Kovinkaan moni ei ole kiinnittänyt huomiota asiaan. Tosi vanhoissa seuravalokuvissa näkyy vain vanhoja huivipäisiä mummoja ja pappoja puvut päällä. Lestadiolaisen alkuherätyksen jälkeen on tullut ensimmäiset eriseurat, iso-esikoisuus ja pikkuesikoisuus erkaantuivat tai liike hajosi, miten vaan. Sen jälkeen liike taantui ja tuli suvantovaihe. Sitten yks kaks vanhoillslestadiolaisuus alkoi kasvaa ja otti eron kannattajamäärissään noihin muihin liikkeisiin. Vanhoillislestadiolaisuus oli kuulemma kaikkein pienin herätysliikkeistä. Ajallisesti ekspansio osuu pappiseriseuraan ja hoitokokousvuosiin. Mistä nämä hedelmällisessä iässä olevat naiset ja miehet tulivat? Oliko se viimeinen tuulahdus ennenkuin ovet katua vasten suljettiin, niin sanotusti. Eli oliko sotien jälkeen herätyksiä, josta ihmisiä siirtyi tähän 'aljettuun uskoon'. Onko vanhoillislestadiolaisuutta tutkittu tässä mielessä sosiologian keinoin? Turussua Artukaisten kentällä 1975 järjestetyt suviseurat keräsivät vain 35 tuhatta sanankuulijaa. SRK-Vanhoillislestadiolaisuus ei vielä ollut alkanut kasvaa kunnolla sisältäpäin.
Mitä oli ennen hoitokokouksia, miten liike kasvoi?
9
<50
Vastaukset
- Anonyymi
""Turussua Artukaisten kentällä 1975 järjestetyt suviseurat keräsivät vain 35 tuhatta sanankuulijaa. SRK-Vanhoillislestadiolaisuus ei vielä ollut alkanut kasvaa kunnolla sisältäpäin.""
Tämä johtuu varmaan siitä, että 70-luvulla ei vielä paljon liikuttu ja ne suuret vl-suvut oli siellä Pohjois-Pohjanmaalla. Ei ne tulleet Turkuun seurohin.- Anonyymi
Kyllä, on yksi mahdollinen selitys. Pitäisi saada tiedot Sievin suviseuroista 1976 ja Pudasjärveltä 1972. Selittämäni hypoteesi on mielestäni mahdollinen. Vanhoillislestadiolaisuus lakkasi olemasta herätysliike 1960-1970 luvuilla siinä mielessä, että ulkopuolelta liittyi mukaan enää ani harva.
- Anonyymi
Tosin tuolloin oli niin sanottuja Suviseurajunia ja Turkuunhan on Rautatie. Junat kulkivat vielä sellaisilla rautieosuuksilla, jotka nyttemmin on lakkautettu.
- Anonyymi
Pro Gradu Lampinen, Erkki Olavi Ilmari:
"Tutkimuksen tarkoitus oli analysoida vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suviseuroissa pidettyjä radiosaarnoja. Tutkimus kiinnittyi kahteen tutkimukselliseen pääkohtaan saarnojen sisältöön ja retoriikkaan. Tutkimustehtävänä oli tutkia miten puhujat argumentoivat puheitaan sekä millaisia teemoja ja retorisia tehokeinoja he käyttivät radiosaarnoissa, jotka Yleisradio lähetti suviseuroista vuosina 1959–1961. Ajankohta valikoitui sen mielenkiintoisten historiallisten tapahtumien vuoksi. Vanhoillislestadiolainen herätysliike kamppaili opillisissa ristiriidoissa, jotka johtivat hajaannukseen vuonna 1961. Suomalainen yhteiskunta eli murroksessa, joka näkyi vahvana muuttoliikkeenä maalta kaupunkiin. Samoihin aikoihin syntyi opiskelijoiden ja vasemmiston keskuudessa radikalismiin pyrkivää liikehdintää. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella vaikuttivatko nämä tapahtumat saarnojen sisältöön.
Tutkimuksen aineistona käytettiin kuutta Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry:n arkiston vuosikokouspöytäkirjoista kopioitua saarnaa. Saarnojen sisällön tutkimus tehtiin argumenttianalyysin menetelmällä ja retoriikkaa tutkittiin retorisen analyysin keinoin. Metodit perustuivat pääsääntöisesti Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttilan ja Chalm Perelmanin kirjallisuuteen. Muita viitekehyksiä olivat Heikki-Tapio Niemisen, Voitto Huotarin, Markku Heikkilän, Martin Lönnebon sekä Jukka-Pekka Puron tutkimukset. Tutkimuksen kulku eteni
siten, että ensin kysymyksenasettelulla määriteltiin pääargumentti ja siitä johdettuna pääteema sekä sivuteemat, joita peilattiin Raamatun tekstiin. Määrittelyä auttoi aiheen esiintymistiheys saarnassa, mutta lopullinen valinta argumenteista ja teemoista perustui tutkijan näkemykseen. Radiosaarna tutkimuskohteena oli mielenkiintoinen sen retorisen tilanteen monimuotoisuuden
johdosta. Suviseuroissa paikalla olevien ihmisten lisäksi kuulijakunnan muodostivat radion kuuntelijat, joista suurimman osan oletettavasti muodostivat liikkeen ulkopuoliset. Saarna täytyi kohdistaa sekä ulkopuolisille, että sisäryhmälle. Puheen lajit muodostuivat tämän johdosta parannussaarnoiksi, että opetus-ja lohdutuspuheiksi. Saarnojen retorisista tehokeinoista painottuivat Kaanaan kieli, kielikuvat, kysymykset, antiteesit. Toistojen painopiste kohdistui erityisesti synninpäästön julistukseen. Retorisen kokonaisuuden
tarkastelu tiivisti tutkimustuloksen saarnojen sisällön osalta niin, että esiin nousi niiden merkittävin funktio, joka oli: Saarnata parannusta ja julistaa evankeliumia, sekä liikkeen ulkopuolisille, että sisäryhmälle. Tässä näkymässä aikaan liittyvät historialliset tapahtumat jäivät vain joihinkin yksittäisiin mainintoihin. Saarnat välittyivät retorisesti rikkaina kuulijoilleen. Jatkotutkimusaiheina merkittävintä olisi tutkia muutosta vanhoillislestadiolaisessa saarnassa. "
Linkki:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/169826/LampinenErkkiProGradu.pdf?sequence=2- Anonyymi
Gradua tarvitsee lukea sivulle 8-9 asti, gradun tekijä toteaa, että 50-luvulla lasten ja nuorten määrä kasvoi ja vuosikokousseurojen kävijämäärä oli jo noin 10000. 1960 ja 1970 luvulla suviseurojen kävimäärä kasvoi voimakkaasti saavuttaen noin 40000 osallistujan määrän. 1960 ja 1970 luvulle osui pappiseriseura ja henkien taistelu ja vanhoillislestadiolaisuuden muodostuminen fundamentalistikristilliseksi liikkeeksi.
