Ihmiset kolaavat lumia katoiltaan usein siinä luulossa, että katto saattaa sortua. Rakennusinsinööri Pekka Järvisen tietoon ei kuitenkaan ole tullut yhtäkään tapausta, jossa pientalon eli omakoti- tai rivitalon katto olisi sortunut lumikuorman painosta.
Lumien poistamisessa aiheutetaan usein enemmän haittaa kuin hyötyä.
- Sillä aiheutetaan usein muita riskejä, esimerkiksi vaurioitetaan kattoa turhaan. Pahimmillaan vanhemmat ihmiset, jotka ovat huonokuntoisia, -jalkaisia ja -selkäisiä, kiipeävät katoille henkensä kaupalla ja rupeavat luomaan lunta, koska pelkäävät että talon katto jostain syystä sortuu. Ei se ole ennenkään sortunut, eikä se sorru vastakaan, tokaisee Järvinen.
Suojasäällä lumen paino ei juuri kasva
Pakkaslumi on tiettävästi kevyttä. Usein kuvitellaankin, että pakkaslumi suojalumeksi muuttuessaan tulee kovin painavaksi. Näin ei kuitenkaan ole.
Suojasäällä lumi painuu kasaan. Esimerkiksi metrinen lumikerros muuttuu puolen metrin kerrokseksi. Samalla lumen tiheys kaksinkertaistuu, selventää Pekka Järvinen.
- Tällöin lapiollinen lunta painaa enemmän, mutta koko katon kuorma ei juurikaan lisäänny. Suojasäällähän lumi muuttuu märäksi ja katolta poistuu vettä myös valumalla. Samalla vettä haihtuu. Yleensä lumen paino siis jopa vähenee. Yhtä hyvin voitaisiin kysyä, painaako kilo hyöheniä enemmän kuin kilo rautaa, hän toteaa.
Lumien poistamisessa aiheutetaan usein enemmän haittaa kuin hyötyä.
- Sillä aiheutetaan usein muita riskejä, esimerkiksi vaurioitetaan kattoa turhaan. Pahimmillaan vanhemmat ihmiset, jotka ovat huonokuntoisia, -jalkaisia ja -selkäisiä, kiipeävät katoille henkensä kaupalla ja rupeavat luomaan lunta, koska pelkäävät että talon katto jostain syystä sortuu. Ei se ole ennenkään sortunut, eikä se sorru vastakaan, tokaisee Järvinen.
Suojasäällä lumen paino ei juuri kasva
Pakkaslumi on tiettävästi kevyttä. Usein kuvitellaankin, että pakkaslumi suojalumeksi muuttuessaan tulee kovin painavaksi. Näin ei kuitenkaan ole.
Suojasäällä lumi painuu kasaan. Esimerkiksi metrinen lumikerros muuttuu puolen metrin kerrokseksi. Samalla lumen tiheys kaksinkertaistuu, selventää Pekka Järvinen.
- Tällöin lapiollinen lunta painaa enemmän, mutta koko katon kuorma ei juurikaan lisäänny. Suojasäällähän lumi muuttuu märäksi ja katolta poistuu vettä myös valumalla. Samalla vettä haihtuu. Yleensä lumen paino siis jopa vähenee. Yhtä hyvin voitaisiin kysyä, painaako kilo hyöheniä enemmän kuin kilo rautaa, hän toteaa.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Täysin turhaa ja vahingollista toimintaa. Yksikään ok- tai rivitalon katto Suomessa ei ole rysähtänyt lumen painosta.
Median typerät toimittajat aina näin kevään koittaessa aloittavat tämän lumen pudotus hysterian.
Vaihdoin uudet kattopellit 2016 enkä ole sen koomin lumia katolta pudottanut. Sinne ei kannata mennä sabotoimaan ohutta kattopeltiä kolan eikö lumilapion kanssa. Lumen pudottaminen on jäänne menneeltä aikakaudelta.
Eri asia kiireellä rakennetut suuret hallit.
Ei todellakaan asuinrakennusten katolta tarvitse lumia pudottaa.
eri asia jos haluaa ison lumikasan tiputella vain oven eteen ettei naapuri näe sinne ketä käy ovella
Kertokaa tapaus viimeiseltä 30 vuodelta jossa uuden tai uudehkon asuinrakennuksen katto romahti lumen painosta.
Vielä 1990-luvulla pudottelin talon katolta lumet. Enää en. Ei ole mitään tarvetta. Eikä lumen paino nouse suojakelillä vaikka kansanradion kylähullut muuta väittää.
Kyllä lumi voi sorruttaa talon, isot hallitkin on sen alle sortuneet, siis varsinkin etelässä jossa talot ei ole tehty isoi lumia varten niin ei kannata ottaa riskejä
Asutko isossa hallissa?
