Tuli mieleen vanha muisto. Olin uskontieni alkuaikoina käymässä kaavilla helluntiaseurakunnan tilaisuudessa. Taisi olla vuotta 2013. Siellä oli vierailemassa eräs ulkolainen julistaja.
Loppupuolella oli kättenpäälle panemista ja rukoilua- Kovasti tuo yritti saada porukkaa kaatumaan. Minä humpsahdin nurin kun ajattelin että niin pitää varmaan toimia. Heittäydyin pitkäkseni ja siitäkös se ilo alkoi. Sen jälkeen lakosi porukkaa solkenaan ja homma alkoi mennä ihan yli.
Ihmiset meni ihan sekaisin.
Siitä meni pari päivää kun sama puhuja oli kuopion eelimillä nuorten illassa. Olin siellä paikalla ja sama juttu loppupuolella. Tehtiin rukousjono, jossa tämä mies yritti kovasti saada "hengen liikkeeseen". Porukkaa meni rukoiltavaksi ja kukaan ei kaatunut. Näki minut istumassa niin kutsui minut luokseen ja mietin siinä kävellessäni että taas mennään.
Jotain se rukoili ja taas heittäydyin pitkäkseni ja siitäkös sitä vasta ilo alkoi. Kaikki ryntäsi rukoiltavaksi ja sen jälkeen taas porukka lakosi pitkin pituuttaan
Kyseessä ei ollut jumalan henki vain pelkkä toiminnassa oleva psykologia. Kun yksi kaatuu ja ihmiset odottavat samaa niin he kaatuvat kuin itsestään
Myöhemmin erosin helluntailaisten lahkosta
Loppupuolella oli kättenpäälle panemista ja rukoilua- Kovasti tuo yritti saada porukkaa kaatumaan. Minä humpsahdin nurin kun ajattelin että niin pitää varmaan toimia. Heittäydyin pitkäkseni ja siitäkös se ilo alkoi. Sen jälkeen lakosi porukkaa solkenaan ja homma alkoi mennä ihan yli.
Ihmiset meni ihan sekaisin.
Siitä meni pari päivää kun sama puhuja oli kuopion eelimillä nuorten illassa. Olin siellä paikalla ja sama juttu loppupuolella. Tehtiin rukousjono, jossa tämä mies yritti kovasti saada "hengen liikkeeseen". Porukkaa meni rukoiltavaksi ja kukaan ei kaatunut. Näki minut istumassa niin kutsui minut luokseen ja mietin siinä kävellessäni että taas mennään.
Jotain se rukoili ja taas heittäydyin pitkäkseni ja siitäkös sitä vasta ilo alkoi. Kaikki ryntäsi rukoiltavaksi ja sen jälkeen taas porukka lakosi pitkin pituuttaan
Kyseessä ei ollut jumalan henki vain pelkkä toiminnassa oleva psykologia. Kun yksi kaatuu ja ihmiset odottavat samaa niin he kaatuvat kuin itsestään
Myöhemmin erosin helluntailaisten lahkosta
Vastaukset 8
Vanhimmat
oikein teit, että erosit ja lähdit eksyttävästä lahkosta. Onnittelut sinulle:)
VIELÄ VANHEMPI MUISTO KAATUMATTOMUUDESTA
Aloituksen inspiroimana palaan mielessäni Turun Vapaakirkkoon ja noin vuoteen 1979 tai 1980, jolloin olin oman ’hengellisen polkuni’ alkuvaiheessa. Keijo Lindeman oli julistamassa ja kokouksen lopulla hän rukoili apua tarvitsevien puolesta. Keijo kohotti kädet hyvin korkealle, eikä koskenut rukoilltaviinsa. Useimmat rukoiltavat kuitenkin kaatuivat. Olin ollut jo aiemmin esim. Niilo Yli-Vainion kokouksissa ja sen aikaisten uskon ystävieni (parinkymmenen vuoden molemmin puolen) kanssa keskustellut juuri tästä, että onko massasuggestiolla, hypnoosilla, ’kosketustekniikalla’ tai vastaavalla vaikutusta siihen, että rukoiltava(t) kaatuu. Juuri tämä, että havaitsin Keijon selvästi rukoilevan niin, ettei hän kosketa rukoiltavaa, sai minut rohkaistumaan menevän hänen rukoiltavakseen. Rukousaiheenani taisi olla esirukous lähiomaisteni pelastumisen puolesta. Keijo kohteliaasti ja reippasti rukoilikin aiheeni puolesta. Muistaakseni itse painoin pääni alaspäin ja suljin silmäni ja yhdyin rukoukseen. En tuntenut mitään, enkä kaatunut ja palasin omalle paikalleni. Keijon kunniaksi on sanottava, ettei hän mitenkään koskenut minuun, eikä käyttänyt mitään ’trikkiä’, joilla olisi yrittänyt kaataa minut.
Taitaa todella olla niin, että suuri osa (varsinkin) helluntaiuskovista, ovat sielunluonteeltaan hyvin herkkiä ja taipuvaisia voimakkaaseen eläytymiseen, ja sen johdosta he helposti näissä rukousjonoissa kaatuvatkin. Itse en ole tätä tyyppiä, enkä ole koskaan kaatunut hengellisissä kokouksissa. Tunnen monia uskon sisaruksiani, jotka voivat todistaa samaa. Nyt olen jo niin kaukana (alhaalla) hengellisellä polullani, etten moniin vuosiin (koskee aikoja ennen COVID-19 pandemiaa) ole pyytänyt itselleni esirukousta, enkä siis mennyt rukousjonoon. Ei sen takia, että pelkäisin esirukoilijan ’psykologista manipulaatiota’, vaan sen takia, että luotan täysin siihen, että Jumala kaikkitietävänä kuulee rukoukseni (huokaukseni) ja antaa elämääni johdatusta (salaten itsensä). Muutoin pyrin elämään ihmisiksi (vaikka puutteellisena ja syntisenä pysyn tällä puolella loppuun asti) ja auttamaan läheisiäni kohtuullisesti sekä, kun Covid-19/Omikron pandemia taas hellittää, osallistumaan seurakuntani toimintaan.
Kiitos, hieno muisto.
Kaatojonoilla ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.
Älä anna kaataa itseäsi lahkosaatanan edessä.
Jeesus ei siihen suostunut, vaikka Saatana pyysi häntä kumartumaan ja kaatumaan rähmälleen saadakseen Saatanalta siunauksia ja armolahjoja.
13 Sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi.
14 Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.
15 Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.
Luuk. 4:6 ja sanoi hänelle: "Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon.
Syntiinlankeemuksessa Saatana sai kaikki ihmiset ja maan piirin haltuunsa.
7 Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun."
Ps. 147:6
Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.