Oi voi sentään

Anonyymi

Sinkkuutenne ei lopu jos jatkatte palstailua.

103

843

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Seuraamme täällä poroa.

    • Anonyymi

      Puhu vaan monikossa reilusti.

    • Anonyymi

      Ihan sama! Kiinnostaa kiviäkin!

    • Niinhän se on. Palsta on vain välivaihe ponnistaa oikeaan elämään.👍

      Minua saa tulla potkaisemaan virtuaalisesti, jos vielä vuoden päästä jankkaan samoja juttuja täällä. 😂

      • Heeiii!
        Äläs ny viitti. Palstalla todellakin tarvitaan kaltaisiasi hyviä keskustelijoita. Myös vuoden päästä...


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Heeiii!
        Äläs ny viitti. Palstalla todellakin tarvitaan kaltaisiasi hyviä keskustelijoita. Myös vuoden päästä...

        Kiitos 😊 Elän ruuhkavuosia. Jos seurustelisin olisi aikaa pakko löytää jostain sille toisellakin. Harvoin suhteet pysyy kasassa pelkällä pyhällä hengellä. Vähän rajoitetumpaa kirjoittelua ei suhde tietenkään estä.


    • Miten niin? Mistäpä tiedät, jos vaikka naisystäväni kanssa täälllä yhdessä sekoillaan, minä rekkuna ja toinen muumina? Ja nauretaan samassa tilassa, kun pöljäillään ja piruillaan?

      • Anonyymi

        Niinku korona-aikana on harrastukset pikkuisen minimissä :D


      • Anonyymi

        Nyt kirjoitat asiaa! Itselläni ja edesmenneellä naisystävälläni oli samankaltaisia juttuja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niinku korona-aikana on harrastukset pikkuisen minimissä :D

        Sinäpä sen sanoit, pitäähän sitä jotain viihdettä olla, vaikka huonolaatuisempaakin 😂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nyt kirjoitat asiaa! Itselläni ja edesmenneellä naisystävälläni oli samankaltaisia juttuja.

        On täällä ainakin joskus ammoisina aikoina ollut useitakin pariskuntia melskaamassa, välillä muutama yhtäaikaakin. Taitaa olla ennemmin sääntö kuin poikkeus 😉


      • randombypasser kirjoitti:

        On täällä ainakin joskus ammoisina aikoina ollut useitakin pariskuntia melskaamassa, välillä muutama yhtäaikaakin. Taitaa olla ennemmin sääntö kuin poikkeus 😉

        Yhtä asiaa en ymmärrä. Jos parisuhde on lämmin, läsnäoleva ja ihmisillä jotain muutakin yhteistä kuin asuntolaina, mitä palstalta saa mikä on parempaa kuin yhdessä olo, tunne-yhteys, läheisyys, lapsien kanssa yhdessä tai kaksin puuhaminen, pelaaminen, retket lähiluontoon ja liikkuminen jne?

        Jos ei olisi koronaa, olisi sinkkunakin helppo keksiä muuta ohjelmaa. Keskustelut täällä on joskus turhaan vääntöä tai ilkeilyä, ja joskus hyviä ja ajatuksia herättäviä. Silti mielummin pitkän päälle keskustelut, vaikka ystävän kanssa samalla kävellen 10km on hyödyllisempää, eikä edes tarvitse vääntää. 😁

        Ja jos ollaan tarkkoja, ei kävely ole nytkään mitenkään mahdotonta, tämä viime 2v vain on passivoinut kaikkia. Pitää vaan alkaa taas elää, kun saa 3.rokotteen.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Yhtä asiaa en ymmärrä. Jos parisuhde on lämmin, läsnäoleva ja ihmisillä jotain muutakin yhteistä kuin asuntolaina, mitä palstalta saa mikä on parempaa kuin yhdessä olo, tunne-yhteys, läheisyys, lapsien kanssa yhdessä tai kaksin puuhaminen, pelaaminen, retket lähiluontoon ja liikkuminen jne?

        Jos ei olisi koronaa, olisi sinkkunakin helppo keksiä muuta ohjelmaa. Keskustelut täällä on joskus turhaan vääntöä tai ilkeilyä, ja joskus hyviä ja ajatuksia herättäviä. Silti mielummin pitkän päälle keskustelut, vaikka ystävän kanssa samalla kävellen 10km on hyödyllisempää, eikä edes tarvitse vääntää. 😁

        Ja jos ollaan tarkkoja, ei kävely ole nytkään mitenkään mahdotonta, tämä viime 2v vain on passivoinut kaikkia. Pitää vaan alkaa taas elää, kun saa 3.rokotteen.

        Toisille se sinun mainitsemasi kävely saattaa olla mahdotonta. Oleppas itse jokunen vuosi halvaantuneena ja kärsi jälkiseurauksista. Saattaa mielesi muuttua kävelyn helppoudesta.


      • Emberizi kirjoitti:

        Yhtä asiaa en ymmärrä. Jos parisuhde on lämmin, läsnäoleva ja ihmisillä jotain muutakin yhteistä kuin asuntolaina, mitä palstalta saa mikä on parempaa kuin yhdessä olo, tunne-yhteys, läheisyys, lapsien kanssa yhdessä tai kaksin puuhaminen, pelaaminen, retket lähiluontoon ja liikkuminen jne?

        Jos ei olisi koronaa, olisi sinkkunakin helppo keksiä muuta ohjelmaa. Keskustelut täällä on joskus turhaan vääntöä tai ilkeilyä, ja joskus hyviä ja ajatuksia herättäviä. Silti mielummin pitkän päälle keskustelut, vaikka ystävän kanssa samalla kävellen 10km on hyödyllisempää, eikä edes tarvitse vääntää. 😁

        Ja jos ollaan tarkkoja, ei kävely ole nytkään mitenkään mahdotonta, tämä viime 2v vain on passivoinut kaikkia. Pitää vaan alkaa taas elää, kun saa 3.rokotteen.

        Parempaa? Saa uusia näkökulmia vanhojen jo tiedossa olevien ajatusten oheen, kumppani alkaa olla jo läpeensä tuttu 12 vuodessa ja toiset jo parissa vuodessa.

        Soisihan tuota itsekin enemmän yhdessä puuhastella, vaan perheenjäseniään kun ei voi pakottaa niin annan olla rauhassa, kun haluuvat olla.

        Kyllä mäkin mielummin olisin tekemässä jotain muuta rakastetun kanssa, kun palstalla. Mut toisenkin pitäis tahtoa niin...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toisille se sinun mainitsemasi kävely saattaa olla mahdotonta. Oleppas itse jokunen vuosi halvaantuneena ja kärsi jälkiseurauksista. Saattaa mielesi muuttua kävelyn helppoudesta.

        Tuohan on ihan eri tilanne! Jos jostain syystä joutuu jäämään kotiin ja elämänpiiri siksi pienenee, on sitten syynä, sairaus, loukkaantuminen, työttömyys, voimakas ujous tai paljon pieniä lapsia tms. Ja noissa erikoistapauksissa ihan varmasti myös haluaa muutakin seuraa väliin kuin puoliso, ja usein on myös paljon aikaa, kun kodin ulkopuolinen elämä jää vähiin.

        En nyt puhunut erikoistilanteista, vaan mediaani-tyypistä ja yleisesti. Ei se minulle kuulu miksi kukakin täällä on pohjimmiltaan, kunhan vain aidosti ihmettelen mitä parempaa tästä voi saada kuin hyvästä parisuhteesta?


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Tuohan on ihan eri tilanne! Jos jostain syystä joutuu jäämään kotiin ja elämänpiiri siksi pienenee, on sitten syynä, sairaus, loukkaantuminen, työttömyys, voimakas ujous tai paljon pieniä lapsia tms. Ja noissa erikoistapauksissa ihan varmasti myös haluaa muutakin seuraa väliin kuin puoliso, ja usein on myös paljon aikaa, kun kodin ulkopuolinen elämä jää vähiin.

        En nyt puhunut erikoistilanteista, vaan mediaani-tyypistä ja yleisesti. Ei se minulle kuulu miksi kukakin täällä on pohjimmiltaan, kunhan vain aidosti ihmettelen mitä parempaa tästä voi saada kuin hyvästä parisuhteesta?

        Milloin treffit AV nimimerkin kanssa?


      • JasuM kirjoitti:

        Parempaa? Saa uusia näkökulmia vanhojen jo tiedossa olevien ajatusten oheen, kumppani alkaa olla jo läpeensä tuttu 12 vuodessa ja toiset jo parissa vuodessa.

        Soisihan tuota itsekin enemmän yhdessä puuhastella, vaan perheenjäseniään kun ei voi pakottaa niin annan olla rauhassa, kun haluuvat olla.

        Kyllä mäkin mielummin olisin tekemässä jotain muuta rakastetun kanssa, kun palstalla. Mut toisenkin pitäis tahtoa niin...

        Ymmärrän näkökantasi täysin. Olen kokenut samanlaisen parisuhteen, valitettavasti. Vanha parisuhde ei sen sijaan tarkoita automaattisesti läsnäolon, fyysisen ja henkisen kontaktin tai tunneyhteyden jäämistä vähiin, vaikka monelle se onkin arkea. Molemmat versiot on tullut koettua.

        Entä hyvin toimivat ja läheiset suhteet, niitä ja vain niitä ajattelin kun kysyin mitä parempaa palsta tarjoaa?


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Sinäpä sen sanoit, pitäähän sitä jotain viihdettä olla, vaikka huonolaatuisempaakin 😂

        Tuohon voin kyllä allekirjoittaa 😂 ei oikein itsekään tiedä mikä saa tekemään kaikki hölmöilyt


      • Anonyymi kirjoitti:

        Milloin treffit AV nimimerkin kanssa?

        Järjestätkö anonyymi-sokkotreffejä kaverin puolesta? 😂


      • Emberizi kirjoitti:

        Ymmärrän näkökantasi täysin. Olen kokenut samanlaisen parisuhteen, valitettavasti. Vanha parisuhde ei sen sijaan tarkoita automaattisesti läsnäolon, fyysisen ja henkisen kontaktin tai tunneyhteyden jäämistä vähiin, vaikka monelle se onkin arkea. Molemmat versiot on tullut koettua.

        Entä hyvin toimivat ja läheiset suhteet, niitä ja vain niitä ajattelin kun kysyin mitä parempaa palsta tarjoaa?

        Juu, tämä toimii puolison mielestä näin hyvin. Hän ei kaipaa enempää yhteistä touhuumista tai keskustelua. Meillä on erilaiset tarpeet ja käsitykset hyvästä jossain määrin, mutta onhan tämän hyvä puoli se, että saan omaa aikaa. 😂

        Voin jutella edes teidän kanssa ja vieläpä laajemmin, kuin kotona voin. Joten näihin vedoten näinkin voi elää.

        Mä en varmaan ole ikinä kohdannut ihmistä joka jaksaisi vuosikausia olla musta niin kiinnostunut, että tauotta viihtyisi seurassani.

        Enkä mäkään kyllä varmaan ilman hengähdystaukoa jaksaisi...

        Mut jos on aktiivisia ihmisiä yhdessä, niin takuulla he kipittää irl pitkin poikin mielummin, kun nojuu netissä.


      • Anonyymi
        JasuM kirjoitti:

        Juu, tämä toimii puolison mielestä näin hyvin. Hän ei kaipaa enempää yhteistä touhuumista tai keskustelua. Meillä on erilaiset tarpeet ja käsitykset hyvästä jossain määrin, mutta onhan tämän hyvä puoli se, että saan omaa aikaa. 😂

        Voin jutella edes teidän kanssa ja vieläpä laajemmin, kuin kotona voin. Joten näihin vedoten näinkin voi elää.

        Mä en varmaan ole ikinä kohdannut ihmistä joka jaksaisi vuosikausia olla musta niin kiinnostunut, että tauotta viihtyisi seurassani.

        Enkä mäkään kyllä varmaan ilman hengähdystaukoa jaksaisi...

        Mut jos on aktiivisia ihmisiä yhdessä, niin takuulla he kipittää irl pitkin poikin mielummin, kun nojuu netissä.

