https://trepo.tuni.fi/handle/10024/136159
"Yhtenäistä tuloksissa on se, että tavallisessa pientalossa kaikki lämpöpumppu vaihtoehdot ovat varteen otettavia vaihtoehtoja sijoitusnäkökulmasta. Matalaenergiataloissa lämpöpumput maksavat itsensä takaisin, mutta voittoa ei ole paljoa odotettavissa. Passiivitaloissa taas kaikki muut paitsi ilmalämpöpumppu ovat huonoja vaihtoehtoja. Lisäksi on havaittavissa, että energiapaalut ja ilmalämpöpumppu pärjäävät parhaiten kaikissa kolmessa vertailukohteessa. Tämä on selitettävissä lämpöpumppujen lähtöarvoilla. Energiapaaluilla on lämpöpumpuista korkein lämpökerroin ja ilmalämpöpumpun pääomakustannukset ovat verrokeista pienimmät."
Energiapaalu lämpöpumpun lämmönkeruun vaihtoehtona: Teknistaloudellinen vertailu
Anonyymi
12
493
Vastaukset
- Anonyymi
Uusissa taloissa lämpöeristys on niin hyvä että kalliit järjestelmät eivät tuo hankintahintaa koskaan takaisin koska jokaista laitteistoa pitää myös huoltaa ja uusia. Maalämmön kannattavuusraja on n. 200 neliötä huoneistoalaa.
- Anonyymi
200 neliötä minimitason eristyksellä. Jos mennään passiivitalotasolle, niin ei taida kannattaa isossakaan talossa.
MLP ideana on tuottaa halpaa lämpöenergiaa. Kallis investointi, joten energiaa pitää kulua paljon, jotta saadaan investointi kuoletettua. Toimii parhaiten vanhassa talossa.
VILP huonous yllätti. Ei oikein kannata uudessa talossa. Ei lainkaan, jos on yhtään minimitasoa parempi eristys. Tekniikanltaanhan tämä ei ole hirveästi ILPpiä kummenpi, mutta ILPin saa parilla tonnilla ja VILP menee hinnaltaan enemmäm MLP suuntaan. Valmistussarjoista/myyntimääristä lie kyse. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
200 neliötä minimitason eristyksellä. Jos mennään passiivitalotasolle, niin ei taida kannattaa isossakaan talossa.
MLP ideana on tuottaa halpaa lämpöenergiaa. Kallis investointi, joten energiaa pitää kulua paljon, jotta saadaan investointi kuoletettua. Toimii parhaiten vanhassa talossa.
VILP huonous yllätti. Ei oikein kannata uudessa talossa. Ei lainkaan, jos on yhtään minimitasoa parempi eristys. Tekniikanltaanhan tämä ei ole hirveästi ILPpiä kummenpi, mutta ILPin saa parilla tonnilla ja VILP menee hinnaltaan enemmäm MLP suuntaan. Valmistussarjoista/myyntimääristä lie kyse.VILP on hyötysuhteeltaan ilmalämpöpumpun ja maalämmön puolivälin seutuvilla. Monesti näissä jutuissa on outoja tuloksia. Kerrankin näiden kahden hankintakustannukset olivat lähes samat eli aivan hölmölästä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
VILP on hyötysuhteeltaan ilmalämpöpumpun ja maalämmön puolivälin seutuvilla. Monesti näissä jutuissa on outoja tuloksia. Kerrankin näiden kahden hankintakustannukset olivat lähes samat eli aivan hölmölästä.
Riippuu tilanteesta. Lauhalla säällä VILP lämpökerroin on selvästi korkeampi Tyyliin 5 vs. 3, joten keskimääräinenkin lämpökerroin voi olla korkeampi. Mutta kovalla pakkasella (mitä on maahisten puheista huolimatta vain muutamia päiviä vuodessa) VILP lämmöntuotto nyykähtää ja tarvitaan apuja jostain muualta. Yleensä suorasähkölämmityksestä, mikä on sähköverkon kuormituksen kannalta huono (aiheuttaa kovaa piikitystä).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
200 neliötä minimitason eristyksellä. Jos mennään passiivitalotasolle, niin ei taida kannattaa isossakaan talossa.
MLP ideana on tuottaa halpaa lämpöenergiaa. Kallis investointi, joten energiaa pitää kulua paljon, jotta saadaan investointi kuoletettua. Toimii parhaiten vanhassa talossa.