Kerrotko yhdenkin tapauksen viimeiseltä 30 vuodelta jossa uuden tai melko uuden omakotitalon tai rivitalon katto olisi romahtanut lumen painosta.
Kyllä olen lumenpudottajana ollut jopa sortuvalla katolla.
Eräs niitä ihmisten turhia töitä. Suomessa jo ainakin 50 vuotta on ollut määräykset rakennuslaissa minkälaisen lumenpainon kattorakenteiden täytyy kestää. Harvoin lumen paino on edes puolet siitä mitä on rakenteille vaaditut kriteerit. Ei edes Itä-Lapissa lumen paino nouse lähellekään kriittistä rajaa milloinkaan.
Ihmisiä pelotellaan kaikenlaisilla uhkakuvilla. Ja eräs sitkeimmin elävistä myyteistä on se että lumen paino katolla kasvaisi dramaattisesti suojakelillä. Tosiasiassa lumen paino suojakelillä ei nouse juuri yhtään. 300 kg per neliömetri tarhoittaa sademäärä talvella joka vedeksi muutettuna on 300 mm. Ja lisäksi esim pakkasella lumesta haihtuu paljon kosteutta. Yleensä joulu-maaliskuussa sataa vain 200 mm vedeksi muutettuna ja melkoinen osa siitä haihtuu ilmaan tai tulee suojasäällä veriränneistä alas. Maksimissaan painoa tulee katolle 200 kg per neliö, jossain Lapissa ja itärajan pinnassa.
Hetkellisesti voi paino katolla lisääntyä, jos sataa runsaasti vettä. Vesi imeytyy lumeen ja paino nousee. Tuleehan se ajan myötä alas sieltä vetenä ja lumena.
Joskus kymmenkunta vuotta sitten eräänä etelässäkin lumisena talvena alettiin uutisoimaan kattojen lumikuormista ja ihmisiä kannustettiin katoille. Näin teki eräs ikämies kotipaikkakunnallani. Putosi ja kuoli samantien.
Kyllä ainakin varastojen katoilta kannattaa lumia vähän syrjään työnnellä ,itsellä ainakin kun puusta rakennettu varasto ja yhtenä vuonna kun paljon tuli lunta ja en niitä joutanut alas työntään ,muutama ruodelankku meni poikki aika helposti,tosin lumen painoakin silloin oli jo paljon ,tuhansiakiloja koko katolla.
Lumet pitää pudotella katolta, jos ei ole lumiestettä portaiden tai kulkutien kohdalla.
Kun märkä lumi tippuu katolta, niin se tiivistyy niin kovaksi kerrokseksi, ettei siihen kola pysty. Se joutuu paloittelemaan lapiolla pienemmäksi, jotta sen voi siirtää pois.
Kun lumet tiputtelee katolta pakkasella, voi kolata lumet helposti pois räystään alta.
" jos ei ole lumiestettä portaiden tai kulkutien kohdalla."
Kannattaa siis rakentaa lumieste? Ettei talvella kylmissään ja lumisella liukkaalla katolla tarvitse lumia pudotella.
Juuri näin. Mutta jos niitä lumiesteitä ei ole, niin sitten......
EI SE TURHAA OLE, SE ON PASKAPUHETTA, EHDOTTOMASTI KATOT PUHTAAKSI LUMESTA.
KESKI-IKÄINEN NAINEN JÄI VIIMETALVENA KATOLTA PUDENNEIDEN LUMIEN ALLE. POLIISIT KÄVIVÄT VAIN TOTEAMASSA KUOLLEEKSI,
Kyllä noita keski-ikäisiä naisia pitäisi tuhansia kuolla putoavan lumen takia ennenkuin olisi mitään järkeä ruveta suomen lähes kaikilta katoilta lumia talvisin pudottamaan jopa useita kertoja talvessa.
"Pakkaslumi on tiettävästi kevyttä. Usein kuvitellaankin, että pakkaslumi suojalumeksi muuttuessaan tulee kovin painavaksi. Näin ei kuitenkaan ole."
Kyllä kai tuollainen pakkaslumi sitoo hitosti vettä. Suojasäällä kun vettä tihuttaa lumiselle katolle niin vesi jäätyy siihen lumeen eikä valu yhtä kyytiä alas.
Joku kuumavesi ruiskutus katolle niin lumi sulaa eikä tarvi kalliita lumenpudottajia palkata kolineen ja lapioineen kattoa vahingoittamaan.
Poistaminen ei ole turhaa. Rännejä säästyy ja ehkä lumiesteitä ja peltejäkin. Ehkä jopa ihmishenkiä, kun jääkalikat eivät putoile miten sattuu. Sortuminen ei ole ensisijainen syy lumikuorman keventämiseen.
