https://blogs.timesofisrael.com/at-passover-we-talk-like-an-egyptian/
Kääntäkää Esim. Chrome selaimessa suomeksi.
Näette kuinka Raamattu on paljolti kopio ja väärennös muista kulttuureista pitkälti.
Jumalan sana on valhepropagandaa.
Kääntäkää Esim. Chrome selaimessa suomeksi.
Näette kuinka Raamattu on paljolti kopio ja väärennös muista kulttuureista pitkälti.
Jumalan sana on valhepropagandaa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Voisitko ystävällisesti jaksaa kirjoittaa hieman pidempää selvitystä, kiitän!
Israelin Jumala on kopio Egyptin faaraosta.
Exoduskin petosta.
Lue!
😁
Faarao-juttu on ihan Raamatusta todistettavissa, kun tämä Jahve-jumala puhuu Mooseksen suulla, niin sanoo syyksi miksi vaatii esikoispojat uhrattavaksi itselleen sen, että surmasi kaikki esikoiset Egyptissä orjuudessa ja historiassa puhutaan, että tuon lapsisurmien takana oli faarao, joten tässä osuu palikat yhteen (2.Moos.13). Ja lopun kaiken mistään Israelin heimostakaan ei ole mitään historiallista tietoa. Mutta hienosti juutalaiset (Benjaminilaiset) onnistuivat näillä tarinoilla hankkimaan itselleen jopa oman valtion- Tosin Jahve vaati 6 miljoonaa juutalaisuhria tähän (holokaustisana VT:stä ja tarkoittaa polttouhria Jahvelle) - kirjoittivat juutalaiset jo lehdissä alkaen 1870.
Jos toi on historiallinen tosiasia kaippa se myönnettäisiin länsimaissa?
😁
1279-1213 eaa. faarao Ramses II
1353–1336 eaa. tai 1351–1334 eaa. faarao Akhenaton
Näiden välillä on vain noin 70 vuoden ero. Vertaan siksi, koska faarao Akhenaten on ainoa faarao, joka julisti itsensä Jumalaksi kuten viimeinen Jumalaksi julistautunut keisari Konstantinus Suuri. Tarinaa on voitu käyttää hyväksi, mutta hovin kanssa vaeltavaa faaraota ei pidetä Ramses II, vaan kyseessä olisi Akhenaton. Toisaalta poimittua Kuka oli Mooses;
<Akhenatonille tapahtui valtakautensa jälkeen. Akhenaton oli valtakautensa jälkeen niin vihattu faarao, että kaikki häneen viittaava taide ja kirjoitukset pyrittiin tuhoamaan Faarao Horemhebin valtakaudella. Tästä syystä Akhenaton oli historiankirjoille vielä 1800-luvulla täysin tuntematon faarao. Vasta arkeologiset kaivaukset Akhetatenin kaupungissa toivat hänet historiantutkijoiden tietoisuuteen.
Akhenaton ei suinkaan kuollut myrkkymaljaan, kuten Waltarin Sinuhe Egyptiläisessä. Hänet ja hänen taustallaan vaikuttanut Hyksos-eliitti karkotettiin Egyptistä. Sigmund Freud ja monet muut aihetta tutkineet ovat tulleet siihen tulokseen, että raamatun tarina Mooseksesta ja israelilaisten Egyptistä lähtemisestä on vertauskuvallinen tarina atonistien maastakarkoituksesta. Tämä on tietenkin "Eliitille" (joka on luonut Israelin ja siionismin) arka aihe, koska juutalaisten juurien yhteys pahamaineisiin Hyksos-kuninkaisiin ei olisi kovin mairittelevaa.
Mooses on hyvin todennäköisesti ollut Akhenaton, tai joku hänen hovinsa korkearvoinen johtohahmo.
Jos Raamattua tutkii tätä tarinaa vasten, monet palaset loksahtavat paikoilleen. Sellaiset hahmot kuin Aabraham, Iisak, Jaakob ja Joosef ovat hyvin suurella todennäköisyydellä koodinimiä Hyksos-kuninkaille. Esimerkiksi Juutalaisten kantaisä Aabraham oli mahdollisesti ensimmäinen Hyksos-kuningas Amenemhet I, josta tiedetään, että hän ei ollut kuninkaallista sukua.
Vanhan testamentin hahmot kuvataan usein uskonnollisessa taiteessa "paimeniksi" joiden sauva on toisesta päästä käyristetty. Tämä päästä käyristetty sauva oli myös faaraoiden vallan symboli, jonka alkuperä oli muinaisessa Tähdistö-kultissa. Hyksos-kuninkaita kutsuttiinkin nimellä paimenkuninkaat.
Tutankhamon oli Akhenatonin poika. Faarao Akhenatonin sisarvaimo oli kuvan kaunis Nefertiti joka oli yhtäaikaa Tutankhamonin biologinen äiti että samaan aikaan poikansa anoppi. Tutankhamon naitiin omalle siskolleen ja heidät pakotettiin tekemään yhteinen lapsi. Tutankhamon kuoli todennäköisesti faaraosuvun sisäsiittoisuuteen ja Ankhesenamon raskaus päättyi keskenmenoon. Ankhesenamon pyyti heeteiltä saada itselleen uutta puolisoa sillä ei halunnut naida omaa palvelijaansa jolloin heetit lähettivät kuningattarelle puolisoksi prinssi Zannannan. Egyptien sotajoukot kuitenkin surmasivat salaa matkalla olleen prinssin joka aiheutti vuosia kestäneen sodan Egyptin ja heettien välillä.
