaan meillä 15tkm vuosittain, laitetaan tasoituksen vuoksi vetyautolle keskiarvo 30tkm.
      Yhden aseman investointikustannus tuossa podcadtissa mainittu miltsi.
      Tuosta verollisesta 13€ / kg kuluttajahinnasta voi jakelijalle jäädä maksimissaan 0,5€ / kg. Tai laitetaan 1€/kg mikä on täysin eri luokkaa kuin vaikka bensiinilitrojen myynneistä.
      Tuosta tulee yhden auton jakelijan vuosilaskutukseksi 390€. Jos se asema maksoi sen miltsin, niin viiden vuoden ROI:lla yhden aseman break-even tuolla 30tkm vuosikilsoilla olisi jotain 512 autoa per yksi asema.
      Kaliforniassa on tällä hetkellä 11000 polttokennoautoa ja 48 jakeluasemaa. Tuo tekee ~225 autoa / asema. Tuo määrä asemia ei pysty ruokkimaan tuota määrää autoja vaan lopputuloksena on JÄRJETTÖMÄT JATKUVAT JONOT. Jos autoja olisi tuplat / asema jolla aseman pyörittäminen voisi olla kannattavaa (edellyttäen että sen saisi miltsillä) tuplamäärällä autoja. Tuo taas tuplaisi jakelujonot…
      Kuten tuossa podcastissa tuli esille, vastaavasti miltsillä saisi aikaiseksi 20 stallin akkuvarmennetun HPC-kentän.
      Omiin korviin jakelun osuus tuntuu tuossa yhtälössä mahdottomalta yhtälöltä."

      https://www.facebook.com/groups/703647513136771/posts/2090411464460362/

    • Anonyymi

      vety voi kulkea maakaasuputkissa kertoi TM jutussaan

      citroen taas sanoo että valmistaa paikallisesti tuotavilla yksiköillä vetyä

      se siitä vaikeudesta

      • Anonyymi

        Kaikki onnistuu, jos rahaa (ja energiaa) on äärettömästi.

        Todellisuudessa ei tietenkään ole, mikä on se liikennevedyn heikko kohta — käytännön realiteetit. Vety liikennekäytössä on haihattelijoiden hommia.


    • Anonyymi
    • Anonyymi
    • Anonyymi

      "vety voi kulkea maakaasuputkissa kertoi TM jutussaan
      citroen taas sanoo että valmistaa paikallisesti tuotavilla yksiköillä vetyä"

      Linkkejä näihin väitteisiin että se on myös kaupallisesti kannattavaa?

    • Anonyymi

      On tämä kyllä naurettavaa yksi jos toisiaan mielestään viisaampia ihmisiä tekemään laskelmia vetyautoilua vastaan 🤣 ja juuri suomi lykkäsi viemäriin ison läjän rahaa muiden sähkölaskujen tukemiseen ja asuntojen remontointiin 🤣🤣 ja samat ihmiset perustelevat kuinka täyssähköautoilu on puhdasta ja helppoa…..edes maailman mineraaalivarat eivät riitä 🤣🤣🤣

      Mutta tosiasia on, että yksikään ihminen Suomesta ei tule linjaamaan saati päättämään millä autoilla maassa ajellaan tulevina vuosikymmeninä….ne päätökset tulevat kyllä tapahtumaan suomen rajojen ulkopuolella ja kaikesta päätellen Suomessa hölmöt ajelevat täyssähköautoilla (onneksi pieni osa), osa odottaa vetyautoja, joita kyllä tulee mutta sekin vie aikansa, ja lopputulemana Suomessa ajellaan vielä vuonna 2050 bensa- ja dieselutoilla, koska tällä maalla ja sen persaukisia asukkailla ei vain ole varaa muuhun
      🤣🤣🤣

      • Anonyymi

        On se kumma kun jotkut haluavat mielummin uskoa ihania mielikuvia vetyautoilusta kuin oikeita laskelmia kuinka hankalaa se vetyautoilu tulee tulevaisuudessa olemaan. Ja ennenkaikkea tykkäävät stressata vetyautojen vähäisistä asemista kun pitää aina suunnitella ajonsa, jonottaa vetytankkausasemilla, ajaa turhaan vetyasemalle joka ei toimi tai vety loppu, vetyautojen kalliista huolloista, suuresta jälleenmyyntiarvon alennuksesta ja vetyautoilun kalliista kilometreistä (vedyn hinta). Kaikki lukuina ja näitä ei haluta nähdä? Ja se totuuden kertominen lukuina on ihan naurettavaa?