        Minä en ole elämässäni tehnyt mitään sellaista asiaa, mihin en olisi jossain vaiheessa kyllästynyt. Toisiin vaan nopeammin kuin toisiin.

        Myöskään yhtään sellaista ihmistä en ole kohdannut, josta ei tulisi tarvetta ottaa taukoa muodossa tai toisessa.

        Se on ihmeellistä miten ihminen kaipaa aina sitä, mitä ei ole.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minä en ole elämässäni tehnyt mitään sellaista asiaa, mihin en olisi jossain vaiheessa kyllästynyt. Toisiin vaan nopeammin kuin toisiin.

        Myöskään yhtään sellaista ihmistä en ole kohdannut, josta ei tulisi tarvetta ottaa taukoa muodossa tai toisessa.

        Se on ihmeellistä miten ihminen kaipaa aina sitä, mitä ei ole.

        -keinovaginamies-

        Niinpä. No rehellisesti, en minäkään ole koskaan halunnut olla kenenkään ihmisen seurassa 24/7.

        Väsyn aika äkkiä etenkin irl ihmisten seuraan. Liikaa ääntä, liikaa elehtimistä...

        Enkä jaksa olla jatkuvasti Duracellina jotain suorittamassakaan.

        Ja kaikkeen pruukaa tottuakin.

        Ehkäpä enemmän yhdessä tekemistä ja suunnittelua kaipaan, vuorovaikutusta mutta alan tottua hiljaisuuteenkin.


      • JasuM kirjoitti:

        Niinpä. No rehellisesti, en minäkään ole koskaan halunnut olla kenenkään ihmisen seurassa 24/7.

        Väsyn aika äkkiä etenkin irl ihmisten seuraan. Liikaa ääntä, liikaa elehtimistä...

        Enkä jaksa olla jatkuvasti Duracellina jotain suorittamassakaan.

        Ja kaikkeen pruukaa tottuakin.

        Ehkäpä enemmän yhdessä tekemistä ja suunnittelua kaipaan, vuorovaikutusta mutta alan tottua hiljaisuuteenkin.

        En esimerkiksi ihan helposti enää muuttaisi kenenkään kanssa yhteen, jos tulis vielä tilanne että uusi kierros uuden kanssa.

        Saisi asua omassaan ja minä omassani. Kaipaan omaa rauhaa. Omia pieruneliöitä.


      • Anonyymi
        JasuM kirjoitti:

        Niinpä. No rehellisesti, en minäkään ole koskaan halunnut olla kenenkään ihmisen seurassa 24/7.

        Väsyn aika äkkiä etenkin irl ihmisten seuraan. Liikaa ääntä, liikaa elehtimistä...

        Enkä jaksa olla jatkuvasti Duracellina jotain suorittamassakaan.

        Ja kaikkeen pruukaa tottuakin.

        Ehkäpä enemmän yhdessä tekemistä ja suunnittelua kaipaan, vuorovaikutusta mutta alan tottua hiljaisuuteenkin.

        Tuo muoriska se meillä aina minua noihin yhdessä puuhailuihin ja lenkkeilyihin yllyttää ja tökkii. Ja ihan hyvä niin. Minä yllytän sitten muunlaiseen tökkimiseen :) Jos ei se syty, niin sanon että varavaimo suostuu aina.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo muoriska se meillä aina minua noihin yhdessä puuhailuihin ja lenkkeilyihin yllyttää ja tökkii. Ja ihan hyvä niin. Minä yllytän sitten muunlaiseen tökkimiseen :) Jos ei se syty, niin sanon että varavaimo suostuu aina.

        -keinovaginamies-

        Juu, minun puoliso tykkää tehdä yksinään nikkaroimiset ja ylipäänsä mitä nyt ikinä tekeekään ja lenkkeilyä hän vihaa. Se olen aina mä kun pyöräilyttää, käy laskee mäkeä tai puistossa muksujen kanssa. Puutarhan hoitoa, istutuksia ja kasvatuksia..

        Uimaan lähtee sentään mukaan. Muuten ei ulkoilu ja hilluminen kiinnosta. Hän siten pelaa ja rakentelee legoja yms. mielellään. Tykkää aloillaan nysväämisestä, mä tykkään liikkumisesta.


      • JasuM kirjoitti:

        Juu, minun puoliso tykkää tehdä yksinään nikkaroimiset ja ylipäänsä mitä nyt ikinä tekeekään ja lenkkeilyä hän vihaa. Se olen aina mä kun pyöräilyttää, käy laskee mäkeä tai puistossa muksujen kanssa. Puutarhan hoitoa, istutuksia ja kasvatuksia..

        Uimaan lähtee sentään mukaan. Muuten ei ulkoilu ja hilluminen kiinnosta. Hän siten pelaa ja rakentelee legoja yms. mielellään. Tykkää aloillaan nysväämisestä, mä tykkään liikkumisesta.

        Sisäpuuhat on mieheni bravuuri, minulla taas ulkopuuhat. 😁


      • JasuM kirjoitti:

        Sisäpuuhat on mieheni bravuuri, minulla taas ulkopuuhat. 😁

        On vaan harmi, jos mulla sattuu olemaan kovasti kipuja näin talvella, niin jää ulkoilut vähiin kylmillä keleillä. Kivut rajoittaa aktiivisuutta aikalailla.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Ymmärrän näkökantasi täysin. Olen kokenut samanlaisen parisuhteen, valitettavasti. Vanha parisuhde ei sen sijaan tarkoita automaattisesti läsnäolon, fyysisen ja henkisen kontaktin tai tunneyhteyden jäämistä vähiin, vaikka monelle se onkin arkea. Molemmat versiot on tullut koettua.

        Entä hyvin toimivat ja läheiset suhteet, niitä ja vain niitä ajattelin kun kysyin mitä parempaa palsta tarjoaa?

        Palsta tarjoaa ajatuksille paikan, etenkin jos haluaa pysytellä 'anomiimina", niin kuin tuossa kuulin. Muutenhan ne voi täyttää vaikka työajatuksilla 24/7.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Palsta tarjoaa ajatuksille paikan, etenkin jos haluaa pysytellä 'anomiimina", niin kuin tuossa kuulin. Muutenhan ne voi täyttää vaikka työajatuksilla 24/7.

        Pitäisikö lisätä vielä nm. 'pikkujoulut". Eli ei huvittanut edes sinne lähteä työpaikan porukalla. Mutta piti siis kirjoittaa tuonne anomuumi


      • JasuM kirjoitti:

        Juu, tämä toimii puolison mielestä näin hyvin. Hän ei kaipaa enempää yhteistä touhuumista tai keskustelua. Meillä on erilaiset tarpeet ja käsitykset hyvästä jossain määrin, mutta onhan tämän hyvä puoli se, että saan omaa aikaa. 😂

        Voin jutella edes teidän kanssa ja vieläpä laajemmin, kuin kotona voin. Joten näihin vedoten näinkin voi elää.

        Mä en varmaan ole ikinä kohdannut ihmistä joka jaksaisi vuosikausia olla musta niin kiinnostunut, että tauotta viihtyisi seurassani.

        Enkä mäkään kyllä varmaan ilman hengähdystaukoa jaksaisi...

        Mut jos on aktiivisia ihmisiä yhdessä, niin takuulla he kipittää irl pitkin poikin mielummin, kun nojuu netissä.

        Ex suhteessani aika sama tilanne. Kun toinen tuli kotiin, hyvä että edes tervehti ja hävisi autotalliin tai makkariin ovi kiinni ja palasi 23-01. Ex osaa kyllä keskustella, älykäs ja keskustelutaitoinen ihminen, mutta ei vaan kokenut tarvetta ekan 2-3 vuoden jälkeen puhua muusta kuin työstään tai lapsen asioita. Eikä kokenut tarvetta henkiseen tai fyysiseen läheisyyteen oikeastaan millään tasolla. Eikä tunneyhteyteen sillä tavalla kuin itse sen ymmärrän. Liian monta vuotta jaksoin ja yritin. Ja samaan aikaa olin itse totaalisen vailla monia perustarpeita. Jos olisin vielä jäänyt pidempään, olisin katkeroitunut ja kadottanut itseni ja naiseuteni.

        Hänelle tunneyhteys oli sitä, että kuuntelin läsnäollen selostuksia mitä oli töissä tehnyt 1-2 krt/kk. Itse taas tarvitsen päinvastaista suhdetta: ollaan paljon lähellä, kosketaan paljon, jaetaan asioita, jutellaan, jaetaan tärkeitä asioita, tuetaan toista, tehdään yhdessä tai lasten kanssa juttuja ja erillisyyttä saa sitten tasapainoksi omilla harrastuksilla ja omalla elämällä (työ, ystävät, oma aika). Tarvitsen molemmat puolet!

        Nyt on helppo nähdä reilu 2v erosta, että perustarpeemme oli aivan LIIAN erilaisia. Alussa kyselin paljon mikälaisena ex näkee itsensä ja mitä haluaa parisuhteelta. Se omakuva oli hyvin kaukana siitä minkälainen hän arjessa puolisona oli ja halusi olla. Ex on ääriujo introvertti ja aika pitkään luulin, että hän tarvitsee vain aikaa ollakseen oma itsensä, vaikkei se siitä ollutkaan kyse.

        Ymmärrän siis oikein hyvin, mitä sinulle palata tarjoaa! Ja ymmärrän sen, että hyvissä suhteissani tarvitaan erillisyyttä, mutta jos joutuu jakamaan ajan työn-lasten-puolison-kotitöiden-oman/omien harrastusten-ystävien-omien vanhempien- oman ajan kesken, on siinä jo aika niukasti aikaa S24 ellei jätä puolisoa tai muita omia juttuja pois.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Palsta tarjoaa ajatuksille paikan, etenkin jos haluaa pysytellä 'anomiimina", niin kuin tuossa kuulin. Muutenhan ne voi täyttää vaikka työajatuksilla 24/7.

        Juttelen ystävien kanssa oikeastaan aika samoista jutuista kuin täällä ja sitten muita aiheuta tietysti päälle. Sellaisista asioita, josta ei voi puhua IRL esim. Reiluus- ja lojaalisuussyistä (esim. puolison sairaus tai seksitön suhde tms.), palsta tarjoaa hyvin alustan.


      • Emberizi kirjoitti:

        Ex suhteessani aika sama tilanne. Kun toinen tuli kotiin, hyvä että edes tervehti ja hävisi autotalliin tai makkariin ovi kiinni ja palasi 23-01. Ex osaa kyllä keskustella, älykäs ja keskustelutaitoinen ihminen, mutta ei vaan kokenut tarvetta ekan 2-3 vuoden jälkeen puhua muusta kuin työstään tai lapsen asioita. Eikä kokenut tarvetta henkiseen tai fyysiseen läheisyyteen oikeastaan millään tasolla. Eikä tunneyhteyteen sillä tavalla kuin itse sen ymmärrän. Liian monta vuotta jaksoin ja yritin. Ja samaan aikaa olin itse totaalisen vailla monia perustarpeita. Jos olisin vielä jäänyt pidempään, olisin katkeroitunut ja kadottanut itseni ja naiseuteni.

        Hänelle tunneyhteys oli sitä, että kuuntelin läsnäollen selostuksia mitä oli töissä tehnyt 1-2 krt/kk. Itse taas tarvitsen päinvastaista suhdetta: ollaan paljon lähellä, kosketaan paljon, jaetaan asioita, jutellaan, jaetaan tärkeitä asioita, tuetaan toista, tehdään yhdessä tai lasten kanssa juttuja ja erillisyyttä saa sitten tasapainoksi omilla harrastuksilla ja omalla elämällä (työ, ystävät, oma aika). Tarvitsen molemmat puolet!

        Nyt on helppo nähdä reilu 2v erosta, että perustarpeemme oli aivan LIIAN erilaisia. Alussa kyselin paljon mikälaisena ex näkee itsensä ja mitä haluaa parisuhteelta. Se omakuva oli hyvin kaukana siitä minkälainen hän arjessa puolisona oli ja halusi olla. Ex on ääriujo introvertti ja aika pitkään luulin, että hän tarvitsee vain aikaa ollakseen oma itsensä, vaikkei se siitä ollutkaan kyse.

