Kysymykset ovat nimimerkin kynä.mi inspiroimia:
1. Jos henkilöllä on luonnontieteellinen korkeakoulututkinto, voidaanko olettaa, että kyseisellä henkilöllä on kaikilla elämänalueilla luonnontieteiden (fysiikka, kemia, biologia) mukainen käsitys tiedon luonteesta?
2. Onko mahdollista, että luonnontieteelliseen tietoteoriaan perehtynyt tai sen jopa erittäin hyvin hallitseva henkilö olisi uskonnollinen tai henkinen? Vai tarkoittaako luonnontieteelliseen tiedonhankintaan tutustuminen sitä, että siitä tulee automaattisesti ainoa tietoteoreettinen maailmankuva, joka kyseisellä ihmisellä voi olla? Silloinhan ei olisi mahdollista, että luonnontieteisiin suuntautunut henkilö olisi esimerkiksi uskonnollinen.
3. Tosiasioista ei voida johtaa arvoja. Esimerkiksi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tai ihmisarvoa ei voida johtaa luonnontieteellisestä tiedosta. Millä perusteella ainoastaan luonnontieteelliseen tietoon nojautuva henkilö muodostaa arvonsa? Luonnontieteellinen epistemologia ei niitä voi synnyttää.
Kertokaa näkemyksiä ja kokemuksia.
🦄
Feministi kysyy tiedosta, uskonnosta ja arvoista
51
585
Vastaukset
"1. Jos henkilöllä on luonnontieteellinen korkeakoulututkinto, voidaanko olettaa, että kyseisellä henkilöllä on kaikilla elämänalueilla luonnontieteiden (fysiikka, kemia, biologia) mukainen käsitys tiedon luonteesta? "
Minulla ei moista ole, mutta uskallan sanoa, että luonnontieteisiin perehtynyt on sisäistänyt sen, että tietoa voi hankkia ja sitä voi validoida vain kokeellisesti. Toistamalla saman kokeen samanlaisena pitää aina päätyä samaan lopputulokseen.
Esim. antiikin Kreikassa saatiin kyllä merkittäviä tuloksia esim. matematiikassa, mutta varsinaisissa luonnontieteissä ei edistytty juuri lainkaan, koska porukan fiilis oli se, että kaikki tieto pitää saada pelkästään ajattelemalla.
"2. Onko mahdollista, että luonnontieteelliseen tietoteoriaan perehtynyt tai sen jopa erittäin hyvin hallitseva henkilö olisi uskonnollinen tai henkinen? "
Luonnontieteethän eivät varsinaisesti ota kantaa uskontoihin. Vastauksina kysymyksiin löydetään luonnonlakeja tai esim. biologisia lainalaisuuksia, mutta mikään ei lopulta vastaa kysymykseen "Miksi?", jos se yleensäkään on relevantti kysymys muuten kuin inhimillisestä näkökulmasta.- Anonyymi
Kynis on sanonut olevansa pappi.
- Anonyymi
Keskimäärin sanoisin: Mistään ei voi päätellä mitään varmaa tietoa.
Terveisin: Puolireuho- Anonyymi
Perinteisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.
Varmuus ei kuulu tiedon luonteeseen.
Toteamuksesi ei vastaa alkuperäiseen kysymykseeni. Tietynlainen tieto on varmempaa kuin muu tieto. Johtaako tällaisen varmemman tiedonhankinnan keinojen omaksuminen kaiken uskonnon hylkäämiseen?
🦄 Anonyymi kirjoitti:
Perinteisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.
Varmuus ei kuulu tiedon luonteeseen.
Toteamuksesi ei vastaa alkuperäiseen kysymykseeni. Tietynlainen tieto on varmempaa kuin muu tieto. Johtaako tällaisen varmemman tiedonhankinnan keinojen omaksuminen kaiken uskonnon hylkäämiseen?
🦄"Perinteisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. "
Tuo määritelmä lienee peräisin antiikin filosofeilta Kreikasta, siis peri tuhatta vuotta ennen luonnontieteiden syntyä.scrg kirjoitti:
"Perinteisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. "
Tuo määritelmä lienee peräisin antiikin filosofeilta Kreikasta, siis peri tuhatta vuotta ennen luonnontieteiden syntyä.Siis pari tuhatta. Galilei n. vuonna 1600 otti ratkaisevan askeleen eteenpäin siinä, että hyvin ajatellun ja perustellun pitää vielä olla todennettavissa käytännössä.
- Anonyymi
scrg kirjoitti:
Siis pari tuhatta. Galilei n. vuonna 1600 otti ratkaisevan askeleen eteenpäin siinä, että hyvin ajatellun ja perustellun pitää vielä olla todennettavissa käytännössä.
Olet oikeassa.
Aika moni on varmaankin sitä mieltä, että luonnontieteiden tuottama tieto on ainoaa tietoa, joka nykypäivänä voidaan laskea "varmaksi" tiedoksi.
Tiedätkö itse ketään uskonnollista luonnontieteilijää?
🦄 Anonyymi kirjoitti:
Olet oikeassa.
Aika moni on varmaankin sitä mieltä, että luonnontieteiden tuottama tieto on ainoaa tietoa, joka nykypäivänä voidaan laskea "varmaksi" tiedoksi.
Tiedätkö itse ketään uskonnollista luonnontieteilijää?
