Tylyt lukemat on tutkijoiden tiedossa. Sen sijaan että suomalaisilla uljailla lentäjillä olisi ollut 1:30 voittosuhde kävikin "hieman huonommin". Ilmataisteluissa suomalaiset ampuivat toiäukokuum aikana vain 2 neuvostoliittolaista hävittäjäkonetta alas. 18.5.44 1 La-5 Sammatuksessa ( ilmavoitto luutnantti Klemolalle Curtis- koneella). 25.5.44 Vytegrassa ampui Morane-lentäjät Kyllönen alas Airacobran Vytegrassa. Siinä ilmavoitot. 9 ilmavoittoväitettä perättömiä, mm mersu-lentäjä Nissisen kolme ja Heimo Lammen yksi La-5 väite.
Suomalaisten koneita ammuttiin alas 5 ilmataistelussa: 2 Moranea 8.5.44, 1 Morane ja 1 Curtiss 26.5.44 ja 1 Curtiss 28.5.44. Kaksi lentäjistä kuoli, 2 jäi sotavangiksi ja 1 haavoittui.
Suomalaisten koneita ammuttiin alas 5 ilmataistelussa: 2 Moranea 8.5.44, 1 Morane ja 1 Curtiss 26.5.44 ja 1 Curtiss 28.5.44. Kaksi lentäjistä kuoli, 2 jäi sotavangiksi ja 1 haavoittui.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Aika naurettaviahan sellaiset puheet kuten että mersuilla suomalaiset olisivat muka saavuttaneet 663 ilmavoittoa 1943-44. Todellinen lukema todennäköisemmin jossain 150 ja 200 välillä.
Itämeren Laivaston Jak-hävittäjät kepittivät suomalaiset mersut 20.heinäkuuta 1944 Söderskärin lähellä.
Näistä tappioista ei ole kyllä haluttu pukahtaa Suomessa sanaakaan, vaan on tyydytty ylistämään Mersua jonain jumalten voittamattomana ruoskana.
Mersulentäjät saavuttivat Suomenlahden ulkosaariston ilmasodassa vuonna 1943 yhteensä 44 ilmavoittoa. Tammi-toukokuussa 1944 kaikkiaan 9 ja Kannaksella ja Viipurinlahdella kesä-heinäkuussa 1944 noin 90 ilmavoittoa. Puolenkymmentä ilmavoittoa heinä-elokuun vaihteessa 1944 Laatokan pohjoispuolella.
Kaikkiaan mersulentäjät ampuivat alas jatkosodassa noin 150 viholliskonetta.
Hävittäjälentäjä Lauri Nissinenkin veti hatusta täysin olemattomia ilmavoittoja. Niin tyypillistä, niin tyypillistä...
Niinhän sinä itsekin vedät! Olet ainoa, joka omiin lukuihisi uskot!
Suomalaiset vanhukset ja lapset hävisivät näille siviileitä murhaaville Neuvostoliiton sankareille joita myös partisaaneiksi kutsuttiin.Sodan jälkeen näistä murhista vaiettiin suomettumisen ja itsesensuurin tähden.
Suomalaisten ilmavoitot jatkosodassa jääneet alle 500 pudotuksen.
Eikös sen nii pitänyt mennä että 5 alasammuttua suomalaishävittäjäkonetta kohden olisi pitänyt Laatokan Karjalassa pudota 150 neuvostokonetta?
Kannaksella 1.6-16.6.44 suomalaiset ampuivat ilmataisteluissa alas vain 3 neuvostohävittäjää (1 Airacobra ja 2 La-5). Neuvostoliittolaiset hävittäjäkoneet ampuivat alas 3 bf-109 hävittäjää ja 2 Brewsteriä. Yksi mersu törmäsi lisäksi Airacobraan ja tuhoutui.
Ei mennyt sekään periodi millään 1:30 voittosuhteella suomalaisille. Siinä vähän torjuntavoittohörhöille mutusteltavaa.
Brewster-lentäjillä oli kesäkuussa 1944 Kannaksella parempi luotettavuus ilmavoitoissa kuin mersulentäjillä. 4/13 jopa 5/13 mutta mersulentäjillä vain 55/327. Mersulentäjät olivat erityisesti vedättämässä heidän epäuskottavilla ilmavoittoväitteillään. Toisaalta kyse oli myös vanhan Hävittäjälentolaivue 24:n sisällä jo Brewster-vuosina syntyneestä "talon tavasta".
"Minulle+on+yksi+lysti+vaikka+niistä+olisi+todellisia+vain+10+%..."
