Mitä tarkoittaa Mark. 10:9? Onko Jeesus Jehova?

Väärin aseteltu aloitus.
Pitäisi kysyä: Onko Jeesus vanhantestamentin Jehova?

Anonyymi kirjoitti:

Väärin aseteltu aloitus.
Pitäisi kysyä: Onko Jeesus vanhantestamentin Jehova?

Ei ole. Vanhan testamentin sisältämänä aikajaksona myöhemmin maan päällä Jeesuksena tunnettu persoona oli kyllä erikoisasemassa muiden henkiluomusten joukossa mutta hän sai Jumalalta entistäkin korkeamman aseman henkimaailmassa maan päällä uskollisesti suorittamansa palveluksen ja uhrinsa arvon esittämisen jälkeen.

Heprealaiskirjeessä asia esitetään varsin selkeästi.

" 1 Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, 2 mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat. 3 Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle" (Hepr.1:1-3 KR92).

Pysähdytään hetkeksi tähän. Aiemmin Jumala käytti itsensä ja ihmisten välillä tapahtuvan dialogin välittäjinä pääasiassa ihmisprofeettoja (joissain tapauksissa kyllä myös omia enkeleitään mutta harvemmin). Toisessa jakeessa mainitaan muutos jossa profeettojen sijasta Jeesus on ottanut välittäjän tehtävän. Jeesuksen maanpäällinen elämä ja palvelus oli ensimmäinen askel muutoksen suhteen ja lopullinen päätös profeettojen aikaan (eli Israelin erikoisasemaan ja Lakiliittoon) tapahtui Jeesuksen uhrikuoleman hetkellä.

Toisessa ja kolmannessa jakeessa tuodaan esille myös se, että ennen maan päälle tuloaankin ihmisenä Jeesukseksi nimitetyllä henkipersoonalla oli erikoisasema muiden henkiolentojen joukossa. Hän oli "luomakunnan esikoinen" eli ensimmäinen Jumalan luomisteko ja hänen olemuksensa vastasi poikkeuksellisen tarkasti Luojansa ominaisuuksia, aivan kuin Jumalasta olisi otettu kuva, jonka perusteella Hänet voisi visualisoida ihmisille (Kol.1:15).

Kolmannen jakeen lopussa Jeesus saa Isältään kaikkien luomusten edessä poikkeuksellisen arvonnousun sen jälkeen kun Jeesus esitti uhrinsa arvon ("toimitettuaan puhdistuksen synneistä"). Hän sai kunnian asettua virallisesti Isänsä "oikealle puolelle" asemaan jota ei kenellekään muulle luomukselle oltu suotu.

" Näin hänestä on tullut enkeleitä suurempi, yhtä lailla kuin hänen saamansa nimi on enkelien nimiä ylhäisempi" (Hepr. 1:4)

Neljäs jae osoittaa Jeesuksen statuksen muuttuneen aiemmasta asemasta, jota verrataan enkelien tehtäväkenttään. Samalla uudelleennimitys korostaa uuden aseman merkitystä muihin verraten. Jos hänellä olisi ollut aiemmin selvästi muista erottuva asema, tällaista vertailua "entiseen" ei olisi tehty.

" Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut:
– Sinä olet minun Poikani,
tänä päivänä minä sinut synnytin.
Ei myöskään näin:
– Minä olen oleva hänen Isänsä,
ja hän on oleva minun Poikani.
6 Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo:
– Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä" (Hepr.1:5,6. kR92)

Jeesuksen uusi asema henkimaailmassa vaati sen että hänen olomuotonsa oli muutettava enkeleistä erottuvaksi. Enkelien ei ehkä haluttu ajattelevan, että Jeesus olisi yksi "meistä". Enkelien oli osoitettava ehdotonta kunnioitusta Jumalan virkaan asettamalle Ylimmäiselle papille (Hepr.8:1,2).

7 Enkeleistä hän sanoo näin:
– Hän tekee enkelinsä tuuliksi,
palvelijansa tulenliekeiksi.
8 Mutta Pojastaan hän sanoo:
– Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy
ajasta aikaan,
ja sinun kuninkaanvaltikkasi
on oikeudenmukaisuuden valtikka. (Hepr.1:7,8 KR92)

Henkiluomusten välistä uutta asemaa Jumalan edessä korostetaan näissä jakeissa. Jumalalle enkelit ovat edelleen työkaluja joiden avulla Hän toteuttaa tahtoaan, palvelijoita joita käytetään työn tekemiseen. Jeesuksen asema sen sijaan oli nyt erilainen, hän toimi Isänsä tavoin hallitsijan ominaisuudessa hänelle suoduin valtuuksin Jumalan valtakunnan kuninkaana. Jeesusta voitiin syystä nimittää Herraksi saamansa vallan perusteella.

Kirkkoraamatun käännös kahdeksannen jakeen osalta on harhaanjohtava. Sen mukaan Jumala sanoisi Poikaa omaksi Luojakseen. Sen sijaan oikeasti jakeen tarkoitus liittyy Jeesuksen vallan lähteeseen ja oikeutukseen eli samalla sen on tarkoitus tukea luvun alun sisältöä:

"Mutta Pojasta hän (eli Jumala) sanoo: ' Jumala on sinun valtaistuimesi aina ja ikuisesti' - - -".

Jehovan Jumaluus ja Jeesuksen tehtävä Jumalan asettamana ja valtuuttamana kuninkaana on hyvin selkeä asetelma joka Raamatussa esitetään. Jehovan auktoriteettia Jumalana ei kyseenalaisteta Raamatussa kertaakaan eikä edes Jeesus itse kyseenalaistanut sitä, päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin aseteltu aloitus.
Pitäisi kysyä: Onko Jeesus vanhantestamentin Jehova?

"Onko Jeesus vanhantestamentin Jehova?"

Ainakin Jeesukseen sovelletaan Vanhan testamentin kohtia, jotka varsinaisesti koskivat Jehovaa. Esimerkiksi Johannes kastaja raivasi tietä Jeesukselle, joka tässä samaistetaan Jehovaan:

Jes. 40:3 Ääni huutaa: -- Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme!

Matt. 3:1 Noihin aikoihin Johannes Kastaja tuli ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: 2 "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!" 3 Juuri häntä tarkoittaa profeetta Jesajan sana: -- Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!"

Samoin Jeesuksen nimeä huudetaan avuksi Uuden testamentin puolella, eikä mikään muu nimi - ilmeisesti ei edes Jehova - pelasta.