🦄" joka nykypäivänä voidaan laskea "varmaksi" tiedoksi. "
Ainakin se pätee, että luonnontieteilijät suhtautuvat hyvin epäluuloisesti siihen, mitä esim. yhteiskuntatieteilijät tai humanistit kutsuvat tieteeksi tai väittävät tieteelliseksi tiedoksi.
En tiedö suuntaan tai toiseen. Varsin moni luonnontieteiden Nobel-voittajista on kristittyjä tai juutalaisia. Olettaisin, että monet ovat jonkinlaisia agnostikkoja ja hyväksyvät että uskonnolliset asiat ovat tutkimusalueensa ulkopuolella.
Tämä Heisenbergin (epätarkkuusperiaatteen isä) toteamus voi olla avaava: "The first gulp from the glass of natural sciences will turn you into an atheist, but at the bottom of the glass God is waiting for you."- Anonyymi
scrg kirjoitti:
" joka nykypäivänä voidaan laskea "varmaksi" tiedoksi. "
Ainakin se pätee, että luonnontieteilijät suhtautuvat hyvin epäluuloisesti siihen, mitä esim. yhteiskuntatieteilijät tai humanistit kutsuvat tieteeksi tai väittävät tieteelliseksi tiedoksi.
En tiedö suuntaan tai toiseen. Varsin moni luonnontieteiden Nobel-voittajista on kristittyjä tai juutalaisia. Olettaisin, että monet ovat jonkinlaisia agnostikkoja ja hyväksyvät että uskonnolliset asiat ovat tutkimusalueensa ulkopuolella.
Tämä Heisenbergin (epätarkkuusperiaatteen isä) toteamus voi olla avaava: "The first gulp from the glass of natural sciences will turn you into an atheist, but at the bottom of the glass God is waiting for you.""Varsin moni luonnontieteiden Nobel-voittajista on kristittyjä tai juutalaisia."
Olen ymmärtänyt näin myös. Ihmisen kuuluminen uskontokuntaan ei kuitenkaan ole sama asia kuin hänen uskonnollisuutensa.
En itse kuulu mihinkään uskontokuntaan. En tiedä juuri mitään sen enempää uskonnoista kuin luonnontieteistäkään.
Nimimerkin kynä.mi suhtautuminen tietoon sai minut miettimään luonnontieteiden ja uskonnon suhdetta. Miksi selitämme uskonnollisia kokemuksia uskonnolla emmekä luonnontieteellä vielä 2020-luvullakin? Ja miksi uskonnollisiin kokemuksiin kohdistuvat uskonnolliset selitykset saavat osakseen niin suurta halveksuntaa joidenkin luonnontieteilijöiden taholta?
Minä pidän uskonnollisista kokemuksista. 🔥✨😊 Itselleni on samantekevää, miten ne syntyvät, kunhan eivät lopu!
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Varsin moni luonnontieteiden Nobel-voittajista on kristittyjä tai juutalaisia."
Olen ymmärtänyt näin myös. Ihmisen kuuluminen uskontokuntaan ei kuitenkaan ole sama asia kuin hänen uskonnollisuutensa.
En itse kuulu mihinkään uskontokuntaan. En tiedä juuri mitään sen enempää uskonnoista kuin luonnontieteistäkään.
Nimimerkin kynä.mi suhtautuminen tietoon sai minut miettimään luonnontieteiden ja uskonnon suhdetta. Miksi selitämme uskonnollisia kokemuksia uskonnolla emmekä luonnontieteellä vielä 2020-luvullakin? Ja miksi uskonnollisiin kokemuksiin kohdistuvat uskonnolliset selitykset saavat osakseen niin suurta halveksuntaa joidenkin luonnontieteilijöiden taholta?
Minä pidän uskonnollisista kokemuksista. 🔥✨😊 Itselleni on samantekevää, miten ne syntyvät, kunhan eivät lopu!
🦄”Miksi selitämme uskonnollisia kokemuksia uskonnolla emmekä luonnontieteellä vielä 2020-luvullakin? ”
Koska uskonnollisia kokemuksia ei voida luonnontieteillä selittää.
- Anonyymi
Perheenjäsen on maisterismies yhdessä aloituksessa mainituista aloista. Pöytäkeskustelun hipaistessakaan hänen alaansa on aina turhankin innokkaasti paasaamassa aiheesta. Muutoin on teoreettisuudestaan huolimatta ihan huumorintajuinen tyyppi, mutta hänen alastaan ei sovi vitsiä vääntää, siitä meinaa mennä herne nenuun.
Yllättäen on myös harras uskovainen - asia josta hän on kuullut usein kuittailua, mutta siitä aiheesta piikittely ei vaikuta menevän ihon alle. Hymysuin heittää itsekin herjaa. Ei siis mikään tapaveikko joka vain jouluisin kävisi korvat luimussa kirkossa, vaan varsin aktiivinen oman kylänsä seurakunnan kuvioissa. Ilmeisesti oli nuorena käynyt joku onnettomuus, jonka aikana oli tehnyt diilin pilvenreunan partamiehen kanssa. On ainakin rehtinä äijänä pitänyt oman osuutensa ison herran kanssa tehdystä sopimuksesta, se on sanottava!
En ole tuon hepun lisäksi omassa lähipiirissä huomannut korrelaatiota korkeakoulutuksen ja henkisyyden kanssa. Osa ylemmän tutkinnon suorittaneista uskoo korkeampiin voimiin, osa ei.- Anonyymi
Mielenkiintoista. Erittäin mielenkiintoista.