        Ymmärrän siis oikein hyvin, mitä sinulle palata tarjoaa! Ja ymmärrän sen, että hyvissä suhteissani tarvitaan erillisyyttä, mutta jos joutuu jakamaan ajan työn-lasten-puolison-kotitöiden-oman/omien harrastusten-ystävien-omien vanhempien- oman ajan kesken, on siinä jo aika niukasti aikaa S24 ellei jätä puolisoa tai muita omia juttuja pois.

        Juu, näinhän se meilläkin kokolailla menee. Lähinnä lasten asioita jutellaan, ehkä jotain arkisia ohimennen, mutta keskusteluja ei juuri synny kuten ennen. Hän vaan totee en jaksa tuosta aiheesta jutella tai olen kuullut jo tuon. Torppaa tylysti kaikki mikä ei kiinnosta, ihan sama kiinnostaisko mua.

        Osaa tuokin jutella, ei vain mun kanssa huvita.

        Läheisyyttä kyllä tarjoo, jos on itse sitä vailla. Mutta muuten saan kyllä olla aloitteellinen, jotta päivittäin saan edes halauksen. Ellen itse mene halaamaan voi mennä jokunen päivä ettei halata lainkaan.

        Hän ei aloitteita tee, kuin silloin kun jokin tarve iskee. Kkrrhmm.

        Ei tää mun unelmani ollut, että näin eletään mutta olen tottunut. Hän on mitä on. Ja huonompaakin kohtelua olen saanut joskus joiltain.

        Kyllä mä aika erilailla saattaisin haluta elää, mutta kestän tämänkin enimmän aikaa. :)

        Sit kun en kestä avaudun taas.


      • JasuM kirjoitti:

        Juu, näinhän se meilläkin kokolailla menee. Lähinnä lasten asioita jutellaan, ehkä jotain arkisia ohimennen, mutta keskusteluja ei juuri synny kuten ennen. Hän vaan totee en jaksa tuosta aiheesta jutella tai olen kuullut jo tuon. Torppaa tylysti kaikki mikä ei kiinnosta, ihan sama kiinnostaisko mua.

        Osaa tuokin jutella, ei vain mun kanssa huvita.

        Läheisyyttä kyllä tarjoo, jos on itse sitä vailla. Mutta muuten saan kyllä olla aloitteellinen, jotta päivittäin saan edes halauksen. Ellen itse mene halaamaan voi mennä jokunen päivä ettei halata lainkaan.

        Hän ei aloitteita tee, kuin silloin kun jokin tarve iskee. Kkrrhmm.

        Ei tää mun unelmani ollut, että näin eletään mutta olen tottunut. Hän on mitä on. Ja huonompaakin kohtelua olen saanut joskus joiltain.

        Kyllä mä aika erilailla saattaisin haluta elää, mutta kestän tämänkin enimmän aikaa. :)

        Sit kun en kestä avaudun taas.

        Jos minä täältä joskus katoan, olen joko kuollut tai sairastunut vakavasti, etten pysty. Tai työllistynyt tai ryhtynyt sinkuksi, eikä aikaa ja mielenkiintoa näin ole sen myötä palstailla. Muuten kun tilanne on ennallaan, olen täällä. :)

        Mutta nyt hyvät yöt! :)


      • Anonyymi
        JasuM kirjoitti:

        On vaan harmi, jos mulla sattuu olemaan kovasti kipuja näin talvella, niin jää ulkoilut vähiin kylmillä keleillä. Kivut rajoittaa aktiivisuutta aikalailla.

        Voi jasu. Tervetuloa pieneen, mutta palstailevaan kerhoomme. On itselläni aina Panacodia varuilta, jos muut kivunlievitykset eivät auta.

        >Simiti<


      • JasuM kirjoitti:

        Juu, näinhän se meilläkin kokolailla menee. Lähinnä lasten asioita jutellaan, ehkä jotain arkisia ohimennen, mutta keskusteluja ei juuri synny kuten ennen. Hän vaan totee en jaksa tuosta aiheesta jutella tai olen kuullut jo tuon. Torppaa tylysti kaikki mikä ei kiinnosta, ihan sama kiinnostaisko mua.

        Osaa tuokin jutella, ei vain mun kanssa huvita.

        Läheisyyttä kyllä tarjoo, jos on itse sitä vailla. Mutta muuten saan kyllä olla aloitteellinen, jotta päivittäin saan edes halauksen. Ellen itse mene halaamaan voi mennä jokunen päivä ettei halata lainkaan.

        Hän ei aloitteita tee, kuin silloin kun jokin tarve iskee. Kkrrhmm.

        Ei tää mun unelmani ollut, että näin eletään mutta olen tottunut. Hän on mitä on. Ja huonompaakin kohtelua olen saanut joskus joiltain.

        Kyllä mä aika erilailla saattaisin haluta elää, mutta kestän tämänkin enimmän aikaa. :)

        Sit kun en kestä avaudun taas.

        Voin kertoa, että huonomminkin voi olla….

        Itselläni tuli raja vastaan, kun monta vuotta olin 100% aloitteen tekijä halauksessa, kosketuksessa, seksissä ja vastaanotto oli 19 pakkia/20 lähestymistä. Ja tähänkin tilanteeseen jätin puolet omista hetkistä, jolloin olisin kaivannut lähelle ilmaisematta, koska yritin välttää painostamatta. Ex olisi sitä mieltä, hänen haluissaan ei ole mitään vikaa eikä muutenkaan ole mitään ongelmaa eikä keskusteltavaa. 2-3v jälkeen sanoin että menetän naiseuteni, jos jatkan tätä, enkä halua missään nimessä ahdistaa ja tästä lähtien hän saa tehdä aloitteet sekä läheisyyteen ja seksiin. Siihen se sitten loppui. 😂 Kolmen vuoden saldo oli yksi taputus olalle kun olin tukenut hänelle vaikeassa tilanteessa. Laskin vain päiviä, koska pienin on riittävän iso, jotta ei kärsi liikaa vuoroasumisesta.

        Jos olisin ollut lapseton sinkku, en tietenkään olisi jäänyt alkua pidemmälle. Kun on lapsia, joutuu tasapainoilemaan eri asioiden kesken.

        Ironista, elämäni pisin selibaatti on parisuhteessa (moraali ei anna pettää). Ja siitä olen tyytyväinen, että olen malttanut käsitellä vanhat asiat liiankin puhki (ei aiheuta enää tunnereaktioita), enkä ole lähtenyt paikkaamaan vajetta millään älyttömällä bilettämisellä tai miessekoilulla. Sorry, meni vähän henkilökohtaiseksi osat jutut, mutta tykkään puhua asioista mielummin avoimesti.

        Pitäisi nyt kyllä ruveta nukkumaan. Hyvää Yötä!


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Voin kertoa, että huonomminkin voi olla….

        Itselläni tuli raja vastaan, kun monta vuotta olin 100% aloitteen tekijä halauksessa, kosketuksessa, seksissä ja vastaanotto oli 19 pakkia/20 lähestymistä. Ja tähänkin tilanteeseen jätin puolet omista hetkistä, jolloin olisin kaivannut lähelle ilmaisematta, koska yritin välttää painostamatta. Ex olisi sitä mieltä, hänen haluissaan ei ole mitään vikaa eikä muutenkaan ole mitään ongelmaa eikä keskusteltavaa. 2-3v jälkeen sanoin että menetän naiseuteni, jos jatkan tätä, enkä halua missään nimessä ahdistaa ja tästä lähtien hän saa tehdä aloitteet sekä läheisyyteen ja seksiin. Siihen se sitten loppui. 😂 Kolmen vuoden saldo oli yksi taputus olalle kun olin tukenut hänelle vaikeassa tilanteessa. Laskin vain päiviä, koska pienin on riittävän iso, jotta ei kärsi liikaa vuoroasumisesta.

        Jos olisin ollut lapseton sinkku, en tietenkään olisi jäänyt alkua pidemmälle. Kun on lapsia, joutuu tasapainoilemaan eri asioiden kesken.

        Ironista, elämäni pisin selibaatti on parisuhteessa (moraali ei anna pettää). Ja siitä olen tyytyväinen, että olen malttanut käsitellä vanhat asiat liiankin puhki (ei aiheuta enää tunnereaktioita), enkä ole lähtenyt paikkaamaan vajetta millään älyttömällä bilettämisellä tai miessekoilulla. Sorry, meni vähän henkilökohtaiseksi osat jutut, mutta tykkään puhua asioista mielummin avoimesti.

        Pitäisi nyt kyllä ruveta nukkumaan. Hyvää Yötä!

        Ihmismieli on outo. Ennen lapsien syntymää mies näkee naisensa voimakkaasti seksuaalisessa mielessä puoleensa vetäväksi. Lapsien syntymän jälkeen mies katsoo naistaan äitinä ja puolisona, on suojeleva. Jopa niin suojeleva ettei halua läheisyyttä ja seksiä kuten aikaisemmin. Tämä voi olla yksi syy miksi arabi sulttaaneilla on 100 vaimoa. Osa hoitaa lapsia ja osa odottaa tulevaisuudessa saavansa sellaisen.
        Suhteita on monenlaisia, joskus ei vaan kolahda se toisen iho.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmismieli on outo. Ennen lapsien syntymää mies näkee naisensa voimakkaasti seksuaalisessa mielessä puoleensa vetäväksi. Lapsien syntymän jälkeen mies katsoo naistaan äitinä ja puolisona, on suojeleva. Jopa niin suojeleva ettei halua läheisyyttä ja seksiä kuten aikaisemmin. Tämä voi olla yksi syy miksi arabi sulttaaneilla on 100 vaimoa. Osa hoitaa lapsia ja osa odottaa tulevaisuudessa saavansa sellaisen.
        Suhteita on monenlaisia, joskus ei vaan kolahda se toisen iho.

        Suomalainen tasa-arvo:

        1. Mies haluaa läheisyyttä ja seksiä mutta nainen ei anna. Miehen vika, huonoa seksiä
        2. Nainen haluaa läheisyyttä ja seksiä mutta mies ei anna. Miehen vika, mentaaliongelmat

        No ei kai huonoa seksiä ole olemassakaan jos tunne on oikea.

        AV


      • Emberizi kirjoitti:

        Voin kertoa, että huonomminkin voi olla….

        Itselläni tuli raja vastaan, kun monta vuotta olin 100% aloitteen tekijä halauksessa, kosketuksessa, seksissä ja vastaanotto oli 19 pakkia/20 lähestymistä. Ja tähänkin tilanteeseen jätin puolet omista hetkistä, jolloin olisin kaivannut lähelle ilmaisematta, koska yritin välttää painostamatta. Ex olisi sitä mieltä, hänen haluissaan ei ole mitään vikaa eikä muutenkaan ole mitään ongelmaa eikä keskusteltavaa. 2-3v jälkeen sanoin että menetän naiseuteni, jos jatkan tätä, enkä halua missään nimessä ahdistaa ja tästä lähtien hän saa tehdä aloitteet sekä läheisyyteen ja seksiin. Siihen se sitten loppui. 😂 Kolmen vuoden saldo oli yksi taputus olalle kun olin tukenut hänelle vaikeassa tilanteessa. Laskin vain päiviä, koska pienin on riittävän iso, jotta ei kärsi liikaa vuoroasumisesta.

        Jos olisin ollut lapseton sinkku, en tietenkään olisi jäänyt alkua pidemmälle. Kun on lapsia, joutuu tasapainoilemaan eri asioiden kesken.

        Ironista, elämäni pisin selibaatti on parisuhteessa (moraali ei anna pettää). Ja siitä olen tyytyväinen, että olen malttanut käsitellä vanhat asiat liiankin puhki (ei aiheuta enää tunnereaktioita), enkä ole lähtenyt paikkaamaan vajetta millään älyttömällä bilettämisellä tai miessekoilulla. Sorry, meni vähän henkilökohtaiseksi osat jutut, mutta tykkään puhua asioista mielummin avoimesti.

        Pitäisi nyt kyllä ruveta nukkumaan. Hyvää Yötä!

