Luterilaisista kirkoista, katolisesta, ortodoksisesta, ja muslimeista

Ote Jason Portillan kirjan luvusta 6 ("Corruption and Religion") sivulta 61:

Protestantism curbs corruption, in contrast to Roman Catholicism, which tends
to increase the perceived corruption: (Arruñada, 2010; Chase, 2010; Gerring &
Thacker, 2004; La Porta et al., 1997, 1999; Lipset & Lenz, 2000; Paldam, 2001;
Sandholtz & Koetzle, 2000; Woodberry, 2012). Some of the key findings will be
examined.

La Porta et al. (1997) found a significant correlation between corruption and the
percentage of adherents to a hierarchical religion (Roman Catholicism, Eastern
Orthodox, Islam) in a sample of 33 countries. Hierarchical religions have adverse
effects on civic engagement, and therefore on corruption (La Porta et al., 1999);
(Lambsdorff, 2006). La Porta et al. (1999) found a robust predictor of transparency (lower corruption) in the percentage of Protestants.

Tuo kirja on muuten ilmainen ja jos englannin lukeminen sujuu, sen voi ladata täältä:

https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-030-78498-0

Noiden tutkimusten esiin tuoma ajatus on siis että tekninen edistys ja sivilisaation kehitys pääsi pidemmälle Euroopan pohjoispuolella kuin eteläpuolella tuon luterilaisen uskonnon luonteen takia?

Painokone muuten keksittiin aika paljon samoihin aikoihin joten kai silläkin oli jotain tekemistä asian kanssa.

Samaa mieltä ollaan Hesarin uudessa artikkelissa "Luterilaisuus johti hyvinvointivaltioon"

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008244111.html

En pystynyt lukemaan jostain syystä Hesarin artikkelia otsakkeella Luterilaisuus johti hyvinvointivaltioon. On vaikea kommentoida kun en tiedä miten teemaa perusteltiin kirjoituksessa. En vaan saanut sitä auki teknisellä välineelläni.
Ajattelen itse kuitenkin näin. Mielestäni tärkeää ihmisen hengellisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi on ymmärrys siitä, ettemme saa ja voi unohtaa hengellisiä arvoja, joilla on todellisin merkitys elämälle ja hyvinvoinnille. Tietenkin jokainen tarvitsee aineellisia asioita sen eri hyödykkeineen ja vaihtoehtoineen, mutta ilman hengellistä ulottuvuutta jäämme sisäisesti vajaamittaisiksi. Olemme tuossa tilanteessa kuin kuivia oksia paahtavan auringon alla.
Pelkkä aineellinen hyvinvointi ei voi koskaan tuoda pysyvää tyydytyksellistä olotilaa jos tilannetta arvioidaan pidemmällä aikajanalla.

On hyvä kysyä kuitenkin , onko tosiaan näin, että Luterilaisuus johti hyvinvointivaltioon. Luterilaisissa maissa on arvoja, joita ei kunnioiteta tai yksinkertiasesti ei ole olemassakaan monissa esimerkiksi Lähi-idän maissa. Mainittakoon, että Intiassa on viime vuosina paljon keskusteltu miesvaltaisen yhteiskunnan keskellä elävien naisten heikosta asemasta. Siellä raporttien mukaan raiskataan paljon naisia joka lisää turvattomuutta ja eriarvoisuutta. Tälläkin hetkellä on maita, joissa tasaarvo ei toteudu yhteiskunnassa eikä ehkä tule koskaan toteutumaankaan. Luterilaisessa maailmassa tasaarvo jokseenkin toimii. Tosin en malta olla mainitsematta, että miesten palkkataso vastaavissa naisten työtehtävässä on parempi edelleen myös Luterilaisuuden kyllästämässä yhteiskunnassa. On maita, joissa naisen asema on suorastaan huono uskonnollisten määräysten ja lakin johdosta.
Luterilaisessa niinsanotussa hyvinvointivaltiossa ihmisistä pyritään pitämään huolta. Meillä on hyvä terveydenhuolto. Ja lapsemme saavat hyvää opetusta koulumaailman eri sektoreilla.
Jos Luterilaisuus on johtanutkin jonkinasteiseen hyvinvointivaltioon, samaa ei voida sanoa hengellisestä hyvinvoinnista.

Eri raporttien mukaan kirkoista eroaa edelleen huomattava määrä ihmisiä. Tarkkoja lukuja en muista. Takaisin virtausta täyttämään tyhjät istuimet ei juurikaan ole havaittavissa. Nykypolvemme uutta kasvavaa sukupolvea ei kiinnosta yhä teknistyvässä aikakaudessamme hengellisyys arvoineen. Näiden nuorten ajankäytön valtaavat tietokonepelit ja muut sen kaltaiset asiat.
Eräässä tutkimuksessa esitettiin vakava ja valitettava ilmiö, kun tarkasteltiin ihmisten uskoa ja uskomuksia korkeimman olemassaoloon, siis usko Jumalaan on hurjassa laskujohteessa meillä Suomessa.b Siksi on hyvä kysyä , että olisiko sittenkin Luterilaisessa hyvinvointivaltiossamme jokin pahasti vääristynyt ja vinossa?
Uskon että juuri Luterilaisessa ajattelutavassa on syy, miksi ihmisten hengellinen arvomaailma on näivettynyt ja kuivunut. NNuoria ei enää kiinnosta uskonto ja kirkon opetukset. Keski-ikäinen populaatio taas on kaikenlaisten aineellisten hyödykkeiden perässä ja viihde eri variaatioineen ovat heille aikarosvoja kuten varsinkin teineille niin, ettei ihmisille jää enää juurikaan aikaa/kiinnostusta Raamattuun tai ylipäätänsä mihinkään hengellisyyteen liittyvään.

Tilannetta ei myöskään helpota kirkkojen mukautuvaisuus maailman henkeen ja sen ilmenemismuotoihin. Vastoin Raamatun syvällisiä moraalisia suuntaviivoja, nämä uuden sukupolven niinsanotut ’ miltä minusta tuntuu papit’ haluavat väkisin tuoda moraalisen hyväksynnän uusia raikkaita tuulia kirkkojen tunkkaiseen vanhahtavaan ilmaan salliessaan esimerkiksi samaa sukupuolta olevien kirkolliset vihkimiset. Tämä on yksi syy kirkkojen selvään jäsenkatoon viimeisten vuosien saatteessa. Eikä mikään ihme.
Varmasti vallitsevaan suuntaukseen vaikuttaa myös huomattavien kirkon edustajien viimeaikaiset kommentit Raamatun uskottavuus ongelmista tai siitä, kuten eläkkeelle jäänyt entinen arkkipiispa totesi, ettei homoseksuaalisuus ole syntiä.
Ihmettelen myös sitä, millä perusteella jotkut kirkon nykyedustajat epäilevät Raamatun luotettavuutta Jumalan sanana? Miten se voi olla ylipäätäänsä mahdollista? Onhan heidän tärkein peruskirjansa Raamattu. Ja jos kirkon palkkalistoilla olevat työntekijät eivät täysin luota peruskirjaansa eli Raamattuun, miten samaa voidaan odottaa kirkon penkkejä kuluttavilta jäseniltäkään?
Jos ulkoisesti ja aineellisesti Luterilaisessa hyvinvointivaltiossamme voidaan hyvin, voidaanko samaa väittää hengellisestä hyvinvoinnistamme nykypäivän yhä kovenevassa puristeessa?