Tuohan on valtavan johdonmukainen suhtautumistapa. 😁 Todennettuja asioita ei sovi pilkata.
🦄
1. Luonnontieteet tutkivat havaittavaa todellisuutta. Metafysiikka ja epistemologia ovat filosofian ja teologian alaa.
2. On erotettava toisistaan metodologinen ja filosofinen naturalismi. Edellinen on periaate millä tehdään tieteellistä tutkimusta. Jälkimmäinen ei seuraa edellisestä vaan on uskonvarainen vakaumus.
3. Riippuu henkilöstä. Joku lainaa arvonsa paljolti kristillisestä teismistä, toinen ajattelee mielestään johdonmukaisesti ettei ihminen ole mitenkään muita eläimiä arvokkaampi.- Anonyymi
Mainitsit tärkeitä eroja. Kiitos! Erittäin mielenkiintoista.
🦄
1. Ihmisellä, jolla on luonnontieteellinen korkeakoulututkinto on vaihteleva käsitys tiedon luonteesta. Vasta väitöskirja tai vastaava kokemus itse työstä yleensä syntyy tutkijalle tyypillinen maailman kuva (tutkimustiedon arvioiminen ja ymmärtäminen, tutkimuksen luonteen ymmärtäminen eli hypoteesit ja se että tieto on harvoin pysyvää ja se, että pelkkä yksittäinen tutkimus ei merkitse vielä että asia olisi todistettu. Vasta tieteen konsensus kertoo, että tiede on teorian takana).
2. Luonnontieteilijät on ihan tavallisia ihmisiä. Joukossa on ateisteista hihhuli-uskovaisiin.
3. Luonnontieteilijät on arvomaailmansakin suhteen ihan tavallisia ihmisiä. Joukosta löytyy sovinistejä, feministejä, oikeistolaisia, uskovaisia, vihervasemmistolaisia, persuja ja kaikkia muitakin ryhmiä mitä löytyy valtavaestöstä,- Anonyymi
Mielenkiintoinen näkökulma.
Nimimerkki kynä.mi on toistuvasti tehnyt pesäeroa luonnontieteellisen suhtautumisen ja ideologioiden välille. Kommenttisi mukaan noiden kahden olemassaolo samassa henkilössä olisi täysin tavallista.
🦄 Anonyymi kirjoitti:
Mielenkiintoinen näkökulma.
Nimimerkki kynä.mi on toistuvasti tehnyt pesäeroa luonnontieteellisen suhtautumisen ja ideologioiden välille. Kommenttisi mukaan noiden kahden olemassaolo samassa henkilössä olisi täysin tavallista.
🦄Jostain syystä voin sanoa tuntevani ainakin kolmesataa luonnontieteilijää. Näistä arvoja, yhteiskunnallisia asioita, tasa-arvoa (naiset, homot, ulkomaalaiset) tms. on tullut keskusteluissa sivuttua varmaan puolet kanssa.
Tyypillistä aika monelle on ajattelu ja yhteiskunnallinen tiedostuneisuus. Jopa niillä Nobel-palkinnon saajilla (tosin olen vain yhden kanssa henk.koht keskustellut ja 3 muuta vain kuunnellut 10-15m päästä). Sen sijaan voin vakuuttaa, että luonnontieteilijä on ihan yhtä tavallinen ihminen kuin muutkin ihmiset.
Vähän samalla tavalla papeissa on hartaita uskovia ja tiukan moraalisia yksilöitä, ja taas sitten niitä, jotka työasioissa häissä panee paria naista ja juo reilusti itsensä humalaan (ainakin yhden sellaisen tiedän, vaikka ole oma tuttu). Ihmisiä kaikki tyyni.- Anonyymi
Emberizi kirjoitti:
Jostain syystä voin sanoa tuntevani ainakin kolmesataa luonnontieteilijää. Näistä arvoja, yhteiskunnallisia asioita, tasa-arvoa (naiset, homot, ulkomaalaiset) tms. on tullut keskusteluissa sivuttua varmaan puolet kanssa.
Tyypillistä aika monelle on ajattelu ja yhteiskunnallinen tiedostuneisuus. Jopa niillä Nobel-palkinnon saajilla (tosin olen vain yhden kanssa henk.koht keskustellut ja 3 muuta vain kuunnellut 10-15m päästä). Sen sijaan voin vakuuttaa, että luonnontieteilijä on ihan yhtä tavallinen ihminen kuin muutkin ihmiset.
Vähän samalla tavalla papeissa on hartaita uskovia ja tiukan moraalisia yksilöitä, ja taas sitten niitä, jotka työasioissa häissä panee paria naista ja juo reilusti itsensä humalaan (ainakin yhden sellaisen tiedän, vaikka ole oma tuttu). Ihmisiä kaikki tyyni.Kiitos teksteistäsi. Jos näet tässä ketjussa jonkun muun vastaajan kirjoittaman kommentin, joka herättää ajatuksia sinussa, kommentoi ihmeessä niitäkin. Luen mielelläni.