Room. 10:12 Juutalaisen ja kreikkalaisen välillä ei ole eroa. Kaikilla on sama Herra, ja häneltä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. 13 Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu."

Ap.t. 4:12 Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.

Näistä ei voine silti varmuudella päätellä, että näiden tekstien (jotka myöhemmin kirkko valitsi Ut:n kaanoniin) kirjoittajat olisivat pitäneet Jeesusta varsinaisesti Jehovana, mutta joka tapauksessa heidät samaistetaan vahvasti. Ut:ssa Jeesus ei siis ole pelkästään Jehovan lähettämä, vaan jossain merkityksessä hänen tilallaan ja asemassaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole. Vanhan testamentin sisältämänä aikajaksona myöhemmin maan päällä Jeesuksena tunnettu persoona oli kyllä erikoisasemassa muiden henkiluomusten joukossa mutta hän sai Jumalalta entistäkin korkeamman aseman henkimaailmassa maan päällä uskollisesti suorittamansa palveluksen ja uhrinsa arvon esittämisen jälkeen.

Heprealaiskirjeessä asia esitetään varsin selkeästi.

" 1 Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, 2 mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat. 3 Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle" (Hepr.1:1-3 KR92).

Pysähdytään hetkeksi tähän. Aiemmin Jumala käytti itsensä ja ihmisten välillä tapahtuvan dialogin välittäjinä pääasiassa ihmisprofeettoja (joissain tapauksissa kyllä myös omia enkeleitään mutta harvemmin). Toisessa jakeessa mainitaan muutos jossa profeettojen sijasta Jeesus on ottanut välittäjän tehtävän. Jeesuksen maanpäällinen elämä ja palvelus oli ensimmäinen askel muutoksen suhteen ja lopullinen päätös profeettojen aikaan (eli Israelin erikoisasemaan ja Lakiliittoon) tapahtui Jeesuksen uhrikuoleman hetkellä.

Toisessa ja kolmannessa jakeessa tuodaan esille myös se, että ennen maan päälle tuloaankin ihmisenä Jeesukseksi nimitetyllä henkipersoonalla oli erikoisasema muiden henkiolentojen joukossa. Hän oli "luomakunnan esikoinen" eli ensimmäinen Jumalan luomisteko ja hänen olemuksensa vastasi poikkeuksellisen tarkasti Luojansa ominaisuuksia, aivan kuin Jumalasta olisi otettu kuva, jonka perusteella Hänet voisi visualisoida ihmisille (Kol.1:15).

Kolmannen jakeen lopussa Jeesus saa Isältään kaikkien luomusten edessä poikkeuksellisen arvonnousun sen jälkeen kun Jeesus esitti uhrinsa arvon ("toimitettuaan puhdistuksen synneistä"). Hän sai kunnian asettua virallisesti Isänsä "oikealle puolelle" asemaan jota ei kenellekään muulle luomukselle oltu suotu.

" Näin hänestä on tullut enkeleitä suurempi, yhtä lailla kuin hänen saamansa nimi on enkelien nimiä ylhäisempi" (Hepr. 1:4)

Neljäs jae osoittaa Jeesuksen statuksen muuttuneen aiemmasta asemasta, jota verrataan enkelien tehtäväkenttään. Samalla uudelleennimitys korostaa uuden aseman merkitystä muihin verraten. Jos hänellä olisi ollut aiemmin selvästi muista erottuva asema, tällaista vertailua "entiseen" ei olisi tehty.

" Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut:
– Sinä olet minun Poikani,
tänä päivänä minä sinut synnytin.
Ei myöskään näin:
– Minä olen oleva hänen Isänsä,
ja hän on oleva minun Poikani.
6 Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo:
– Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä" (Hepr.1:5,6. kR92)

Jeesuksen uusi asema henkimaailmassa vaati sen että hänen olomuotonsa oli muutettava enkeleistä erottuvaksi. Enkelien ei ehkä haluttu ajattelevan, että Jeesus olisi yksi "meistä". Enkelien oli osoitettava ehdotonta kunnioitusta Jumalan virkaan asettamalle Ylimmäiselle papille (Hepr.8:1,2).

7 Enkeleistä hän sanoo näin:
– Hän tekee enkelinsä tuuliksi,
palvelijansa tulenliekeiksi.
8 Mutta Pojastaan hän sanoo:
– Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy
ajasta aikaan,
ja sinun kuninkaanvaltikkasi
on oikeudenmukaisuuden valtikka. (Hepr.1:7,8 KR92)

Henkiluomusten välistä uutta asemaa Jumalan edessä korostetaan näissä jakeissa. Jumalalle enkelit ovat edelleen työkaluja joiden avulla Hän toteuttaa tahtoaan, palvelijoita joita käytetään työn tekemiseen. Jeesuksen asema sen sijaan oli nyt erilainen, hän toimi Isänsä tavoin hallitsijan ominaisuudessa hänelle suoduin valtuuksin Jumalan valtakunnan kuninkaana. Jeesusta voitiin syystä nimittää Herraksi saamansa vallan perusteella.

Kirkkoraamatun käännös kahdeksannen jakeen osalta on harhaanjohtava. Sen mukaan Jumala sanoisi Poikaa omaksi Luojakseen. Sen sijaan oikeasti jakeen tarkoitus liittyy Jeesuksen vallan lähteeseen ja oikeutukseen eli samalla sen on tarkoitus tukea luvun alun sisältöä:

"Mutta Pojasta hän (eli Jumala) sanoo: ' Jumala on sinun valtaistuimesi aina ja ikuisesti' - - -".

Jehovan Jumaluus ja Jeesuksen tehtävä Jumalan asettamana ja valtuuttamana kuninkaana on hyvin selkeä asetelma joka Raamatussa esitetään. Jehovan auktoriteettia Jumalana ei kyseenalaisteta Raamatussa kertaakaan eikä edes Jeesus itse kyseenalaistanut sitä, päinvastoin.

Lue lisää

"Kirkkoraamatun käännös kahdeksannen jakeen osalta on harhaanjohtava. Sen mukaan Jumala sanoisi Poikaa omaksi Luojakseen. Sen sijaan oikeasti jakeen tarkoitus liittyy Jeesuksen vallan lähteeseen ja oikeutukseen eli samalla sen on tarkoitus tukea luvun alun sisältöä:"

"Oikeasti", sinä sanot, mutta jos vertailet asiantuntijoiden tekemiä erilaisia käännöksiä, joita löytyy varsinkin englanniksi niin huomaat, ettei juuri missään käännöksessä käytetä tuota sinun ehdottamaasi vaihtoehtoa, missä Jumala olisi vallan lähde. Tuon jakeen viesti eri käännösten mukaan on johdonmukaisesti se, että siinä Jumalaa puhutellaan ja sanotaan, että valtaistuimesi pysyy ikuisesti.