On vain opittava hyväksymään se kiusallinen tosiasia ettei suomalaisten ilmavoittoväitteet olleet alkuunkaan niin uskottavia kuin ennen 1990-luvulla alkaneita tutkimuksia uskoteltiin. Koko 1:20 tai 1:30 ilmavoittosuhdelukeman väite perustui siihen että laskettiin vain suomalaisten lentokoneiden menetykset ilmataisteluissa (85 tai 86) ja sitten laskettiin lentäjien pudotusväitteiden (noin 1600) kokonaissumma, siis väitteet hävittäjistä, maataistelukoneista, pommikoneista ja muista koneista.
Jatkosota ilmassa meni hieman toisin kuin on uskoteltu. Suomalaiset ampuivat alas ilmataisteluissa tuskin enempää kuin 500 konetta joista vajaat 300 oli hävittäjiä. Suomalaisten hävittäjistä (ml Hävittäjälaivue 30) ammuttiin alas ilmataisteluissa yli 50. Suhdelukema oli jossain 1:5 ja 1:6 välillä ja heikkeni selvästi kesän 1942 jälkeen. Vuonna 1944 hävittäjätaistelujen tappiosuhdelukema ei ollut enää edes 1:3. Esim 1.6-5.8.44 1944 suomalaislentäjät ampuivat alas Kannaksella ja Viipurinlahdella sekä Suomenlahdella vain hieman yli 50 hävittäjäkonetta ( 50-53) mutta menettivät itse ilmataisteluissa 22.
Laatokan Karjalassa tappiot ilmataisteluissa olivat 1944 touko-elokuussa 11 hävittäjäkonetta ja lentäjät ampuivat alas korkeintaan 14 neuvostohävittäjää. Siis lähes tasapeli.
Eteenkin jatkosodan loppupuolella suomalaiset hävittäjälentäjät ilmataisteluissa olivat jo aika ahtaalla. Neuvostoliittolaiset lensivät hyvillä koneilla ja heidän lentäjien joukossa oli jo tasokkaita jopa vaarallisen hyviä lentäjiä jos kohta osa oli melko kokemattomia.
Loppupeleissa+taitaa+käydä+niin+että+kuuluisimpien+ässien+ilmavoitot+supistuvat+70-85%:lla+kun+pudotuspotti+jakaantuu+tasaisemmin.+Sellaiset+varsin+tuntemattomat+suuruudet+kuin+Klemola,+Kyllönen,+Mattson,+Kauppi,+Sartjärvi,+Hattinen,+Juurinen,+Neva,+Alakoski,+Huotari+jne+ovat+jakamassa+kesän+1944+pudotussaldoa+joka+jäi+luultua+n.+500+huomattavasti+pienemmäksi+(105-110).
Lopullisen+pudotussaldon+jatkosodassa+saamme+kohtalaisella+tarkkuudella++selville+kun+kaikkien+ilmataistelujen+todellinen+saldo+alkaa+hahmottua+noin+30%:ksi+niistä+lukemista+mitä+suomalaislentäjät+esittivät+ampuneensa+alas.+Siis+noin+480++/-+30+konetta.+Ollaan+yli+90%+luotettavuudella+lukemissa+450-510.+Se+on+jatkosodan+suomalaisten+ilmavoittojen+todellinen+lukema.+Esim.+toukokuusta+1944+aina+jatkosodan+loppuun+saivat+suomalaislentäjät+todellisuudessa+vain+noin+110+ilmavoittoa.+Pudotusväitteitä+heillä+oli+yli+500.+Voidaan+enää+spekuloida+onko+ennen+toukokuuta+1944+suomalaislentäjillä+ollut+edes+400+pudotusta,+ainakaan+ilmasota+Suomenlahden+ulkosaaristossa+ei+puolla+suurta+lukemaa+joten+jos+suomalaislentäjät+pääsivät+yhteensä+noin+500+pudotukseen+on+niitä+pitänyt+tulla+vuonna+1941+todella+paljon.+Mutta+heti+kun+siirryttiin+kesäkuun+1944+alkupäivien+pommikonepudotuksista+normaalimpaan+ilmasotaan+rintama-alueilla+alkoi+ilman+osuus+ilmavoitoissa+kasvaa+jo+vuonna+1941.
Laatokan Karjalassa toukokuusta elokuuhun 1944 ilmataisteluissa suomalaisia hävittäjäkoneita ammuttiin alas 11 ja ne itse ampuivat alas 13 tai 14 hävittäjäkonetta. Toukokuussa ja heinä-elokuussa suomalaisilla oli myös lentueellinen mersuja Laatokan Karjalassa.
