Sota tuli hirvittävän kalliiksi, tappiot olivat suuret ja lopputulos oli vain Itä-Euroopan joutuminen kommunistien valtaan ja kylmä sota.
Mitä juhlimisen aihetta tuossa on?
Mitä juhlimisen aihetta tuossa on?
Miksi lännessä juhlitaan voitonpäivää joka vuosi?
Anonyymi
2871
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Juhliminen kylläkin tapahtuu nimenomaan Moskovassa.
Sopiikin kysyä,miksi entisen liittolaisen tappiota noin juhlitaan?
Höpöhöpö, kyllä voitonpäivää juhlitaan 8.5 joka vuosi myös länsiliittoutuneiden maissa.
Aivan.
NL "voittikin" Saksan vasta 9.5. 45,kun bolsuille oli lavastettu oma voitonjuhla sakujen antuduttua harmillisesti ensin briteille jo 7.5.
Harvoin juhlitaan voittoa entisestä liittolaisesta niin innolla yhteistä taivalta ja sen voittoja lainkaan muistelematta!
Löiväthän Stalin ja Hitler yhteisvoimin mahtavan Puolan. Stalin tosin oli myöhästyä koko jupakasta.
Puhumattakaan voittamattoman Puna-Armeijan Baltian valloituksesta!
"NL "voittikin" Saksan vasta 9.5. 45,kun bolsuille oli lavastettu oma voitonjuhla sakujen antuduttua harmillisesti ensin briteille jo 7.5."
Hahahaha ja taas pöhveIi valehtelee samasta asiasta.
Turhaa on työsi, senkin valepukki!
Klo 02.41 aamulla 7. toukokuuta SHAEFin päämajassa Reimsissä, Ranskassa, Saksan asevoimien esikuntapäällikkö kenraali Alfred Jodl allekirjoitti kaikkien saksalaisten joukkojen ehdottoman antautumisasiakirjan liittoutuneille. Kenraali Franz Böhme ilmoitti saksalaisten joukkojen ehdottomasta antautumisesta Norjassa 7. toukokuuta. Se sisälsi lauseen "Kaikki Saksan hallinnassa olevat joukot lopettavat aktiivisen toiminnan klo 23.01 Keski-Euroopan aikaa 8. toukokuuta 1945." [19] [26] Seuraavana päivänä sotamarsalkka Wilhelm Keitelja muut saksalaiset OKW:n edustajat matkustivat Berliiniin ja allekirjoittivat hieman ennen puoltayötä toisen ehdottoman antautumisen asiakirjan, joka jälleen antautui kaikille liittoutuneiden joukkoille, tällä kertaa marsalkka Georgi Zhukovin ja SHAEFin edustajien läsnäollessa . [27] Allekirjoitusseremonia pidettiin entisessä Saksan armeijan insinöörikoulussa Berliinin Karlshorstin kaupunginosassa ; nyt siellä toimii saksalais-venäläinen museo Berlin-Karlshorst .
Eipä juurikaan! Esim. Jenkki ei pidä 2. Maailmansotaa minään ”juttuna”! Sen jälkeenkin kun onnollut monta sotaa…
Eli kerrot itse eri sanoin täysin samannasian;-D
Hehhee et ole näköjään vieläkään oppinut lukemaan;)
Liittoutuneet ei ole sama kuin "britit"
" kenraali Alfred Jodl allekirjoitti kaikkien saksalaisten joukkojen ehdottoman antautumisasiakirjan liittoutuneille. "
Vai ei pidä minään suurinta sotaa, johon on koskaan osallistunut.... menepä sanomaan tuo heille itselleen.
Palstan oikeistolaiset ovat kyllä melkoinen vitsi.
Olin kerran jenkkien kjoukossa bussiretkellä ja kun suomalaiseen tapaan kysyin tyyliin ”sodan aikana” tapahtuneesta niin he hämmästyivät ja kysyivät minkä sodan?
Ei heille ole mittä yhtä ja erityistä vaan monta aiemmin ollutta. He eivät ylipäätään muistele vanhoja ja esim. Vietnam oli monelle tutumpi ja tuoreempi!
Juu, eivät järjestä paraatejakaan sen vanhemmista sodista kuin 1861-65 soditusta
https://www.youtube.com/watch?v=I3McFk3WUAE
Toista se on täällä Suomessa tai Venäjällä.
Ne pitää sitä vasara sirppi punatähti voittona ja pitävät muita kapitalisteina. Ääri fanaattinen kommunismi.