Anonyymi kirjoitti:

"Kirkkoraamatun käännös kahdeksannen jakeen osalta on harhaanjohtava. Sen mukaan Jumala sanoisi Poikaa omaksi Luojakseen. Sen sijaan oikeasti jakeen tarkoitus liittyy Jeesuksen vallan lähteeseen ja oikeutukseen eli samalla sen on tarkoitus tukea luvun alun sisältöä:"

"Oikeasti", sinä sanot, mutta jos vertailet asiantuntijoiden tekemiä erilaisia käännöksiä, joita löytyy varsinkin englanniksi niin huomaat, ettei juuri missään käännöksessä käytetä tuota sinun ehdottamaasi vaihtoehtoa, missä Jumala olisi vallan lähde. Tuon jakeen viesti eri käännösten mukaan on johdonmukaisesti se, että siinä Jumalaa puhutellaan ja sanotaan, että valtaistuimesi pysyy ikuisesti.

Lue lisää

" δὲ /but > τὸν/the > υἱόν /Son > Ὁ /The > θρόνος/throne > σου/of you > ὁ/the > θεὸς/God > εἰς/into > τὸν/the > αἰῶνα/age > τοῦ/of the > αἰῶνος,/age, > καὶ/and > ἡ/the > ῥάβδος/staff > τῆς/of the > εὐθύτητος/straightness > ῥάβδος/staff > τῆς/of the > βασιλείας/kingdom > αὐτοῦ/of him." (Hepr.1:8 kreikka/englanti).

Asiantuntija ei löydä tästä tekstistä ajatusta siitä että Jeesus olisi Jumala mutta Raamattua tiettyyn suuntaan käännöksellään vääntävä niin saattaa tehdä. Kielestä riippumatta, vaikka kyseessä olisi kuinka yleisesti hyväksytty käännös. Jos tavoitteena on kolminaisuuden esiintuominen ja todistelu niin yleiskäännöksissä - jotka on tarkoitettu tätä oppia kannattaville - jokainen vähänkään tulkinnallinen kohta kallistetaan tietysti tätä oppia kohti. Silloin myös syntyy omituisia, tekstiyhteydestä irrallaan olevia jakeita joiden takia pitkät pätkät tekstiä muuttuvat tarkoitukseltaan käsittämättömiksi.

Jos yksittäinen jae yhtäkkiä näkyy poikkeavan ympärillä olevan tekstin tarkoituksesta, on syytä miettiä, mikä saattaisi olla eron taustalla. Heprealaiskirjeen 10 ensimmäistä lukua kertoo järjestelmällisesti ettei Poika ole Jumala vaan että saa huomattavan asemansa Isältään. Tärkeimpänä tehtävänä luvuissa painotetaan ylimmäisen papin asemaa johon Jumalan kerrotaan Poikansa asettaneen.

Mikä on ylimmäisen papin tehtävä? Ylimmäinen pappi ei ole Jumala vaan hänen tehtävänsä on johtaa Jumalaan kohdistuvaa palvontaa. Jeesus johtaa siis Jumalaa kohtaan suoritettavaa palvontaa koko luomakunnan alueella, oli sitten kysymys lihallisista luomuksista tai henkiolennoista. Jos haluaa uskoa Hepr.1:8 niinkuin yleiskäännöksissä se esitetään, koko muu Heprealaiskirje muuttuu käsittämättömäksi tekstiksi, koska siinä kerrotut tapahtumat ja selitykset osoittavat Jumalan ja Jeesuksen olevan arvoasemaltaan täysin eri sfääreissä. Mikään tekstissä ei osoita Jeesuksen olevan tasa-arvoisessa asemassa Jumalan kanssa.

Ja tässä on kyseessä vain kaksinaisuusoppia koskeva oppirösö. Pyhä henki jää tässäkin kohtaa varsin vähäiselle huomiolle jos oletetaan että Jumalan pitäisi koostua kolmesta osasta. Tämän oppioletuksen perusta näkyy koostuvan kolmesta eri kokoisesta palikasta joiden keskinäiset tehtäväkuvaukset, hierarkia ja määräysvalta ovat hyvin epäsuhtaisia.

Jokainen saa tietysti uskoa mihin haluaa mutta Raamattua on mahdotonta ymmärtää, jos ajattelee jonkun olevan Jumalan vertainen tai Jumalan muodostuvan joko tasa-arvoisista tai vähemmän sellaisista palikoista. Jeesus ei opettanut sellaista Jumalaa eikä hän kertonut tarinoita aiemmasta jumaluudestaan tai jumaluuteen palaamisesta. Siksi sellaisiin tarinoihin uskoville Raamattu esiintyy varsin vaikeaselkoisena teoksena. Vaikeaselkoisuuden vuoksi sitten ihminen pitää syntyneitä asiaristiriitoja toisarvoisina ja keskittyy pelkkään pelastuksen toistelemiseen ilman että voisi tiedon kautta luoda läheisen suhteen Jumalaan.

Miksi et joskus kokeilisi lukea Raamattua niin että muutaisit tämän hetkisen jumalkäsityksesi yksinkertaisempaan, Raamatun mukaiseen versioon. Silloin voisit huomata, miten yksinkertaisesta ja johdonmukaisesta sisällöstä Raamattu koostuu ja miten Jumala on varannut ihmiselle mahdollisuuden jo nyt saada läheisen suhteen Häneen. Raamatun sanoma on yksinkertainen eikä sen ymmärtäminen vaadi erikoiskoulutusta (Luuk.10:21).

Anonyymi kirjoitti:

" δὲ /but > τὸν/the > υἱόν /Son > Ὁ /The > θρόνος/throne > σου/of you > ὁ/the > θεὸς/God > εἰς/into > τὸν/the > αἰῶνα/age > τοῦ/of the > αἰῶνος,/age, > καὶ/and > ἡ/the > ῥάβδος/staff > τῆς/of the > εὐθύτητος/straightness > ῥάβδος/staff > τῆς/of the > βασιλείας/kingdom > αὐτοῦ/of him." (Hepr.1:8 kreikka/englanti).