    • Anonyymi

      Vielä naurettavampaa on alkaa rakentamaan sitä KALLISTA vetyverkostoa suurella vaivalla ja ihmetellä myöhemmin että miksi edelleen ihmiset eivät suostu ostamaan vetyautoja kuten on monessa maassa käynyt ja vetyverkosto sijoitukset tuottavat jopa tappiota. Lähimmät vetyverkoston pystyttämisen floppaamiset löytyvät Ruotsista ja Norjasta jossa noin 20v aikana on saatu aikaiseksi vain 4 vetytankkausasemaa per maa. Ja sitten vielä lakaista maton alle riski siitä että sähköautojen latausverkosto kehittyy jo niin pitkälle ettei vetyverkostoa kannata enään edes rakentaa Suomessa kun nyt varsinkin Ukrainan sodan takia monissa maissa sähköautojen myynnit (plus kysyntä) on noussut huomattavasti.

      Jos olet sitä mieltä että vetyautoissa on tulevaisuutta, niin ota yhteyttä Hydre yritykseen ja tarjoa OMIA RAHOJASI heidän käyttöönsä että saavat EDES YHDEN vetytankkausaseman pystyyn. On nimittäin helppo fantasioida vetyautoilusta TOISTEN RAHOILLA.

      Kovia ollut Hydren puheet kotisivuillaan, mutta 3 kuukauden jälkeen ei ole sitten kuulunutkaan mitään KONKREETTISTA esim. tontti jossa kyltti "tähän tulee Suomen ensimmäinen vetytankkausasema"... vain SUUNNITELMIA. Onko taas kaikki kaatunut siihen kuuluisaan rahoitukseen?

      http://www.hydre.fi/page1.html

    • Anonyymi

      Tosiasia on että suomalaisten persaukisten kuluttajien tottumuksia ei voi verrata Ruotsiin eikä Norjaan…..ja kauemmaksi jäädään vuosi vuodelta. Hyvä että suomalaisilla on varaa ajaa nykyautoilla, niin voitte nähdä ”märkiä” unia vielä pitkään sähköautoilusta ihan millä tekniikalla tahansa.

      Enkä tosiaankaan sijoittaisi Suomeen yhteenkään sähköautoiluun liittyvään yritykseen lanttiakaan, kuten aiemmin mainitsin…..Suomessa tullaan ajamaan niillä tekniikoilla ja autoilla mitä tänne maahan koskaan tullaan jakamaan….ja tämä ei muutu vaikka vihreät olisivat suurin puolue ensi vaalien jälkeen! Kun joku selväjärkinen yrittäjä edes tajuaisi satsata sähköautoilun komponentteihin akkuja lukuunottamatta, niin siinä voisi olla jopa ideaa!

      .Akkuteknologia ei ole kehittynyt pätkän vertaa viimeisten 30 vuoden aikana ja täyssähköautoilu ml. raskaskalusto ja muut kulkuvälineet eivät tule koskaan siirtymään tähän, ennen kuin keksitään jotain uutta ja sitä odotellessa mitä todennäköisimmin muut teknologiat tulevat ajamaan ohi.

      Koko täyssähköautoilu on Teslan masinoima mantra ja nyt Aasian ja Keski-Euroopan autonvalmistajat ovat satsaamassa mm. vetyautoihin, koska muutakaan vähäpäästöistä teknologiaa ei toistaiseksi ole polkuauton lisäksi tarjolla.

      Onhan toki akuilla jo sähköllä saatu toimimaan jo sähköpotkilaudat ja -polkupyörät joita sähkön loppuessa sitten makaakin ympäri kyliä……ollaan tosiaankin ehkä 20 vuoden päässä täyssäköautoilusta🤣🤣🤣

    • Anonyymi

      Lisää jäitä hattuun sähköautoilun kehityksestä koko maailmassa……

      Kyllä mainostetaan valtavia kymmenien jos ei jopa satojen prosenttien kasvua sähköautomyynnille ja tosiasiassa Euroopassa ja Amerikassa sähköautojen määrä on 1-3% koko autokannasta…..ja montako vuotta Tesla hömpötystä on jo vouhkattu…..ei uponnut fiksuihin kuluttajiin edes suurella rahalla ja valtioiden tuella!

      Suomen olisi jo korkea aika muuttaa ympäristötavoitteitaan koska maailma ei muutu suomen mukana vaan toisinpäin…vuosi 2050 on ehdottomasti oikeampi arvaus sähköautoilun ajankohtaisuudelle……teknologiasta riippumatta!