Wikipediassa on artikkeli II maailmansodan lentäjien liioittelevista ilmavoittoväitteistä. Siellä on mukana myös muutama tapaus suomalaislentäjien vastaavista tapauksista.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Confirmation_and_overclaiming_of_aerial_victories_during_World_War_II
Täyttä hevonpaskaa että Hävittäjälentolaivue 24 olisi muka ampunut jatkosodassa alas 727 neuvostoliittolaisten konetta. Tuskin edes 230 ilmavoittoa sai.
Suomenlahden ulkosaariston ilmasodassa vuonna 1943 Brewster-laivue (HävLeLv24) esitti 136 ilmavoittoväitettä mutta niistä vain 16 voitiin vahvistaa vastustajan eli Itämeren Laivaston tappioista. Koska pakkolaskut usein oli tehtävä mereen ei tappioita tältäkään osin pystytty peittelemään. Mersulaivue sai 44 varmennettua ilmavoittoa, ilmavoittoväitteitätä laivueelta oli 129.
Brewster - laivue paisutteli ilmavoittoväitteillä melko törkeällä tavalla kun vain 12% väitteistä oli todellisia ilmavoittoja.
Maksimissaan touko-elokuussa 1944 suomalaislentäjät ampuivat alas Laatokan Karjalassa 15 lentokonetta. Ne itse menettivät ilmataisteluissa 11 hävittäjäkonetta, ilmatorjunnan pudottamina 7 hävittäjäkonetta sekä 3 hävittäjäkonetta lentokentille tuhottuina. Yhteensä siis 21 hävittäjäkonetta. Yrittäkääpä siitä sitten rakennella suomalaisille lentäjille 1:20 ilmavoittosuhdelukemaa arvoisat torjuntavoittonatsit.
Ja taas latelee Tarkkispoika silkkaa VALETTA! Hänen ”tutkimuksensa” ovat täysin epäluotettavia!
Nykyisin tiedämme senkin että Kannaksella 2.6-8.6.44, siis suurhyökkäyksen aattona käydyissä ilmataisteluissa VVS:n 275.hävittäjälentodivisioonan ja hävittäjälentolaivue 24:n välillä tulos oli tällainen:
-275 IAD: 1 Airacobra-tappio (7.6.44)
- HävLeLv 24: 2 Bf-109 G-2 tappiota
Suomalaisilla peräti 16 pudotusväitettä joista vain yksi oli ilmavoitto. Muut hävittäjäkoneita käyttäneet neuvostoyksiköt (VVS KBF ja 2 GIAK) eivät kärsineet suomalaisia vastaan hävittäjäkonetappioita.
Kun 9.6-16.6.44 suomalaiset kykenivät ilmataisteluissa ampumaan alas vain 2 La-5 hävittäjää (14.6.44, molemmat 159 IAP:n, toinen pakkolaskussa vaurioitunut korjauskelvottomaksi) ja vastaavasti suomalaisia hävittäjäkoneita ammuttiin alas ilmataisteluissa 4 joista 2 Bf-109 G-6 koneita.
Toisin sanoen edes paremmalla kalustolla ei vuoden 1944 todellisuudessa suomalaisten ilmavoittojen suhdelukema ollut niin hyvä kuin on uskoteltu.
-----Stieglitz-----
Laatokan Karjalassa ja Murmanskin/Louhen alueella 7.ilma-armeijan lentokonetappiot heinäkuussa 1944 konetyypeittäin ilmataisteluissa "ei palanneet lennolta" :
Airacobra: 1 1
La-5: 2 1
LaGG-3: 1 0
Kittyhawk: 0 0
Jak-9: 0 0
Il-2: 3 3
Pommikoneet: 2 (molemmat eivät ilmataisteluissa alasammuttuja)
Ilmatorjunta ampui alas 50 Il-2, 3 Jak-9, 2 Pe-2, 2 Boston, 1 La-5, 1 LaGG-3 ja 2 Kittyhawk. Yhteensä 61 2 Pe-2 jotka myös joko ilmatorjunnan tai onnettomuuden tms syyn vuoksi pudonneita.
Maksimimäärä mikä ammuttu ilmataisteluissa: 6 hävittäjää ja 6 Il-2 konetta. Yhden Airacobran ampuivat saksalaiset alas Louhen alueella (10.7.44), joten suomalaislentäjien pudotussaldo maksimissaan 11. Näistä 5 on ollut "ei palanneet lennolta" eikä näin ollen varmoja ilmataisteluissa pudotettu ja. Suomalaishävittäjiä ammuttiin alas ilmataisteluissa 4. Suomalaiset itse ampuivat alas 3 hävittäjää ja mahdollisesti 2 muuta. Siis tasapeli.