- Anonyymi
Kyllä ainakin juuri hoitokokoukset ja luodut tiukat säännöt vaikuttivat väkimäärään. Ennen seuroissa kävi pääasiassa vanhempi väki. Se oli vain sellainen kulttuuri. Hoitokokouksissa puututtiin siihen, että miksi jälkikasvu ei käynyt seuroissa. Vanhempien oli pakko pakottaa lapsensa seuroihin. Ehkäisykielto liittyi samaan.
- Anonyymi
Miten muuten Palola selittää vanhoillislestadiolaisuuden laajenemisen 60 - 70 luvuilla? 80-luvun loppupuolelta tähän päivään asti kannattajamäärä on pysynyt suunnilleen samana. Itselle oli yllätys, että Porin Suviseurat 2017 keräsi peräti 87 tuhatta kuulijaa, ollen luultavasti kaikkien aikojen suurin tapahtuma. Luulin, että Oulunsalo 1982 olisi ollut se suurin. Olin itse paikalla sekä Oulunsalossa, että Porissa. Tunnelma Porissa oli kyllä erilainen kuin muistikuvat sieltä 80-luvulta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten muuten Palola selittää vanhoillislestadiolaisuuden laajenemisen 60 - 70 luvuilla? 80-luvun loppupuolelta tähän päivään asti kannattajamäärä on pysynyt suunnilleen samana. Itselle oli yllätys, että Porin Suviseurat 2017 keräsi peräti 87 tuhatta kuulijaa, ollen luultavasti kaikkien aikojen suurin tapahtuma. Luulin, että Oulunsalo 1982 olisi ollut se suurin. Olin itse paikalla sekä Oulunsalossa, että Porissa. Tunnelma Porissa oli kyllä erilainen kuin muistikuvat sieltä 80-luvulta.
Porissa oli poikkeuksellisen paljon ulkopuolisia. Tosi moni porilainen oli tullut tutustumaan suviseuroihin, sillä olihan se Kirjurinluodossa, jonne on näppärä kävelymatka Porin keskustasta. Porissa oli myös todella paljon juuri uskonsa menettäneitä perheitä, jotka vanhasta tottumuksesta halusi tulla suviseuroihin. Toki näitä perheitä on ollut myöhemmissäkin suviseuroissa. Nähtäväksi jää, palajaako suviseurojen osallistumismäärät enää korona-pandemiaa edeltäville ajoille. Ainakin välillä kun seuroja sai pitää, ei väkeä tahtonut tulla edes sen vertaa, mitä rajoitukset antoivat myöten. Aiemminhan ainakin meidän siioni pullisteli seiniään myöten väkeä niin, ettei kaikille riittänyt edes istumapaikkaa. Koronarajoitusten voimassaollessa joka toinen paikka oli poistettu käytöstä, mutta silti tilaa jäi yllin kyllin. Välillä oli myös koronapassikokeilu, jolloin vasta seuroissakävijöiden määrä vasta romahtikin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Porissa oli poikkeuksellisen paljon ulkopuolisia. Tosi moni porilainen oli tullut tutustumaan suviseuroihin, sillä olihan se Kirjurinluodossa, jonne on näppärä kävelymatka Porin keskustasta. Porissa oli myös todella paljon juuri uskonsa menettäneitä perheitä, jotka vanhasta tottumuksesta halusi tulla suviseuroihin. Toki näitä perheitä on ollut myöhemmissäkin suviseuroissa. Nähtäväksi jää, palajaako suviseurojen osallistumismäärät enää korona-pandemiaa edeltäville ajoille. Ainakin välillä kun seuroja sai pitää, ei väkeä tahtonut tulla edes sen vertaa, mitä rajoitukset antoivat myöten. Aiemminhan ainakin meidän siioni pullisteli seiniään myöten väkeä niin, ettei kaikille riittänyt edes istumapaikkaa. Koronarajoitusten voimassaollessa joka toinen paikka oli poistettu käytöstä, mutta silti tilaa jäi yllin kyllin. Välillä oli myös koronapassikokeilu, jolloin vasta seuroissakävijöiden määrä vasta romahtikin.
Kirjurinluoto oli kyllä hyvä paikka, paras ehkä ikinä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta
Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri171455- 281295
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka631192Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha111082Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651036Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.271025Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?91013Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan30989Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se6981Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus
YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha1980