Viimeinen niitti Kepun arkkuun

No miksi sitten piti hylätä nykysysteemi, eikä kehittää sitä? Miten mikään markkinataloudessa voisi olla tehottomampi kuin kilpailutilanteen puuttuminen ja julkishallinnollinen systeemi? Kaiken lisäksi pahin: samat ihmiset ovat antamassa rahaa kunnista ja samat ihmiset valtiolta ja kaiken kukkuraksi nämä samat ihmiset kuittaavat rahat vastaanoteuksi Himmeleissään. Jos tämä ei pääty tuhoon, niin mikä sitten?

Anonyymi kirjoitti:

No miksi sitten piti hylätä nykysysteemi, eikä kehittää sitä? Miten mikään markkinataloudessa voisi olla tehottomampi kuin kilpailutilanteen puuttuminen ja julkishallinnollinen systeemi? Kaiken lisäksi pahin: samat ihmiset ovat antamassa rahaa kunnista ja samat ihmiset valtiolta ja kaiken kukkuraksi nämä samat ihmiset kuittaavat rahat vastaanoteuksi Himmeleissään. Jos tämä ei pääty tuhoon, niin mikä sitten?

Eihän nykysysteemiinkään sisälly kannustimia. Muistaakseni juuri sen vuoksi kaikki puolueet ovat olleet sitä vuorollaan purkamassa ainakin 15 vuoden ajan. Ehkä totuus on kuitenkin ollut halu uudistaa vain uudistamisen vuoksi.

Kunnat eivät muuten enää jatkossa anna rahaa sote-toimintoihin.

volmari kirjoitti:

Eihän nykysysteemiinkään sisälly kannustimia. Muistaakseni juuri sen vuoksi kaikki puolueet ovat olleet sitä vuorollaan purkamassa ainakin 15 vuoden ajan. Ehkä totuus on kuitenkin ollut halu uudistaa vain uudistamisen vuoksi.

Kunnat eivät muuten enää jatkossa anna rahaa sote-toimintoihin.

Ylivoimaisesti ensisijainen ja paras kannustin olisi jo suunnitteluvaiheessa tieto siitä, että aluevaltuustojen pitäisi menojen lisäksi myös siitä, miten tulot hankitaan näiden menojen kattamiseksi. Tämä mahdollisuus ei toteudu, koska näitä hyvinvointialueita on vähintään puolet liikaa. Todennäköisesti optimimaalisin olisi 5-6 aluetta.

Jos rahoitus on sellainen, että hyvinvointialueiden rahoitus tulee jatkossa suoraan valtiolta, se tarkoittaa alueellisten tulonsiirtojen roimaa kasvua. Se taas johtuu siitä, että valtion tulovero on progressiivinen ja progressiivisia veroja on noin puolet valtion tulokertymästä. Tulonsiirrot kasvavat myös tasaverojen osalta, mikä taas johtuu eteläisessä Suomessa asuvan väestön suuremmasta ostovoimasta, mikä tarkoittaa sitä, että he maksavat myös muita enemmän arvonlisäveroa.

mielipidepankki kirjoitti:

Ylivoimaisesti ensisijainen ja paras kannustin olisi jo suunnitteluvaiheessa tieto siitä, että aluevaltuustojen pitäisi menojen lisäksi myös siitä, miten tulot hankitaan näiden menojen kattamiseksi. Tämä mahdollisuus ei toteudu, koska näitä hyvinvointialueita on vähintään puolet liikaa. Todennäköisesti optimimaalisin olisi 5-6 aluetta.

Jos rahoitus on sellainen, että hyvinvointialueiden rahoitus tulee jatkossa suoraan valtiolta, se tarkoittaa alueellisten tulonsiirtojen roimaa kasvua. Se taas johtuu siitä, että valtion tulovero on progressiivinen ja progressiivisia veroja on noin puolet valtion tulokertymästä. Tulonsiirrot kasvavat myös tasaverojen osalta, mikä taas johtuu eteläisessä Suomessa asuvan väestön suuremmasta ostovoimasta, mikä tarkoittaa sitä, että he maksavat myös muita enemmän arvonlisäveroa.

Eiköhän sairaanhoito ole ensimmäinen asia, johon osallistumisesta keskimääräistä suuremmalla osalla hyvätuloinenkin hyväksyy. Ihan talkoo- ja moraalihengessä, asuu sitten missä hyvänsä.