"Lumenpudotus vaati jo toisen uhrin
Lumia katoltaan pudottanut mies kuoli lumimassojen alle Kouvolan Valkealassa sunnuntaina."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000152413.html
Enemmän taitaa ihmisiä kuolla ja loukkaantua kun ne ammattitaidottomuuttaan koittaa pudottaa sitä lunta.
Ihmishenkiä säästyisi kun lumen pudotus olisi laissa ehdottomasti kiellettyä ainakin talvisin.
Saas nähdä kestääkö Lumia korkealta pudottamista.
Vapaavuoren möläytys tappoi lumenpudottajia - kokoomus tappaa talossa ja puutarhassa:
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kolme-kuollut-lumitoissa-vapaavuori-kiistaa-vastuun/2971f4b5-4909-3d97-aae0-e99636aa07bf
Ennen vanhaan lumet täytyi keväällä pudottaa jos talossa oli pärekatto. Se alkoi vuotaa lumien sulaessa.
Nykyään lumen pudottaminen on tarpeetonta. Huopakattoa kola saattaa jopa vaurioittaa.
Samoin peltikattoja naarmutetaan.
Katolta tippuva lumi tappaa ja vammauttaa vuosittain suomalaisia!!
Ei niitä ikinä saa niin puhtaaksi ettei jotain voisi pudota. Siellä voi olla jo montakymmentä senttiä parin päivän pyryn jälkeen.
Niin, putsaisivat silläkin voimalla katuja ja kävelyväyliä. Luokattoman paljon on näköjään muodostunut jäästä aiheutunutta nimismiehen kiharaa.
Tärinäraitaa on siellä sun täällä ajoväylillä.
Aivan älytöntä, missä mahtavat olla entisaikojen tiekarhut?? En ole nähnyt kuin tavallisia kaivurityyppisiä lumikoneita. Ei niillä tienpintoja höylätä.
Jep. Teiden hoito on karmeassa tilassa.
Kolilla ja lapioilla raavitaan pinnoite irti peltikatoista ja kohta ruosteet pilkottaa ympäri kattoa. Ei ihan halpaa noiden paikkailu ja varsinkin se ettei paikkailla. Kohta on koko katto uusissa.
Antaa sen lumen olla siellä katolla. Kyllä se sulaa pois.
Nyt mahdottomien energiahintojen takia ne lumet kannattaisi jättää eristeeksi katoille.
Vakuutusyhtiö ei korvaa jos lumia ei ole kolattu katolta. Menkää heti kolaamaan ettei tule ikävää yllätystä ja yli 50.000 euron laskua.
Joo. Pelolla kauppaa käyvät vakuutusyhtiöt juuri ovat niitä yhdessä median typerien toimittajien kanssa jotka kiihoittavat ihmisiä sinne katolle rikkomaan kattopinnoitteet. Kun 120 kiloinen äijä seisoo katolla muodostaa hän suuremman pistekuorman katolle kuin siinä oleva lumi.
Insinööri on vaan hyvä ja tarkistuttaa päänsä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lukuisia-kattoja-sortunut-lumikuorman-alla-ita-ja-pohjois-suomessa/6848188
Tuohan tarkoittaa, että katot eivät olleet suunniteltu ja rakennettu oikein. Omistaja vastaa rakenteista.
Onko luetunymmärryksessäsi ongelmia?
"Kymmenen hallin katto on sortunut.."
Kenties asut hallissa etkä omakotitalossa? 🤔😄
Ei vaan, että siihen aikaan, kun kattoja rakennettiin 1970-1980 luvuilla, niin silloin ei ollut vielä ilmaston muutosta ja katoille satoin kevyttä pakkaslunta ja pienempiä määriä.
Nykyään sataa enenmmän ja satava lumi on räntää ja paljon painavempaa .
Eiköhän tämäkin ole jokaisen oma asia käykö siellä katolla,vaikka kuntoilu mielessä.
Ei kai kukaan niin tyhmä ole, että raastaa kolalla katteen tärviölle. Katolta putoavat vain ne, jotka eivät ymmärrä varustautua asianmukaisin turvavälinein.
Juu, siksi en palkkaa katolle mitään Virolaisia lumenpudottajia. Olivat kuulemma poistaneet jonkun katolta rännien edustalta jäätä kirveillä ja rautakangilla, oli katto senjälkeen entinen.
Katolla pitää jättää 10cm suojaava lumikerros, ei saa kattoa myöten kolata.
Tasakatolla mitään turvavaljaita tarvi, harjakatolla kylläkin.
Perättömiä denialistien juttuja nämä lumien pudottamiset katoilta.Ilmasto on lämmenyt Suomessa 2 astetta,ei ole mitään lumia katoilla.