      • Anonyymi

        Fakta kuitenkin on se että sähköautojen toimitusajat on tolkuttoman pitkät koska ostajia on paljon enemmän kuin tuotantokapasiteettia.
        Ei se penetraatio kovin nopeasti nouse kun ei tuotantokapasiteetti riitä.


    • Anonyymi

      Tosiasia on että vetyautot ovat käytännössä flopanneet monessa maassa, koska vetyautokanta on pyöreästi 0,0%. Ei edes Japanissa eikä Etelä-Koreassa suostu omat kansalaiset ostamaan omaa kotimaista vetyautoa vaikka vetyasemia on maissa kohtuullisesti. Saksassakin melko hyvin vetytankkausasemia, mutta ei vain mene kaupaksi ja monta vuotta jo kulunut. Miksi monen maan kansalaiset ovat sitä mieltä ettei vetyautoista ole mihinkään vaikka vetyinfraa on todistettavasti olemassa? Miksi noissa maissa on selvästi enemmän sähköautoja ja niitä myös vuosittain ostetaan selvästi enemmän jos se on jotain ohimenevää vouhotusta?

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17254273/vetyautojen-maarat-eri-maissa-prosentteina

      https://www.h2stations.org/

      https://cafcp.org/stationmap

      https://h2.live/en/

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Tämä asia ei ole aivan näin yksinkertainen….busseilla on ehkä mahdollisuus seisoa yö latautumassa varikolla, km jäävät vähäiseksi päivän aikaan ja ilmasto on jotain muuta kuin esimerkiksi Suomessa. Mutta kuljetusyrityksille ei ole varaa seisottaa kallista kalustoaan latauksessa ja vaihdella akkuja auton elinkaaren aikaan useamman kerran sitä mukaan kun tehot hyytyvät….


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä asia ei ole aivan näin yksinkertainen….busseilla on ehkä mahdollisuus seisoa yö latautumassa varikolla, km jäävät vähäiseksi päivän aikaan ja ilmasto on jotain muuta kuin esimerkiksi Suomessa. Mutta kuljetusyrityksille ei ole varaa seisottaa kallista kalustoaan latauksessa ja vaihdella akkuja auton elinkaaren aikaan useamman kerran sitä mukaan kun tehot hyytyvät….

        Eiköhän sen akun saa täyteen ihan lastauksen ja pakollisten taukojen aikana. Ei tarvitse kalustoa seisottaa sen kummemmin, eihän siinä olisi järkeä.

        "vaihdella akkuja auton elinkaaren aikaan useamman kerran sitä mukaan kun tehot hyytyvät"

        Kumma juttu, että nykyisissä sähköautoissa tämä ei ole kovin yleistä. Olisivatko raskaan liikenteen autojen akut jotenkin huonompia? Veikkaisin auton muun käyttöiän tulevan vastaan ennen akkujen loppuun kulumista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä asia ei ole aivan näin yksinkertainen….busseilla on ehkä mahdollisuus seisoa yö latautumassa varikolla, km jäävät vähäiseksi päivän aikaan ja ilmasto on jotain muuta kuin esimerkiksi Suomessa. Mutta kuljetusyrityksille ei ole varaa seisottaa kallista kalustoaan latauksessa ja vaihdella akkuja auton elinkaaren aikaan useamman kerran sitä mukaan kun tehot hyytyvät….

        Kuljetusyrityksillä ei ole varaa vetykuorma-autojen kovempiin ylläpitokustannuksiin jos puhutaan kuitenkin (kaupunkien) jakeluliikenteestä. Nimittäin jos kilpailija ajaa samat ajot sähkökuorma-autolla, niin häviää kilpailussa ja jää vetykuorma-autojen lainat maksamatta.

        Vetykuorma-autot voi menestyä vain kun pitää kuljettaa pitkiä matkoja todella raskasta kuormaa vakioreittiä (esim. tiililastia tehtaalta myymälään) ja matkan varrella on riittävästi vetytankkausasemia ilman että joutuu tekemään turhia vedyn tankkausajoja. Uskallan väittää että näitä tapauksia on melko vähän kuljetusalalla kun usein ne alkuvuosien vähäiset vetytankkausasemat ovat "väärässä paikassa".

        On se kumma kun ei vain suostuta uskomaan laskelmia LUKUINA vaan vedyn MIELIKUVA fanittaminen humalluttaa pään. Jos vetybussit ei pärjää kilpailussa, niin ei tule myöskään vetykuorma-autot pärjäämään kilpailussa. Eikä myöskään haluta uskoa mitä Ruotsissa ja Norjassa on käynyt vetyboomin osalta eli flopannut täysin. Melkoinen kieltotila täytyy olla päällä kun uutisia maailmalta ei haluta uskoa.