Suomalaisilla lentäjillä väitteitä heinäkuussa 1944: 31. Niistä siis korkeintaan 11 ollut pudotuksia (5 varmaa)
-----Stieglitz-----
Jatkosodan viimeisenä kuukautena elokuussa 1944 Laatokan Karjalassa Suomen ilmavoimat menettivät kaikkiaan 14 lentokonetta tuhoutuneena. Ilmataisteluissa ampuivat yhden La-5 koneen ja yhden Il-2 koneen. 14 menetetyistä koneista 5 pommikonetta, 1 yhteistoimtakone He-59, 1 Fokker ja loput Morane-hävittäjiä.
Laatokan Karjalassa helmi-maaliskuussa 1944 suomalaislentäjillä oli seuraavat ilmavoittoväitteet:
16.helmikuuta: 1 Pe-2 ja 1 LaGG-3
-kumpikaan väitteistä ei ollut ilmavoitto, ei tappioita 7.ilma-armeijalle
7.maaliskuuta: 3 Tomahawk
-7.ilma-armeija menetti ilmataisteluissa Morane-hävittäjiä vastaan yhden Kittyhawk-hävittäjän.
26.maaliskuuta: 1 LaGG-3
-ei ollut ilmavoitto
Suomalaisten 6 ilmavoittoväitteestä vain yksi oli todellinen ilmavoitto.
Suomalaisten+ilmavoitot+Laatokan+Karjalassa+/+suomalaislentäjien+pudotusväitteet+helmikuusta,+elokuuhun+1944:
Kesällä+1944+keskimäärin+vain+20%+lentäjiemme+ilmavoittoväitteistä+oli+todellisia+ilmavoittoja.+Esim+mersulentäjät+saivat+kesäkuussa+1944+vain+noin+55+ilmavoittoa.
Osasto Kuhlmeyn lentäjät Fw-190 koneillaan olivat suhteessa konemääriin nähden selvästi tehokkaampia kuin suomalaiset Bf-109 koneillaan. Hävittäjälentolaivue 24:n lentäjillä näyttää olleen myös vaikeuksia oppia käyttämään koneitaan. Paljon tappioita ilmataisteluissa neuvostoliittolaisia vastaan.
Stallari käy outoa kampanjaa todistaakseen, että kymmeniä tuhansia puna-armeijan lentokoneita ei menetettykään taisteluissa, vaan niillä lenneltiin omassa ilmatilassa kaukana rintamilta, kunnes tömähdettiin tonttiin.
No näinhän siinä kävi KAIKILLA sotivilla osapuolilla: suurin osa konetappioista tuli onnettomuuksista kaukana rintamilta.
Esim. huipputekninen USA menetti vain 1/3 koneistaan taisteluissa; 2/3 menetettiin onnettomuuksissa koulutuksessa, harjoituksissa ja siirtolennoilla.
Tästä voi päätellä mikä mahtoi olla tilanne Suomen tyyppisessä agraariyhteiskunnassa, jossa lentäjät olivat ajaneet lähinnä hevosrattailla ennen ohjaamoon hyppäämistään ja mekaanikoilla oli kokemusta lähinnä polkupyöristä...
Suomenlahdella viimeinen Hävittäjälentolaivue 30:n ilmataistelu Itämeren Laivastoa vastaan 20.heinäkuuta 1944 päättyi niin että VVS KBF:n Jak-9 hävittäjät ampuivat alas 2 Bf-109 konetta. VVS KBF ei menettänyt hävittäjiä. Suomalaislentäjät luulivat taistelleensa La-5 koneita vastaan.