Suomessa ei ole lumen painon vuoksi romahtanut yhtään omakotitalon kattoa viimeisten 30 vuoden aikana. Eikä ihme. Eihän lumi muutettuna vesimassaksi ole kuin 150-200 mm eli painoa 150-200 kg per neliö ja siitä huomattava osa helmikuun loppuun mennessä on myös haihtunut ilmaan tai valunut vetenä pois rännien kautta. Useimpien katoilla tälläkin hetkellä on lumikuorma tuskin edes 100 kiloa per neliö. Hyvin, hyvin kaukana kriittisestä painosta.
Jos vappuna on vielä katolla lunta niin pudotan, ikinä ei ole vielä ollut kun lumi häipyy siihen mennessä ihan itsestään.
Eikös Lumia ollut joku kännykkä?
Isännöitsijätoimistot saavat aina omat prosenttinsa yhteistyökumppaneiltaan.
Kyse on siis suureksi osaksi rahastamisesta.
No ei tietenkään ole omakotitalon kattoja romahtanut, kun asunnon omistaja on käynyt pudottamassa lumet katolta ennen romahtamista.
Auton pressutallin katoltakin joutuu lumet pudottamaan, muuten romahtaa kasaan koko talli ja sama se on omakotitalon katon kanssa.
Se on myöhäistä sitten enää pudottaa, kun katto on romahtahtanut, ei sitä vakuutuskaan korvaa, toteavat, että oma vika, olisi pitänyt kyllä tietää, että katolta on lumet pudotettava ajoissa.
Lumian koteloinnin suunnittelusta aikanaan vastannut Marko Ahtisaari saattaisi pahastua tästä Lumian aiheettomasta pudottelusta.
Päivällä Ylen radion säätiedotuksessa meteorologi varoitti lumikuormista ja kehotti ihmisiä katoille. Voi pyhä yksinkertaisuus! Pysyköön säätieteilijä lestissään, ei kannata leikkiä rakennusasiantuntijaa.
Kannattaako kuitenkaan pelata riskipeliä, sillä vakuutus ei korvaa, jos lumen paino aiheuttaa jotain vahinkoa mökin katolle?
Juurikin niin .
Siis Lumia on huono puhelin siis
Nyt pikaisesti katolle ennen kuin kevät sulatta pudotettavat lumet.
Onko Nokian Lumia puhelinten pudottaminen katoilta nyt siis trendikästä?
Sakot tulee jos ei lumia pudota kaupungissa.
> Kertokaa tapaus viimeiseltä 30 vuodelta jossa uuden tai
> uudehkon asuinrakennuksen katto romahti lumen painosta.
Kertokaa esimerkkinä joku tapaus, jossa 1940 vuoden jälkeen rakennetun asuintalon katto on romahtanut. Liitereitä, autokatoksia ja vajoja ei nyt kelpuuteta.
Tietenkään pari vuosikymmentä kylmillään ja hylättynä olleita, päreistänsä puhki lahonneita mätätaloja ei tässä nyt kannata myöskään alkaa listata.
Mutta asuinkelpoiset. Jossa vesikatto on koko ajan ollut pitävä. Tällaisia katon romahtaminen lumikuorman alal olevia tapauksia ei vaan löydy, ei koko Suomesta.
Osallistutko korjauksiin, jos kirjoituksesi perusteella jätän lumet luomatta ja katto romahtaa?
En pelkästään osallistu kustannuksiin, vaan tulemme remonttiporukan kanssa rakentamaan taloosi kokonaan uuden katon.
Päälle konesaumattu Ruukin peltikatto, niin eiköhän se sinun lossahtanut kattosi ala jatkossa pysyä ylhäällä.
Mikä on rakennusmääräyksen mukaan katolle määrätty kantavuus eli montako kiloa per neliömetri?
300 kg per neliö on rakennusmääräysten mukainen kantavuus. Maksimissaan jossain Lapissa voi keväällä lumikuorman paino olla 200 kg muualla tuskin edes 150 kg.
Lumikuorma on helppo ja nopea mitata, jos haluaa: Muovinen viemäriputki, tai vastaava, työnnetään lumikerroksen läpi ja otetaan kertynyt lumi talteen ja punnitaan henkilövaaalla. Lasketaan putken poikkileikkauspinta-ala, ja muunnetaan se neliömetriä vastaavaksi.
Voi nolo teidän yksinkertaista ajatteluanne, kun pitää yhteen asiaan takertua niin tiukasti, ettei sitten ajatteluelimestä riitä kapasiteettia muuhun. Riittää jos lumi pääsee vähän painollaan taivuttamaan katetta ja avaamaan saumoja. Pienet puolen millin raot voi näkyä vuosien päästä kalliina homeremonttina.
Lumen paino ei suojakelillä ei nouse juuri yhtään. Tästä on väestöllä usein täysin väärä käsitys.
elä kehtaa valehdella.
Katot taitaa yleensä kestää, mutta taipumia puurakenteisiin taitaa tulla lumen painosta.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000001106970.html