Ei varmasti mikään maa juhli miehitystä.
Alf RED PUNAINEN ALFFI. PUNA alfit tähdet A kirjain. Vasara ja sirppi. Budha tulee oletko valmis.
"Juhliminen kylläkin tapahtuu nimenomaan Moskovassa"
Onpas se Moskova muuttunut
https://www.youtube.com/watch?v=4xsH6P1v_lI
https://www.youtube.com/watch?v=IdvfJFU7lvE
"Sopiikin kysyä,miksi entisen liittolaisen tappiota noin juhlitaan?"
Kyllähän se tietenkin SS-natsia harmittaa tappio. Olisi varmasti ollut kiva voittaa vaikka sitten kommunistien tuella.
Totta. Te kommunistit pidtte natsien kansa yhteisen paraatin Brest-Litovskissa Puolan valtauksen kunniaksi. Ystävyys kukoisti ja veljenmaljoja juotiin.
,,,,,Ystävyys kukoisti ja veljenmaljoja juotiin.,,,,,,,
Niin joivat suomalaisetkin syksyn -44 antautumiseen asti, ja entäs sitten. Juhli myös britti Munchenissa lokakuu-38 kun nazisontatunkion kanssa jakoi Tsekkoslovakiaa, ja entäs sitten.
Suomi ei jakanut Saksan kanssa naapurimaata,kuten NL,
Münchenissä Euroopan suurvallat sopivat Tsh:n jaosta sen omalla hyväksynnällä.
Stallarille liian vaikeaa tajuta?
Ikävä tuottaa sinulle pettymys. mutta en ole kommunisti enkä ollut muutenkaan paikalla.
Suomalaiset tosiaan ryyppäsivät saksalaisten kanssa useamman vuoden ja sitten käänsivät kylmästi selkänsä aseveljelleen, jolle olivat vakuuttaneet ikuista uskollisuuttaan.
PöhveIi on puupää:-D
"Suomi ei jakanut Saksan kanssa naapurimaata,kuten NL,"
Nimenomaan Suomi teki sitä Saksan kanssa:
Ryti halusi eroon Suomen ja Neuvostoliiton välisestä itärajasta – uutuuskirja paljastaa valtiojohdon suunnitelmat 1941
Uuden kirjan mukaan presidentti Risto Ryti halusi ”lyhyet rajat”
Presidentti Risto Ryti toivoi jatkosodan alussa Suomelle ”lyhyitä rajoja”. Keskustellessaan Saksan Suomen lähettilään Wipert von Blücherin kanssa 11. syyskuuta 1941, Ryti esitti rajoja, jotka ulottuisivat Syväriin ja Nevajokeen silloisen Leningradin lähellä. Pohjoisessa Suomi halusi jopa Kuolan niemimaata.
Paras vaihtoehto Suomen kannalta olisi ollut, että Neuvostoliiton tai Venäjän kanssa ei olisi jäänyt enää ollenkaan yhteistä rajaa. Sen sijaan Saksa voisi ottaa haltuunsa Suomen uuden itärajan viereiset alueet Vienan ja Arkangelin suunnalla.
Asiasta kerrotaan Markku Reimaan uudessa kirjassa Kekkosen kuiskaaja - harmaa eminenssi Aaro Pakaslahti (Docendo). Pakaslahti oli diplomaatti, joka toimi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä ja kansliapäällikkönä sodan aikana. Kirjassa käytetään hänen aiemmin julkaisemattomia muistiinpanojaan.
Mainitun presidentin ja natsi-Saksan suurlähettilään keskustelun aikana jatkosotaa oli tuolloin käyty muutama kuukausi. Sekä Suomen että Saksan joukot etenivät syvälle Neuvostoliittoon ja sen luhistuminen näytti varmalta.
Pakaslahden muistiinpanoista löytyy kuitenkin maininta, että Suomen ulkoministeri Rolf Witting ja suurlähettiläs von Blücher olivat keskustelleet sodan alueellisista päämääristä jo elokuun lopussa. Tuolloin oli selvinnyt, että saksan johtaja Adolf Hitler ei vielä ollut valmis ratkaisemaan niitä.
Kirjassa kerrotaan myös alemmalla tasolla tapahtuneista suunnitelmista sodan jälkeisen aikojen varalle. Mm. Itä-Karjalan sotilashallinnossa ja päämajan tiedustelussa palvellut tekniikan tohtori Reino Castrén laati muistion, jossa suunniteltiin suomensukuisen väestön kokoamista yhteen. Kaavailuissa olivat mukana mordvalaiset ja ostjakitkin.
