Meillä on 2-kerroksisessa ok-talossa kaukolämpö ja Grundforssin Magna 3 pumppu. Ongelmana ettei yläkerta lämpiä samassa suhteessa alakerran kanssa. Jos säätää lämpötilaa/kulmakerrointa niin vaikutukset huomaa alakerrassa, mutta yläkerta ei kuitenkaan lämpiä enempää. Huomioitava seikka että kaukolämpöyksikkö on erillisrakennuksessa ja omakotitalo ns. rinteessä, joten nostokorkeutta tulee…
Pumppu on ollut aina AutoAdapt tilassa. Tulisiko se laittaa Vakiopaine tai suhteellinen paine tilaan? Voiko tämä auttaa yläkertaan?
Pumppu on ollut aina AutoAdapt tilassa. Tulisiko se laittaa Vakiopaine tai suhteellinen paine tilaan? Voiko tämä auttaa yläkertaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suljetussa kierrossa korkeuserot eivät vaikuta mitään nostokorkeuteen.
Onko termostaatteja? Lattialämmitys vai patterit? Lattialämmityksessä eri pintamateriaali ala- ja yläkerrassa?
Perusongelma tuossa on tasapainoitus. Pahimmillaan alakertaan pitäisi shutata oma kiertonsa alemmalle lämpötilalle. Kiertopumpusta tuo ei ole kiinni.
Kiitos vastauksestasi. Lattialämmitys. Parketti kaikkialla paitsi kosteissa tiloissa. Makuuhuoneissa (yläkerta) termostaatit. Ne toimivat (testattu). Kierto on myös ilmattu ammattilaisten toimesta pari vuotta sitten.
Ilmattu on, mutta säätämättä.? Taas on uskoteltu itselleen, ettei virtaamia tarvitse säätää, kun on termostaatit?
Ei siihen säädöt vaikuta, että yläkerta on meilläkin paljon kylmempi, ei tahdo talvella nousta lainkaan yli 19 asteen vaikka jakotukin pää- ja huone venttiilit täysin auki.
Moni asiantuntija käynyt säätämässä eikä korjaannu, putkin virtaus ok testattu ei ole tukossa tms. Jakotukkeja kiristetty alhaalta että ylhäälle tulisi virtausta mutta senhän ei pitäisi juurikaan vaikuttaa. Pumpun kierrosten säätäminenkään ei auta.
Moni luulee että lämpö nousee ylös päin, mutta sitä ei tapahdu nykyaikaisissa koneellisella ilmanvaihdolla olevissa taloissa käytännössä lainkaan lainkaan koska suljettu kierto molemmissa kerroksissa säädetty omansa. Sen huomaa portaissa kun yläkerta on kylmempi on melko tarkka raja jossa huomaa lämpötilan muutoksen mennessä yläkertaan, eikä ilma virtaa alhaalta ylös ollenkaan koska on hyvin säädetty kierrot eri kerroksissa kohdalleen.
Jostakin kumman syystä yläkerran lattialämmityksen vesiputket ovat noin puolet ohuemmat kuin alakerrassa!? Tarkoittaa että pinta-ala ja virtausmäärä on enintään kolmasosa siitä mitä alakerrassa.
Toinen joka yläkerran kylmyyden aiheuttaa on että ulkoseinäpinta-ala on yläkerrassa paljon suurempi kuin alakerrassa. Johtuu siitä että alakertaa lämmittää lattian lämmitysputkien lisäksi katto!(ne yläkerran lämmitysputket).
Eli alakerran lämmittävä pinta-ala suhteessa kylmiin pintoihin on tuplat suurempi kuin yläkerrassa. Eli yläkerran lämmitysteho täytyisi olla tupla tehoinen alakertaan verrattuna.
Nykyisessä systeemissä menee juuri väärin päin, ohuemmat lämmitysputket yläkertaan vaikka pitäisi olla juuri toisin päin!! Aivan käsittämätöntä tyhmyyttä lämmitys-suunnittelijoilta, mutta toki korreloi rakentamisen asiantuntemukseen Suomessa muutoinkin.
Pumpussa on eri ohjelmia juuri sen vuoksi, että auto-toiminto ei toimi kaikissa järjestelmissä. Kokeilisin ensin vakiopainetta, sille tasolle missä virtaus riittää kaikkialle. Sen jälkeen tasapainotus suunnitelman arvoille, jos ei ole niin toimilaitteet irti ja perusohjeella lenkkien pituuden mukaan. Siitä katsoo, että kaikki piirit lämpeää ja toimilaitteet takaisin paikoilleen muutaman päivän kuluttua. Siitä voi painetta laskea jos ylilämpöä tulee viileimpään kohtaann tai kokeilla automaattiakin myöhemmin.