Hyvinvointialueiden hallinto voitaisiin mielestäni kustantaa alueiden asukkailta kerättävällä tasaverolla eli sillä paljon puhutulla maakuntaverolla. Sen osuuteen kokonaispotista ei luulisi asukkaiden iän, sairastavuuden ja tulotason vaikuttavan. Jonkin verran voisi jäädä jopa varaa kilpailulle siitä, miten kustannustehokkaasti hallinto kullakin alueella järjestetään.

volmari kirjoitti:

Eiköhän sairaanhoito ole ensimmäinen asia, johon osallistumisesta keskimääräistä suuremmalla osalla hyvätuloinenkin hyväksyy. Ihan talkoo- ja moraalihengessä, asuu sitten missä hyvänsä.

Hyvinvointialueiden hallinto voitaisiin mielestäni kustantaa alueiden asukkailta kerättävällä tasaverolla eli sillä paljon puhutulla maakuntaverolla. Sen osuuteen kokonaispotista ei luulisi asukkaiden iän, sairastavuuden ja tulotason vaikuttavan. Jonkin verran voisi jäädä jopa varaa kilpailulle siitä, miten kustannustehokkaasti hallinto kullakin alueella järjestetään.

Luulen, että kaikki hyväksyvät sen, että sairaanhoito on kunnossa ja mistä päin tahansa Suomea päästään tavalla tai toisella lähimpään sairaalaan.

Hallintokustannuksia kertyy nimenomaan uusilla hyvinvointialueilla. Helsingissä ei kerry lisäkustannuksia hallinnosta, koska voidaan toimia entisillä menokehyksillä.

Lähipalvelujen korostaminen tuntuu täysin absurdilta pk-seudun kunnissa. Täällähän kaikki on lähipalvelua. Jos sitä halutaan parantaa, seuraava askel olisi, että lääkäri tulee kotikäynnille. Pelastustoimen ja palokunnan vasteajat ovat lyhyitä, todennäköisesti paljon lyhyempiä kuin muualla Suomessa. Erikoissairaanhoito nivoutuu hyvin yhteen. Alueella sijaitsee useita suuria suuria sairaaloita.

Mistään palvelujen keskittämisestä ei tarvitse puhua silloin, kun asutus on sinällään keskittynyt kuten pk-seudulla. Hartiat ovat riittävän isot. Ongelmat ovat haja-asutusalueilla. Niissä suuruuden ekonomia ei toimi, kun palveluita halutaan kaikkiin kuntiin mahdollisimman lähelle. Koska ihmiset haja-asutusalueilla ovat valinneet väljän tavan asua, heidän kuuluisi myös maksaa itse tämä erikoisetunsa. Useinhan sieltä suunnalta ilveillään kaupunkien kasa-asumisesta ja siitä, kuinka maaseutu elättää kaupunkeja. Nythän tässä asiassa olisi ollut loistava tilaisuus näyttää, miten tämä käy. Esimerkin voima on aina se tehokkain voima. Jos maaseudulla kerran kaikki on paremmin, niin kyllä porukka alkaa sinne kasvavassa määrin valua. Sitä ei ole vain nähty.

Tärkeämpää olisikin kysyä, miksi väestöpohja ja sairastavuus on eri puolilla maata niin erilainen. Kun vastaus siihen löytyy, luulisi johtopäätöksen olevan, että tällaiseen heikentymiskehitykseen ei kannata mitään aluetta kannustaa jatkossa. Silloin sekin on parempi, että ihmiset asuvat niissä kasoissa pitkin kaupunkeja. Se kun näyttää siltä, että sillä kasaporukalla on rahaa jaettavaksi muuallekin.

mielipidepankki kirjoitti:

Luulen, että kaikki hyväksyvät sen, että sairaanhoito on kunnossa ja mistä päin tahansa Suomea päästään tavalla tai toisella lähimpään sairaalaan.

Hallintokustannuksia kertyy nimenomaan uusilla hyvinvointialueilla. Helsingissä ei kerry lisäkustannuksia hallinnosta, koska voidaan toimia entisillä menokehyksillä.

Lähipalvelujen korostaminen tuntuu täysin absurdilta pk-seudun kunnissa. Täällähän kaikki on lähipalvelua. Jos sitä halutaan parantaa, seuraava askel olisi, että lääkäri tulee kotikäynnille. Pelastustoimen ja palokunnan vasteajat ovat lyhyitä, todennäköisesti paljon lyhyempiä kuin muualla Suomessa. Erikoissairaanhoito nivoutuu hyvin yhteen. Alueella sijaitsee useita suuria suuria sairaaloita.