        Huomenta. Ei kuulosta mukavalta tuo mennyt exäsi kanssa. Kyllä minustakin joskus tuntuu, että olen enemmän ylimääräinen kun kuuluva. Mutta onnekseni tuo vastaa edes joskus itsekkäisiin tarpeisiini.

        Ja on päiviä kun ollaa hyvinkin läheisiä niin henkisesti kun fyysisestikin. Mutta jos tämä menis olkapään taputteluksi, ihan varmasti minäkin alkaisin tehdä muuttoa omilleni.

        Lapset vaikuttaa oleellisesti asiassa, joka muuten voisi olla jo päätetty. Heille kun merkkaa paljon vanhemmat ja yhdessä elo ja olo. Niitä mäkin mietin, kun tulee tunne että ei tämä voi näin olla.

        Ehkäpä tosiaan ilman lapsia tekisi äkkinäisempiä päätöksiä, kun lasten kanssa miettii kaiken perusteellisesti heidän kannaltaan ihan ekana.

        Sehän se, kun pettäminen ei korjaa yhtään mitään. Rikkoo vaan kaiken perusteellisesti. Ei ollenkaan järkevää miltään kantilta.

        En mäkään siihen rupeais, enkä rupea vaikka mikä olis.

        Niin, ei se et on parisuhteessa tosiaan tarkoita, että kaikki toimii kun junanhissi. 😆

        Hyvä et oot käsitellyt asiaa, vanhat asiat alta pois. Minä tein sen työn ollessani jonuudessa suhteessa ja voin sanoa, että rajua nimenomaan itselle. Pitää sisällään suru ja yrittää iloita samalla uudesta suhteesta, iso ristiriita. Kannattaa puida vanhat alta pois ennen uutta suhdetta. 👍


      • JasuM kirjoitti:

        Huomenta. Ei kuulosta mukavalta tuo mennyt exäsi kanssa. Kyllä minustakin joskus tuntuu, että olen enemmän ylimääräinen kun kuuluva. Mutta onnekseni tuo vastaa edes joskus itsekkäisiin tarpeisiini.

        Ja on päiviä kun ollaa hyvinkin läheisiä niin henkisesti kun fyysisestikin. Mutta jos tämä menis olkapään taputteluksi, ihan varmasti minäkin alkaisin tehdä muuttoa omilleni.

        Lapset vaikuttaa oleellisesti asiassa, joka muuten voisi olla jo päätetty. Heille kun merkkaa paljon vanhemmat ja yhdessä elo ja olo. Niitä mäkin mietin, kun tulee tunne että ei tämä voi näin olla.

        Ehkäpä tosiaan ilman lapsia tekisi äkkinäisempiä päätöksiä, kun lasten kanssa miettii kaiken perusteellisesti heidän kannaltaan ihan ekana.

        Sehän se, kun pettäminen ei korjaa yhtään mitään. Rikkoo vaan kaiken perusteellisesti. Ei ollenkaan järkevää miltään kantilta.

        En mäkään siihen rupeais, enkä rupea vaikka mikä olis.

        Niin, ei se et on parisuhteessa tosiaan tarkoita, että kaikki toimii kun junanhissi. 😆

        Hyvä et oot käsitellyt asiaa, vanhat asiat alta pois. Minä tein sen työn ollessani jonuudessa suhteessa ja voin sanoa, että rajua nimenomaan itselle. Pitää sisällään suru ja yrittää iloita samalla uudesta suhteesta, iso ristiriita. Kannattaa puida vanhat alta pois ennen uutta suhdetta. 👍

        Junanvessa🤣

        Hissi sana tuli kun taustalla puhuttiin hissistä. Heh hyvä minä. 😅


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihmismieli on outo. Ennen lapsien syntymää mies näkee naisensa voimakkaasti seksuaalisessa mielessä puoleensa vetäväksi. Lapsien syntymän jälkeen mies katsoo naistaan äitinä ja puolisona, on suojeleva. Jopa niin suojeleva ettei halua läheisyyttä ja seksiä kuten aikaisemmin. Tämä voi olla yksi syy miksi arabi sulttaaneilla on 100 vaimoa. Osa hoitaa lapsia ja osa odottaa tulevaisuudessa saavansa sellaisen.
        Suhteita on monenlaisia, joskus ei vaan kolahda se toisen iho.

        En tuon ex halut olleet alussakaan mitenkään ylitsevuotavat. Hänen oma tahtinsa, mikä oikeastaan koko ajan rajoitti käytäntöä (niin kuin vähemmän haluava yleensä tekee), oli alussakin rauhallisempaa kuin muissa pitkissä suhteissa 5-10v kohdalla. Ajattelin, että ero johtui, koska muut pitkät suhteet alkoivat alle 30v ja tämä herra oli selkeästi vanhempi ja hänen tapailu/parisuhde-historia oli köykäinen. Nyt tietysti näen asian toisin päin… Kokemuksien vähäisyys johtuu siitä, ettei sellaiseen ollut kovin suurta tarvetta. Tiedän, ettei hänen vähäiset läheisyystarpeensa ensisijaisesti minusta johdu, hän oli vaan aivan liian erilainen. Ehkä liikaa luotin itse mitä ex sanoi itsestään, se olisi riittänyt, todellisuus taas ei.

        On rikkaus, että meitä on erilaisia ihmisiä. Parisuhteessa kuitenkin pitäisi löytää se oikea ja riittävän samanlainen ja kuitenkin vähän erilainen, jotta jännite säilyy. Tapaamatta ihmisiä, kotona istuen, se ei kuitenkaan onnistu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomalainen tasa-arvo:

        1. Mies haluaa läheisyyttä ja seksiä mutta nainen ei anna. Miehen vika, huonoa seksiä
        2. Nainen haluaa läheisyyttä ja seksiä mutta mies ei anna. Miehen vika, mentaaliongelmat

        No ei kai huonoa seksiä ole olemassakaan jos tunne on oikea.

        AV

        Parisuhteessa on oleellista, että tarpeet on riittävän samanlaisia sekä seksin että läheisyyden suhteen. En puhunut itse vain seksistä vaan yhtä paljon myös etäälle jäämisestä ja kaiken läheisyyden ja kosketuksen puutteesta. Osalla naisilla halut loppuu, jos kontakti jää pelkkään seksiin ja tunneyhteys kuivuu. Se taitaa olla yksi juurisyy miksi moni mies joutuu elämään perustarpeiden vajeessa. Asian pystyy korjaamaan lisäämällä läsnäoloa, tunneyhteyttä vahvistavaa tekemistä ja hellyyttä.

        En ole kuullut koskaan, että joku nainen kertoisi ettei halua, koska mies on huono seksissä! Sen olen kuullut, että mies lähinnä itsetyydyttää naisella (=ei kontaktia, ei toisen huomioimista). Rakastelu on kahden kauppa. Jos yhteyttä ei löydy, kumpiakaan pää ei toimi yhteen, mutta kumpikin pää voi toimia silti erikseen ihan hyvin.

        Jos toinen haluaa 3-5krt-vko ja toinen 1-2krt/v, on tuossa yhtälössä vaikea löytää kohtaa missä kumpikin joustaa ja olisi riittävän tyytyväinen. Siis lähtökohdan pitää osua samalla kertaluokalle.

        Ja mielenterveysongelmista ex kohdalla ei ollut kyse.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voi jasu. Tervetuloa pieneen, mutta palstailevaan kerhoomme. On itselläni aina Panacodia varuilta, jos muut kivunlievitykset eivät auta.

        >Simiti<

        Mullakin on Panacodia ja Tramdolia pitkävaikutteisena ja lyhytvaikutteisena. Sitten on gabapetiiniä ja orphenadriiniä ja nortriptyliiniä ja sirdaludia. Kaikkea ei tietenkään voi sekaisin kiskoa tai tulee ruumisauto hakemaan, mutta kaikkea on jossain kohtaa popsittu.


      • JasuM kirjoitti:

        Mullakin on Panacodia ja Tramdolia pitkävaikutteisena ja lyhytvaikutteisena. Sitten on gabapetiiniä ja orphenadriiniä ja nortriptyliiniä ja sirdaludia. Kaikkea ei tietenkään voi sekaisin kiskoa tai tulee ruumisauto hakemaan, mutta kaikkea on jossain kohtaa popsittu.

        Nortriptyliini menee jaksottain fibromyalgiaan. Nostaa kipukynnystä ja takaa unen. Orphenadriini taas auttaa buranan kanssa kaularankakipuihin, lähinnä lihaksiin aivan kuten sirdaludikin tekee.

        Panacodia olen ottanut migreeniin, mutta enää en voi kun tulee ylävatsakipua lääkkeestä. Imigran on täsmälääke ja sitten pahoinvointilääkettä että pysyy ryynit sisällä. Gabapetiini taas oli hermokipuun toimivin. Tramadol auttoi selkäkipuun, välilevytyrän kanssa. Muutoin en tykkää kyseisestä lääkkeestä, en myöskään Panacodeista koska niistä tulee känninen olo, jota inhoan.


      • Emberizi kirjoitti:

        Parisuhteessa on oleellista, että tarpeet on riittävän samanlaisia sekä seksin että läheisyyden suhteen. En puhunut itse vain seksistä vaan yhtä paljon myös etäälle jäämisestä ja kaiken läheisyyden ja kosketuksen puutteesta. Osalla naisilla halut loppuu, jos kontakti jää pelkkään seksiin ja tunneyhteys kuivuu. Se taitaa olla yksi juurisyy miksi moni mies joutuu elämään perustarpeiden vajeessa. Asian pystyy korjaamaan lisäämällä läsnäoloa, tunneyhteyttä vahvistavaa tekemistä ja hellyyttä.

        En ole kuullut koskaan, että joku nainen kertoisi ettei halua, koska mies on huono seksissä! Sen olen kuullut, että mies lähinnä itsetyydyttää naisella (=ei kontaktia, ei toisen huomioimista). Rakastelu on kahden kauppa. Jos yhteyttä ei löydy, kumpiakaan pää ei toimi yhteen, mutta kumpikin pää voi toimia silti erikseen ihan hyvin.

        Jos toinen haluaa 3-5krt-vko ja toinen 1-2krt/v, on tuossa yhtälössä vaikea löytää kohtaa missä kumpikin joustaa ja olisi riittävän tyytyväinen. Siis lähtökohdan pitää osua samalla kertaluokalle.

        Ja mielenterveysongelmista ex kohdalla ei ollut kyse.

        "Osalla naisilla halut loppuu, jos kontakti jää pelkkään seksiin ja tunneyhteys kuivuu."

        - Tämä. 👍

        Itelle ainakin nimenomaan tunneyhteys, ylipäänsä vuorovaikutus ja hyvä kommunikointi on tärkeää parisuhteessa, kantavat elementit ei seksi. Ilman seksiä pärjään hyvin, ilman tuota muuta läheisyyttä ja tunneyhteyttä heikosti. Ja vaikuttaa todellakin myös siihen haluanko seksiä vai en. Toinen ei kovin paljon houkuttele, jos muuten tuntuu ihan muukalaiselle.


      • JasuM kirjoitti:

        "Osalla naisilla halut loppuu, jos kontakti jää pelkkään seksiin ja tunneyhteys kuivuu."

        - Tämä. 👍

        Itelle ainakin nimenomaan tunneyhteys, ylipäänsä vuorovaikutus ja hyvä kommunikointi on tärkeää parisuhteessa, kantavat elementit ei seksi. Ilman seksiä pärjään hyvin, ilman tuota muuta läheisyyttä ja tunneyhteyttä heikosti. Ja vaikuttaa todellakin myös siihen haluanko seksiä vai en. Toinen ei kovin paljon houkuttele, jos muuten tuntuu ihan muukalaiselle.

        Tyyppi jolle riittää paijailut ja hellyys pelkästään seksin yhteydessä on mulle maailman väärin kumppani. En ikinä voi olla onnellinen sellaisen ihmisen kanssa, en mitenkään.

        Ja nyt kun omassa suhteessa toinen on alkanut muotoutua siihen suuntaan, että läheisyys ja aktiivinen vuorovaikutus meinaa olla vain seksiin liitännäistä, niin jopas vaan onkin vaikeeta ja vituttaa meikäläistä.