Asiantuntija ei löydä tästä tekstistä ajatusta siitä että Jeesus olisi Jumala mutta Raamattua tiettyyn suuntaan käännöksellään vääntävä niin saattaa tehdä. Kielestä riippumatta, vaikka kyseessä olisi kuinka yleisesti hyväksytty käännös. Jos tavoitteena on kolminaisuuden esiintuominen ja todistelu niin yleiskäännöksissä - jotka on tarkoitettu tätä oppia kannattaville - jokainen vähänkään tulkinnallinen kohta kallistetaan tietysti tätä oppia kohti. Silloin myös syntyy omituisia, tekstiyhteydestä irrallaan olevia jakeita joiden takia pitkät pätkät tekstiä muuttuvat tarkoitukseltaan käsittämättömiksi.

Jos yksittäinen jae yhtäkkiä näkyy poikkeavan ympärillä olevan tekstin tarkoituksesta, on syytä miettiä, mikä saattaisi olla eron taustalla. Heprealaiskirjeen 10 ensimmäistä lukua kertoo järjestelmällisesti ettei Poika ole Jumala vaan että saa huomattavan asemansa Isältään. Tärkeimpänä tehtävänä luvuissa painotetaan ylimmäisen papin asemaa johon Jumalan kerrotaan Poikansa asettaneen.

Mikä on ylimmäisen papin tehtävä? Ylimmäinen pappi ei ole Jumala vaan hänen tehtävänsä on johtaa Jumalaan kohdistuvaa palvontaa. Jeesus johtaa siis Jumalaa kohtaan suoritettavaa palvontaa koko luomakunnan alueella, oli sitten kysymys lihallisista luomuksista tai henkiolennoista. Jos haluaa uskoa Hepr.1:8 niinkuin yleiskäännöksissä se esitetään, koko muu Heprealaiskirje muuttuu käsittämättömäksi tekstiksi, koska siinä kerrotut tapahtumat ja selitykset osoittavat Jumalan ja Jeesuksen olevan arvoasemaltaan täysin eri sfääreissä. Mikään tekstissä ei osoita Jeesuksen olevan tasa-arvoisessa asemassa Jumalan kanssa.

Ja tässä on kyseessä vain kaksinaisuusoppia koskeva oppirösö. Pyhä henki jää tässäkin kohtaa varsin vähäiselle huomiolle jos oletetaan että Jumalan pitäisi koostua kolmesta osasta. Tämän oppioletuksen perusta näkyy koostuvan kolmesta eri kokoisesta palikasta joiden keskinäiset tehtäväkuvaukset, hierarkia ja määräysvalta ovat hyvin epäsuhtaisia.

Jokainen saa tietysti uskoa mihin haluaa mutta Raamattua on mahdotonta ymmärtää, jos ajattelee jonkun olevan Jumalan vertainen tai Jumalan muodostuvan joko tasa-arvoisista tai vähemmän sellaisista palikoista. Jeesus ei opettanut sellaista Jumalaa eikä hän kertonut tarinoita aiemmasta jumaluudestaan tai jumaluuteen palaamisesta. Siksi sellaisiin tarinoihin uskoville Raamattu esiintyy varsin vaikeaselkoisena teoksena. Vaikeaselkoisuuden vuoksi sitten ihminen pitää syntyneitä asiaristiriitoja toisarvoisina ja keskittyy pelkkään pelastuksen toistelemiseen ilman että voisi tiedon kautta luoda läheisen suhteen Jumalaan.

Miksi et joskus kokeilisi lukea Raamattua niin että muutaisit tämän hetkisen jumalkäsityksesi yksinkertaisempaan, Raamatun mukaiseen versioon. Silloin voisit huomata, miten yksinkertaisesta ja johdonmukaisesta sisällöstä Raamattu koostuu ja miten Jumala on varannut ihmiselle mahdollisuuden jo nyt saada läheisen suhteen Häneen. Raamatun sanoma on yksinkertainen eikä sen ymmärtäminen vaadi erikoiskoulutusta (Luuk.10:21).

Lue lisää

Ajatteletko olevasi päteväkin raamatunkääntäjä, miten jae pitäisi mielestäsi kääntää? Joskus on ehdotettu "Jumala on valtaistuimesi", mutta tämä sisältää ajatuksen siitä, että Jumala olisi alistettu valtaistuimen istujan alle. Eikä juuri mikään käännös käännä sitä tuohon muotoon, UM saattaa kääntää, en tarkistanut.

Anonyymi kirjoitti:

"Onko Jeesus vanhantestamentin Jehova?"

Ainakin Jeesukseen sovelletaan Vanhan testamentin kohtia, jotka varsinaisesti koskivat Jehovaa. Esimerkiksi Johannes kastaja raivasi tietä Jeesukselle, joka tässä samaistetaan Jehovaan:

Jes. 40:3 Ääni huutaa: -- Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme!

Matt. 3:1 Noihin aikoihin Johannes Kastaja tuli ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: 2 "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!" 3 Juuri häntä tarkoittaa profeetta Jesajan sana: -- Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!"

Samoin Jeesuksen nimeä huudetaan avuksi Uuden testamentin puolella, eikä mikään muu nimi - ilmeisesti ei edes Jehova - pelasta.

Room. 10:12 Juutalaisen ja kreikkalaisen välillä ei ole eroa. Kaikilla on sama Herra, ja häneltä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. 13 Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu."

Ap.t. 4:12 Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.

Näistä ei voine silti varmuudella päätellä, että näiden tekstien (jotka myöhemmin kirkko valitsi Ut:n kaanoniin) kirjoittajat olisivat pitäneet Jeesusta varsinaisesti Jehovana, mutta joka tapauksessa heidät samaistetaan vahvasti. Ut:ssa Jeesus ei siis ole pelkästään Jehovan lähettämä, vaan jossain merkityksessä hänen tilallaan ja asemassaan.

Lue lisää

" Matt. 3:1 Noihin aikoihin Johannes Kastaja tuli ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: 2 "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!" 3 Juuri häntä tarkoittaa profeetta Jesajan sana: -- Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!".

Jeesus oli ennustusten mukaisesti Jumalan valtakunnan tuleva kuningas ja hän sai valtansa Jumalalta. Saapuessaan edustamaan valtakuntaa maan päälle, se tuli todella "lähelle". Jeesus kertoi kuuntelijoilleen nimenomaan Jumalan valtakunnasta ja selitti siihen liittyvää sanomaa. Hänkin "raivasi Herralle tietä" eli toi julki valtakuntaa jota hän tulisi johtamaan.