🦄
- Anonyymi
1. Luonnontieteilijä ei oleta mitään.
2. On.
3. Miksi tosiasioista ei voisi muodostaa arvoja? Luonnontieteilijä ymmärtää syvästi esimerkiksi eri elämänmuotojen merkityksen; hän esimerkiksi saattaa pitää bakteereja tai kasveja ihmisiä tärkeämpinä (tosiasioihin perustuen).- Anonyymi
3. Viisaammat eivät hyväksy sitä, että tosiasioista johdetaan arvoja. Eivät ole hyväksyneet enää pitkään aikaan.
https://www.skepsis.fi/ihmeellinen/humen_giljotiini.html
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
3. Viisaammat eivät hyväksy sitä, että tosiasioista johdetaan arvoja. Eivät ole hyväksyneet enää pitkään aikaan.
https://www.skepsis.fi/ihmeellinen/humen_giljotiini.html
🦄Hume olikin filosofi. Luonnontieteilijä hymähtää hänen päätelmilleen.
Sinällään illustroit, ehkä tahattomasti, mutta silti ansiokkaasti, eron ed kahden välillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hume olikin filosofi. Luonnontieteilijä hymähtää hänen päätelmilleen.
Sinällään illustroit, ehkä tahattomasti, mutta silti ansiokkaasti, eron ed kahden välillä.Esimerkkisi eri elämänmuotojen asettamisesta tärkeysjärjestykseen oli mielenkiintoinen.
Voidaanko samaa ajattelutapaa soveltaa eri ihmisryhmien välillä? Ovatko jotkut ihmisryhmät tärkeämpiä kuin toiset siten, että ero voidaan perustella luonnontieteellisestä näkökulmasta?
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esimerkkisi eri elämänmuotojen asettamisesta tärkeysjärjestykseen oli mielenkiintoinen.
Voidaanko samaa ajattelutapaa soveltaa eri ihmisryhmien välillä? Ovatko jotkut ihmisryhmät tärkeämpiä kuin toiset siten, että ero voidaan perustella luonnontieteellisestä näkökulmasta?
🦄Ei voida.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei voida.
Mikä sitten erottaa toisistaan ne arvot, jotka voidaan johtaa tosiseikoista ja ne arvot, joita ei voida johtaa tosiseikoista?
Oletuksena siis ylemmän kirjoittajan ehdotus siitä, että tosiasioista voidaan johtaa arvoja.
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä sitten erottaa toisistaan ne arvot, jotka voidaan johtaa tosiseikoista ja ne arvot, joita ei voida johtaa tosiseikoista?
Oletuksena siis ylemmän kirjoittajan ehdotus siitä, että tosiasioista voidaan johtaa arvoja.
🦄Taisit tipahtaa keskustelun kärryiltä.
”Ei voida” vastaus oli kysymykseesi: ”Voidaanko samaa ajattelutapaa soveltaa eri ihmisryhmien välillä? Ovatko jotkut ihmisryhmät tärkeämpiä kuin toiset siten, että ero voidaan perustella luonnontieteellisestä näkökulmasta?” - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taisit tipahtaa keskustelun kärryiltä.
”Ei voida” vastaus oli kysymykseesi: ”Voidaanko samaa ajattelutapaa soveltaa eri ihmisryhmien välillä? Ovatko jotkut ihmisryhmät tärkeämpiä kuin toiset siten, että ero voidaan perustella luonnontieteellisestä näkökulmasta?”En tipahtanut. Teen synteesiä sinun ja aikaisemman keskustelijan puheenvuoroista.
Lue uudelleen tästä saakka:
Anonyymi
03.02.2022 18:09
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tipahtanut. Teen synteesiä sinun ja aikaisemman keskustelijan puheenvuoroista.
Lue uudelleen tästä saakka:
Anonyymi
03.02.2022 18:09
🦄Kenen aikaisemman keskustelijan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kenen aikaisemman keskustelijan?
Tuon keskustelijan, jonka mainitsin edellisessä viestissäni. Anonyymi 03.02.2022 klo 18:09.
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuon keskustelijan, jonka mainitsin edellisessä viestissäni. Anonyymi 03.02.2022 klo 18:09.
🦄Jos sinä allekirjoitat viestisi aina tuolla keppihevosella niin tässä threadissa on ollut vain kaksi keskustelijaa.
Haluatko siis muokata eilistä klo 18.51 esittämääsi kysymystä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos sinä allekirjoitat viestisi aina tuolla keppihevosella niin tässä threadissa on ollut vain kaksi keskustelijaa.
Haluatko siis muokata eilistä klo 18.51 esittämääsi kysymystä?Ei sillä ole väliä, miten monta keskustelijaa tässä on. Minua kiinnostavat näkemykset siitä, voiko faktatiedosta muodostaa arvoja.
Eräässä viestissä väitettiin näin:
"3. Miksi tosiasioista ei voisi muodostaa arvoja? Luonnontieteilijä ymmärtää syvästi esimerkiksi eri elämänmuotojen merkityksen; hän esimerkiksi saattaa pitää bakteereja tai kasveja ihmisiä tärkeämpinä (tosiasioihin perustuen)."
Sen jälkeen minä toin esille Humen giljotiinin.
Giljotiiniviestiin vastattiin näin:
"Hume olikin filosofi. Luonnontieteilijä hymähtää hänen päätelmilleen.
Sinällään illustroit, ehkä tahattomasti, mutta silti ansiokkaasti, eron ed kahden välillä."