VILP huonous yllätti. Ei oikein kannata uudessa talossa. Ei lainkaan, jos on yhtään minimitasoa parempi eristys. Tekniikanltaanhan tämä ei ole hirveästi ILPpiä kummenpi, mutta ILPin saa parilla tonnilla ja VILP menee hinnaltaan enemmäm MLP suuntaan. Valmistussarjoista/myyntimääristä lie kyse.Katsoin vielä tutkimusta. Ilmavesilämpöpumpun kerroin on ihan metsässä.
Kun ilmalämpöpumpulla se on 2 niin VIPL on 1,8. Ei tosiaankaan ole oikein.
Muuten pitäisi käyttää SCOP lukuja jotka kuvaavat paremmin tilannetta eri maissa.
Tämän virheen takia tulokset ovat vääriä. Kai tällä työllä on ollut joku tarkastaja. Jos olisi lukenut tekstin läpi niin olisi huomannut tämän selvän virheen. Eipä huomannut! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riippuu tilanteesta. Lauhalla säällä VILP lämpökerroin on selvästi korkeampi Tyyliin 5 vs. 3, joten keskimääräinenkin lämpökerroin voi olla korkeampi. Mutta kovalla pakkasella (mitä on maahisten puheista huolimatta vain muutamia päiviä vuodessa) VILP lämmöntuotto nyykähtää ja tarvitaan apuja jostain muualta. Yleensä suorasähkölämmityksestä, mikä on sähköverkon kuormituksen kannalta huono (aiheuttaa kovaa piikitystä).
Korkeaa lämpötilaa tuottava VILP voisi olla fiksu taloon, jossa ei lämpöä tarvita juuri muuhun kuin lämpimään käyttöveteen.
MLP tuntuu jämähtäneen mataliin lämpötiloihin. Tehdään sitä 40 °C vettä lattiapiiriin ja saadaan siinä sivussa hikiseti tehtyä vähän yli 55 lämpötilaa tulistuksella. Vaikka pitäisi päästä tuonne 60 °C tasolle, jotta pystyttäisiin edes vähän lämpöä lataamaan varaajaan. Lähtevä vesihän pitäisi olla 58 °C.
Aika paljon on näkynyt luovaa määräyksien tulkintaa... kuulemma riittää, että saadaan hikisesti nostettu käyttövesi 50 asteeseen ja kerran viikossa 55 tai 58 asti... ihme selityksiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katsoin vielä tutkimusta. Ilmavesilämpöpumpun kerroin on ihan metsässä.
Kun ilmalämpöpumpulla se on 2 niin VIPL on 1,8. Ei tosiaankaan ole oikein.
Muuten pitäisi käyttää SCOP lukuja jotka kuvaavat paremmin tilannetta eri maissa.
Tämän virheen takia tulokset ovat vääriä. Kai tällä työllä on ollut joku tarkastaja. Jos olisi lukenut tekstin läpi niin olisi huomannut tämän selvän virheen. Eipä huomannut!Taas kerran oikein aito nollatutkimus. Kun lähtötiedot eivät ole oiken niin tulos suistuu metsään oikein kunnolla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katsoin vielä tutkimusta. Ilmavesilämpöpumpun kerroin on ihan metsässä.
Kun ilmalämpöpumpulla se on 2 niin VIPL on 1,8. Ei tosiaankaan ole oikein.
Muuten pitäisi käyttää SCOP lukuja jotka kuvaavat paremmin tilannetta eri maissa.
Tämän virheen takia tulokset ovat vääriä. Kai tällä työllä on ollut joku tarkastaja. Jos olisi lukenut tekstin läpi niin olisi huomannut tämän selvän virheen. Eipä huomannut!SCOP luvut eivät kuvaa todellisuutta, ne olettavat että suurin osa huoneisto lämmityksestää tapahtuu kun ulkolämpötila on 10-18C. Eli silloin kun suomen rakennuksissa vielä pidetään ikkunat auki ettei tulisi liian kuumaksi.
Joskus näkee "SCOP Kylmä ilmasto", mutta sekin on etelä ruotsin ilmastoa, eli varsin lämmintä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
SCOP luvut eivät kuvaa todellisuutta, ne olettavat että suurin osa huoneisto lämmityksestää tapahtuu kun ulkolämpötila on 10-18C. Eli silloin kun suomen rakennuksissa vielä pidetään ikkunat auki ettei tulisi liian kuumaksi.