Jesajan kirjan 40. luku käsittelee kauttaaltaan Jumalan toteuttamaa, koko maapalloa koskevaa muutosta ja se viittaa Jumalan valtakunnan hallintaan tulevaisuudessa. Se että Johannes Kastaja lainasi kohtaa, ei siis viittaa Jeesukseen persoonana vaan hänen edustamaansa valtakuntaan. Eihän Jeesus myöskään tarvinnut kirjaimellisia valtateitä saapuessaan vaan siinäkin viitattiin valtakunnan aiheuttamaan vaikutuksen suuruuteen.

>>> Samoin Jeesuksen nimeä huudetaan avuksi Uuden testamentin puolella, eikä mikään muu nimi - ilmeisesti ei edes Jehova - pelasta >>>

Jeesuksen nimeen liittyvä pelastus perustuu Jumalan antamaan merkitykselliseen ja voimakkaaseen nimeen:

" Siksi Jumala korotti hänet kaikkea korkeammalle ja antoi hänelle nimen kaikkia korkeamman. Jeesuksen nimi saa jokaisen polvistumaan taivaassa, maan päällä ja sen alla" (Fil.2:9,10 KR2020).

Jeesus sai siis nimeensä liittyvän vallan Isältään. Se ei poista sitä tosiasiaa, että Isän nimi on Pojan nimeä mahtavampi. Valtakuntaan liittyvässä pelastuksessa Jeesukselle on kyllä annettu valta käyttää Isältään saamaansa voimaa määrätyn ajan sisällä mutta Jumalan Jeesukselle antama nimi ei poista taustalla vaikuttavan Jumalan nimen arvoa. Siksi jokainen joka vetoaa Kristukseen, vetoaa oikeastaan hänen Isäänsä joka on antanut Pojalle vallankäyttäjän nimen.

>>> Ut:ssa Jeesus ei siis ole pelkästään Jehovan lähettämä, vaan jossain merkityksessä hänen tilallaan ja asemassaan >>>

Jeesukselle on annettu kuninkaallinen valta Jumalan valtakunnassa määrätyksi ajaksi jonka jälkeen hän luovuttaa saamansa vallan takaisin Isälleen:

"Sitten seuraa kaiken päätös, kun hän luovuttaa kuninkuuden Jumalalle, Isälle, kukistettuaan kaiken vallan, mahdin ja voiman. Kristuksen on näet määrä hallita, kunnes hän on saattanut kaikki vihollisensa jalkojensa alle. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä »Jumala on alistanut hänen jalkojensa alle kaiken». Kun sanotaan, että kaikki on alistettu hänelle, tämän ulkopuolelle jää tietysti Jumala, joka itse on kaiken alistanut Kristuksen valtaan. Sitten kun kaikki on saatettu hänen valtaansa, silloin hän itse, Poika, alistuu sen valtaan, joka on saattanut kaiken hänen valtaansa, ja niin Jumala hallitsee täydellisesti kaikkea (1.Kor.15:24-28 KR92).

Ei kai tuossa ole kahta sanaa, kummalla on suuremmat "saappaat". Jeesuksen vallan "ulkopuolelle jää tietysti Jumala". Tietysti.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatteletko olevasi päteväkin raamatunkääntäjä, miten jae pitäisi mielestäsi kääntää? Joskus on ehdotettu "Jumala on valtaistuimesi", mutta tämä sisältää ajatuksen siitä, että Jumala olisi alistettu valtaistuimen istujan alle. Eikä juuri mikään käännös käännä sitä tuohon muotoon, UM saattaa kääntää, en tarkistanut.

Lue lisää

En ole raamatunkääntäjä mutta huonommallakin kielipäällä voi havaita, ettei tässä Jumala kutsu Jeesusta Jumalaksi kuten yleiskäännöksissä on tehty.

Mielikuvia ja -kuvitusta on kaikenlaista. Itselle ilmaus "Jumala on valtaistuimesi" ei liity sylileikkeihin vaan Jumalan antamaan valtuutukseen toimia hallitsijana. Ehdotus on joka tapauksessa parempi kuin nykyinen vedätys.

Anonyymi kirjoitti:

En ole raamatunkääntäjä mutta huonommallakin kielipäällä voi havaita, ettei tässä Jumala kutsu Jeesusta Jumalaksi kuten yleiskäännöksissä on tehty.

Mielikuvia ja -kuvitusta on kaikenlaista. Itselle ilmaus "Jumala on valtaistuimesi" ei liity sylileikkeihin vaan Jumalan antamaan valtuutukseen toimia hallitsijana. Ehdotus on joka tapauksessa parempi kuin nykyinen vedätys.

Lue lisää

Ja antaahan Jeesus vallan takaisin Isälleen, jotta Isä olisi kaikki kaikessa.
Miksi siis moinen, jos Jeesus on Isä Jumala.
Kolminaisuusoppi on naurettavaa vedätystä ja Jehovan häpäisyä.

Anonyymi kirjoitti:

" Matt. 3:1 Noihin aikoihin Johannes Kastaja tuli ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: 2 "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!" 3 Juuri häntä tarkoittaa profeetta Jesajan sana: -- Ääni huutaa autiomaassa: "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!".

Jeesus oli ennustusten mukaisesti Jumalan valtakunnan tuleva kuningas ja hän sai valtansa Jumalalta. Saapuessaan edustamaan valtakuntaa maan päälle, se tuli todella "lähelle". Jeesus kertoi kuuntelijoilleen nimenomaan Jumalan valtakunnasta ja selitti siihen liittyvää sanomaa. Hänkin "raivasi Herralle tietä" eli toi julki valtakuntaa jota hän tulisi johtamaan.

Jesajan kirjan 40. luku käsittelee kauttaaltaan Jumalan toteuttamaa, koko maapalloa koskevaa muutosta ja se viittaa Jumalan valtakunnan hallintaan tulevaisuudessa. Se että Johannes Kastaja lainasi kohtaa, ei siis viittaa Jeesukseen persoonana vaan hänen edustamaansa valtakuntaan. Eihän Jeesus myöskään tarvinnut kirjaimellisia valtateitä saapuessaan vaan siinäkin viitattiin valtakunnan aiheuttamaan vaikutuksen suuruuteen.

>>> Samoin Jeesuksen nimeä huudetaan avuksi Uuden testamentin puolella, eikä mikään muu nimi - ilmeisesti ei edes Jehova - pelasta >>>

Jeesuksen nimeen liittyvä pelastus perustuu Jumalan antamaan merkitykselliseen ja voimakkaaseen nimeen:

" Siksi Jumala korotti hänet kaikkea korkeammalle ja antoi hänelle nimen kaikkia korkeamman. Jeesuksen nimi saa jokaisen polvistumaan taivaassa, maan päällä ja sen alla" (Fil.2:9,10 KR2020).

