Aspergerko?

Kyllä kannattaa alkaa syödä porkkanaa kerran viikossa.

Vie neuropsykiatrille.

Minä olen samanlaisessa tilanteessa lapseni ensi viikolla 17-vuotiaan kanssa.
Täysin kympin koululainen, mutta ei ole paljon itkeskellyt vaikka ihmisiä on kuollut kuten hänen toinen paras ystävä. Lukio alkoi eri koulussa elokuussa ja alkoi viiltely. Itse en edes ollut huomanut, mutta poikaystävänsä puhui minulle siitä. Oli ja on huolissaan. Yritin keskustella, mutta hän ei halua. Loppui kunnes tänä aamuna suostui näyttämään jälkiä ja keskustelemaan. Epäilin ja epäilykseni kävi toteen. On ollut erittäin agressiivinen paiskoo ovia ja saattaa huutaa jostain ihan mitättömästä asiasta. Ensin epäilin huumeita, mutta ovat vannoneet, etteivät ole käyttäneet. Olen kauhuissani meillä ei ole ollut minusta ennen ongelmia ja yritin nätisti kysellä. Tiedän, että on joku asia mistä ei halua puhua millään. Ilmoitin hänelle, että nyt haen apua, mutta hän ei halua. Ei millään kuitenkin otan yhteyttä Mll.n lastensuojeluliiton vanhempien chatin kautta sieltä varmasti neuvovat.

Ite oon diagnosoitu asperger (tyttö) ja tutulta kuulostaa...
Paitsi toi itkemispuoli. Ite oon ollut aina kunnon yliempaattinen itkupilli ja ottanut läheisten vastoinkäymiset todella raskaasti.
Ja toi arvosanapuoli. Tiiän, että monet aspergerit pärjää tosi hyvin koulussa, mutta ite oon "vain" 8:n oppilas (oon lukiossa). Keskiarvo vois olla parempi, jos olisin vähemmän ADHD-mainen ja jos en olisi niin tomppeli vieraissa kielissä. Suomen kieli sen sijaan on ollut aina hyvällä tasolla. Lukiossa äikännumeroni on 10. Ja sitten se matikka. Luen pitkää matikkaa ja pärjään siinä hyvin.
Muita aspergereille tyypillisiä piirteitä on vaikka aistiyliherkkyydet. Itse onnistuin skippaamaan yläkoulussa eläinten ruumiinavaukset, kun opettaja ei kestänyt nähdä minua niin pahoinvoivana sen ensimmäisen aikana. Mulla on myös ollut "siitepölyallergia" joka on saattanut johtua liian voimakkaista hajuista. Lisäksi saan helposti päänsärkyjä huonoista tietokoneiden näytöistä, jonka takia yritän käydä lukiota omalla Macillä sen sijaan, että käyttäisin koulusta saatua.
Ja sit ylikuormittuminen. Myös mun iskä on diagnosoitu ja me molemmat ylikuormitutaan tosi helposti. Jos vaikka meidän perhe on ollut viettämässä hauskaa päivää, niin heti kun palataan kotiin, kaikki lukkiutuvat omiin oloihinsa.
Voimakkaat kiinnostumisen kohteet ja heikot sosiaaliset taidot kaikki varmaan tietääkin. Itellä friikkeydestä kertoo mm. kun lainasin 700 sivuisen kirjan "Koirien rakenne: laaja oppimäärä", jolloin mun äidin mielestä meni överiks. Heikoista sosiaalisista taidoista sanoisin, ettei johdu yrittämisen puutteesta tai heikoista kielellisistä lahjoista. Omalla kohdallani heikoin kohta on ilmeiden ja kehonkielen lukeminen, joissa olen huono jopa asperger-mittakaavalla (on testattu, olen harvinaisen huono noissa).

Sen sijaan tää introverttiys on eri juttu. Monet aspergerit on varmaan myös introverttejä, mutta se ei oo tae mistään. Muakin on pitkään luultu introvertiksi, koska oon ollut kiusattu, yksinäinen ja vältellyt oman ikäisiä. Nyt lukiossa mulla on paljon kavereita ja olen erittäin ulospäinsuuntautunut. Myös mun isä on tommoinen ulospäinsuuntautunut ja puhelias.

Toivottavasti auttoi :)