    • Anonyymi

      Kaikki kaasu tulee lähitulevaisuudessa menemään teollisuuden käyttöön kun hana laitetaan ryssiin poikki.
      Tämä on vetyautoilulle kuolinisku pitttttkkkkkkäääääkkkkssssiiii aikaa.

    • Anonyymi

      Ilman akkuteknologia jättiharppausta täyssähköautoilu on puuhastelua ja jos tätä ei tapahdu, niin se myös jää puuhasteluksi muiden teknologioiden mennessä ohi, halusitte tai ette….ilmastotavoitteisiin ei tulla pääsemään täyssähköautoilla, jonka vuoksi vedyn hyödyntäminen tulee merkittävästi lisääntymään…..kukaan järki-ihminen ei panosta autoon, jonka akusto menee vaihtoon 3-5 vuodessa…polttokenno sentään kestää 10 vuotta ja mm. pelkästään Hyundai tulee nostamaan polttokennojen tuotantomäärät miljoonaan 10 vuodessa seuraavan….nämäkään eivät tule riittämään mihinkään kysynnän räjähtäessä käsiin. Ja Suomessa ajellaan bensa- ja dieselautoilla pääosiltaan vielä 2030 ja 2040 luku

      • Anonyymi

        "kukaan järki-ihminen ei panosta autoon, jonka akusto menee vaihtoon 3-5 vuodessa"

        Ei niin, siksi järki-ihmiset käyttävät sähköautoja, joiden akut kestävät 20-40 vuotta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "kukaan järki-ihminen ei panosta autoon, jonka akusto menee vaihtoon 3-5 vuodessa"

        Ei niin, siksi järki-ihmiset käyttävät sähköautoja, joiden akut kestävät 20-40 vuotta.

        Jep kuoret säilyy eivätkä maadu pidemmässäkään ajassa…..edes sähköpotkulaudan tai puhelimen akut ja minkään muunkaan sähköisen laitteen akut eivät käytössä kestä….auton akuista puhumattakaan.,,.mistäköhän sinä taiot nuo akut 🤣🤣🤣 aina voidaan mennä toiseen suuntaan, niin tehtiin hoitajamitoituksen osalta, kun ei ole riittävästi hoitajia niin vähennetään potilaita…..kun ei akun latausriitä pitkälle niin jätetään pitkät reissut tekemättä ja aina voidaan lisätä akun kestoikää kun ei ajeta 🤣🤣🤣🤣


      • Anonyymi

        Linkkiä TIETEELLISEEN tutkimukseen että (kaikkien) sähköautojen akkuja pitää vaihtaa 3-5 välein. Väitän että valehtelet. Ja jos tuo väite pitäisi paikkansa, niin eikö jo pelkästään Suomessa sähköautoja olisi paljon romiksilla ja akkujen vaihdoista puhuttaisiin jatkuvasti netissä kysellen missä kannattaa vaihtaa ja paljonko maksaa? Mutta kun ei puhuta...

        Jos maailmalla ihmiset ei suostu ostamaan vetyautoja, niin ei auta jos Hyundai tai joku muu tuottaa niitä valtavat määrät kun ne jäävät myymättä. Näin on tapahtunut maailmalla suurista puheista huolimatta.

        Polttokennon uusiminen saattaa maksaa kuulemma noin 10 000 dollaria. Käsittääkseni ne kestävät pidempään kuin 10v, mutta kuulemma kaupunkiajo on sille tuhoisaa kun jatkuvasti pitää kennoa käynnistää ja sammuttaa. Samoin iän myötä suodattimesta huolimatta polttokennon sisällä pinnat mikroskooppisesti likaantuvat ja teho laskee.

        "Akkujen kestoikä näyttää olevan paljon pidempi kuin autovalmistajatkaan ovat uskoneet. Eniten dataa on kertynyt Nissanin ja Teslan akuista, ja näyttää, että normaalin auton elinkaaren jälkeen akun energiasisällöstä on yleensä jäljellä yli 80 prosenttia. Nissanin tutkimuksien mukaan sen akut kestävät käyttökelpoisina keskimäärin 22 vuotta. Tämä on selvästi pidempään kuin valmistajat haluavat millään autoilla ajettavan."