Jeesus sai siis nimeensä liittyvän vallan Isältään. Se ei poista sitä tosiasiaa, että Isän nimi on Pojan nimeä mahtavampi. Valtakuntaan liittyvässä pelastuksessa Jeesukselle on kyllä annettu valta käyttää Isältään saamaansa voimaa määrätyn ajan sisällä mutta Jumalan Jeesukselle antama nimi ei poista taustalla vaikuttavan Jumalan nimen arvoa. Siksi jokainen joka vetoaa Kristukseen, vetoaa oikeastaan hänen Isäänsä joka on antanut Pojalle vallankäyttäjän nimen.

>>> Ut:ssa Jeesus ei siis ole pelkästään Jehovan lähettämä, vaan jossain merkityksessä hänen tilallaan ja asemassaan >>>

Jeesukselle on annettu kuninkaallinen valta Jumalan valtakunnassa määrätyksi ajaksi jonka jälkeen hän luovuttaa saamansa vallan takaisin Isälleen:

"Sitten seuraa kaiken päätös, kun hän luovuttaa kuninkuuden Jumalalle, Isälle, kukistettuaan kaiken vallan, mahdin ja voiman. Kristuksen on näet määrä hallita, kunnes hän on saattanut kaikki vihollisensa jalkojensa alle. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä »Jumala on alistanut hänen jalkojensa alle kaiken». Kun sanotaan, että kaikki on alistettu hänelle, tämän ulkopuolelle jää tietysti Jumala, joka itse on kaiken alistanut Kristuksen valtaan. Sitten kun kaikki on saatettu hänen valtaansa, silloin hän itse, Poika, alistuu sen valtaan, joka on saattanut kaiken hänen valtaansa, ja niin Jumala hallitsee täydellisesti kaikkea (1.Kor.15:24-28 KR92).

Ei kai tuossa ole kahta sanaa, kummalla on suuremmat "saappaat". Jeesuksen vallan "ulkopuolelle jää tietysti Jumala". Tietysti.

Lue lisää

"Jeesus sai siis nimeensä liittyvän vallan Isältään. Se ei poista sitä tosiasiaa, että Isän nimi on Pojan nimeä mahtavampi."

Vaikka näin olisikin, tämä ei silti poista sitä tosiasiaa, että Apostolien tekojen mukaan mitään muuta nimeä kuin Jeesuksen nimi ei ole, joka pelastaisi. Siis edes Jehovan nimi ei tässä yhteydessä käy, koska Jeesuksen nimi on ainoa. Roomalaiskirjeen mukaan taas kristittyjen piti huutaa avukseen Herran Jeesuksen nimeä, ei Jehovan, sillä tässä sovellettiin ja uudelleenkäytettiin aikansa kirjoituksia, joissa alunperin juutalaiset huusivat Jehovan nimeä avukseen. Uudessa testamentissa ja kristinuskossa Jeesus Kristus on keskipiste, vaikkakin tämä tapahtuu Isän Jumalan kunniaksi, joka pysyttelee taka-alalla. Jehovan todistajat ovat mielestäni erehtyneet nostaessaan Jehovan etualalle, mikä kuuluu juutalaisuuteen, mutta ei kristinuskoon.

Raamatusssa on Jumalasta nimiä.
Paavali käytti nimeä Jumala.
Herra on paitsi VT:ssä, myös UT:ssä. Useimmat nykyajan juutalaiset eivät koskaan äännä sanaa JHWH, vaan lukevat sen sijaan Adonai ("Herrani")
On Elohim
El Shaddai
Henki, Pyhä Henki
Raamattu ilmoittaa, että Pyhä Henki on sekä Isän että Pojan Henki:
Henki on Jumalan Henki (1 Kor 2:14);
Herran Henki (Ap 5:9);
Pojan Henki (Gal 4:6);
Jeesuksen Kristuksen Henki (Fil 1:19)...
Henki on kuitenkin sama (1 Kor 12:4)..... Eli Jeesus on Jumala

Anonyymi kirjoitti:

Raamatusssa on Jumalasta nimiä.
Paavali käytti nimeä Jumala.
Herra on paitsi VT:ssä, myös UT:ssä. Useimmat nykyajan juutalaiset eivät koskaan äännä sanaa JHWH, vaan lukevat sen sijaan Adonai ("Herrani")
On Elohim
El Shaddai
Henki, Pyhä Henki
Raamattu ilmoittaa, että Pyhä Henki on sekä Isän että Pojan Henki:
Henki on Jumalan Henki (1 Kor 2:14);
Herran Henki (Ap 5:9);
Pojan Henki (Gal 4:6);
Jeesuksen Kristuksen Henki (Fil 1:19)...
Henki on kuitenkin sama (1 Kor 12:4)..... Eli Jeesus on Jumala

Lue lisää

Todisteluketjusi perustuu pelkästään raamatunkohtiin, joissa mainitaan sana "henki". Pyhä henki ei kuitenkaan ole persoona, kuten Jumala tai Kristus. Pyhä henki toimii sananmukaisesti voimana, joka toteuttaa Jumalan antaman määräyksen ja tahdon.

Pyhää henkeä tarkentavaan (kolminaisuusopista irrallaan olevaa) kirjalliseen aineistoon kannattaa tutustua jos todella haluaa tietää mikä pyhä henki on. Kolminaisuusoppiin perustuva näkemys ei tietenkään kannusta miettimään pyhän hengen olemusta Raamattuun perustuvien tosiasioiden kautta, koska muuten 300-luvulta peräisin oleva dogmi havaittaisiin virheelliseksi ja se kaataisi koko oppirakennelman.

Ilmausta "pyhä henki" käytetään vain kreikkalaisessa tekstissä eli UT:n puolella. Kreikkalainen sana 'pneu'ma' merkitsee "henkeä" ja sitä käytetään kohdissa joissa viitataan näkymättömiin kohteisiin. Perusasiana voidaan sanoa että jos sanan pneu'ma yhteydessä käytetetään personoivaa artikkelia (joita ei suomen kielessä ole), se tarkoittaa näkymätöntä persoonaa eli esimerkiksi Jumala ("Jumala on henki" Joh.4:24), Kristus ("tehtiin eläväksi hengessä" 1.Piet.3:18) enkeli tai jopa demoni ("hän ajoi henget ulos" Matt.8:16). Vastaavissa henkipersoonaa tarkoittavissa sanoissa joissa käytetään sanaa "pneu'ma", käytetään myös personoivaa artikkelia.