Laatokan Karjalassa 7.ilma-armeija taisteli saksalaisia ja suomalaisia vastaan ja sen kuukausiraportit on tiedossa:
Joulukuussa 43: 3 lentokonetta (ilmatorjunta)
Tammikuu 44: 1 kone (Jak-7, ilmataistelu)
Helmikuu 44: 4 konetta, 3 Airacobra ilmataisteluissa, 1 Kittyhawk ilmatorjunta
Maaliskuu 44: 4 ilmataistelussa, 6 ilmatorjunta, 1 ei palannut lennolts
Huhtikuu 44: 9 ilmataistelussa, 5 ilmatorjunta, 4 ei palannut lennolta
Toukokuu 44: 3 ilmataistelussa, 3 Ilmatorjunta, 2 ei palannut lennolta
Kesäkuu 44: 2 ilmataistelu. 60 ilmatorjunta tai ei palannut lennolta
Heinäkuu 44: 7 ilmataisteluissa, 61 ilmatorjunta, 7 ei palannut lennolta
Elokuu 44: 3 ilmataistelussa, 5 ilmatorjunta, 6 ei palannut lennolta
Syyskuu 44: 10 ilmataistelu, 18 ilmatorjunta, 5 ei palannut lennolta
Kun Suomi antautui ehdoitta Neuvostoliitolle menetti 7.ilma-armeija saksalaisia vastaan heti syyskuussa 1944 yli 30 konetta.
Kesä-heinäkuun perääntymistaisteluissa suomalaiset lentäjät ampuivat alas ilmataisteluissa kymmenkunta neuvostoliittolaisten konetta Laatokan pohjoispuolella sillä saksalaiset ampuivat alas ainakin muutaman koneen muualla. Saksalaisten ilmatorjunta pudotti myös joitakin koneita ja suomalaisten it noin 120.
Laatokan Karjalassa esittivät suomalaiset ampuneensa ilmataisteluissa alas toukokuussa 1944 kaikkiaan 10 La-5 hävittäjää. Kuitenkin 7.ilma-armeija menetti toukokuussa taisteluissa vain yhden La-5 hävittäjän. Sen menetti 18.toukokuuta 415 IAP. Tuon koneen ampui alas Sammatuksessa luutnantti Jukka Kleemola.
Suomalaisten 9 muuta ilmavoittoväitettä La-5 hävittäjistä kumoutui.
-----Stieglitz-----
Luutnantti Jukka Klemola oli siis lentäjä joka ampui alas tuon La-5 hävittäjän 18.5.44. La-5 koneen lentäjä aliluutnantti Alexander Dergachev menehtyi.
-----Stieglitz-----
Suomessa on propagandasyistä vääristelty tilastot siten, että on laskettu kaikki NL:n menetykset, siis myös onnettomuudet joista aiheutui suurin osa kaikkien osapuolien tappioista, suomalaisten aiheuttamiksi (jaettu hävittäjien ja it:n kesken). Omista menetyksistä on sen sijaan vähennetty onnettomuudet.
Näin on saatu luotua nämä uskomattomat 1:30 lukemat, joita yllättävän moni vieläkin tuntuu sokeasti uskovan.
On sama tekevää se, mihin itse kujakin uskoo.
Minä uskon, että sota päättyi aselepoon ja rauhansopimukseen 1944.
Mitään 1:30 ilmavoittojen voittosuhdetta suomalaisilla ei koskaan ollut. Harha syntyi jo talvisodassa jossa hävittäjien välinen ilmasota päättyi niin että suomalaisten tappiot olivat puolet neuvostoliittolaisten hävittäjätappioista. Suomalaisten ilmavoitot olivat suurelta osin pommikoneita ja tiedustelukoneita ilman hävittäjäsuojaa.
Jatkosodassa esim vuonna 1943 Suomenlahden ulkosaariston hävittäjien väliset ilmataistelut päättyivät niin että suomalaiset menettivät 12 hävittäjäkonetta ja Itämeren Laivasto 37 hävittäjäkonetta. Tappiosuhdelukema 1:3,1.
Tammi-toukokuussa 1944 hävittäjien välisissä ilmataisteluissa neuvostoliittolaisten tappiot 3 konetta ja suomalaisten 3 hävittäjäkonetta. 1.6-8.6.44 hävittäjien välisten ilmataistelujen saldo Kannaksella: NL menetti yhden Airacobran ja suomalaiset 2 bf-109 konetta. Kaikkiaan 1.1.43-8.6.44 hävittäjien välisten ilmataistelujen saldo Suomenlahden ulkosaaristossa ja Kannaksella:
neuvostoliittolaiset menettivät 41 hävittäjäkonetta ja suomalaiset 17 hävittäjäkonetta. Tappiosuhdelukema suomalaisten eduksi vain 1:2,4.
Kannattaa muistaa sekin, että vuonna 1944 vain osalla laivueista käytti Bf-109G-koneita. Jotkut laivueet käyttivät yhä kalustona Brewstereitä ja Morane koneita, jotka olivat jo vanhentuneita ja yleensä min. 100 km/h hitaampia kuin vastaavat neukkukoneet! Niillä oli todella vaikeata enää edes saada ilmavoittoja sodan loppuvaiheessa!