      • JasuM kirjoitti:

        "Osalla naisilla halut loppuu, jos kontakti jää pelkkään seksiin ja tunneyhteys kuivuu."

        - Tämä. 👍

        Itelle ainakin nimenomaan tunneyhteys, ylipäänsä vuorovaikutus ja hyvä kommunikointi on tärkeää parisuhteessa, kantavat elementit ei seksi. Ilman seksiä pärjään hyvin, ilman tuota muuta läheisyyttä ja tunneyhteyttä heikosti. Ja vaikuttaa todellakin myös siihen haluanko seksiä vai en. Toinen ei kovin paljon houkuttele, jos muuten tuntuu ihan muukalaiselle.

        Omalla kohdalla aikaisemmat pitkät suhteet on olleet hyvinkin aktiivisia, eikä kummallakaan ole ole ollut haasteita halun vähenemisen kanssa. Silloin olisin sanonut, kuten sinä nyt sanot: ” Itelle ainakin nimenomaan tunneyhteys, ylipäänsä vuorovaikutus ja hyvä kommunikointi on tärkeää parisuhteessa, kantavat elementit ei seksi. Ilman seksiä pärjään hyvin, ilman tuota muuta läheisyyttä ja tunneyhteyttä heikosti. ”

        Kun on oikeasti ollut pakotettu elämään kuin nunna, olen vaihtanut mielipiteeni!!! Kyllä seksillä on parisuhteessa iso merkitys, kun se puuttuu kokonaan. Oma tunteeni ex kohtaan pysyi aika pitkään, vaikka suhde oli huono. Mutta tilanteen pitkittyessä ja kun tunneyhteys koko ajan kärsi nälkää, eikä ex reagoinut hätähuuutoni millään lailla (en voi hyvin sellaisessa suhteessa), alkoi rakkauteni kuihtua vähitellen pois. Ero oli minulle helppo, koska olin ollut jo 2-3v valmis. Ex taas ei, hönestä kaikki oli ihan normaalisti.

        Nyt välimme on ok ja lapsen asiat hoituu sutjakkaasti ja keskinäinen arvostus on palanut. Voisin siis tiivistää: harkittu ero ei ole aina pahasta.


      • Emberizi kirjoitti:

        Omalla kohdalla aikaisemmat pitkät suhteet on olleet hyvinkin aktiivisia, eikä kummallakaan ole ole ollut haasteita halun vähenemisen kanssa. Silloin olisin sanonut, kuten sinä nyt sanot: ” Itelle ainakin nimenomaan tunneyhteys, ylipäänsä vuorovaikutus ja hyvä kommunikointi on tärkeää parisuhteessa, kantavat elementit ei seksi. Ilman seksiä pärjään hyvin, ilman tuota muuta läheisyyttä ja tunneyhteyttä heikosti. ”

        Kun on oikeasti ollut pakotettu elämään kuin nunna, olen vaihtanut mielipiteeni!!! Kyllä seksillä on parisuhteessa iso merkitys, kun se puuttuu kokonaan. Oma tunteeni ex kohtaan pysyi aika pitkään, vaikka suhde oli huono. Mutta tilanteen pitkittyessä ja kun tunneyhteys koko ajan kärsi nälkää, eikä ex reagoinut hätähuuutoni millään lailla (en voi hyvin sellaisessa suhteessa), alkoi rakkauteni kuihtua vähitellen pois. Ero oli minulle helppo, koska olin ollut jo 2-3v valmis. Ex taas ei, hönestä kaikki oli ihan normaalisti.

        Nyt välimme on ok ja lapsen asiat hoituu sutjakkaasti ja keskinäinen arvostus on palanut. Voisin siis tiivistää: harkittu ero ei ole aina pahasta.

        Nojuu, silloin kelle seksi on tärkeää ymmärrän, että tuollanen seksittömyys nakertaa. Minä kun taas olen ollut seksiä harrastava aseksuaali ja en ole orgasmeja saanut kun itseni tuottamina, niin ei olis haitannut vaikkei seksiä olis miesten kanssa ollutkaa, eikä haittais vieläkään merkittävästi, vaikka nyt tilanne on toinen.

        Sinä ehdit vuosia prosessoida. Harvemmin perheelliset kai äkkiäpäin eroilee, toki onhan meitä monenlaisia.

        Onko sulla visio mitä tulevalta kumppanilta edellytät? :)


      • JasuM kirjoitti:

        Nojuu, silloin kelle seksi on tärkeää ymmärrän, että tuollanen seksittömyys nakertaa. Minä kun taas olen ollut seksiä harrastava aseksuaali ja en ole orgasmeja saanut kun itseni tuottamina, niin ei olis haitannut vaikkei seksiä olis miesten kanssa ollutkaa, eikä haittais vieläkään merkittävästi, vaikka nyt tilanne on toinen.

        Sinä ehdit vuosia prosessoida. Harvemmin perheelliset kai äkkiäpäin eroilee, toki onhan meitä monenlaisia.

        Onko sulla visio mitä tulevalta kumppanilta edellytät? :)

        Kyllä tähän menessä tietää jo mitä haluaa. On paljon asioita, joilla ei oikeasti ole väliä ja sitten on asioita joista ei voi joustaa yhtään. Oikean parin löytäminen ei silti ole ihan helppoa.

        En aio pistää rajaa tapailuun, kun kohtaan kiinnostavan ihmisen ja tilaisuus tulee kohdalle (suora kutsu kahville tms). Ja ihmisen sisin tulee esiin vasta tutustuessa. Tosin mistään Tinder sarja-treffailusta en jaksa innostua ja saa nähdä minkälaista se on kun ekaa kertaa tulee eteen (viimeksi 10v sitten koettua 😂😂😂). En oikeastaan suunnittele, vaan elämän tilanteen mukaan.


      • Emberizi kirjoitti:

        Kyllä tähän menessä tietää jo mitä haluaa. On paljon asioita, joilla ei oikeasti ole väliä ja sitten on asioita joista ei voi joustaa yhtään. Oikean parin löytäminen ei silti ole ihan helppoa.

        En aio pistää rajaa tapailuun, kun kohtaan kiinnostavan ihmisen ja tilaisuus tulee kohdalle (suora kutsu kahville tms). Ja ihmisen sisin tulee esiin vasta tutustuessa. Tosin mistään Tinder sarja-treffailusta en jaksa innostua ja saa nähdä minkälaista se on kun ekaa kertaa tulee eteen (viimeksi 10v sitten koettua 😂😂😂). En oikeastaan suunnittele, vaan elämän tilanteen mukaan.

        Varmasti tietää. :)

        Niin se on, nykyaikana treffailu vissiin pikkasen kuvaston pläräämistä ja äkkiä sisään ja nopeemmin ulos. :"D

        Ehkä ihan hyvä päätös, menee painollaan. Hyvä syvenee, muut haalenee tjn. :)


      • JasuM kirjoitti:

        Varmasti tietää. :)

        Niin se on, nykyaikana treffailu vissiin pikkasen kuvaston pläräämistä ja äkkiä sisään ja nopeemmin ulos. :"D

        Ehkä ihan hyvä päätös, menee painollaan. Hyvä syvenee, muut haalenee tjn. :)

        Tuli mieleen.. Mä olen viimeksi ollut sinkkumarkkinoilla 2003 vuonna keväästä vapusta vuoden loppupuolelle. Niin veikkaan et en ehkä osais itsekkään uida markkinoilla virran mukaan virtaviivaisesti. :"D

        Kömmähdyksiä tulis etikettiin takuulla...


      • JasuM kirjoitti:

        Tuli mieleen.. Mä olen viimeksi ollut sinkkumarkkinoilla 2003 vuonna keväästä vapusta vuoden loppupuolelle. Niin veikkaan et en ehkä osais itsekkään uida markkinoilla virran mukaan virtaviivaisesti. :"D

        Kömmähdyksiä tulis etikettiin takuulla...

        Pitäköön etikettinsä. 🤣😂😆 Meinaan suhtautua etikettiin kuin murrosikäinen äidin kehotukseen pukea toppahousut.

        Pyyhkäisy oikea tai vasen kuvan mukaan, ei kerro kovinkaan paljon kuvassa olevan ihmisen arvoista tai älykkyydestä tai saati sitten kiinnostavuudesta. Kirjoittelemalla ihmisen sisin aukeaa paremmin. Varsinkin pidempään kirjoittamalla harva jaksaa teeskennellä (vaikka sekin vaihtoehto on), eikä välttämättä pysty johdonmukaisuuteen, jos ihminen nimimerkin takana ei ole aito.

        Vielä en ole liittynyt mihinkään seuranhakumediaan.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Parisuhteessa on oleellista, että tarpeet on riittävän samanlaisia sekä seksin että läheisyyden suhteen. En puhunut itse vain seksistä vaan yhtä paljon myös etäälle jäämisestä ja kaiken läheisyyden ja kosketuksen puutteesta. Osalla naisilla halut loppuu, jos kontakti jää pelkkään seksiin ja tunneyhteys kuivuu. Se taitaa olla yksi juurisyy miksi moni mies joutuu elämään perustarpeiden vajeessa. Asian pystyy korjaamaan lisäämällä läsnäoloa, tunneyhteyttä vahvistavaa tekemistä ja hellyyttä.

        En ole kuullut koskaan, että joku nainen kertoisi ettei halua, koska mies on huono seksissä! Sen olen kuullut, että mies lähinnä itsetyydyttää naisella (=ei kontaktia, ei toisen huomioimista). Rakastelu on kahden kauppa. Jos yhteyttä ei löydy, kumpiakaan pää ei toimi yhteen, mutta kumpikin pää voi toimia silti erikseen ihan hyvin.

        Jos toinen haluaa 3-5krt-vko ja toinen 1-2krt/v, on tuossa yhtälössä vaikea löytää kohtaa missä kumpikin joustaa ja olisi riittävän tyytyväinen. Siis lähtökohdan pitää osua samalla kertaluokalle.

        Ja mielenterveysongelmista ex kohdalla ei ollut kyse.

        "Osalla naisilla halut loppuu, jos kontakti jää pelkkään seksiin ja tunneyhteys kuivuu. Se taitaa olla yksi juurisyy miksi moni mies joutuu elämään perustarpeiden vajeessa"

        Viisaita kirjoitat, tuo lause käy molemmille sukupuolille, voi myös olla että naisesta on tullut etäinen ja mies ei halua.

        AV


      • Emberizi kirjoitti:

        Pitäköön etikettinsä. 🤣😂😆 Meinaan suhtautua etikettiin kuin murrosikäinen äidin kehotukseen pukea toppahousut.

        Pyyhkäisy oikea tai vasen kuvan mukaan, ei kerro kovinkaan paljon kuvassa olevan ihmisen arvoista tai älykkyydestä tai saati sitten kiinnostavuudesta. Kirjoittelemalla ihmisen sisin aukeaa paremmin. Varsinkin pidempään kirjoittamalla harva jaksaa teeskennellä (vaikka sekin vaihtoehto on), eikä välttämättä pysty johdonmukaisuuteen, jos ihminen nimimerkin takana ei ole aito.

        Vielä en ole liittynyt mihinkään seuranhakumediaan.

        Säähän meinaat pistää ranttaliksi sitten! :D

        Eipä kyllä kerro joo. Se on taivahan tosi. Vaan eiköhän tuo ookkin enempi pikaruokalista, missä sukkelat syö ja hitaat empii. :"P

        En oikeesti tiedä, mun jutut Tinderistä on täysin kuulopuheiden ja mutuilun varassa.

        Joo, aika patologinen valehtelija saa olla, jos pitkään pystyy vedättämään. Ja jotenkin jo epäterve muutenkin, joka valheen päälle mitää yrittä rakennella. Huonostihan se päättyy.

        Vartutko kesää? :)

        Sitten jos olis koronakin enää kesy kesäflunssa vaan. ;D


      • Emberizi kirjoitti:

        Yhtä asiaa en ymmärrä. Jos parisuhde on lämmin, läsnäoleva ja ihmisillä jotain muutakin yhteistä kuin asuntolaina, mitä palstalta saa mikä on parempaa kuin yhdessä olo, tunne-yhteys, läheisyys, lapsien kanssa yhdessä tai kaksin puuhaminen, pelaaminen, retket lähiluontoon ja liikkuminen jne?

