Armeija olisi ollut ihan hyvä paikka jäädä mikäli se olisi asiallinen paikka ilman simputusta, turhaa juoksutusta, että aamuisin olisi voinut tarpeensa hoitaa rauhassa ja hygienian ylipäänsä...olisi ollut tarpeellista koulutusta aseista, tehokkaasta taistelemisesta, itsepuolustuksesta jne. mutta ei pelkkää pragmaattista paskaa ja turhaa hosumista sekä paskan jauhamista, jossa ei unohdettu kuinka helvetin tärkeää on pedata millin tarkkaan...joo ei vittu, mieluummin vaikka pari kk tehokasta taisteluopetusta ja simulaatioita ym. harjoituksia jne. kunnioituksen ansaitsevilta käskijöiltä, eikä miltään vitun pikkunatsilta, jolla on kusi noussut perustelematta päähän...
Mietteitä
Sivari
5359
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen samaa mieltä. Itse olin armeijassa muutaman kuukauden ennen sivariin vaihtoa. Menin armeijaan hyvillä mielin ja olisin voinut jäädä vaikka vuodeksi. Sitten huomasin, että siinä touhussa ei ole järjen hiventä, eikä muutosta tule ennenkuin riittävän moni uskaltaa kääntää armeijalle selkänsä. Moni niistä(tunnen useita), jotka puolen vuoden kunnia-armeijan käytyään haukkuvat sivareita ja fiilistelevät armeijan miehisyyttä ja hienoutta, olivat armeija-aikanaan täysin valmiita siirtymään sivariin, jos vain olisivat uskaltaneet. Ympäristön paine on joillekin liian kova.
Armeijakoulutuksen tasoa ja järkevyyttä sekä mahdollisia uudistuksia pitäisi asettaa pohtimaan työryhmä, joka on itse menossa armeijaan, tai on parhaillaan siellä.
Kannatan asevelvollisuuteen perustuvan armeijan säilyttämistä (kuten myös mahdollisuutta siviilipalvelukseen), mutta nykyinen koulutus on taistelukoulutuksen irvikuva. Jokainen joka osaa ajatella omilla aivoillaan tajuaa, millaista resurssien tuhlausta on viilata päiväpeitettä suoraan (tai tehdä jotain yhtä järkevää) vähintään kuusi kuukautta.
Kouluttajat vittuilevat päin naamaa. Kuka oikeasti tasapainoinen ihminen käyttäytyy niin. Mikä idea siinä on? Ei kuri ole sama asia kuin paskan haistattaminen. En minä ainakaan sotatilanteessa sellaisen järjestelmän piikkiin haluaisi laittaa itseäni likoon, jossa johtajat polkevat alaisiaan.
Missä on ryhmähenki, joukkuehenki?
Ottaisin mielelläni vastaan vaikka parin kuukauden armeijakoulutuksen, jossa vallitsisi joukkuehenki, johtajat ansaitsisivat määräysvaltansa kurilla ja oikeudenmukaisuudella, ja missä koulutuksen pääpaino olisi taistelussa.
Pari kuukautta motivaatiota herättävää armeijapalvelusta olisi varmasti paljon tehokkaampaa, kuin vähintään puoli vuotta paskan jauhantaa. Asiat unohtuvat, oli palvelus sitten 2kk tai vuoden. Sitä varten on kerausharjoitukset. Keskityttäisiin oleelliseen ja jätettäisiin leikit lapsille.
Itse palvelin 362 ja huomasin, että asepalvelus on tasan niin vaikea kuin siitä itse tekee. Jos joka asiassa asettuu vastaan, niin väkisinkin koko hommasta jää *** maku suuhun.
Kunnioitan sivariksi menneiden päätöstä, mutta samalla kummaksun heistä niitä jotka suureen ääneen haukkuvat asepalvelusta paskaksi. "simputusta, punkan petaamista". Ovatko he olleetkaan armeijassa kahta viikkoa kauempaa?
Armeijan alussa opetetaan juuri näillä pinkan teolla ja muulla PERUS hommalla porukka tekemään homma yhdessä jnejne. Vasta kun joukkue tai muu vastaava on saatu toimimaan porukalla, voidaan sille alkaa opettamaan taistelua ym. Kukaan ei voita taistelua yksin.
Minusta armeija-on-paska-paikka ei riitä syyksi sivariin muuttamiseen. No eri asia jos paikalliset johtajat ovat simputtajia, mutta sehän pitää tuoda esimiesten tietoon jotta asialle voitaisiin jotain tehdä!
Hajosin pakkaseen muutamalla leirillä. Mutta jäljestäpäin kaikista peemäisimmät leirit naurattaa eniten.
Ja vielä lopuksi, siviilipalveluksen pituutta ei saisi lyhentää. Omasta mielestäni se saisi pysyä saman pituisena, mutta sinne pääsemistä pitäisi tiukentaa etteivät kaiken maailman löysäilijät sinne pääsisi. Ihan eri asia sitten heidän osalta jotka uskonnollisen vakaumuksen tai ruumiinvamman takia sinne tahtovat.
Vai että oli oikein ikävää olla armeijassa käskettävänä? Onhan sielläkin tietty ärsyttäviä ihmisiä aliupseereina ja kantahenkilökunnastakin löytyy varmasti lähes joka varuskunnasta niitä "vähemmän" miellyttäviä tyyppejä.
Silti en missään tapauksessa arvosta enkä kunnioita ketään armeijan keskeyttänyttä, ellei tietty keskeytys johdu terveydellisistä tai uskonnollisista syistä. Siviilipalvelus täytyisi muuttaa huomattavasti pidemmäksi näille vellihousuille ja ehdot paljon vaikeammaksi. Syyksi "kun ei ole kiva olla käskettävänä ja ei pääse nettiinkään koko yöksi" ei ihan pitäisi riittää.
Olet oikeassa, armeija kestää vähimmillään 6 kuukautta, mutta siitä vain murto-osa on asiaa. ei niitä helvettin pinkkoja sotatilanteessakaan tehdä ja niin meillekkin tolkutettiin, että mitään turhaa meillä ei teetetä. sitten kun peruskoulutuskausi on takana en sielä ole edes mitään tekemistä. mitä hyötyä olla sielä tekemättä mitään 24 tuntia? kysyn vaan? voisi olla paikalla armeijan lyhentäminen ja ehkä myös sivarin lyhentäminen. Mutta ne perkeleen asennevammaiset sivariinmenijät sais laittaa suoraan linnaan
Siviilipalvelukseen voi päästä uskonnollisten tai eettisten syiden vuoksi. Kumpi syy Sinulla oli (tai tuli kesken palveluksen)?
Et ole tainnut sisäistää kuria missään muodossa. Mitä siitä tulisi, jos kaikki tekisivät juuri niinkuin huvittaa, ei niinkuin on käsketty? Esim. tuo petaaminen on yksi pieni osoitus siitä, että se täytyy tehdä ohjeen mukaan, ei siinä mitään muuta ole. Näemmä ressukat ei siihenkään pysty.