oireilua kerrostalon ilmanvaihdosta

Koneellinen ilmanvaihto on hyvä systeemi, koneellinen poisto pula-ajan ratkaisu.

Ihan 1900 alussa tiedettiin, että joka asuinhuoneeseen pitää saada raitista ilmaa. Siksi kerrostalojen ulkoseinillä oli korvausilmaventtiilit. Ja joka huoneessa poisto - joko erillisenä painovoimaisena poistokanavana tai kaakeliuunin kautta.

Sitten tuli pula-aja ja ilmanvaihdon alennusvuodet. Korvausilmaventtiilien rakentamisesta luovuttiin ja pääteltiin, että poistotkin tarvitaan vain keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Eli asuinhuoneissa ei muka minkäänlaista ilmanvaihdon tarvetta. No, vanhoissa taloissa ilma kyllä vaihtui vuotavien ikkunoiden kautta.

Koneellisen poiston talon edustavat tätä aijattelua. Korvasuilma saatiin pääasiassa postiluukun kautta porrashuoneesta. Mukana tuli käryt ja hajut naapureita tai ulko-ovella röyhyttelijöiltä.

Vasta 90-luvulla keksittiin uudelleen, että tarttis olla ne korvausilmaventtiilit joka huoneessa. Tosin biomassalle oli tätä ennen 50 vuotta opetettu, että ilmanvaihto on paitsi tartpeentonta niin myös haitallista, joten suurella innollahan nämä korvausilmaventtiilit edelleen tukitaan.

Vetoa kun kylmä korvausilma aiheuttaa eikä näissä kon poiston taloissa lämmöntalteenottoakaan yleensä ole, niin ilmanvaihto toimii valtaosan ajasta ns. puolitettuna, jolloin ilmanvaihtuvuus ei ole riittävää. Joissain taloissa puolitus on (ohjeiden vastaisesti) käytössä koko lämmityskauden.

Yleisimmin käytetään ratkaisua, jossa iv toimii normaaliteholla vain mutaman tunnin päivässä ja lopun aikaa puolitettuna. Tällöin saadaan ilmanvaihtuvuus keskimäärin riittävälle tasolle. Keskimäärin. Mutta nimenomaan öisin, jolloin käytännössä kaikki asukkaat paikalla, ilmanvaihto on kehnoa.

Anonyymi kirjoitti:

Koneellinen ilmanvaihto on hyvä systeemi, koneellinen poisto pula-ajan ratkaisu.

Ihan 1900 alussa tiedettiin, että joka asuinhuoneeseen pitää saada raitista ilmaa. Siksi kerrostalojen ulkoseinillä oli korvausilmaventtiilit. Ja joka huoneessa poisto - joko erillisenä painovoimaisena poistokanavana tai kaakeliuunin kautta.

Sitten tuli pula-aja ja ilmanvaihdon alennusvuodet. Korvausilmaventtiilien rakentamisesta luovuttiin ja pääteltiin, että poistotkin tarvitaan vain keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Eli asuinhuoneissa ei muka minkäänlaista ilmanvaihdon tarvetta. No, vanhoissa taloissa ilma kyllä vaihtui vuotavien ikkunoiden kautta.

Koneellisen poiston talon edustavat tätä aijattelua. Korvasuilma saatiin pääasiassa postiluukun kautta porrashuoneesta. Mukana tuli käryt ja hajut naapureita tai ulko-ovella röyhyttelijöiltä.

Vasta 90-luvulla keksittiin uudelleen, että tarttis olla ne korvausilmaventtiilit joka huoneessa. Tosin biomassalle oli tätä ennen 50 vuotta opetettu, että ilmanvaihto on paitsi tartpeentonta niin myös haitallista, joten suurella innollahan nämä korvausilmaventtiilit edelleen tukitaan.