Kun sanaa pneu'ma" käytetään kuvaamaan Pyhää henkeä, useinmiten sen yhteydessä ei käytetä määräistä artikkelia (Apt.6,3,5; Room.9:1; 1.Kor.12:3; Hpr2:4; 2.Piet.1:21; Juud.20 jne.) joka osoittaa sen vertautuvan persoonattomiin voimiin kuten "henkäys", "tuuli" tai muu vaikutukseltaan havaittava mutta näkymätön voima (Joh.3:8).

Koska ei ole tarkoitus esittää mitään tyhjentävää kieliopillista esitystä aiheesta (eikä minulla ole siihen kykyjäkään), kieliopilliseen puoleen jokainen voi tutustua itse. Yhteenvetona voisi mainita että Pyhän hengen personointi tapahtui ajallisesti välillä apostoli Johanneksen kuolema - Nikean kirkolliskokous eli välillä 100 - 350 ya. ja sen avulla luotiin dogmi kolmiyhteisestä jumalasta (jolla oli opillinen yhteys muinaisiin pakanajumaluuksiin) jolla taas houkuteltiin erilaisista uskonnollisista ja kulttuurisista piireistä ihmisiä tukemaan orastavaa poliittis-uskonnollista järjestöä, joka alkoi käyttää itsestään nimitystä kristikunta.

Pyhän hengen olemuksesta voi päätellä jotain myös Jeesuksen sanoista, joiden tarkoitus oli kuvailla opetuslapsille sitä, mitä hänen kuolemansa jälkeen tapahtuisi:

" Isän luota minä olen lähtenyt ja tullut tähän maailmaan, ja nyt minä jätän maailman ja menen takaisin Isän luo" (Joh.16:28).

Jeesus ei tässä(kään) mainitse pyhää henkeä persoonallisena objektina, joka olisi selviö jos hän olisi osa jonkinlaista yhtenäistä personoitumaa jonka yhtenä osana olisi ollut pyhä henki - niminen persoona.

Anonyymi kirjoitti:

Todisteluketjusi perustuu pelkästään raamatunkohtiin, joissa mainitaan sana "henki". Pyhä henki ei kuitenkaan ole persoona, kuten Jumala tai Kristus. Pyhä henki toimii sananmukaisesti voimana, joka toteuttaa Jumalan antaman määräyksen ja tahdon.

Pyhää henkeä tarkentavaan (kolminaisuusopista irrallaan olevaa) kirjalliseen aineistoon kannattaa tutustua jos todella haluaa tietää mikä pyhä henki on. Kolminaisuusoppiin perustuva näkemys ei tietenkään kannusta miettimään pyhän hengen olemusta Raamattuun perustuvien tosiasioiden kautta, koska muuten 300-luvulta peräisin oleva dogmi havaittaisiin virheelliseksi ja se kaataisi koko oppirakennelman.

Ilmausta "pyhä henki" käytetään vain kreikkalaisessa tekstissä eli UT:n puolella. Kreikkalainen sana 'pneu'ma' merkitsee "henkeä" ja sitä käytetään kohdissa joissa viitataan näkymättömiin kohteisiin. Perusasiana voidaan sanoa että jos sanan pneu'ma yhteydessä käytetetään personoivaa artikkelia (joita ei suomen kielessä ole), se tarkoittaa näkymätöntä persoonaa eli esimerkiksi Jumala ("Jumala on henki" Joh.4:24), Kristus ("tehtiin eläväksi hengessä" 1.Piet.3:18) enkeli tai jopa demoni ("hän ajoi henget ulos" Matt.8:16). Vastaavissa henkipersoonaa tarkoittavissa sanoissa joissa käytetään sanaa "pneu'ma", käytetään myös personoivaa artikkelia.

Kun sanaa pneu'ma" käytetään kuvaamaan Pyhää henkeä, useinmiten sen yhteydessä ei käytetä määräistä artikkelia (Apt.6,3,5; Room.9:1; 1.Kor.12:3; Hpr2:4; 2.Piet.1:21; Juud.20 jne.) joka osoittaa sen vertautuvan persoonattomiin voimiin kuten "henkäys", "tuuli" tai muu vaikutukseltaan havaittava mutta näkymätön voima (Joh.3:8).

Koska ei ole tarkoitus esittää mitään tyhjentävää kieliopillista esitystä aiheesta (eikä minulla ole siihen kykyjäkään), kieliopilliseen puoleen jokainen voi tutustua itse. Yhteenvetona voisi mainita että Pyhän hengen personointi tapahtui ajallisesti välillä apostoli Johanneksen kuolema - Nikean kirkolliskokous eli välillä 100 - 350 ya. ja sen avulla luotiin dogmi kolmiyhteisestä jumalasta (jolla oli opillinen yhteys muinaisiin pakanajumaluuksiin) jolla taas houkuteltiin erilaisista uskonnollisista ja kulttuurisista piireistä ihmisiä tukemaan orastavaa poliittis-uskonnollista järjestöä, joka alkoi käyttää itsestään nimitystä kristikunta.

Pyhän hengen olemuksesta voi päätellä jotain myös Jeesuksen sanoista, joiden tarkoitus oli kuvailla opetuslapsille sitä, mitä hänen kuolemansa jälkeen tapahtuisi:

" Isän luota minä olen lähtenyt ja tullut tähän maailmaan, ja nyt minä jätän maailman ja menen takaisin Isän luo" (Joh.16:28).

Jeesus ei tässä(kään) mainitse pyhää henkeä persoonallisena objektina, joka olisi selviö jos hän olisi osa jonkinlaista yhtenäistä personoitumaa jonka yhtenä osana olisi ollut pyhä henki - niminen persoona.

Lue lisää

"Pyhän hengen personointi tapahtui ajallisesti välillä apostoli Johanneksen kuolema - Nikean kirkolliskokous"

Pyhän Hengen personointia on kyllä ihan Raamatussakin, esim.

Joh. 15:26 Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta.

Room. 8:26 Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin.

Jehovan todistajien tavalla tulkittuna tuo Roomalaiskirjeen kohta tarkoittaisi sitä, että Jumalan toimiva voima puhuisi uskovien puolesta sanattomin huokauksin. Kenelle Jumalan toimiva voima puhuisi?