Raamatun Hesekielin kirjassa on tähän israelilaisten Hyksos-yhteyteen vihje:
"Näin sanoo Jerusalemille Herra, Herra: Sinun sukusi ja syntysi on kanaanilaisten maasta; isäsi oli amorilainen ja äitisi heettiläinen." Hes 16:3
On mahdollista, että Raamatun exodus-tarinaan on sulautunut kaksi eri historiallista tapahtumaa, joissa hyksoja muutti pois Egyptistä. Aihetta tutkinut Ralph Ellis on esittänyt varteenotettavan teorian, jonka mukaan exodus-tarinassa on yhtymäkohtia sekä Egyptin 1500-luvun eaa. sisällissodan aiheuttamaan muuttoaaltoon (hyksojen tappio faarao Ahmoselle --> Ylä- ja Ala-Egyptin yhdistyminen) että Akhenatonin ja atonistien karkottamiseen.<
<Jostain syystä Michelangelo päätti laittaa Moosekselle sarvet päähän. Sarvien symboliikalle on kehitelty moniakin teorioita, mutta julkinen keskustelu ei koskaan puhu siitä päivänselvästä symboliikasta, joka liittyy muinaisen egyptiläisen Kuu-kultin tapaan kuvata jumalansa ja johtajansa sarvet päässä.
Esimerkki Wikipediasta löytyvästä "selityksestä":
"Sarvet johtuvat heprean käännösvirheestä. Kun Hieronymus käänsi 300-luvulla Vulgataa hepreasta, hän kohdassa 2. Moos 34:29 luki virheellisesti sanan "kirkkaus" tilalle "sarvet". Konsonanttikirjoituksessa heprean kielen sanat qaran (loisti) ja qeren (sarvet) ovat lähellä toisiaan. Käännösvirheellä on hyvin merkittävä vaikutushistoria."
"Se oli vain käännösvihrhe!" Jännä miten tämä selitys ei kerro miksi sanat qaran (loisti) ja qeren (sarvet) ovat niin samanlaisia. Molemmat sanat liittyvät kuuhun, mutta tästä ei tietenkään mainita mitään.
Michelangelo ei ollut yksin. Mooseksesta löytyy melkoinen määrä maalauksia ja patsaita, jossa hänellä on sarvet päässä.
Jotta voi ymmärtää Mooseksen sarvien symboliikan, täytyy tuntea Kuu-kultin tarina ja tietää kuka Mooses oikeastaan oli. Suosittelen lukemaan nämä kaksi kirjoitusta ensin.
Mooses oli Is-Ra-El nimisen uskonnollispoliittistaloudellisen liittouman johtaja, joka tunnettiin Egyptissä toisella nimellä: Faarao Akhenaton. Koska Mooses oli israelilaisten johtaja, hän oli ainakin Israelin nimessä olevien kolmen kultin johtaja. Hän oli siis Aurinko-, Kuu- ja Saturnus-kulttien johtaja.
Mooses ja Akhenaton ovat saman henkilön kaksi eri puolta: kuu ja aurinko. Akhenaton on egyptiläinen aurinkoa edustava persoona - Mooses on israelilainen kuuta edustava persoona. Tällainen yhden hahmon kahteen eri persoonallisuuteen jakaminen oli tyypillistä muinaisissa jumaltarustoissa. Esimerkiksi kaksosjumalattaret Isis ja Neftys olivat kuun kaksi eri puolta, joista toinen edusti syntymää ja toinen kuolemaa.
Akhenaton oli faaraona jumalan asemassa, joten häneen sovellettiin samaa jumalallista kuvaustapaa. Sillä saatiin myös näppärästi peitettyä atonistien ikävät vaiheet Egyptissä.
Raamatun tarina Mooseksen vaiheista antaa lisävihjeitä hänen yhteydestään Kuu-kulttiin. Egyptistä "paon" jälkeen Mooses kumppaneineen päätyy Siinain vuorelle, jossa Mooses näkee palavan pensaan ja kuulee äänen: "Minä olen sinun isiesi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala." Vuoren nimi oli Sinai, koska siellä palvottiin kuun jumalaa. Nimi tulee mesopotamialaisesta kuun jumalasta Sin.<
Ja Sin on yhtä kuin 'synti' Suomeksi.
Wikipedia Egyptin jumalat. Petosta kaikki onkin . Mieti ketkä kaikki hukkui veden paisumuksessa koko ihmiskunta silloinen .
Ei Jumala mitään ihmisuhreja vaadi hullut
Aasialaisten juttuihin ei pidä luottaa. Varsinkin juutalaiset ovat tunnettuja luikuri kertomuksistaan.
Äläs ny, sehän on antisemitismiä sanoa noin (semitismi=kielitiedettä ja yleisin seemilläiskieli on arabia, juutalaiset eivät puhu seemiläistä kieltä, eivätkä ole seemiläinen kansa, eivätkä ole kansa ollenkaan, vaan kyseessä on uskonto).
Taas valetta
No kaikkineen, kyllä ymmärryskyvyssä on jotakin vikaa, jos vuonna 2022 on sitä mieltä, että VT:ssä ja Mooseksen tarinoissa ylipäätään esiintyy Jumala, jota pitää totella enemmän kuin Suomen lakia, kuten Päivi Räsänen sanoi.
> Näette kuinka Raamattu on paljolti kopio ja väärennös muista kulttuureista pitkälti.
Jumalan sana on valhepropagandaa.
En usko. Ei ole yhtään järkevää syytä uskoa tuota.
Jassoo ja mitä järkevää on uskoa päinvastoin? Miten perustelet sen?
Aloittaja kompastuu alkeelliseen ajatteluun. Raamatun SANOMA kerrotaan luonnollisesti kulttuuriympäristöön kuuluvien TARINOIDEN kautta. Uskomme ei kuitenkaan perustu tarinoihin, vaan sanomaan.