Vetoa kun kylmä korvausilma aiheuttaa eikä näissä kon poiston taloissa lämmöntalteenottoakaan yleensä ole, niin ilmanvaihto toimii valtaosan ajasta ns. puolitettuna, jolloin ilmanvaihtuvuus ei ole riittävää. Joissain taloissa puolitus on (ohjeiden vastaisesti) käytössä koko lämmityskauden.

Yleisimmin käytetään ratkaisua, jossa iv toimii normaaliteholla vain mutaman tunnin päivässä ja lopun aikaa puolitettuna. Tällöin saadaan ilmanvaihtuvuus keskimäärin riittävälle tasolle. Keskimäärin. Mutta nimenomaan öisin, jolloin käytännössä kaikki asukkaat paikalla, ilmanvaihto on kehnoa.

Lue lisää

Niin miksei korvausilmaa ohjata lämmityslaitteen kautta, toisin sanoen tuloputki vesipatterin alle.

Anonyymi kirjoitti:

Niin miksei korvausilmaa ohjata lämmityslaitteen kautta, toisin sanoen tuloputki vesipatterin alle.

Tuo on keksitty jo vuosikymmeniä sitten. Raitisilmaradiaattori.

Paperilla kaunis ajatus, käytännössä ei niinkään. Kun termostaatti pistää patterin kiinni, niin sitten on kylmä korvausilma sylissä.

Lisäksi kovausilmaventtiilin väkästely radiaattorin kohdalle nostaa rakentamiskustannuksia. Sama vika myös 90-luvun alussa käytetyissä korvausilmaventtiileissä. Nekin katosivat, kun grynderit kekkasivat käyttää korjausrakentamiseen tarkoitettua karmiventtiiliä myös uudiskohteissa.

Huono tämä karmiventtiilikin on. Siihen ei saa suodatusta (toisin kuin seinäventtiileihin ja taisi ainakin osassa ratisilmaradiaattoreitakin olla kunnon suodatin) ja karmiventtiilin pitäisi puhalta kylmä korvausilma huoneen kattoon, johon sen pitäisi "liimautua" ns. coanda -efektillä. Käytännössä tämä ei toimi ikinä, vaan kylmä ilmasuhku töpsähtää joko ikkunasyvennyksen yläreunaan tai verhokiskoon ja kääntyy alas.

Huono, mutta halpa, joten juuri muuta ratkaisua ei vuosituhannen taitteen taloissa näe.

Anonyymi kirjoitti:

Niin miksei korvausilmaa ohjata lämmityslaitteen kautta, toisin sanoen tuloputki vesipatterin alle.

Tuo korvausilman tuonti lämmityspatterin taakse/päälle olisi hyvä ja täysin toimiva ratkaisu. Toteutuksessa pitää vain huomioida, että se korvausilmaventtiili/kanava pitäisi myös päästä ajoittain puhdistamaan; tai vaihtamaan siinä mahdollisesti oleva suodatin.

Syy miksi noita ei ole tehty koneellisella poistolla varustettuihin taloihin on, että se on paljon kalliimpi ratkaisu kuin ne ikkunoiden rakoventtiilit.

Tuollaisia raitisilmaradiaattoreita kyllä oli markkinoilla ennen viime vuosisadan energiakriisiä, mutta tuon kriisin seurauksena ilmanvaihto lähes lopetettiin asukkaiden ja talojen terveyden kustannuksella.

InsinööriX

Ennen kommentointia kannattaisia faktat tarkistaa. Edes kerran vuosikymmenessä.

Sisäilman kuivuus voi kyllä ärsyttää hengitysteitä, mutta se ei tuota mitään itiöitä. Päinvastoin homeet, bakteerit, pölypunkit, yms. nimenomaan kasvavat ja lisääntyvät vasta, kun ilman kosteus nousee reilusti yli 65%.

Talvella kylmän ulkoilman suhteellinen kosteus on suuri, mutta absoluuttinen kosteus erittäin pieni. Kun ulkoa tuleva korvausilma tai tuuletusilma lämpiää, sen suhteellinen kosteus romahtaa jopa alle 10% => sisäilma hyvin kuivaa! Eli talvella ilmanvaihto ja/tai tuuletus myös kuivaavat talon rakenteita ehkäisten näin sienten (home, laho) ja mikrobien kasvua.

