Tämän päivän kirkkokuntien ja uskonnollisten liikkeiden joukossa helluntaiherätys on herätysliike, joka korostaa Pyhän Hengen merkitystä hengellisessä elämässä. Pyhän Hengen työtä on ihmisen mielenkiinto hengellisiin asioihin ja myös johdattaa tuntemaan Jeesuksen Kristuksen ja Isän Jumalan. Pyhä Henki auttaa yksilöuskovaista ja seurakuntaa kasvamaan lähemmäksi Jeesusta ja sitä kautta Hänen tahtonsa toteuttamiseen tässä elämässä.
Nimet helluntaiherätys ja helluntaiseurakunta perustuvat Jerusalemissa koetun ensimmäisen helluntain tapahtumiin, Pyhän Hengen vuodattamiseen. Helluntaiseurakunta haluaa myös nimellään korostaa sitä, että Pyhä Henki on synnyttänyt seurakunnan tänne maan päälle.
Helluntaitapahtumien uusi aalto alkoi vuosisadan vaihteessa eri puolilla maailmaa varsinkin pyhitysliikkeiden toiminnan seurauksena. Jumala täytti syvempää hengellistä elämää kaivanneet ihmiset Pyhällä Hengellään. Helluntaiherätyksellä ei siis ole mitään varsinaista oppi-isää tai perustajaa.
Nykyään helluntaiherätystä pidetään kristinuskon kolmantena valtalinjana katolisuuden ja perinteisen protestanttisen suuntauksen rinnalla. Helluntailaisia arvioidaan olevan maailmassa nyt jo 60-100 miljoonaa, Suomessa hieman yli 40 000. Suomeen Helluntaisanoman toi Amerikan matkallaan Pyhän Hengen täyteyden kokenut norjalainen metodistipastori Thomas B Barrat vuonna 1911. Eri uskontokunnollista yhteisöistä kotoisin olevat ihmiset kokoontuivat yhteen kuulemaan Barrattin julistusta ja myös he saivat täyttyä Pyhällä Hengellä.
Ilmiötä kuitenkin monella taholla vierastettiin Pyhän Hengen täyteyden kokeneita jopa painostettiin omissa seurakunnissaan. Tästä johtuen uuden kokemuksen yhdistämä uskovat hakeutuivat yhteen ja alkoi itsenäisen suomalaisen helluntaiherätyksen aika.
Koko Suomea ajatellen voidaan 1920-lukua pitää helluntaiherätyksen kannalta merkittävänä. Tohmajärveläisiäkin oli mukana Lehmossa, kun 2. päivänä syyskuuta 1928 perustettiin Pohjois-Karjalan ensimmäinen helluntaiseurakunta. Vuonna 1932 perustettiin vanhaan Värtsilään helluntaiseurakunta, johon tohmajärveläisetkin sittemmin kuuluivat. Sodan jälkeen Värtsilän seurakunta hajosi rajansiirron johdosta ja alueen helluntailaiset liittyivät Joensuun Siion-seurakuntaan.
Nimet helluntaiherätys ja helluntaiseurakunta perustuvat Jerusalemissa koetun ensimmäisen helluntain tapahtumiin, Pyhän Hengen vuodattamiseen. Helluntaiseurakunta haluaa myös nimellään korostaa sitä, että Pyhä Henki on synnyttänyt seurakunnan tänne maan päälle.
Helluntaitapahtumien uusi aalto alkoi vuosisadan vaihteessa eri puolilla maailmaa varsinkin pyhitysliikkeiden toiminnan seurauksena. Jumala täytti syvempää hengellistä elämää kaivanneet ihmiset Pyhällä Hengellään. Helluntaiherätyksellä ei siis ole mitään varsinaista oppi-isää tai perustajaa.
Nykyään helluntaiherätystä pidetään kristinuskon kolmantena valtalinjana katolisuuden ja perinteisen protestanttisen suuntauksen rinnalla. Helluntailaisia arvioidaan olevan maailmassa nyt jo 60-100 miljoonaa, Suomessa hieman yli 40 000. Suomeen Helluntaisanoman toi Amerikan matkallaan Pyhän Hengen täyteyden kokenut norjalainen metodistipastori Thomas B Barrat vuonna 1911. Eri uskontokunnollista yhteisöistä kotoisin olevat ihmiset kokoontuivat yhteen kuulemaan Barrattin julistusta ja myös he saivat täyttyä Pyhällä Hengellä.
Ilmiötä kuitenkin monella taholla vierastettiin Pyhän Hengen täyteyden kokeneita jopa painostettiin omissa seurakunnissaan. Tästä johtuen uuden kokemuksen yhdistämä uskovat hakeutuivat yhteen ja alkoi itsenäisen suomalaisen helluntaiherätyksen aika.
Koko Suomea ajatellen voidaan 1920-lukua pitää helluntaiherätyksen kannalta merkittävänä. Tohmajärveläisiäkin oli mukana Lehmossa, kun 2. päivänä syyskuuta 1928 perustettiin Pohjois-Karjalan ensimmäinen helluntaiseurakunta. Vuonna 1932 perustettiin vanhaan Värtsilään helluntaiseurakunta, johon tohmajärveläisetkin sittemmin kuuluivat. Sodan jälkeen Värtsilän seurakunta hajosi rajansiirron johdosta ja alueen helluntailaiset liittyivät Joensuun Siion-seurakuntaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tohmajärvellä on itsenäinen Saalem-seurakunta keskellä Kemietä, parhaalla paikalla. Kaunis kirkko on, joten värtsiläläiset eivät tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. Joensuun helluntaikirkko on Niinivaaralla, monipuolinen hengellisen elämän keskus, myös ruokakasseja jaetaan tarvitseville määrättyinä päivinä. Helluntaikirkosta erosi aikanaan Perinteisen Sanan Ystävät ja he toimivat jossain Ilmarisenkatu 1 lainatiloissa ja heillä on entinen rajavartioasema leiri- ja lomakokouspaikkana, eli se on ns. kirkoton helluntaiseurakunta. Joensuun helluntaiseurakuntaan kuuluu myös monia ei-kirkollisia epävirallisia jäseninä, koska varsinainen yhdistys lakkautettiin kirkon muodostamisen yhteydessä ja yhdistysten varat ovat lähes kaikki siirtyneet kirkon omaisuudeksi. Kirkottomille ei lähetetä Seurakunta Elää -lehteä, he ovat ns. ulkojäseniä.
Mutta ulkojäsenten kolehdit, lahjoitukset ja vapaaehtoistyö kelpaavat helluntaikirkolle, mutta heillä ei ole päätösvaltaa kirkon asioissa.
Se mikä on helareiden virallinen opetus ja käytäntö on niin kuivaa luettavaa.
Siksi ihmiset keksivätkin tarinoita siitä että siellä seurakunnassa ulvotaan kuin kiimaiset kojootit. Sekä kaikkea muuta mukavaa.
Palstan suurin yksittäinen kommenttien ja aloitusten postaaja on luterilais-pakanamessiaaninen ylläpito. Lähes kaikki ylläpidon kautta tulevat viestit ovat täynnä vihapuhetta; solvauksia ja panettelua ja valheellisia väittämiä.
helluntailaisuuden "henkeä" täytyi tuoda oikein lentokoneella, > lentoteitse , niinkö ne "henget" 1900 -luvulla rupes kulkeen . . .
"Sitä katsellessani tuli lännestä vuohipukki koko maan yli, tuskin maanpintaa
koskettaen, ja sillä pukilla oli otsassaan mahtava sarvi." Dan: 8: