Oma teoriani kuolemanjälkeisestä elämästä menee jokseenkin näin.
Joka ihmisen sielu on säilynyt maailman alusta asti, se on vain ollut eri muodoissa, eläimenä, ihmisenä. Sama sielu vaihtaa kuoleman jälkeen ruumista, tässä voi olla selitys "valkoiselle tunnelille" joka kerrotaan yleensä näkyneen kun on kuolemassa. Sama henkilö joka on nyt vaikkapa norsu, on ollut joku vaikutusvaltainen poliitikko. Se että tuntuu että on tuntenut jonkun henkilön aina, vaikka on vasta tutustunut, he ovat tunteneet toisensa edellisessä elämässä.
Teoriaani liittyy myös fobiat, vaikka fobiat voivat syntyä jostain traagisesta tapahtumasta niin fobia voi olla myös synnynnäinen. Seuraavan elämän fobia voi olla syynä edellisen elämän kuolintavalle, esim putoamiskuolema=pelkää korkeita paikkoja, hämähäkkifobia=kuollut hämähäkin puremaan.
Kertokaa mielipiteitänne teoriastani, ja ottakaa huomioon että tällä pojalla on ikää vasta 17 vuotta.
Joka ihmisen sielu on säilynyt maailman alusta asti, se on vain ollut eri muodoissa, eläimenä, ihmisenä. Sama sielu vaihtaa kuoleman jälkeen ruumista, tässä voi olla selitys "valkoiselle tunnelille" joka kerrotaan yleensä näkyneen kun on kuolemassa. Sama henkilö joka on nyt vaikkapa norsu, on ollut joku vaikutusvaltainen poliitikko. Se että tuntuu että on tuntenut jonkun henkilön aina, vaikka on vasta tutustunut, he ovat tunteneet toisensa edellisessä elämässä.
Teoriaani liittyy myös fobiat, vaikka fobiat voivat syntyä jostain traagisesta tapahtumasta niin fobia voi olla myös synnynnäinen. Seuraavan elämän fobia voi olla syynä edellisen elämän kuolintavalle, esim putoamiskuolema=pelkää korkeita paikkoja, hämähäkkifobia=kuollut hämähäkin puremaan.
Kertokaa mielipiteitänne teoriastani, ja ottakaa huomioon että tällä pojalla on ikää vasta 17 vuotta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olet teoriassasi oikeilla jäljillä. Lähtöpiste on vaan ollut taaempana. Ehkä tuntumaa on haettu jo kiven olemuksesta.
Hyvä alku nuorelle elämänfilosofille.
Sielu siis on säilynyt maailman alusta asti.. Ja tämän olet päätellyt pelkästään järjelläsi? Kai se on ihan hyvin päätelty ja kaunis teoria, mutta jääkö tämä teoria nyt runoa kummemmaksi, kun sille ei näytä olevan mitään todisteita? En halua dissata sun ajatuksia tai mitään, mutta ite ainaki kaipaisin ees jonkun näkösiä todisteita...
Mutta niitä ei taida löytyä, joten meidät on kai tuomittu ikuisiksi ajoiksi kirjottelemaan näitä "runoja"... Ja kaikkeen ei kai tarvitse olla vastauksia. Ehkä elämä on parhaimmillaan, kun se koostuu pienistä mysteereistä, jota ei koskaan voida selvittää. Ehkä todellisempaa elämää on ihmetteleminen, ei tietäminen... Jeh, onnea pohdiskeluille!
olen samaa mieltä ja joissakin tapauksissa se myös pitää paikkansa ( regressiossa havaittu).
Jos mun pitää mennä johonkin ahtaaseen paikkaan, missä seinät voi liikkua, tai jotain vastaavaa, niin mulla menee reaktiona silmät hetkeksi tiukasti kiinni. Muistan jostain, sellaisen että olisin ollut jossain paikassa, missä katossa oli aukko, ja seinät lähti liikkumaan toisiaan vasten liiskaten minut. Unta vaiko...
Fobioista olen samaa mieltä, mutta myös erilaiset kyvyt ovat tällaisia merkkejä. Itse, joka en ole koskaan koskenut aseeseen, huomasin armeijassa, että jostain syystä osun rynnäkkökiväärillä aina napakymppiin. Sen huomasivat myös kapiaiset ja pistivät minut kiertämään kilpailuja, jotka voitin yleensä aina. Yksi sanoikin, että taidat olla tarkka-ampuja edellisessä elämässäsi...
Joskus neloselta tuli joku sarja missä joku hypnotisoija otti selvää siitä mikä oli ollut edellisessä elämässään.