InsinööriX

Anonyymi kirjoitti:

Sisäilman kuivuus voi kyllä ärsyttää hengitysteitä, mutta se ei tuota mitään itiöitä. Päinvastoin homeet, bakteerit, pölypunkit, yms. nimenomaan kasvavat ja lisääntyvät vasta, kun ilman kosteus nousee reilusti yli 65%.

Talvella kylmän ulkoilman suhteellinen kosteus on suuri, mutta absoluuttinen kosteus erittäin pieni. Kun ulkoa tuleva korvausilma tai tuuletusilma lämpiää, sen suhteellinen kosteus romahtaa jopa alle 10% => sisäilma hyvin kuivaa! Eli talvella ilmanvaihto ja/tai tuuletus myös kuivaavat talon rakenteita ehkäisten näin sienten (home, laho) ja mikrobien kasvua.

InsinööriX

Lue lisää

Mutta liian matala suhteellinen kosteus voi lisätä pölyämistä. Ja se pölyhän, siis huonepöly, on valtaosin ihosta irtoavaa hilsettä lisämausteena vaatepölyä yms. Ulkoilman pöly jää iv-koneen suodattimiin (näkyvästä pölystä puhuttaessa).

Ideaali suhteellinen kosteus olisi jossain 50 % nurkilla, mutta se on talvipakkasilla liikaa - tulee riski kosteuden kondensoitumisesta johonkin kylmään nurkkaan. Suositus on, ettei missään nimessä yli 45 % ja käytännössä varmaan parempi tähdätä jonnekin 30 % tasolle. Periaatteessa kosteus voi painua pakkasilla alle 10 % ja näin se meneekin toimistoissa ja kouluissa, missä ilmanvaihto paljon tehokkaampi eikä ole mitään pyykinkuivausta tai viherkasveja kostuttimena.

Mikrobikasvun kannalta turvallisin vaihtoehto olisi höyrykostutin, kuten ikiaikainen Ufox. On vaan enempi muotia haihduttavat tai ultraäänikostuttimet. Näissä vaan jonkinmoisena riskinä älyllisen elämän kehittyminen laitteessa plus ultraääni voi tuottaa kalkkipölyä ilmaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta liian matala suhteellinen kosteus voi lisätä pölyämistä. Ja se pölyhän, siis huonepöly, on valtaosin ihosta irtoavaa hilsettä lisämausteena vaatepölyä yms. Ulkoilman pöly jää iv-koneen suodattimiin (näkyvästä pölystä puhuttaessa).

Ideaali suhteellinen kosteus olisi jossain 50 % nurkilla, mutta se on talvipakkasilla liikaa - tulee riski kosteuden kondensoitumisesta johonkin kylmään nurkkaan. Suositus on, ettei missään nimessä yli 45 % ja käytännössä varmaan parempi tähdätä jonnekin 30 % tasolle. Periaatteessa kosteus voi painua pakkasilla alle 10 % ja näin se meneekin toimistoissa ja kouluissa, missä ilmanvaihto paljon tehokkaampi eikä ole mitään pyykinkuivausta tai viherkasveja kostuttimena.

Mikrobikasvun kannalta turvallisin vaihtoehto olisi höyrykostutin, kuten ikiaikainen Ufox. On vaan enempi muotia haihduttavat tai ultraäänikostuttimet. Näissä vaan jonkinmoisena riskinä älyllisen elämän kehittyminen laitteessa plus ultraääni voi tuottaa kalkkipölyä ilmaan.

Lue lisää

Ilmankosteus seuraa jollain aikaviiveellä (kosteuden absortoituinen ja deabsortoituminen rakenteisiin ja irtaimistoon) ulkoilman kosteutta. Ilman lämmitessä ilman tilavuus kasvaa mutta vesihöyrymäärä säilyy samana, eli ilmamäärän suhteellinen kosteus laskee, päinvastoin käy ilman kylmetessä jolloin suhteellinen kosteus kasvaa.