Seuraavana tuli jatkokysymykseni:
"Voidaanko samaa ajattelutapaa soveltaa eri ihmisryhmien välillä? Ovatko jotkut ihmisryhmät tärkeämpiä kuin toiset siten, että ero voidaan perustella luonnontieteellisestä näkökulmasta?"
Tämä kysymys oli siis suunnattu henkilölle, joka esitti, että luonnontieteellisestä tiedosta voitaisiin johtaa arvoja. Tai ainakin toi esille mahdollisuuden sellaiseen.
Johon vastaus kuului:
"Ei voida."
Tuohon mennessä keskustelussa oli tullut esille erilaisia näkemyksiä siitä, voidaanko tosiseikoista johtaa arvoja. Sen vuoksi esitin uuden jatkokysymyksen:
"Mikä sitten erottaa toisistaan ne arvot, jotka voidaan johtaa tosiseikoista ja ne arvot, joita ei voida johtaa tosiseikoista?"
Rautatiekiskoni ovat nyt loppuneet.
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sillä ole väliä, miten monta keskustelijaa tässä on. Minua kiinnostavat näkemykset siitä, voiko faktatiedosta muodostaa arvoja.
Eräässä viestissä väitettiin näin:
"3. Miksi tosiasioista ei voisi muodostaa arvoja? Luonnontieteilijä ymmärtää syvästi esimerkiksi eri elämänmuotojen merkityksen; hän esimerkiksi saattaa pitää bakteereja tai kasveja ihmisiä tärkeämpinä (tosiasioihin perustuen)."
Sen jälkeen minä toin esille Humen giljotiinin.
Giljotiiniviestiin vastattiin näin:
"Hume olikin filosofi. Luonnontieteilijä hymähtää hänen päätelmilleen.
Sinällään illustroit, ehkä tahattomasti, mutta silti ansiokkaasti, eron ed kahden välillä."
Seuraavana tuli jatkokysymykseni:
"Voidaanko samaa ajattelutapaa soveltaa eri ihmisryhmien välillä? Ovatko jotkut ihmisryhmät tärkeämpiä kuin toiset siten, että ero voidaan perustella luonnontieteellisestä näkökulmasta?"
Tämä kysymys oli siis suunnattu henkilölle, joka esitti, että luonnontieteellisestä tiedosta voitaisiin johtaa arvoja. Tai ainakin toi esille mahdollisuuden sellaiseen.
Johon vastaus kuului:
"Ei voida."
Tuohon mennessä keskustelussa oli tullut esille erilaisia näkemyksiä siitä, voidaanko tosiseikoista johtaa arvoja. Sen vuoksi esitin uuden jatkokysymyksen:
"Mikä sitten erottaa toisistaan ne arvot, jotka voidaan johtaa tosiseikoista ja ne arvot, joita ei voida johtaa tosiseikoista?"
Rautatiekiskoni ovat nyt loppuneet.
🦄”Tuohon mennessä keskustelussa oli tullut esille erilaisia näkemyksiä siitä, voidaanko tosiseikoista johtaa arvoja.”
Mihin perustat tämän?
(Rautalangasta: eri ihmisryhmät eivät ole eri elämänmuotoja) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”Tuohon mennessä keskustelussa oli tullut esille erilaisia näkemyksiä siitä, voidaanko tosiseikoista johtaa arvoja.”
Mihin perustat tämän?
(Rautalangasta: eri ihmisryhmät eivät ole eri elämänmuotoja)Perustan sen tähän kysymykseen:
"Miksi tosiasioista ei voisi muodostaa arvoja?"
Elämänmuodot olivat vain osa yhtä asiaan liittyvää esimerkkiä, joten oletan, että kyseinen esimerkki ei vastaa kysymykseen tyhjentävästi.
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perustan sen tähän kysymykseen:
"Miksi tosiasioista ei voisi muodostaa arvoja?"
Elämänmuodot olivat vain osa yhtä asiaan liittyvää esimerkkiä, joten oletan, että kyseinen esimerkki ei vastaa kysymykseen tyhjentävästi.
🦄Ei vastaa tyhjentävästi, mutta onko se tarpeen? (Btw, et sinäkään vastannut minun kysymykseeni)
Mutta jos haluat tyhjentävän vastauksen voisin kirjoittaa aiheesta satoja, jopa tuhansia, sivuja asiaa. Siihen sinulla ei kuitenkaan ole varaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
3. Viisaammat eivät hyväksy sitä, että tosiasioista johdetaan arvoja. Eivät ole hyväksyneet enää pitkään aikaan.
https://www.skepsis.fi/ihmeellinen/humen_giljotiini.html
🦄Tosiasia että esim. lapsia kohdellaan kaltoin johdan sen arvon että näin ei saa tehdä koska se aiheuttaa suunnattoman määrän kärsimystä. Mielestäni giljotiinin toinen puolisko on validimpi.
- Anonyymi
1. Ei voida olettaa, eikä luonnontieteilijäkään oleta mitään. Tietysti monet ihmiset, mukaan mahtuu varmasti luonnontieteilijöitäkin, esittävät tietävänsä kaikesta kaiken ja vieläpä perustavan tieteellisesti. Mutta se on ihan eri juttu.
2. Erittäin paljon mahdollista
3. Luonnontieteilijät muodostavat arvonsa erilaisilla tavoilla kuten kaikki muutkin ihmiset.
- Sheena - Anonyymi
Mikä olisi hyvä oikein kysyys sitten: milloin voisit tahuta että oma todedllisuutesi olisikin vain harhaa, ja toisen todellisuus olisikin tolellisuutta?