On silti tulkinnanvaraista, pitivätkö varhaiskristityt Pyhää Henkeä oikeasti "erillisenä" persoonana vai olivatko tällaiset maininnat tarkoitettu vertauskuvalliseksi personoinniksi. Ehkä heillä ei edes ollut tarkentunutta käsitystä tästä asiasta, tai eri ihmisillä saattoi olla erilaiset käsitykset, esim. kreikankielisten ja arameankielisten kristittyjen välillä saattoi olla näkemyseroja tässäkin asiassa. Joka tapauksessa Pyhän Hengen personallisuudelle on selkeät juurensa jo Uuden testamentin kaanoniin valituissa teksteissä.

Jehovan todistajia vihataan siksi, että he rikkovat lakia. Ja nämä lainkohdat eivät ole yleensä ristiriidassa Raamatun kanssa.
Kuten epäinhimillinen karttaminen. Yhteiskunnan velvollisuuksista kieltäytyminen esim. aseettomasta palvelusta. Verensiirto itsemurhat. Ovelta ovelle maleksiminen.

Anonyymi kirjoitti:

Jehovan todistajia vihataan siksi, että he rikkovat lakia. Ja nämä lainkohdat eivät ole yleensä ristiriidassa Raamatun kanssa.
Kuten epäinhimillinen karttaminen. Yhteiskunnan velvollisuuksista kieltäytyminen esim. aseettomasta palvelusta. Verensiirto itsemurhat. Ovelta ovelle maleksiminen.

Lue lisää

Syy Jehovan todistajien vastustukseen löytyy heidän omasta toiminnastaan, ei Jeesuksen nimestä. Enimmäiseen vastustuskin on aika kesyä, lähinnä kritisointia ja pyrkimystä puuttua joihinkin häiritsevimpiin käytäntöihin - jotka Jehovan todistajat itsekin ymmärtävät ongelmallisiksi päätellen asioiden ympärillä harrastettavasta leinostelusta. Joissain maissa, esim. Venäjällä on todistajia, lähinnä heidän paikallisjohtoaan saatettu vangita. Jehovan todistajien johtajat menevät paljon pidemmälle julistaen toisinajattelijoiden joukkotuhontaa ja haaveillen itse pääsevänsä osallistumaan siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Jehovan todistajia vihataan siksi, että he rikkovat lakia. Ja nämä lainkohdat eivät ole yleensä ristiriidassa Raamatun kanssa.
Kuten epäinhimillinen karttaminen. Yhteiskunnan velvollisuuksista kieltäytyminen esim. aseettomasta palvelusta. Verensiirto itsemurhat. Ovelta ovelle maleksiminen.

Lue lisää

Yksikään mainitsemasi kohta ei riko mitään voimassa olevaa lakia tai pidä edes väitetasolla paikkaansa. Tietämättömyytesi ja provosoiva tyylisi esittää se julkisesti aiheuttaa syvää myötähäpeää. Kehotus ottaa asioista selvää lienee myöhäistä päätellen kirjoitelman esiintuomasta sivistysrajoittuneisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Yksikään mainitsemasi kohta ei riko mitään voimassa olevaa lakia tai pidä edes väitetasolla paikkaansa. Tietämättömyytesi ja provosoiva tyylisi esittää se julkisesti aiheuttaa syvää myötähäpeää. Kehotus ottaa asioista selvää lienee myöhäistä päätellen kirjoitelman esiintuomasta sivistysrajoittuneisuudesta.

Lue lisää

Aiemmin Jehovan todistajat velvoitettiin kieltäytymään siviilipalveluksesta, seurakunnasta erottamisen uhalla, eikä vapautusta vielä ollut. Tässä on konkreettinen esimerkki siitä, etteivät Jehovan todistajat kunnioita lakia, jos heidän järjestönsä käskee toisin. Nykyään siviilipalvelus on todistajille sallittu omantunnonkysymyksenä. Kaikissa maissa siihen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tai siihen eivät todistajat aina pääse. Esimerkiksi Venäjällä todistajilla voi olla vaikeuksia päästä vakaumukseensa vedoten siviilipalvelukseen, kun Jehovan todistajien uskonnon toimintaa on rajoitettu.

Karttamisessa ja verikysymyksessä järjestö toimii harmaalla alueella, laillisuuden ja laittomuuden rajamailla. Järjestö näyttää tietävän itsekin, miten heikoilla jäillä tässä on, päätellen näiden asioiden ympärillä harrastettavasta "leinostelusta", jossa totuuden kertomista vältetään hinnalla millä hyvänsä, kysymysten väistelystä suoranaiseen valehteluun asti.

Melkoisia kiistoja on saatu aikaiseksi siitä, ovatko satuolento ja hänen poikansa samaa olemusta vai eivät. Siinä on mennyt monelta henkikin, ei pelkästään sosiaaliset suhteet tai asema yhteisössä.

Herrahan on vailla kroppaa, Henki. Jumalana Pyhä Henki (ei "sähkövoima")

Otetaan tähän
Hepr. 1:8 mutta Pojasta: "Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti

Ja sitä ennen erityisesti vartiotorniuskonnoitsijoille:
1:6 Ja siitä, kun hän jälleen tuo esikoisensa maailmaan, hän sanoo: "Ja kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit."

(vartiotorniuskonto selittää Jeesuksen enkeliksi)

Anonyymi kirjoitti:

Herrahan on vailla kroppaa, Henki. Jumalana Pyhä Henki (ei "sähkövoima")

Otetaan tähän
Hepr. 1:8 mutta Pojasta: "Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti

Ja sitä ennen erityisesti vartiotorniuskonnoitsijoille:
1:6 Ja siitä, kun hän jälleen tuo esikoisensa maailmaan, hän sanoo: "Ja kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit."

(vartiotorniuskonto selittää Jeesuksen enkeliksi)

Lue lisää

Lue aiempia kommetteja niin alat ehkä ymmärtää lainaamiasi jakeita. Nyt näkyy ymmärryksessä olevan tukoksia.

On.

Hepr. 1:8 mutta Pojasta: "Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.

Ja Hepr. 1:6 Ja siitä, kun hän jälleen tuo esikoisensa maailmaan, hän sanoo: "Ja kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit."

-Vartiotorniuskonnon Jeesus selitetään enkeliksi, Mikaeliksi. Huh, huh. en haluaisi olla todistajahousuissa kun tulee viimeinen tuomio.

Puhutaan Raamatusta. Sitähän edellä on siteerattu.

No, Mikael-jutun tiedätkin. Enkeli siellä Raamatun puolella. Vartiotornissa, pyramidilaskelman ja maailmanlopun välissä piilevä Jeesus ?