        https://tekniikanmaailma.fi/sahkoauton-akun-vaihtaminen/


    • Anonyymi

      On mielenkiintoista nähdä minne nämä romut päätyvät akuston tullessa tiensä päähän……suomen autokannan keski-ikä on vajaat 13 vuotta ja viime vuonna ostettiin 18 uutta autoa 1000 asukasta kohden eli autokanta vanhenee vuosi vuodelta, kun ihmisillä ei ole varaa ostaa autoja MILLÄÄN käyttövoimalla ostovoiman laskiessa vuosi vuodelta. Akuston tullessa tiensä päähän autosta tulee osin kierrätettävää , mutta suurelta osin myös romua ja kaatopaikkajätettä…..joku sanoo, että tulevaisuudessa autoja ei rakenneta kestämään, sepä onkin hyvä ratkaisu hintojen karatessa käsistä jo nyt ja tämä on varmaankin huomioitu myös päästölaskelmissa.

      Veryautoilu tulee kehittymään harppauksin nyt kun kaikki autonvalmistajat Teslaa lukuunottamatta satsaavat siihen……Toyota priuksella ajettiin juuri tankillisella yli 1300 km, joten tankkauksesta on kyllä turha yrittää tehdä ongelmaa sähköautoilua puolustettaessa.

      Ja jos vetykennolle joku laskee 10 vuoden käyttöiän, niin se oikeasti vastaa jo hyvin auton elinkaarta Suomessa toisin kuin akustot.

      • Anonyymi

        "Toyota priuksella ajettiin juuri tankillisella yli 1300 km"

        Vastaavalla tavalla sähköautolla ajettaessa päästään vastaaviin kilometrilukemiin. Käytännössä Mirailla (Prius ei ole vetyauto!) on 110 kWh "vetyakku", eikä sillä pääse kuin ehkä 400-500 km tankkauksella, talvella 20% vähemmän.


    • Anonyymi

      ”Japanilainen autonvalmistaja Toyota on murtautunut Guinnessin ennätystenkirjaan uudella vetykäyttöisellä Mirai-sedanillaan. Kaliforniassa tehdyssä ennätyskokeessa Mirai sinetöi vetyautojen uudeksi viralliseksi maailmanennätykseksi 1 360 kilometrin matkan yhdellä tankkauksella.”

      Auton malli ei liene iso virhe, mutta muilta osin ei kannata tässsäkään sotkea täyssähköautoilun ongelmia vetyautoihin. Pakkasessa et pääse täyssähköautolla edes Helsingistä Tampereelle!

      • Anonyymi

        Yksi kWh on yksi kWh, tulee se sitten akusta tai polttokennosta. Tuo "ennätys" on täysin epärelevantti. Sähköautoillakin mennään yli 1000 km helposti vastaavalla tavalla himmailemalla.

        Helsingistä pääsee tampereelle Teslalla kelillä kuin kelillä.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajetaan Tesloillakin jopa 1000km yhdellä latauksella taloudellisuus ajossa, mutta se tulos on täysin irti oikeasta elämästä.

        Monet Mirai kuskit valittavat että kantama jää kauas luvatussa oikeassa elämässä. Jotkut jopa harkitsevat joukkokannetta Toyotaa vastaan.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17152427/toyota-mirai-todellinen-kantama-tankilliselle-alle-500km-mittariston-mukaan-

        Mitäs uutta tässä on katsokaa uutiset etelä-Koreasta, jossa tesla innostuksen lisäksi syytetään teslaa ajokantaman vääristelystä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitäs uutta tässä on katsokaa uutiset etelä-Koreasta, jossa tesla innostuksen lisäksi syytetään teslaa ajokantaman vääristelystä!

        1360 km yhdellä tankkauksella on kyllä täyttä tuubaa. Toki himmailemalla ruuhkaliikenteessä 30 km/h nopeudella +21C lämpötilassa aivan mahdollista, mutta sama onnistuu myös sähköautolla.

        Todellisuudessa Mirai ei kulje tankillisella kuin 450 km. Tesla 400 km.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksi kWh on yksi kWh, tulee se sitten akusta tai polttokennosta. Tuo "ennätys" on täysin epärelevantti. Sähköautoillakin mennään yli 1000 km helposti vastaavalla tavalla himmailemalla.

        Helsingistä pääsee tampereelle Teslalla kelillä kuin kelillä.

        Poikani testasi tässä menneenä syksynä pääseekö yhdellä latauksella ID3:lla tuolta Tuusulan kulmilta Tampereelle ja takaisin. Hyvin onnistui, eikä tarvinnut himmailla moottoritiellä.


    • Anonyymi

      Sähköautoilun ihanuutta…..pitäisikö ostaa Lappiin pelkästään tämän takia🤣🤣🤣 Lainaus mtvuutiset…..

