Kirjoittelin tuossa jo aiemmin tyttärestäni joka on 3-vuotias ja jolla on virtsanrefluksi tuonne munuaisaltaan tasolle asti.
Kävimme 1.huhtikuuta jorvissa isotooppikuvauksessa jossa kävi ilmi että tilanne on sama kuin 2 vuotta sitten jolloin tyttö sairastui.
Nyt sitten sain juuri äsken puhelun jorvista ja meidät kutsuttiin munuaisten toimintakuvaukseen eli gammatomografiaan (DMSA).(olin hiukan yllättänyt)
Onko muita lapsia joilla sama sairaus ja jotka ovat käyneet kyseisessä kuvauksessa?Miten kuvaus sujui?
Itseäni kovasti jännittää mitä kuvauksessa paljastuu.
Kertoilkaahan kokemuksianne.
Kävimme 1.huhtikuuta jorvissa isotooppikuvauksessa jossa kävi ilmi että tilanne on sama kuin 2 vuotta sitten jolloin tyttö sairastui.
Nyt sitten sain juuri äsken puhelun jorvista ja meidät kutsuttiin munuaisten toimintakuvaukseen eli gammatomografiaan (DMSA).(olin hiukan yllättänyt)
Onko muita lapsia joilla sama sairaus ja jotka ovat käyneet kyseisessä kuvauksessa?Miten kuvaus sujui?
Itseäni kovasti jännittää mitä kuvauksessa paljastuu.
Kertoilkaahan kokemuksianne.
Vastaukset 1
Vanhimmat
meillä myös tytär (3v 10kk), jolla molemminpuolinen refluksi. aluksi refluksi oli vaikeinta eli IV:ttä astetta, viimeksi kun tutkittiin oli hiukan lieventynyt. tyttärellä myös munuaisten vajaatominta. monenlaisia tutkimuksia on neidin kohdalla ollut, ilmeisesti myös juuri tämä kyseinen tutkimus, josta kyselit.( en muista kaikkien tutkimusten virallisia nimiä..)
jos kyseessä on tutkimus, joksi sitä luulen, on se tehty tyttärellemme kaksi kertaa. ensimmäisellä kerralla tutkimuksen tulos oli, että neidin munuaisten toimintakapasiteetti on viidesosa normaalisti toimivista munuaisista ( vaikea-asteinen munuaisten vajaa-toimita) ja toisella kertaa tulos oli kolmannes normaalista, eli parannusta oli tapahtunut. tutkimusten väliä taisi olla noin 1,5-2 vuotta. tutkimus onnistui molemmilla kerroilla hyvin.
Tyttäremme ei ole koskaan sairastanu virtsatietulehdusta mutta estolääkitys on ollut syntymästä lähtien, koska munuaisten heikkous tiedettiin jo silloin. Voisi olla kohtalokasta lapsellemme jos hän saisi virtsatietulehduksen ja se leviäisi munuaisiin.
neiti on pärjännyt kotona säännöllisellä lääkityksellä. yliopistollisessa sairaalassa käymme kontrollissa noin 3 kk:n välein tällä hetkellä.
tutkimuksia on turha jännittää, koska niiden tuloksiin ei kuitenkaan itse pysty vaikuttamaan.
ymmärrän, että varmaan pelkäät, mitä tutkimuksissa paljastuu, ja jokainen äiti varmasti toivoo ettei mitään poikkeavaa löytyisi. tsemppiä teille ja toivottavasti tutkimus onnistuu hyvin, eikä mitään poikkeavaa löydy!! voimia arkeen!