- Anonyymi
Itse ajattelen, että jokainen elää ihan omassa kuplassaan. En ole koskaan edes yrittänyt väittää, että kenenkään todellisuus olisi ”todellisempi” kuin jonkun toisen.
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse ajattelen, että jokainen elää ihan omassa kuplassaan. En ole koskaan edes yrittänyt väittää, että kenenkään todellisuus olisi ”todellisempi” kuin jonkun toisen.
🦄Jokaisella on oma todellisuus.
- Anonyymi
Yleisvastaus kaikkeen: "kuka mitenkin" ;)
Eli persoonakohtaista
Mitä tulee aloittajapersoonan uskomiseen kirjoitustensa perusteella, niin "geeneistä se lähtee" mikä kellekin on tärkeää, koskien myös aloittajaa; "oikea tieto" tulisi fysiikan laeista, kemiasta, biologiasta... sikäli kuin niistä jotain ns.tolkkua on saatavissa kokoon... muut ovat sitten olettamuksia ja epävarmuuden aaltoilevaa tilaa, koko kulttuurikin.
- Matematiikka abstraktina mielestään oli ok, vaikka toisaalta sekin on kulttuurin tuotosta. Taikka toisaalta kirjoittajaa mukaillen niin, että matematiikka onkin olemassa universaalina 'sumeutena' avaruudessa jo etukäteen; ja ihmisen haasteena on vain keksiä (abstrahoida) sitä sieltä niiltä osin kuin ihmisen kyvyillä on mahdollista. Gaussin käyrä epävarmuutta järjestykseen pistävänä ja koostavana käsitteenä oli yksi tällainen universaalinen asia.
***
Muuten, löytyi yksi ketju minkä jatkosisältö oli hyvä
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17297423/kulttuureista-ja-quotparadigmoistaquot
Sieltä esim. sitaatti "Jos olisi sellainen oppiaine kuin totuus, olisiko se luonnontiedettä, uskontoa, filosofiaa vai mitä?"
Aloittajalta ketju jäänyt ajallisesti loppuosiltaan kommentoimatta, koska ei ole hänen tonttiaan ja siten ehkä vastenmielistäkin kommentoida.
(Paradigma -käsite pelkistettynä lienee sama kuin tutkimusteksteissä käytetty 'viitekehys', mutta sehän on "tiedefundamentalistille" mahdoton ajatus, joten huuhaata kaikki paradigmat.... ;)
Tiedeuskosta löytyy tarinaa netistä enemmänkin.
**
Ihminen on eläväisistä olioistä lähinnä se, kun tarvitsee realityn lisäksi eniten kaikkea mielikuvituksia. Siitähän tiede, taide, sosiaalisuus, perinteet ja koko kulttuurikin syntyy. Siinä kaiketi siirrytään alueille ja asioihin, jotka ankaran tiedeuskon ja kokeellisen todistelun näkökulmasta näyttävät olevan peräti yhteismitattomia. Siksi eri kulttuuriarvostuksiin (vaikkapa feminismin olemukseen) kantaa ottaminen pelkkien luonnonlakien ja logiikkakaavojen argumenteilla ei toimi.
Toisaalta ihminen eri ajattelumallien tuloksena on taitava kehittelemään itselleen sisäsyntyisiäkin ongelmia ja/tai vastakkaisia rintamalinjoja. Hyvä, jos kohtuullinen tasapaino pysyisi koossa.
Jos heitetään vähän läppää sekaan, niin eräänkin lajin 'todellisuus' voi ilmetä vaikkapa 'sinkutpalstamaisina' logiikkoina ja ajatussolmuina:
" Mitä järkeä on elää, jos elämässä ei ole mitään järkeä"
(viitattaneen elämäntarkoitus -tyyppisiin mietintöihin ;)
Näistä tieteen ja uskon pohdinnoista olkoon tähän aloittajalle vaikkapa seuraava hetken satunnaishaulla bongattu linkki:
https://www.areiopagi.fi/2017/03/k-v-laurikainen-uskonnon-ja-tieteen-keskustelun-edellakavija/- Anonyymi
Ai että! Ai ettien että! Nyt oli ihanaa luettavaa tuolla areiopagissa! 😍😍😍 Kiitos tästä!
Tallensin kirjanmerkkeihin. Täytyy lukea tuo vielä jonkin ajan päästä uudelleen. Laurikaistakin täytyy lukea jossain välissä. Lukujonoon ja kärkipaikoille siellä!
Kiitos myös omista pohdinnoistasi. 😊
🦄
- Anonyymi
Mjoo
No siis ensinnäkin on hallittava sanat, jotta voisi kirjoittaa ohi "tietoteorian."
Teoreettisen maailmankuvan vastine on uskonto.
(naurua) - Anonyymi
No en tiedä miten muut käsittää asiat uskonnon ja tieteen välillä, mutta itse sulatan ne siten yhteen, että ajattelen uskonnonkin ihan vaan psykologiseksi asiaksi.
Olen omasta mielestä tosi rationaalinen ja kaikella tapahtumilla elämässä, maailmassa on jokin looginen selitys. Joku uskonto tai tai muu hengellinen juttu on kytköksissä ihmiseen kaikenmaailman aivokemian kautta, mitä on todella vaikeaa tieteellisesti todeta, kun ei ole kunnon mittareita...tai siinä pitäisi voida mittaamaan jotain ja samalla osata tiedostaa, miten joku yksilö ne mitatut määreet hyödyntää.