      ”Ruotsin autoliitto on voimakkain sanoin tuominnut Volkswagenin uusille ID-mallisille täyssähköautoille asettamia käyttöehtoja. Erityisesti autoliitto nostaa esiin 30 asteen pakkasrajaan asetetun ehdon.

      Sen mukaan ID-mallisen ajoneuvon omistajan on käytettävä autoaan ainakin kerran vuorokaudessa, kun pakkanen on pudonnut –30 asteeseen tai sen alle.”

    • Anonyymi

      "Mä luin Hesarista jutun jossa VTT johtava tutkija Jari Ihonen sanoi näin että vetyaseman verkoston rakentamisessa ei ole mitään järkeä, niin.... millaisia terveisiä Jarille?"

      Kohdasta 33:20 kolme vetyasiantuntijaa eivät suostuneet avaamaan vetyinfran kalleudesta vaan päättivät vain kiistää asian (koska haittaa omia bisneksiä?). MITÄÄN VASTAPERUSTELUITA ei kyetty asiaan esittämään miksi hesarin artikkeli olisi väärin... vain kiistämään sanomalla "ei pidä paikkaansa". Ja huomaa, kyllä vetyasiantuntijat pystyvät PERUSTELEMAAN jos vain oikeita PERUSTEITA myös sille löytyy mutta niistä päätettiin olla sitten vain hiljaa. Vain hiilineutraalisuuteen vedotaan että KALLIS lasku pitää maksaa, mutta mitään konkretiaa tähän hintalappu ongelmaan suostuttu keskustelemaan. Sanoma on siis se että "joku sen maksaa ja pystyttää" eli käytännössä EU VERONMAKSAJAT. Huomatkaa erityisesti että vetyasiantuntijat eivät ole huolissaan hintalapusta ja todennäköisesti myös vedyn kalliimmasta hinnasta ensimmäisinä vuosina kun infran massiiviset lainat pitäisi kuollettaa.

      https://www.elomatic.com/elotalk/tallenteet/jakso5.html?fbclid=IwAR088mwgvEbJvYqiRxDQNYHVhYxVYb6da5nIYvGe99PV9iZMf0YrMkzX-FQ

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      "Kertokaa jokainen lopuksi yksi sellainen konkreettinen asia jota tulisi heti edistää tai tehdä vetytalouden suhteen."

      Vastaukset: Lisää tukirahaa ja vähemmän byrokratiaa. Siis asiantuntijat eivät keksi mistä löytyy (yksityisiä) sijoittajia vaan kinutaan VERONMAKSAJIEN rahaa. Ilmeisesti sijoittajia on aika vaikeata vakuuttaa että vetytaloudessa (vetyautoissa) on tulevaisuutta. Toisinsanoen vaikeata vakuuttaa ihmisiä että vetytalous on aidosti kaupallisesti tuottavaa bisnestä.

      Kohdasta 57:35.

      https://www.elomatic.com/elotalk/tallenteet/jakso5.html?fbclid=IwAR088mwgvEbJvYqiRxDQNYHVhYxVYb6da5nIYvGe99PV9iZMf0YrMkzX-FQ

    • Anonyymi

      Voi olla että nimenomaan sitä tukirahaa tarvitaan kun sijoittajien kassa loppuu pian kesken, koska sitä tukirahaa tarvitaan todella paljon jotta päästään aidosti alkuun. Ja veronmaksajilla sitä rahaa on paljon.

    • Anonyymi

      Tässä toisesta ketjusta kommentti miksi vetyinfra tulee epäonnistumaan:

      "Hauska on ollut myös lueskella kokemuksia vedyn käytöstä. H2 live / mobility organisaatio on käyttänyt satoja miljoonia tukirahaa ja saanut jonkun 140-150 tankkausasemaa Eurooppaan.

      Vytyautojen määriä ei ole enää pariin vuoteen raportoitu - niin noloa oli, kun 3 vuotta sitten uhottiin, että 2022 olisi pelkästään Saksassa 60 000 vetypommiautoa. Todellinen määrä lie tuhatkunta.

      No, H2 vuosiraportista 2020 käy ilmi, että Saksassa tankattiin vetypommiautoja 40 000 kertaa sinä vuonna. Vetypommiautolla kun pääsee tankillisella oikeasti vain muutaman sata km https://teknavi.fi/ilmio/tuhat-kilometria-tanskasta-suomeen-vetyautolla-tatako-on-tulevaisuus/
      Niin 40 000 tankkaustakin viittaa siihen, että vetyautoja on Saksassa vajaa tuhat.