Suomeen rajoittuvilla alueilla suomensukuisia arveltiin olevan noin 850 000 ja muualla peräti 2,5 miljoonaa. Sota-ajan vaikeuksista huolimatta tämä joukko piti koota yhteneväiselle, suomalaisille valtioalueelle, josta olisi poistettu vieraat väestöainekset. Näin olisi luotu ”voimakas, vapaa talonpoikaisasutus, mihin pohjoisiin oloihin nähden oli hyvät edellytykset”.
Petroskoin valtaus. Suomessa viriteltiin suuria suunnitelmia uusista rajoista. Kuva: Vännrikki K. Borg
Leningradia eli Pietaria Castrén luonnehti ”keinotekoisena luomukseksi ja Venäjälle taakaksi”. Koska Leningradin takamaat liitettäisiin Suomeen, se ei voisi säilyä suurkaupunkina. Sen paikalle voitaisiin jättää vapaakaupunki, jota suomalaiset ja saksalaiset valvoisivat.
Sodan jälkeen Castrénilla oli merkittävä rooli Helsingin metron suunnittelussa.
Kirjassa kerrotaan, että Mannerheimin 11. heinäkuutta 1941 antama kuuluisa ”miekantuppi-päiväkäsky” hermostutti ulkoministeriön Pakaslahden. Tämä soitti päämajan tiedotusosastolle ja haukkui sen ulkopolitiikkaan sekaantumisesta.
Pakaslahti luuli, että tiedotusosasto oli laatinut käskyn. Sen oli kuitenkin luonnostellut kenraali Viljo Tuompo marsalkan ohjeiden mukaan. Käskyä tulkittiin niin, että Suomi tavoittelee rajantakaista Karjalaa omakseen, mikä herätti hermostusta ulkomailla. Suomen diplomaatit joutuivat rauhoittelemaan epäluuloja.
Aaro Pakaslahti
Aaro Pakaslahti (1903-1969) oli suomalainen diplomaatti. Sodan jälkeen hän joutui epäsuosioon, mutta palasi diplomaatin tehtäviin ja toimi Suomen suurlähettiläänä useissa maissa kuolemaansa asti.
Nuoruudessaan Pakaslahti toimi Akateemisessa Karjala Seurassa mm. Urho Kekkosen kanssa ja kuului samaan ystäväpiiriin.
Pakaslahti julkaisi vuonna 1970 teoksen Talvisodan poliittinen näytelmä. UM:n poliittisen osaston päällikön päiviä ja öitä.
Lue lisää kirjoittajalta
Seppo Varjus
Vai ei Suomi jakanut Saksan kanssa naapurimaataan? Mitäs ne suunnitelmat Kuolasta ja Karjalasta sitten olivat?
Toi SS on vähän turha kun saksa on siis Deutz ....Herman eikun german niin pitää hiukan ymmärtää että SS oli GERMANYN SOTAPOLIISI eikä mikään rikollinen. Sitä ei voi noin vaan käyttää mikä on laillista valtion hoitoa on sitä myös puna armeijassa oli se laillinen osa heidän maan hoitoon ja taas rikolliset erikseen. Riippuu uskonnosta.
Onko teillä taas käsitys että joku ryhmä olisi synnitön ?
Ei kyllä varmasti olleet mitää vaakuutellut. Suomen kieli on pääkieli Suomessa ja niin oli viipurissakin eikä mikään saksa senkin väärentäjät Jumala lyö lisää heinäsirkkoja vitsauksia teille.
Oletko joku hullu . Koko Karjalan alue on aina kuulunut ensin ruotsisuomeen sitten Suomeen. MITÄ VÄÄRENNÄT ? JUMALA JAHVE LYÖ SUA VIELÄ.
Itä-Karjala ei ole kuulunut Suomeen koskaan. Suomi kyllä miehitti sen joksikin aikaa. Kai sekin on Karjalas?
Kuulumisen puute ei liioin haitannut neukkua valtaajana!
Kuten ei myöskään haitannut Suomea! Vallattiin maita ja tapettiin keskityleireillä ihmisiä nälkään.
....Münchenissä Euroopan suurvallat sopivat Tsh:n jaosta sen omalla hyväksynnällä.---
Baltian maat liittyivät Nliittoon 1940 omalla suostumuksellaan. Räkänokille liian vaikeaa tajuta?