Nythän olympialaisten aikaan on hyvä nähdä ja todeta, ettei ihmisiä voi oikein tieteellisesti määritellä jonkun aikaisempien suoritusten perusteella, kun mukana on erityinen merkitys... olympiafinaali on ihan toinen rasti kuin maailmancupin kilpailu jossain Kontiolahdella. On löydettävä kokonaisuus kohdalleen niin fyysisesti, että henkisesti.
Niin... itse en usko mihinkään ihmeeseen. Että joku vaan tupsahtaa jostain, kyllä kaikkeen löytyy selitys, mutta sitä ei tiedekään puhtaasti pysty selittämään tarkasti. Mentaalipuolella on voimavarat, joita on vaikeaa saada aina halutessaan ulos.- Anonyymi
Tiede ei todellakaan pysty selittämään tarkasti kaikkea ja vielä vähemmän yksilön kohdalla. Useita sellaisia selittämättömiä asioita on tapahtunut, jotka olen ennalta "ennustanut", vaikkei ne ole olleet ennustettavia, saati mitattavia. Mentaalipuolella on käsittämättömiä voimavaroja, mutta niihin tarvitaan ympäristön tarkkaa havainnointia ja päätelmien muodostamista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiede ei todellakaan pysty selittämään tarkasti kaikkea ja vielä vähemmän yksilön kohdalla. Useita sellaisia selittämättömiä asioita on tapahtunut, jotka olen ennalta "ennustanut", vaikkei ne ole olleet ennustettavia, saati mitattavia. Mentaalipuolella on käsittämättömiä voimavaroja, mutta niihin tarvitaan ympäristön tarkkaa havainnointia ja päätelmien muodostamista.
Jotkut osaa käyttää mieltään hyvin ja loogisen ajattelun sijaan löytää asioita intuiitiivisen ajattelun puolelta. Siinä vilistäö bittejä vilkkaammin kuin loogisen ajattelun puolella. Uskon niin.
Hyvä, että jotkut osaa... mä en, mutta tiedän... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotkut osaa käyttää mieltään hyvin ja loogisen ajattelun sijaan löytää asioita intuiitiivisen ajattelun puolelta. Siinä vilistäö bittejä vilkkaammin kuin loogisen ajattelun puolella. Uskon niin.
Hyvä, että jotkut osaa... mä en, mutta tiedän...Olen itseäni pelottavan intuitiivinen ja mentaalinen. Vainuaa/löytää asioita, vaikkei etsi eikä tiedä.
- Anonyymi
Tiedeuskoon liittyen yksi linkki täydentämään näkemyksiä, sen voi kuunnellakin
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/taistelu-totuudesta-luonnontiede-filosofia-ja-teologia-kamppailevat#0eb31f40
kertoo vaan, että vielä selvitettävää löytyy.
Sattumoisin bonuksena tähän oheen linkki, vähän hupimielessäkin kun ketjussa edellä eräs kirjoittaja on tietävinään asioita, mutta ei usko palstalaisilla olevan varaa kustantaa tiedoista... ;)
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/uusisilta-setaselittajan-ammattitauti-on-rationaalisuutensa-yliarvioiminen#0eb31f40- Anonyymi
Kiitos, katson linkit kun ehdin.
Mietin itsekin, että sen kirjoittajan kannattaisi pian ottaa yhteyttä kustantajiin. Jää muuten miljoonaomaisuus tienaamatta.
🦄 - Anonyymi
Hyviä tekstejä molemmat ja jälkimmäinen oli myös hauska. Kiitos näistä. Kirkko ja kaupunki -lehdessä on välillä erittäin mielenkiintoisia artikkeleita.
Nyt on takana niin raskas päivä, etten jaksa pohtia syvällisiä asioita tämän enempää. Yritän jaksaa ryömiä suihkuun ja nukkumaan. Mutta luen edelleen mielelläni aiheeseen liittyviä artikkeleita, jos sellaisia sinulle tai jollekulle muulle tulee vastaan!
🦄 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos, katson linkit kun ehdin.
Mietin itsekin, että sen kirjoittajan kannattaisi pian ottaa yhteyttä kustantajiin. Jää muuten miljoonaomaisuus tienaamatta.
🦄Kaikki eivät ole valmiita tekemään itselleen epämieluisia asioita, edes miljoonaomaisuudesta. Vallankumouksellinen ajatus, eikö?
- Anonyymi
1.Ei todellakaan. Monia olen kohdannut, joilla tutkinto on ja monella on sellainen käsitys tiedosta, joka on varsin ylimaallinen.
2. kyllä.
3. Tosiasiat voivat johtaa oivalluksiin, jotka johtavat arvoihin. Ihminen on evoluution saatossa kehittynyt käsittelemään arvokysymyksiä, monimutkaisella tavalla.
Ateistinen tieteilijä voi muodostaa arvonsa miten haluaa, hän voi olla arvomaailmaltaan perushumanistinen, satanistinen tai hippi.. Se on aivan sama juttu, joskin kokemus hänen valintaansa tod.näk. ohjaa, ei pelkästään tieto. Kokemus on eri asia, kuin tieto.