      40 000 tankkausta vuodessa = 110 tankkausta päivässä. Taisi olla tuohon aikaan Saksassa noin 80 tankkausasemaa, joilla tankkais keskimäärin 1,4 autoa päivässä. Jep, tähän kannattaa satoja miljoonia rahaa investoida!

      Sekin kävi raportista ilmi, että useimmilla H2.live tankkausasemilla vedyn varastosäiliön koko on 200 kg. Hlöautoissa tankki yleensä 6 kg, joten asema pystyy tankkaamaan vain 40 autoa liki tyhjästä täyteen. Ei ihme, että Kaliforniassa, missä vetyautoja on enemmä (ei siltä yhtä paljon kuin kaasuautoja pelkästään Suomessa) siellä on aina asemilta vety loppu.

      Vetyhihhulien mukaan vedyn tankkaus on aina 3 min juttu, mutta autojen välissä pitää olla 30 min tauko paineen nostamiseksi seuraavaa tankkaajaa varten ja jos tankkaajia on koko ajan ½ h välein, niin vety kerkiää loppumaan asemanlta viikonlopun aikana."

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17444973/vetysahkoauton-vihrean--vetykilon-valmistus---vaatii-55-kilowattituntia-sahkoa!

      • Anonyymi

        Juuri sen takia jakeluyhtiöt eivät ole kiinnostuneita rakentamaan vetyasemia omaan laskuunsa, halutaan Suomen veronmaksajat maksajiksi.


    • Anonyymi

      Vedyn pumppuhinnasta jopa 80% hukkuu muihin kuluihin, joten vain noin 20% on valmistuksen hintaa.

      "Divetyä voidaan tuottaa toisesta energialähteestä . Jos turvautumme metaaniin , joka on suurimmaksi osaksi hallitseva prosessi, vetymoottorit osoittautuvat vähemmän ekologisiksi kuin dieselmoottorit, jolloin prosessi vapauttaa määrän hiilidioksidia , joka on merkittävä kasvihuonekaasu . Veden elektrolyysi prosessi , toisaalta, on enemmän positiivisen hiilijalanjälki , mutta vaatii suuria määriä sähköä ja kärsii edelleen alhainen tehokkuus (40%), mikä tekee sähköauton kannattavampaa.

      Turvallisuuden kannalta vety on syttyvää ja räjähtävää kuten bensiini, kun se joutuu kosketuksiin hapen kanssa. Tätä riskiä lisäävät varastointivaikeudet ja tiivisteiden ja materiaalien läpi vuotavan molekyylin vuotava luonne.

      Vedyn varastointi ajoneuvoihin myös aiheuttaa ongelmia. Hieman puristetun kaasun muodossa se vie liikaa tilaa kuljettavaksi aluksella; hyvin puristetun kaasun muodossa itsesyttymisriski kasvaa voimakkaasti, mikä vaikeuttaa palamisen hallintaa. Tekniikoita imeytyminen (retention kemialliset yhdisteet) tai adsorptio (kiinnitys tukeen molekyyliin) ei ole vielä kehitetty, huolimatta käynnissä, ja ovat edelleen kalliita.

      Vedyn kuljetus samoista syistä on kaksi kertaa kalliimpaa kuin maakaasun, joten 80% pumpun hinnasta johtuu varastosta, kuljetuksesta ja jakelusta. Näiden vaikeuksien ja riskien vuoksi tankkausasemien rakentaminen on kalliimpaa kuin niiden hiilivety- tai sähköekvivalentit. "

      https://fi.frwiki.wiki/wiki/Moteur_à_hydrogène

    • Anonyymi
    • Anonyymi
    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Hyvä kommentti oikeasta elämästä miksi Etelä-Koreassa vetytankkausaseman pitäminen ei kannata.

      "Eteläkoreassa valtio rahoitti tankkausaseman rakentamisen. Operaattori sai käyttövalmiin aseman lahjana! Mikä voisi mennä pieleen?

      No ihan kaikki. Vety pitää myydä alihintaan (valtion päättämä hinta) ja tankkaus on niin hidas, ettei myyntituloilla saa katettua edes kalliin laitteiston ylläpitoa! Täyttä paskapuhetta vetyhihhulien puheet max 3 min tankkauksesta.