        Jos ei olisi koronaa, olisi sinkkunakin helppo keksiä muuta ohjelmaa. Keskustelut täällä on joskus turhaan vääntöä tai ilkeilyä, ja joskus hyviä ja ajatuksia herättäviä. Silti mielummin pitkän päälle keskustelut, vaikka ystävän kanssa samalla kävellen 10km on hyödyllisempää, eikä edes tarvitse vääntää. 😁

        Ja jos ollaan tarkkoja, ei kävely ole nytkään mitenkään mahdotonta, tämä viime 2v vain on passivoinut kaikkia. Pitää vaan alkaa taas elää, kun saa 3.rokotteen.

        No ihmisiä on monenlaisia ja yhdessä tekemistä voi olla niin monenlaista, myös yhdessä palstailua.

        Teoreettisesti voisi jopa ajatella, että esim. palstailu yhdessä, istuen vierekkäin tms., antaa mahdollisuuden olla tuplasti yhdessä, irl ja virtuaalisti, samalla kertaa. Siinä sivussa voi keskenään jutella keskinäisen elämän asioita. Se riippuu millä laseilla asiaa katsoo.

        En suinkaan kuvittele, että palstaparit tekevät vain sitä yhdessä, oletan useimmilla palstapareilla olevan paljon muutakin yhteistä tekemistä, palstailu on vain yksi monista yhteisistä tavoista viettää aikaa, yhteistäkin aikaa.

        Tietyllä tavalla palstalla vähemmän sosiaalinen voi olla itselleen sopivalla tavalla sosiaalinen ja halutessaan olla epäsosiaalinen vain sulkee palstan sivun. Ystävälle on kurjempi sanoa, että häivypä nyt siitä, haluan nyt olla yksin :)


      • randombypasser kirjoitti:

        No ihmisiä on monenlaisia ja yhdessä tekemistä voi olla niin monenlaista, myös yhdessä palstailua.

        Teoreettisesti voisi jopa ajatella, että esim. palstailu yhdessä, istuen vierekkäin tms., antaa mahdollisuuden olla tuplasti yhdessä, irl ja virtuaalisti, samalla kertaa. Siinä sivussa voi keskenään jutella keskinäisen elämän asioita. Se riippuu millä laseilla asiaa katsoo.

        En suinkaan kuvittele, että palstaparit tekevät vain sitä yhdessä, oletan useimmilla palstapareilla olevan paljon muutakin yhteistä tekemistä, palstailu on vain yksi monista yhteisistä tavoista viettää aikaa, yhteistäkin aikaa.

        Tietyllä tavalla palstalla vähemmän sosiaalinen voi olla itselleen sopivalla tavalla sosiaalinen ja halutessaan olla epäsosiaalinen vain sulkee palstan sivun. Ystävälle on kurjempi sanoa, että häivypä nyt siitä, haluan nyt olla yksin :)

        En tiedä onko tuo eksovertin ja introvertin ero?

        Itse sanon kyllä ystävälle suoraan, jos en ehdi tai vaikka töissä on kiire enkä jaksa. Ja hekin sanovat suoraan, jos ei sovi. Kukaan ei loukkaannu, ja uusi parempi hetki sovitaan heti tai myöhemmin. Jos tähän ei olisi pystytty olisi varmaan moni ystävä jäänyt pienten lasten vaiheessa tai ruuhkavuosissa pois elämästä. Noihin läheisimpiin ystäviin olen tutustunut lapsena tai nuorena 2v, 13v, 16v ja viimeisinkin ollut elämässä jo 20 vuotta. Se ehkä tekee myös asian erilaiseksi. Sinänsä tapaamiset on useimmiten joitakin tunteja, siinä en ehdi vielä oman ajan ja tilan tarvetta.

        Ehkä eksoverttinä nautin eniten läheisten ihmisten seurasta ja se lataa parhaiten. Sen sijan inhoa cocktail-kutsuja tms. pylvästelytilaisuuksia tai juhlia, jossa olen keskipiste, tai en halua vappuna torille tai muuta yleisesti eksoverteille mieluisaksi luokiteltua toimintaa. Enkä viikonloppuna halua juosta ympäriinsä vaan mielellään välillä vain puuhata lapsien kanssa. Eksoverttejäkin on erilaisia. Tämän tyylinen sopii hyvin siihen eksoverttityyppiin mitä olen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Osalla naisilla halut loppuu, jos kontakti jää pelkkään seksiin ja tunneyhteys kuivuu. Se taitaa olla yksi juurisyy miksi moni mies joutuu elämään perustarpeiden vajeessa"

        Viisaita kirjoitat, tuo lause käy molemmille sukupuolille, voi myös olla että naisesta on tullut etäinen ja mies ei halua.

        AV

        Näin on. Omassa tapauksessa kyllä ex haluttomuus alkoi vuosia ennen ennen kuin itse etäännyin. Eikä hänellä ollut koskaan tarvetta läheisyyteen juurikaan edes alussa (tai ainakaan ei tuonut tarvettaan esiin tai tehnyt aloitetta).

        Ihmiset on myös varustettu erilaisella lipidolla ja tarpeilla. Kukaan ei voi sanoa, että erilaisuus olisi huonoa on sitten aseksuaali, keskiarvokaveri tai seksihullu. Oleellista on löytää kumppani, jonka kanssa sopii yhteen. Näen myös, että on oleellista olla rehellinen heti alussa omista tarpeistaan ja myös olla kiinnostunut mitä toinen haluaa. Jos ei kelpaa omana itsenään, ei voi mitään.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Näin on. Omassa tapauksessa kyllä ex haluttomuus alkoi vuosia ennen ennen kuin itse etäännyin. Eikä hänellä ollut koskaan tarvetta läheisyyteen juurikaan edes alussa (tai ainakaan ei tuonut tarvettaan esiin tai tehnyt aloitetta).

        Ihmiset on myös varustettu erilaisella lipidolla ja tarpeilla. Kukaan ei voi sanoa, että erilaisuus olisi huonoa on sitten aseksuaali, keskiarvokaveri tai seksihullu. Oleellista on löytää kumppani, jonka kanssa sopii yhteen. Näen myös, että on oleellista olla rehellinen heti alussa omista tarpeistaan ja myös olla kiinnostunut mitä toinen haluaa. Jos ei kelpaa omana itsenään, ei voi mitään.

        Parisuhteet ovat vaikeita. Itse en voi aina arvioida omaa käyttäytymistäni subjektiivisesti jälkeenpäin, koska se ei olisi oikein kumppania kohtaan. Vanha kysymys, oliko muna vai kana ensin? Voi olla että itse on antanut joitain huonoja signaaleja joka on johdattanut suhteen hitaaseen syöksykierteeseen. Minulla on aina ollut hyviä naisia elämässä ja olen silti eronnut joten syy ei voi olla heissä:) Helppo analyysi.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Parisuhteet ovat vaikeita. Itse en voi aina arvioida omaa käyttäytymistäni subjektiivisesti jälkeenpäin, koska se ei olisi oikein kumppania kohtaan. Vanha kysymys, oliko muna vai kana ensin? Voi olla että itse on antanut joitain huonoja signaaleja joka on johdattanut suhteen hitaaseen syöksykierteeseen. Minulla on aina ollut hyviä naisia elämässä ja olen silti eronnut joten syy ei voi olla heissä:) Helppo analyysi.

        AV

        Parisuhteet on helpompia kun on kokemusta, kun tuntee itsensä ja valitsee ihmisen, jonka kanssa on syvät tunteet molemmin puolin, jonka kanssa luonne osuu hyvin yhteen. Lisäksi tarvitaan keskinäistä arvostusta ja samaa aaltopituutta ja paljon muutakin.

        Olen taas siinä mielessä eri mieltä, että parisuhteessa, siis jos haluaa sen kestävän, pitää pystyä ja myös haluta puhua asioista. Aina se ei ole helppoa! Jos lataa panoksia maton alle, kyllä ne sieltä räjähtää esiin ennen pitkää. Jos vaikka jostain loukkaantuu, pitää se ottaa esiin ja sanoa asia suoraan (taidan tässä ominaisuudessa olla enemmän mies kuin nainen). Eikä voi vain ajatella, että toinen lukee epämääräisten rivien välistä. Asia voi olla jopa pohjimmiltaan myös väärinymmärryskin. Tarvitaan läsnäoloa, kykyä kuunnella aidosti ja halua avautua pintaa syvemmälle. Väkisin puolisoa ei saa puhumaan (jää monologiksi). Jos reagoi johonkin, vaikka 3 vuoden selibaatilla läheisyysselibaatilla, ilman että vastapuolella on mitään hajua mistä on kyse, on parisuhde- ja vuorovaikutustaidoissa paljon harjoittelun varaa.

        Itselläni pitkien erojen syyt (3) on täysin erilaisia. Ensimmäisessä tunnistan paljon mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Nuoruuden kokemattomuutta. Paljon hyvääkin oli ja nuoruuden ex soittaa n.10-15v välein vieläkin ja kysyy olisiko kiinnostusta. Ei ole löytynyt. 😂 Toisessa pääsyy eroon oli vakavan mt-sairauden puhkeaminen (eikä hoitoon myöntyvyyttä ollut) ja sen lieveilmiöt kuten järjettömät raivarit ja ex:n itä-eurooppalainen haaremi. Ilman sairautta eroa tuskin olisi tullut, luulen. Tuon suhteen jälkeen olin myös 2v yksin ennen kuin lähdin ulos miehiä katsomaan. Silti se vaikutti, että taisin etsiä alitajuisesti korostetun rauhallista, staattista, vähän ilmaisevaa ja reagoivaa miestä. Vikassakin suhteessa oli myös hyvää, vaikka ero oli oikea ratkaisu.

        Jos eron syy olisi aina sama, olisi helpompi löytää yhteinen tekijä itsestään muuta kuin että olen ollut liian ennakkoluuloton optimisti suhteeseen lähtoessä (vahvuus ja heikkous). Löydätkö sinä itsesi aina samanlaisesta lopusta?


      • Emberizi kirjoitti:

        En tiedä onko tuo eksovertin ja introvertin ero?

        Itse sanon kyllä ystävälle suoraan, jos en ehdi tai vaikka töissä on kiire enkä jaksa. Ja hekin sanovat suoraan, jos ei sovi. Kukaan ei loukkaannu, ja uusi parempi hetki sovitaan heti tai myöhemmin. Jos tähän ei olisi pystytty olisi varmaan moni ystävä jäänyt pienten lasten vaiheessa tai ruuhkavuosissa pois elämästä. Noihin läheisimpiin ystäviin olen tutustunut lapsena tai nuorena 2v, 13v, 16v ja viimeisinkin ollut elämässä jo 20 vuotta. Se ehkä tekee myös asian erilaiseksi. Sinänsä tapaamiset on useimmiten joitakin tunteja, siinä en ehdi vielä oman ajan ja tilan tarvetta.

        Ehkä eksoverttinä nautin eniten läheisten ihmisten seurasta ja se lataa parhaiten. Sen sijan inhoa cocktail-kutsuja tms. pylvästelytilaisuuksia tai juhlia, jossa olen keskipiste, tai en halua vappuna torille tai muuta yleisesti eksoverteille mieluisaksi luokiteltua toimintaa. Enkä viikonloppuna halua juosta ympäriinsä vaan mielellään välillä vain puuhata lapsien kanssa. Eksoverttejäkin on erilaisia. Tämän tyylinen sopii hyvin siihen eksoverttityyppiin mitä olen.

