Tuossa terveysongelmia kun lukee lehdistä, mikä mihinkin vaikuttaa - niin mikään ei niin nappaa - mutta silti on sairautta. Myös puolison sairautta kun lukee, niin mikä johtaa siihen, niin mikään ei ole hänen käytössään ollut koko ikänänsä.
Jos koko 70- ikävuoden alkonpullot ateismin ajaltakin ottaa mukaan, niin yhteenlaskettu määrä jää varmaan alle 50 kolmenvartin peruskossua. Silti sairauksista lukien, pitäisi olla suurkuluttaja - eli olenko.
Puolison muistisairaus - kuulema liikalihavuus - liikkumattomuus - tylsistynyttä elämää viettänyt on altistanut itsensä ko. sairauteen.
Puoliso on aina ollut hoikka, liikuntaa ja pitkiä lenkkejä kuntoillut - syönyt terveellisesti - lukenut -- himoristikontäyttäjä jne. jne. silti tauti iski.
Tulee mieleen se, että tempaako ne sairausdiaknoosien esittelijät ikäänkuin hatusta, että myydään sillä jotain.´? Tuntuu siltä, että lääkärikuntakaan ei kaikkea tiedä asiantiimoilta.
Isäpapallekin lääkäri sanoi, että sairaudenperusteella - sinun pitäisi lopettaa juominen. Tuo sodankäynyt mies oli raitis mies. Samalle lääkärille toisella kertaa menien hän valitti sydänoireita - nimeten sen. Siihen lääkäri sanoi, että ei maallikko voi asiaa tietää. No - lääkärin ulkorapuilla, ja ovelta vei ambulanssi sairaalaan ja hänellä oli se sydänkohtaus ja sairaalassa isäni totesi... .Sen lääkärin nimesi hänet, oli käynyt hänen yksityispuoella. ettei hänellä ole oikeutta enää häntä hoitaa. ...
Niin, tuossa jo 2-vuotta sitten himoliikkujaperheen isäntä tuli vaimonsa kanssa lenkiltä. Keittiössä touhusi - kuului mätkähdys ja huokus - hieman erilainen kuin eläen huokaillaan. Puoliso näki, että nyt tuli kuolema - eikä ikäkään painanut.
Ambulanssi oli pian paikalla - mutta ruumisauto hoiti kuljetuksen.
ts. ei ollut liikkuja proteiinikuluttaja - billeriville, vaan normali elämän ravintonauttija, jossa liikuttiin terveellisesti. Silti - lähtö oli laaja-alaisen sydänkohtauksen tulos.
Jos koko 70- ikävuoden alkonpullot ateismin ajaltakin ottaa mukaan, niin yhteenlaskettu määrä jää varmaan alle 50 kolmenvartin peruskossua. Silti sairauksista lukien, pitäisi olla suurkuluttaja - eli olenko.
Puolison muistisairaus - kuulema liikalihavuus - liikkumattomuus - tylsistynyttä elämää viettänyt on altistanut itsensä ko. sairauteen.
Puoliso on aina ollut hoikka, liikuntaa ja pitkiä lenkkejä kuntoillut - syönyt terveellisesti - lukenut -- himoristikontäyttäjä jne. jne. silti tauti iski.
Tulee mieleen se, että tempaako ne sairausdiaknoosien esittelijät ikäänkuin hatusta, että myydään sillä jotain.´? Tuntuu siltä, että lääkärikuntakaan ei kaikkea tiedä asiantiimoilta.
Isäpapallekin lääkäri sanoi, että sairaudenperusteella - sinun pitäisi lopettaa juominen. Tuo sodankäynyt mies oli raitis mies. Samalle lääkärille toisella kertaa menien hän valitti sydänoireita - nimeten sen. Siihen lääkäri sanoi, että ei maallikko voi asiaa tietää. No - lääkärin ulkorapuilla, ja ovelta vei ambulanssi sairaalaan ja hänellä oli se sydänkohtaus ja sairaalassa isäni totesi... .Sen lääkärin nimesi hänet, oli käynyt hänen yksityispuoella. ettei hänellä ole oikeutta enää häntä hoitaa. ...
Niin, tuossa jo 2-vuotta sitten himoliikkujaperheen isäntä tuli vaimonsa kanssa lenkiltä. Keittiössä touhusi - kuului mätkähdys ja huokus - hieman erilainen kuin eläen huokaillaan. Puoliso näki, että nyt tuli kuolema - eikä ikäkään painanut.
Ambulanssi oli pian paikalla - mutta ruumisauto hoiti kuljetuksen.
ts. ei ollut liikkuja proteiinikuluttaja - billeriville, vaan normali elämän ravintonauttija, jossa liikuttiin terveellisesti. Silti - lähtö oli laaja-alaisen sydänkohtauksen tulos.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siis mietin, puhutaanko meille totta, kun diaknosoidaan sitä ja tätä sairautta.
Lehdissäkin on esillä, että noin nuorella ei voi olla tuollaista sairautta, mene kotiin.
Luulosairautta - jne. Kunnes eräs naislääkäri totesi heti, että sinulla on MS- sairaus.
Erään pastorin vaimo. valitti selkäänsä - lääkäri - vaihdevuodet, tai naisilla sitä on sitä ja tätä - luulotautia. Kunnes ei ollut mitään tehtävissä. Syöpä vei hautaan.
Itselläni - valittelin kipua vasemmalla puolen kyynärpään tasolla olevaa kipupaikkaa, joka ei katoa. Sitä paineltiin ja paineltiin toisenkin kerran. Ei ongelmaan osattu vastata. Kipuhan kertoo kehossa, ettei kaikki ole kohdallaan.
Viimevuonna se ratkesi - kolme suurta leikkausta . suolistoa lyhenneltiin, avannetta pideltiin ja jos alkujaan lääkäri olisi "tajunnut" laittaa lähempiin tutkimuksiin, koska olihan asia ollut esissä - enempi kuin kaksikertaa - olisin päässyt paljon helpommalla.
Nyt kipuilen kipujen kanssa ja opettelen syömään, että jotenkin vaiva olisi kevyempi.
Onko ihminen jotenkin vaivoineen haaste löytää ongelmiin ratkaisua.
Loppujenlopuksi - "syökää kaikkea" viitaten kauppaan.
En usko - kokemuksien perusteella, että se - miten väitteet tuodaan esiin, niin se olisi koko totuus.
Tuossa maistoin hieman - siis totuttelen elimistöä ravintoon, niin muikkua syöden muutaman pienen muikun ja nyt sattuu suolistoon ikävästi.
Vaikka se ulostuu - vaivattomasti - jotain sillä välillä tapahtuu - kalasta olen tykännyt koko ikäni ja syöminen on ollut kohtuullista joka ruokalajilla.
Kasvikset ovat olleet myös lautasella. Jaa-a
Mikä on ollut kiro tälle ruumiille, että kaikki tämä on koettava.