      "Hydrogen stand operator Sung said while refueling itself takes about 5-7 minutes, the next driver must wait another 20 minutes before sufficient pressure builds in the storage tank to supply the hydrogen or the car’s tank will not be full."

      https://www.reuters.com/article/us-autos-hydrogen-southkorea-insight-idUSKBN1W936A

      Woikoski rakensi taannoin 2 kpl vetyasemia Suomeen ja taisi yhden vetyautonkin tänne tuoda. Kovasti kait toivoivat vetybussien käyttöönottoa Suomessa, mutta busseja otettiin käyttöön tasan 0 kpl ja vetyautoja myytiin 0 kpl. Esittelyauto päätyi museoon.

      Nyt ihan viime vuosina on rekisteriin putkahtanut pari vetylelua lisää, mutta taitavat olla jossain VTT:n tutkimusprojektissa käytössä. EU:ssa kun sitkeästi halutaan hakata kuollutta hevosta ja ollaan vuodesta toiseen valmiita haaskaamaan satoja miljoonia.

      Toistakymmentä vuotta jatkuneen panostuksen tuloksena on saatu käyttöön tuhatkunta vetyautoa Eurooppaan.... mahtava kustannustehokkuus! Just tätä me Suomeenkin kaivataan. Ja näitä palvelemassa pian 150 asemaa. Saksan 2020 tilastoista näkyy, että keskimääräisellä vetyasemalla tankataan useimpina päivinä vain 1 auto. Kata sillä sitten useamman miljoonan rakentamiskulutu + ylläpito..."

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/17449806/miksi-edes-yhta-ainoaa-vetyasemaa-ei-saada-pystyyn

    • Anonyymi

      Ei edes Hydre suurista puheistaan huolimatta ole saanut mitenkään vetytankkausasemaa eteenpäin. En usko että yhtään asemaa nousee vuonna 2023 ihan pelkkien lupaprosessien takia taloudellisesta puolesta puhumattakaan.

    • Anonyymi

      Miettikää sellaista seikkaa että jos joka vuosi johonkin maahan nousee vetytankkausasema, niin mikä ihme siinä sitten kestää Suomessa? Väitän etteivät sijoittajat eikä pankit usko projektiin, jolloin kaatuu rahoitukseen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jussi Hakulinen on kuollut - YÖ yhtyeen hittien tekijä

      https://www.is.fi/viihde/art-2000008994171.html Vielä ei ole kerrottu kuoleman syytä. Jussi Hakulinen loi YÖ yhtyeen kuuluisimmat hit
      Maailman menoa
      203
      4169
    2. Loiri on kuollut.

      Poistui kuvioista.
      Maailman menoa
      163
      2621
    3. Kirja: Martina Aitolehti näki narkomaani-siskonsa piikitetyn käsivarren: "Sillä hetkellä tajusin..."

      Hyvinvointiyrittäjä ja triatlonisti Martina Aitolehti avautuu rehellisesti mm. pikkusiskonsa-Steffin huumehöyryisestä elämästä uudessa elämäkertakirja
      Kotimaiset julkkisjuorut
      30
      1987
    4. Yön Jussi Hakulinen on Kuollut

      Näin kertoo lehdet, esim satakunnankansa. R.I.P. Jussi. Olit hyvä laulaja ja sanoittaja.
      Pori
      128
      1384
    5. Törkeä ryöstö Hyrynsalmella

      Törkeä ryöstö Hyrynsalmella – miehet tunkeutuivat aamuyöllä taloon, otsikoivat lehdet. Kenen sakkija ovat tunkeutujat olleet ja missä??
      Hyrynsalmi
      40
      1307
    6. Martinan vastenmielinen menneisyys

      Martinan kirjasta julkaistujen otteiden perusteella hän on vastenmielinen sarjapettäjä ja epävakaa persoona. Kukaan normaali ihminen ei huuda kuutta t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      152
      1122
    7. Joko kadonnut?

      Onko löytynyt jo?
      Hyrynsalmi
      6
      939
    8. Miksi Martina puhuu kirjassaan

      …muunneltua totuutta. Hän ei ole ollut apuvalmentajana hevostallilla nuoruudessaan. Hän on ollut ihan tavallinen tallityttö muiden tallityttöjen jouko
      Kotimaiset julkkisjuorut
      106
      887
    9. Kiinasta taas uusi virus maailman iloksi

      Kiinassa on tunnistettu uusi Langya henipavirus (LayV), johon on sairastunut jo kymmeniä ihmisiä. Tutkijoiden mukaan virus on todennäköisesti tarttun
      Maailman menoa
      39
      871
    10. Käynköhän mä vielä siellä

      lähiaikoina.. 🤔 Jaa-a, siinäpä mietittävää meille molemmille.
      Tunteet
      64
      814
    Aihe