Mielestäni kysymykset ovat hämmentäviä. Ensinkin ne ovat mustavalkoisia, ikäänkuin kirjoittaja olettaisi, että luonnontieteilijällä ei ole muuta tiedon perustaa, kuin luonnontieteet ja niistä saatu ymmärrys olevaisuuden luonteesta. Ihminen on kuitenkin kokeva olento, kuten eläimetkin ja kokemus itsessään on eri asia, kuin tiede, mutta tarjoaa myös tietoa maailmasta ja elämästä, sekä muista. Jos rakastelet kuuman henkilön kanssa, tuskin tulkitset kokemustasi luonnontieteen tiedon kautta. Vai otatko aamulla hoidon mukaan yliopiston kirjastoon ja robottimaisesti alat selittää, miksi ajauduitte samaan sänkyyn ja miksi teidän todennäköisesti kannattaisi pariutua ja perustaa perhe?- Anonyymi
"Mielestäni kysymykset ovat hämmentäviä. Ensinkin ne ovat mustavalkoisia, ikäänkuin kirjoittaja olettaisi, että luonnontieteilijällä ei ole muuta tiedon perustaa, kuin luonnontieteet ja niistä saatu ymmärrys olevaisuuden luonteesta."
Juuri tämä mustavalkoisuus oli koko ketjun aloittamisen motiivina. Tarkennan etten itse näe asioita mustavalkoisesti, vaan aloituksessa on tahallista provokaatiota, kuten niin usein minun teksteissäni täällä. Huomasin ajan kuluessa, että nimimerkki kynä.mi asettaa usein vastakkain luonnontieteellisen tiedon ja ideologiat. Hän on maininnut tavoitteekseen mm. "edistää ja popularisoida luonnontieteellistä ajattelua" (https://keskustelu.suomi24.fi/t/17296551/tieteellisen-suhtautumisen-kriteerit#comment-112536571)
"ikäänkuin kirjoittaja olettaisi, että luonnontieteilijällä ei ole muuta tiedon perustaa, kuin luonnontieteet ja niistä saatu ymmärrys olevaisuuden luonteesta"
Tällaisen kuvan olen saanut nimimerkin kynä.mi teksteistä. Harmikseni en ole päässyt keskustelemaan tuntemieni luonnontieteilijöiden kanssa siitä, millainen ymmärrys heillä on olevaisuuden luonteesta. Olen kuitenkin huomannut vinkkejä mm. siitä, että osa luonnontieteilijöistä on kristittyjä.
"Ihminen on kuitenkin kokeva olento, kuten eläimetkin ja kokemus itsessään on eri asia, kuin tiede, mutta tarjoaa myös tietoa maailmasta ja elämästä, sekä muista."
Jos luet muita viestejäni tässä ketjussa, huomaat että olen samaa mieltä tästä. Koen itse melko usein uskonnollisia kokemuksia ja pidän niistä. Suoraan sanoen minulle ei ole kovin tärkeää tietää näiden kokemusten alkuperästä, koska itse kokeminen on minulle tärkeämpää. Olettaisin, että tiukan luonnontieteellisen maailmankuvan omaava henkilö selittäisi kokemukseni luonnontieteillä.
Ketjussa joku kirjoittaja väitti, ettei uskonnollisia kokemuksia voisi selittää luonnontieteillä (https://keskustelu.suomi24.fi/t/17301643/feministi-kysyy-tiedosta-uskonnosta-ja-arvoista#comment-112619872). Samaa mieltä on käsittääkseni mm. neurokirurgi Eben Alexander, jonka kuolemanrajakokemukseen olen tutustunut pinnallisesti.
Mielestäni juuri ihmissuhteet ovat sellainen uskonnollisten kokemusten alue, jota on mielenkiintoista pohtia sekä uskonnon että luonnontieteiden näkökulmasta. Minua askarruttavat erityisesti seuraavat seikat: Miten on mahdollista muodostaa etukäteen informaatiota läheisiin ihmisiin kohdistuvista tapahtumista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet? Monet ovat esimerkiksi nähneet ennalta unessa tulevan puolinsa. Tai miksi ihmiset rakastuvat toisiin ihmisiin mutta eivät toisiin, ja miksi rakkaus muodostuu niin voimakkaaksi kokemukseksi yksilölle? Miksi jotkut kokevat niin voimakkaasti voivansa keskustella kuolleiden kanssa? Ja niin edelleen.
Ihmissuhteisiin vähemmän liittyvistä seikoista koen mielenkiintoisina erityisesti kuolemanrajakokemukset, joiden ilmeneminen ei näytä mukailevan uskontokuntien välisiä tai muita maailmankatsomuksellisia eroja.
Rakkauteen tai seksiin liittyvien asioiden miettiminen luonnontieteiden kannalta ei mielestäni ole sen ihmeellisempää kuin muidenkaan asioiden miettiminen luonnontieteiden näkökulmasta. Ehkä se toisille on vierasta mutta ei minulle. Luonnontieteen näkökulma ei mielestäni myöskään vähennä minkään ilmiön mahdollista uskonnollisuutta. Rakkaus ja seksi, monien muiden asioiden lisäksi, ovat minulle pyhiä asioita, joiden johdosta koen olevani osaa itseäni suurempaa kokonaisuutta.
🦄
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1542696Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha222001- 241996
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.891796Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?671540Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191313Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371202- 101201
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361188Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k91171