        En kovin helpolla laittaisi ekstron tai intron leimaa oikein millekään kokonaisuudelle, ihmiset harvoin ovat juuri sitä, vaan eri tilanteissa ollaan milloin mitäkin, kukin oman persoonansa mukaan. Ennemmin voisin lähestyä asiaa siten, että jokainen voi oman toimintansa perusteella kategorioida omia piirteitään ekstroksi ja introksi ja sitä kautta ehkä ymmärtää itseään paremmin, esimerkiksi siten, että nauttii pienistä, intiimeistä juhlista, mutta ei isoista juhlista tai stadionkeikoista.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Parisuhteet on helpompia kun on kokemusta, kun tuntee itsensä ja valitsee ihmisen, jonka kanssa on syvät tunteet molemmin puolin, jonka kanssa luonne osuu hyvin yhteen. Lisäksi tarvitaan keskinäistä arvostusta ja samaa aaltopituutta ja paljon muutakin.

        Olen taas siinä mielessä eri mieltä, että parisuhteessa, siis jos haluaa sen kestävän, pitää pystyä ja myös haluta puhua asioista. Aina se ei ole helppoa! Jos lataa panoksia maton alle, kyllä ne sieltä räjähtää esiin ennen pitkää. Jos vaikka jostain loukkaantuu, pitää se ottaa esiin ja sanoa asia suoraan (taidan tässä ominaisuudessa olla enemmän mies kuin nainen). Eikä voi vain ajatella, että toinen lukee epämääräisten rivien välistä. Asia voi olla jopa pohjimmiltaan myös väärinymmärryskin. Tarvitaan läsnäoloa, kykyä kuunnella aidosti ja halua avautua pintaa syvemmälle. Väkisin puolisoa ei saa puhumaan (jää monologiksi). Jos reagoi johonkin, vaikka 3 vuoden selibaatilla läheisyysselibaatilla, ilman että vastapuolella on mitään hajua mistä on kyse, on parisuhde- ja vuorovaikutustaidoissa paljon harjoittelun varaa.

        Itselläni pitkien erojen syyt (3) on täysin erilaisia. Ensimmäisessä tunnistan paljon mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Nuoruuden kokemattomuutta. Paljon hyvääkin oli ja nuoruuden ex soittaa n.10-15v välein vieläkin ja kysyy olisiko kiinnostusta. Ei ole löytynyt. 😂 Toisessa pääsyy eroon oli vakavan mt-sairauden puhkeaminen (eikä hoitoon myöntyvyyttä ollut) ja sen lieveilmiöt kuten järjettömät raivarit ja ex:n itä-eurooppalainen haaremi. Ilman sairautta eroa tuskin olisi tullut, luulen. Tuon suhteen jälkeen olin myös 2v yksin ennen kuin lähdin ulos miehiä katsomaan. Silti se vaikutti, että taisin etsiä alitajuisesti korostetun rauhallista, staattista, vähän ilmaisevaa ja reagoivaa miestä. Vikassakin suhteessa oli myös hyvää, vaikka ero oli oikea ratkaisu.

        Jos eron syy olisi aina sama, olisi helpompi löytää yhteinen tekijä itsestään muuta kuin että olen ollut liian ennakkoluuloton optimisti suhteeseen lähtoessä (vahvuus ja heikkous). Löydätkö sinä itsesi aina samanlaisesta lopusta?

        Hmm..voi sitä aikaa kun oli vielä kunnon mies ja hoisi asiat mallikaasti ja tapasi naisen joka ei pystynyt keskustelemaan ja oli hankala. En juonut, en polttanut tupakkaa, maksoin laskut. Kävin urheilemassa ja tulinkin voimakkaaksi mieheksi. Katsoin lapsia enemmän mitä ex ja homma kaatui turhaan luottamuksen puutteeseen. Mutta yksikään järkevä mies ei jatka jos on koko ajan päällä se epäilys mitä teet vaikka tiedostat olleesi 100 % luotettava. Tuo ja se lapsiarki tappoi, millään ei sen jälkeen ollut enää mitään merkitystä.
        Suruaika muutama vuosi ja muuttunut mies. Keskustelutaito on hyvästä, tunnistan sen kun kärsin siitä puutteesta yli 15 vuotta. Ihmiset ovat erilaisia, en voi ex naista syyttää omista ominaisuuksistaan mutta raja kaikella. Silti hän on jopa nyt mielestäni ihan ok nainen, en vain kestänyt hänen erinomaisuuttaan.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hmm..voi sitä aikaa kun oli vielä kunnon mies ja hoisi asiat mallikaasti ja tapasi naisen joka ei pystynyt keskustelemaan ja oli hankala. En juonut, en polttanut tupakkaa, maksoin laskut. Kävin urheilemassa ja tulinkin voimakkaaksi mieheksi. Katsoin lapsia enemmän mitä ex ja homma kaatui turhaan luottamuksen puutteeseen. Mutta yksikään järkevä mies ei jatka jos on koko ajan päällä se epäilys mitä teet vaikka tiedostat olleesi 100 % luotettava. Tuo ja se lapsiarki tappoi, millään ei sen jälkeen ollut enää mitään merkitystä.
        Suruaika muutama vuosi ja muuttunut mies. Keskustelutaito on hyvästä, tunnistan sen kun kärsin siitä puutteesta yli 15 vuotta. Ihmiset ovat erilaisia, en voi ex naista syyttää omista ominaisuuksistaan mutta raja kaikella. Silti hän on jopa nyt mielestäni ihan ok nainen, en vain kestänyt hänen erinomaisuuttaan.

        AV

        Itsellä on kaksi ystävää, jotka oli kumpikin oli täysin turhan epäilyksen alla ex-suhteisssaan. Kumpikin mies oli väkivaltainen (vaikka sitä ei pitkään tiennyt) mustasukkaisuuden takia. Kova kohtalo! Toisen tilanne selvisi kun oli itse imettämässä alkuyöllä yksin kotona keskimmäistä lasta. Väkivalta oli siirtynyt pihalle. Sain jonkun järjettömän adrenaliinipiikin, laitoin vauvan turvaan ja juoksin ulos (en edes tajunnut siinä vaiheessa, että olin puolialastomana 😂). Nainen oli ulisi kyyryssä miehen jalkojen välissä ja nyrkki uhkasi päätä. Huusin vain, että nyt tuo loppuu ja X tulee nyt tänne. Kumpikin meni ihan hämilleen, ja tilanne laukesi, komensin uudelleen että X nyt tulet tänne, vedin hänet meille ja laitoin oven kiinni. Sen jälkeen tuli juteltua aika paljon mitä on kun kumppani epäilee ilman omaa syytä. Nainen ei saanut kävellä jumpasta kotiin yksin, eikä mennä jumppaan yksin. Vaalean punainen paita tarkoitti, että iskee miehiä jne. Toisen ystävän tilanne aukeni, kun tabu oli murrettu. Vaikka kontrolli ja mustasukkaisuus ei ole aina noin kauheita, silti raskas parisuhde sellainen kuitenkin on eikä lähteminen välttämättä ole helppoa.

        Tulkitsen sinua, että keskinäinen arvostuksen puute oli merkittävä tekijä siinä ettei suhde jatkunut. Korjaa, jos meni väärin. En usko, että kovin moni suhde kestää ilman arvostusta ja toisen kohtelua inhimillisesti.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Itsellä on kaksi ystävää, jotka oli kumpikin oli täysin turhan epäilyksen alla ex-suhteisssaan. Kumpikin mies oli väkivaltainen (vaikka sitä ei pitkään tiennyt) mustasukkaisuuden takia. Kova kohtalo! Toisen tilanne selvisi kun oli itse imettämässä alkuyöllä yksin kotona keskimmäistä lasta. Väkivalta oli siirtynyt pihalle. Sain jonkun järjettömän adrenaliinipiikin, laitoin vauvan turvaan ja juoksin ulos (en edes tajunnut siinä vaiheessa, että olin puolialastomana 😂). Nainen oli ulisi kyyryssä miehen jalkojen välissä ja nyrkki uhkasi päätä. Huusin vain, että nyt tuo loppuu ja X tulee nyt tänne. Kumpikin meni ihan hämilleen, ja tilanne laukesi, komensin uudelleen että X nyt tulet tänne, vedin hänet meille ja laitoin oven kiinni. Sen jälkeen tuli juteltua aika paljon mitä on kun kumppani epäilee ilman omaa syytä. Nainen ei saanut kävellä jumpasta kotiin yksin, eikä mennä jumppaan yksin. Vaalean punainen paita tarkoitti, että iskee miehiä jne. Toisen ystävän tilanne aukeni, kun tabu oli murrettu. Vaikka kontrolli ja mustasukkaisuus ei ole aina noin kauheita, silti raskas parisuhde sellainen kuitenkin on eikä lähteminen välttämättä ole helppoa.

        Tulkitsen sinua, että keskinäinen arvostuksen puute oli merkittävä tekijä siinä ettei suhde jatkunut. Korjaa, jos meni väärin. En usko, että kovin moni suhde kestää ilman arvostusta ja toisen kohtelua inhimillisesti.

        Kyllä, jotkut ovat sairaalloisen mustasukkaisia vaikka syytä ei olisi.
        Itse ihmistä ei voi syyttää koska hän ei tiedosta tekevänsä väärin. Sitä ei voi myöskään selittää koska hänellä on voimakas oma käsitys. Elämäni pisimmällä rakkaustarinalla oli ne varjopuolensa. Rakastinko, kyllä aivan täysillä, sekään ei joskus riitä.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, jotkut ovat sairaalloisen mustasukkaisia vaikka syytä ei olisi.
        Itse ihmistä ei voi syyttää koska hän ei tiedosta tekevänsä väärin. Sitä ei voi myöskään selittää koska hänellä on voimakas oma käsitys. Elämäni pisimmällä rakkaustarinalla oli ne varjopuolensa. Rakastinko, kyllä aivan täysillä, sekään ei joskus riitä.

        AV

        Ei yksipuolinen rakkaus riitä koskaan, eikä molemmin puolinenkaan kaikissa tilanteissa.

        Kun on joutunut kokemaan varjopuolia, osaa arvostaa tavallisia parisuhteen asioita ihan eri lailla. Ja kun on joutunut elämään perustarpeiden vajeessa (lähtien kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta ja läheisyydestä), ehkä ymmärtää huolehtia noista asioista omalta osaltaan uusissa suhteissa. Yksin ei voi kukaan pysty hyvää suhdetta saamaan, siihen tarvitaan molemmat. Ja joskus ihmiset on vaan liian erilaisia, ettei suhde onnistu, vaikka mitä tekisi. Siksi pitäisi osata arvostaa itseään ja myös omia tarpeita, eikä tyytyä uusissa suhteissa vähään, koska se on parempi kuin aiempi huono suhde.

        P.s. Suhde voi olla huono, vaikka ihmiset on hyviä.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Ei yksipuolinen rakkaus riitä koskaan, eikä molemmin puolinenkaan kaikissa tilanteissa.

        Kun on joutunut kokemaan varjopuolia, osaa arvostaa tavallisia parisuhteen asioita ihan eri lailla. Ja kun on joutunut elämään perustarpeiden vajeessa (lähtien kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta ja läheisyydestä), ehkä ymmärtää huolehtia noista asioista omalta osaltaan uusissa suhteissa. Yksin ei voi kukaan pysty hyvää suhdetta saamaan, siihen tarvitaan molemmat. Ja joskus ihmiset on vaan liian erilaisia, ettei suhde onnistu, vaikka mitä tekisi. Siksi pitäisi osata arvostaa itseään ja myös omia tarpeita, eikä tyytyä uusissa suhteissa vähään, koska se on parempi kuin aiempi huono suhde.

        P.s. Suhde voi olla huono, vaikka ihmiset on hyviä.

        Olen kanssasi täysin samaa mieltä.
        Elämä on vielä aaltoliikettä jossa se tulisin ja polttavin molemmin puolinen rakkaus voi päätyä jonkinlaiseen myrkytystilaan. Luulen silti ettei sellainen rakkaus koskaan katoa, se on syvällä tiedostamattomana. Sitä ei täysin halua edes käsitellä, se unohtuu mutta on läsnä siinä mitä olemme. Katkeruutta ei kannata potea, ne pitää valuttaa kyynelinä pois jo aikaisessa vaiheessa jos sellaiseen on tarvetta. Kyyneleistä kyynisyyteen? Noin voi käydä mutta elämä voi myös yllättää.