Joskus näkee "SCOP Kylmä ilmasto", mutta sekin on etelä ruotsin ilmastoa, eli varsin lämmintä.Eurooppa on jaettu SCOP järjestelmässä kolmeen alueeseen. Kylmimmän alueen pohjoisraja ulottuu Suomen pohjoisrajalle. COP arvot eivät ottaneet huomioon maantieteellistä sijaintia millään lailla. Sen takia SCOP on parannettu versio.
Tosin sekään ei huomioi Suomen aluetta kuin heikosti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
SCOP luvut eivät kuvaa todellisuutta, ne olettavat että suurin osa huoneisto lämmityksestää tapahtuu kun ulkolämpötila on 10-18C. Eli silloin kun suomen rakennuksissa vielä pidetään ikkunat auki ettei tulisi liian kuumaksi.
Joskus näkee "SCOP Kylmä ilmasto", mutta sekin on etelä ruotsin ilmastoa, eli varsin lämmintä.Juuei. oikeastihan pitäisi selvittää COP eri lämpötiloissa (esim. 5... 10 °C, 0... 5 °C, -5...0 °C jne.) ja sitten laskea nuo siivut yhteen ao lämpötilalojen pysyvyyksillä painotettuina.
Vrt iv-koneiden vuosihyötysuhde lasketaan tällä tavoin, jotta kylmällä säällä tarvittava huurteenesto saadaan huomiotua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuei. oikeastihan pitäisi selvittää COP eri lämpötiloissa (esim. 5... 10 °C, 0... 5 °C, -5...0 °C jne.) ja sitten laskea nuo siivut yhteen ao lämpötilalojen pysyvyyksillä painotettuina.
Vrt iv-koneiden vuosihyötysuhde lasketaan tällä tavoin, jotta kylmällä säällä tarvittava huurteenesto saadaan huomiotua.Kun verrataan eri tuotteita niin riittää että katsotaan saman järjestelmän tuloksia keskenään.
On totta että nämä SCOP lukemat kuvaavat Suomen kulutuksia huonosti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuei. oikeastihan pitäisi selvittää COP eri lämpötiloissa (esim. 5... 10 °C, 0... 5 °C, -5...0 °C jne.) ja sitten laskea nuo siivut yhteen ao lämpötilalojen pysyvyyksillä painotettuina.
Vrt iv-koneiden vuosihyötysuhde lasketaan tällä tavoin, jotta kylmällä säällä tarvittava huurteenesto saadaan huomiotua.Mikä on iv-kone?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Purra hyökkää nyt suomalaisen duunarin kimppuun teettämällä mamuilla palkatonta työtä
Niinpä niin. Persut duunaripuolue, HAH. Joko alkaa kovapäisinkin persu älyämään, että persut ovat Suomen kansan vastain17310641Mitä hyvää rikkaiden hyysääminen Suomelle tuonut?
Minäpä vastaan: ei yhtikäs mitään, vaan pelkkää vahinkoa. Demareiden ansiosta Suomen valtio oli käytännössä vielä 1980-8510149Grahn-Laasonen: "Kansalainen joutuu pettymään, jos demareita äänestää"
Ministeri viittaa tuoreeseen Helsingin Sanomien juttuun, jossa demarijohtajan keinoja Suomen suunnan muuttamiseksi esite1077082Tytti Tuppurainen häpäisi Suomen epäisänmaallisella lausunnollaan USA:n ulkoministerille Rubiolle.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011816267.html Miksi Tytti Tuppurainen päästetään antamaan typeriä lausuntoja noin2325589- 1825283
Purra ehdottaa vaan Tanskan mallia, joka on erittäin hyvä malli
Purra ehdotti helmikuussa Suomeen Tanskan mallia, jossa maahanmuuttajilta vaaditaan työntekoa sosiaalitukien saamiseksi.1784416- 872982
- 1712885
Kokoomusnuoret: Sosiaalitukien työvelvoitteen tulisi koskea kaikkia
Riikka Purra on esittänyt, että maahanmuuttajilta tulisi edellyttää palkatonta työtä sosiaalitukien vastineeksi. Kokoom1212870Miksi miehen on hankala ymmärtää
Että hänen on tehtävä aloite. Niin sen kuuluu mennä luonnollisesti.1662691