Mistään palvelujen keskittämisestä ei tarvitse puhua silloin, kun asutus on sinällään keskittynyt kuten pk-seudulla. Hartiat ovat riittävän isot. Ongelmat ovat haja-asutusalueilla. Niissä suuruuden ekonomia ei toimi, kun palveluita halutaan kaikkiin kuntiin mahdollisimman lähelle. Koska ihmiset haja-asutusalueilla ovat valinneet väljän tavan asua, heidän kuuluisi myös maksaa itse tämä erikoisetunsa. Useinhan sieltä suunnalta ilveillään kaupunkien kasa-asumisesta ja siitä, kuinka maaseutu elättää kaupunkeja. Nythän tässä asiassa olisi ollut loistava tilaisuus näyttää, miten tämä käy. Esimerkin voima on aina se tehokkain voima. Jos maaseudulla kerran kaikki on paremmin, niin kyllä porukka alkaa sinne kasvavassa määrin valua. Sitä ei ole vain nähty.

Tärkeämpää olisikin kysyä, miksi väestöpohja ja sairastavuus on eri puolilla maata niin erilainen. Kun vastaus siihen löytyy, luulisi johtopäätöksen olevan, että tällaiseen heikentymiskehitykseen ei kannata mitään aluetta kannustaa jatkossa. Silloin sekin on parempi, että ihmiset asuvat niissä kasoissa pitkin kaupunkeja. Se kun näyttää siltä, että sillä kasaporukalla on rahaa jaettavaksi muuallekin.

Hallintokustannukset pienenevät niillä alueilla, joissa raskas kuntien ja kuntainliitojen hallinnointi suoraviivaistuu. Noin kymmenen aluetta onkin jo vapaaehtoisesti yhdistäneet perusterveydenhoidon ja erikoisairaanhoidon palvelut kuntainliittopohjalta sairaanhoitopiireihin eli tehneet sen konkreettisen, mihin tällä sote-uudistuksella tähdätään. En ole kuullut missään mainittavan, että se olisi ainakaan missään lisännyt kustannuksia.

Hallintokustannukset ovat kuitenkin vain murto-osa sote-kustannuksista. Päivänselvää luulisi olevan sinullekin, että iäkäs väestö on pääsyy sairastavuuden ja sitä myötä myös sairaalapäivien suurelle määrälle. Vanhuksia on vaikea kannustamalla saamaan nuorentumaan. Sen sijaan kehittämällä palveluja perusterveydenhoidossa voidaan vähentää ennakkoon mummujen ja pappojen päätymistä keskussairaalan kalliiseen vuoteeseen.

Itse olen kai täälläkin joskus ihmetellyt, miksi keski-ikäiset autot pitää katsastaa vuosittain, mutta niiden omistajille ei ole määrätty vuositarkastusta. Sillä luultavasti säästettäisiin paljon sairaanhoitokustannuksissa.

mielipidepankki kirjoitti:

Ylivoimaisesti ensisijainen ja paras kannustin olisi jo suunnitteluvaiheessa tieto siitä, että aluevaltuustojen pitäisi menojen lisäksi myös siitä, miten tulot hankitaan näiden menojen kattamiseksi. Tämä mahdollisuus ei toteudu, koska näitä hyvinvointialueita on vähintään puolet liikaa. Todennäköisesti optimimaalisin olisi 5-6 aluetta.

Jos rahoitus on sellainen, että hyvinvointialueiden rahoitus tulee jatkossa suoraan valtiolta, se tarkoittaa alueellisten tulonsiirtojen roimaa kasvua. Se taas johtuu siitä, että valtion tulovero on progressiivinen ja progressiivisia veroja on noin puolet valtion tulokertymästä. Tulonsiirrot kasvavat myös tasaverojen osalta, mikä taas johtuu eteläisessä Suomessa asuvan väestön suuremmasta ostovoimasta, mikä tarkoittaa sitä, että he maksavat myös muita enemmän arvonlisäveroa.

Eiköhän ne kuntien nykyiset sosiaali- ja terveysmenot siirretä suoraan kuntaverona valtiolle ja siitä rahoitussyntyy.
Mikäli ei riitä silloin valtio kaivaa kuvettaan ja lyö eurot tiskiin.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän ne kuntien nykyiset sosiaali- ja terveysmenot siirretä suoraan kuntaverona valtiolle ja siitä rahoitussyntyy.
Mikäli ei riitä silloin valtio kaivaa kuvettaan ja lyö eurot tiskiin.

Olen yrittänyt hakea vastausta tuohon kysymykseen ja päätynyt siihen, että kuntavero kevenee ja valtio maksaa viulut omalla veronkannollaan.

Keskusta puolueena ei tule näkemään ruusuista tulevaisuutta tämän himmelin matkalla, sillä se hunaja mikä nyt valuu suupielistä on vain hetken pienen.