        AV


      • Anonyymi
        JasuM kirjoitti:

        Nortriptyliini menee jaksottain fibromyalgiaan. Nostaa kipukynnystä ja takaa unen. Orphenadriini taas auttaa buranan kanssa kaularankakipuihin, lähinnä lihaksiin aivan kuten sirdaludikin tekee.

        Panacodia olen ottanut migreeniin, mutta enää en voi kun tulee ylävatsakipua lääkkeestä. Imigran on täsmälääke ja sitten pahoinvointilääkettä että pysyy ryynit sisällä. Gabapetiini taas oli hermokipuun toimivin. Tramadol auttoi selkäkipuun, välilevytyrän kanssa. Muutoin en tykkää kyseisestä lääkkeestä, en myöskään Panacodeista koska niistä tulee känninen olo, jota inhoan.

        Aika kovat on lääkkeet sinulla. Elämää kivun kanssa ei osaa ymmärtää, jos ei ole itse kokenut samaa. Halaus ja stempit!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aika kovat on lääkkeet sinulla. Elämää kivun kanssa ei osaa ymmärtää, jos ei ole itse kokenut samaa. Halaus ja stempit!

        Ne on ollu vuosia nuo myrkyt hätävarana. 1996 diagnosoitiin fibro ekan kerran. Silloin se oli vähän mikälie vika. 2005 sitten toisen kerran, kun olin nukkunut puolella silmällä jo useamman vuoden ja ihan romussa kunnossa.

        Kiitos. 🤗


      • Anonyymi
        JasuM kirjoitti:

        Säähän meinaat pistää ranttaliksi sitten! :D

        Eipä kyllä kerro joo. Se on taivahan tosi. Vaan eiköhän tuo ookkin enempi pikaruokalista, missä sukkelat syö ja hitaat empii. :"P

        En oikeesti tiedä, mun jutut Tinderistä on täysin kuulopuheiden ja mutuilun varassa.

        Joo, aika patologinen valehtelija saa olla, jos pitkään pystyy vedättämään. Ja jotenkin jo epäterve muutenkin, joka valheen päälle mitää yrittä rakennella. Huonostihan se päättyy.

        Vartutko kesää? :)

        Sitten jos olis koronakin enää kesy kesäflunssa vaan. ;D

        Kysyt odotanko kesää? En aio suunnitella, elän sen mukaan miltä tuntuu. Eikä vuoden ajalla ole väliä kun se kolahtaa.

        Olen vähän sitä mieltä, että Tinder ei toimi. Minäkään en ole edes käynyt katsomassa itse. Joku vuosi sitten yksi ystävä olis siellä, ja olen sen takia kuullut ”parhaat palat”.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kysyt odotanko kesää? En aio suunnitella, elän sen mukaan miltä tuntuu. Eikä vuoden ajalla ole väliä kun se kolahtaa.

        Olen vähän sitä mieltä, että Tinder ei toimi. Minäkään en ole edes käynyt katsomassa itse. Joku vuosi sitten yksi ystävä olis siellä, ja olen sen takia kuullut ”parhaat palat”.

        Niinhän se viisainta onkin.

        Okei, joo ihan hirveesti en ole kehuja kuullut Tinderistä. Mutta voi tietysti olla, että menestyksen ääni tai sitten se on vaan kähynen mesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen kanssasi täysin samaa mieltä.
        Elämä on vielä aaltoliikettä jossa se tulisin ja polttavin molemmin puolinen rakkaus voi päätyä jonkinlaiseen myrkytystilaan. Luulen silti ettei sellainen rakkaus koskaan katoa, se on syvällä tiedostamattomana. Sitä ei täysin halua edes käsitellä, se unohtuu mutta on läsnä siinä mitä olemme. Katkeruutta ei kannata potea, ne pitää valuttaa kyynelinä pois jo aikaisessa vaiheessa jos sellaiseen on tarvetta. Kyyneleistä kyynisyyteen? Noin voi käydä mutta elämä voi myös yllättää.

        AV

        Kyynisyys ei ole hyvä vaihtoehto. Sillä vain pilaa oman ja läheisten arjen.
        MItse ajattelen, ettei parisuhteen loppuminen ole maailmanloppu, ei kukaan mene yhteen erotakseen 10-15 päästä ja aina se on iso pettymys, mutta ei tapahtuneeseen voi jälkikäteen vaikuttaa.

        Elämä monesti yllättää. Sen on nähnyt omassa elämässä ja monen ystävän elämässä. Pitänee pistää kännykkä pois, nukahdin äskön sekunniksi kesken kirjoittamisen.


    • Anonyymi

      Entäs palautuuko sinkuksi, jos jatkaa palstailua?

      -keinovaginamies-

      • Anonyymi

        Sinkkupalstaa voi inhota jo sen pelkästä nimestä. Ei se silti muuta parisuhteessa olevaksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinkkupalstaa voi inhota jo sen pelkästä nimestä. Ei se silti muuta parisuhteessa olevaksi

        Meinasin vaan, ettei voi mennä parisuhdepalstalle pätemään


    • Anonyymi

      En näe mitään tarvetta sinkkuuteni loppumiselle. Miksi sen pitäisi loppua?

    • Anonyymi

      Naisista tulee mummoja ja ne kutoo sukkia ajankuluksi.

      • Anonyymi

        Ukkelit samalla veistelee pajupillejä lapsenlapsille. Iltapäivällä polkaistaan pappatunturi käyntiin ja käydään yhdellä. Mummot sillä aikaa paistaa lettuja, sekä tarjoavat sen omatekoisen mansikka/vadelmahillon kanssa.


      • Anonyymi

        Mulle on aina opetettu, että sukat neulotaan eikä kudota.
        Hyvä harraste. Muistakaa käyttää vahvaa mutta silti lämmintä lankaa. Suosittelen 7:ää veljestä.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        😂 on toki!

        tolle on neulottu vielä pitkä kieli jota se näyttää, se ei näy vaan tossa kuvassa


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mulle on aina opetettu, että sukat neulotaan eikä kudota.
        Hyvä harraste. Muistakaa käyttää vahvaa mutta silti lämmintä lankaa. Suosittelen 7:ää veljestä.

        -keinovaginamies-

        Kun on geenejä itä- ja länsi-Suomesta, ymmärtää molemmat sanat. 😂


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mulle on aina opetettu, että sukat neulotaan eikä kudota.
        Hyvä harraste. Muistakaa käyttää vahvaa mutta silti lämmintä lankaa. Suosittelen 7:ää veljestä.

        -keinovaginamies-

        Neuloin alkusyssystä pujottelijalle villasukat extrasoft langasta. Ihanan pehmeät... tosin kuluivat puhki parissa kuukaudessa.


    • Anonyymi

      Sinkkuus voi loppua kun kaikki naiset on valtakunnassa jo naitu, ja haluaisi sitten jo vakintua.

      • Anonyymi

        Vain kaipuu ... kosketuksen niin kuin tuntea saa . Käsi käy ,yhteen hipaisten sormia ,antaen hienoisen lupauksen syvemmästä .Kuinka sydäntäni riipaiseekaan tuo naisen kosketus ja kaipuu .
        Kaipuu hellyydestä jonka miehen sydän on kovettanut ,halujensa saattamana jotta hän ei enää koskaan polttaisi sydäntään kuten on tehnyt . ...

        Tuo polte hellittämätön palavana rakkauden ei anna kaipuulle sijaa ,sen muistoissa elää ,selkä paljas kaarineen joka polttelee sijaa mielessä kaipuuta karhentaen ..josko sydän tuo palanut kaiken kokenut voisi joskus armahduksen suoda ja onnen suoda kulkijalle onnen luojan.


    • Anonyymi

      Sinkut palstahan on sinkut palsta eli eihän tämän palstan sinkut halua suhdetta, ne haluaa olla sinkkuja. On muuten jännä juttu kuinka joillakin (esim. sinkuilla) on kauhee tarve korostaa kuinka tyytyväisiä he ovat sinkkuuteen, vaikkeivät olisikaan. En ymmärrä mitä häpeää olisi sanoa, että jonkun kaksin olis kivempaa tai vastaavasti suhteessa olevan myöntää, että tässä suhteessa ei oo kiva olla.

    • Anonyymi

      Tuota asiaa monet 20-vuotiiaat ihmettelevät että kun älykkyyteni ja terävyys putosi, vanhuus, kuolema ja Alxzheimer odottaa jo oven takana.

      Ylihuomenna olet jo varaton ja työkyvytön.

    • Anonyymi

      Mun sinkkuus ei häviä täältä lähtemällä.

    • Anonyymi

      Itse näen hauskoja nuoria naisia monestikin, joihin olisi helppoa tutustuakin ja jutua mutta kun pitää olla neitsyt ja varakas MILF ;D

      • Neitsyt MILF? Neitsyt Maria kiikarissa kenties? 😂Äiti ja neitsyt on aika harvinainen yhdistelmä, toki adoption tai sijaisvanhemmuuden kautta sekin on erikoistapauksissa mahdollista.

        Miksi varakas?

        Jos tiputat kriteerejä ja vanhat neitsyet kelpaa, niitä löytyy hartaasti katolilaisissa yli 35v naisissa. En tiedä löytyykö Suomessa, mutta ainakin Espanjassa. Joudut kieltämään pikku kyliä, kääntymään katolilaiseksi ja käymään jumalan palveluksissa. Siis koronan jälkeen pientä kesäloma puuhaa… Helpolla et silti pääse, koska todennäköisesti vaatimuslista on kova.


    • Anonyymi

      jotenkin itseäni ihastuttaa araustyttöjen arvaukset ja kun tiedän mitä luusereit5a jotain f-securen pellet ovat kun itse NATO-juttuja..

      Itse ajattelisin ovat aika hassuja ja mukavia jotkut ystäväliset ja hassut tytöt ;DF

    • Anonyymi

      Tyhmmä varaton auton kuljettaja heh... jos tosijalaan nin tet töitä armeijalle.

      ;Minua aan ärsyttää tuo F-Serirem äöö'Hemlla jyuppönen, Commorese-luuser äijä- pelle.

    • Anonyymi

      itse kun rakentelen elektonikan, digitaalitekniikan juttaja;L eräässä purkesa, juuri truollaisia tarvitsinkin high current nand.-vgates

    • Anonyymi

      hirviä summia joku ATT..ulivoimainen johtaja vafallisuudessaan, oljyyhtipt xitten ja fasevook melkoinen luuseri.

      AtYT.. hirvittävä vaallisuus miljoonia keftaa toisia miljoonia ;D
      ¨

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      allopitaq rt3sti mitajaan nopeusiah, hino tuo ATT<jutu>

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      C>A . harmnittelevat koska ei ole ikinä zsekizä... ze on ze ; jos olet joskus ollut avioliitossa jonkin naizen k<anzz... zekzi loppui ziihsen.

    • Anonyymi

      Kyllä te haluatte kumppanin mutta ette vaan kelpaa kenellekkään.

    • Anonyymi

      Mutta ei se haittaa.

    • Anonyymi

      Sinkkuus loppuu vain viinaa juomalla baareissa. Baarissa tapaatte naisia ja silloin sinkkuus loppuu niin ne on aina parisuhteet alkaneet.

      T viinamies

    • Ei haittaa :P
      Ei oo jaksanut yrittää.
      Sinkkuus loppuu jos loppuu.

    • Anonyymi

      Mitä itse teet? Kyttäät mitä muut tekee ja olet huolissaan toisten elämästä?

      Mä oon sinkku, mutta seurustelen... Ja käyn täällä ihan muusta syystä, kuin sinkkuudesta marmattamassa. Jos se on sinulle itsellesi jotenkin ongelma, niin ei se sitä tarkoita, että se kaikille olisi.

      Voi olla, etten kohta voi itseäni enää sinkkuna pitää, mutta mitä sitten?

    • Anonyymi

      Miksi se pitäis ees lopettaa?

    • Ei se nyt noin yksi yhteen mene kun mieskin on rinnalla.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      124
      6399
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      160
      4082
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3355
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      487
      2883
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      280
      1889
    6. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      34
      1576
    7. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      87
      1436
    8. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      174
      1379
    9. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      15
      1366
    10. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      14
      1363
    Aihe