Ulkoilman suhteellinen kosteus (prosentti osuus ilman mahdollisesta maksimivesihöyrymäärässä, jonka jälkeen lisääntyvä kosteus tiivistyy veden neste-olomuotoon) on harvoin alle 50%. Yleensä se huitelee 80 - 100 %:ssa, ja pitkien pakkasjaksojen tai kesäisten sateettomien korkeapainejaksojen aikana laskee 30 - 50 %:tiin.
10% suhteellinen sisäilmankosteus on siten todella harvinaista.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmankosteus seuraa jollain aikaviiveellä (kosteuden absortoituinen ja deabsortoituminen rakenteisiin ja irtaimistoon) ulkoilman kosteutta. Ilman lämmitessä ilman tilavuus kasvaa mutta vesihöyrymäärä säilyy samana, eli ilmamäärän suhteellinen kosteus laskee, päinvastoin käy ilman kylmetessä jolloin suhteellinen kosteus kasvaa.

Ulkoilman suhteellinen kosteus (prosentti osuus ilman mahdollisesta maksimivesihöyrymäärässä, jonka jälkeen lisääntyvä kosteus tiivistyy veden neste-olomuotoon) on harvoin alle 50%. Yleensä se huitelee 80 - 100 %:ssa, ja pitkien pakkasjaksojen tai kesäisten sateettomien korkeapainejaksojen aikana laskee 30 - 50 %:tiin.
10% suhteellinen sisäilmankosteus on siten todella harvinaista.

Lue lisää

Hienoa teoriaa. Paitsi että teoriakin on vinossa. Ei kannata ulkomaanelävien oppeja suoraan lainata. Meillä on kylmä ilmasto ja eri lukemat taulussa talvella.

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa teoriaa. Paitsi että teoriakin on vinossa. Ei kannata ulkomaanelävien oppeja suoraan lainata. Meillä on kylmä ilmasto ja eri lukemat taulussa talvella.

Tässähän on käytäntöä. Missä kohtaa teoria on vinossa?
Ulkoilman suhteellinen ilmankosteus on tällä hetkellä noin 95%-100%.

Anonyymi kirjoitti:

Tässähän on käytäntöä. Missä kohtaa teoria on vinossa?
Ulkoilman suhteellinen ilmankosteus on tällä hetkellä noin 95%-100%.

Kun tämä nolla paikkeilla oleva korkean kosteuden ulkoilma tulee lämpimään sisäilmaan sen suhteellinen kosteus laskee teoriassa alle 30%:iin, mutta mihin se laskee käytännössä?

Anonyymi kirjoitti:

Ilmankosteus seuraa jollain aikaviiveellä (kosteuden absortoituinen ja deabsortoituminen rakenteisiin ja irtaimistoon) ulkoilman kosteutta. Ilman lämmitessä ilman tilavuus kasvaa mutta vesihöyrymäärä säilyy samana, eli ilmamäärän suhteellinen kosteus laskee, päinvastoin käy ilman kylmetessä jolloin suhteellinen kosteus kasvaa.

Ulkoilman suhteellinen kosteus (prosentti osuus ilman mahdollisesta maksimivesihöyrymäärässä, jonka jälkeen lisääntyvä kosteus tiivistyy veden neste-olomuotoon) on harvoin alle 50%. Yleensä se huitelee 80 - 100 %:ssa, ja pitkien pakkasjaksojen tai kesäisten sateettomien korkeapainejaksojen aikana laskee 30 - 50 %:tiin.
10% suhteellinen sisäilmankosteus on siten todella harvinaista.

Lue lisää

Kannattaisi varmaan opiskella vähän paremmin ilmankosteuden käyttäytymistä. Vaikka täältä:

https://sites.google.com/site/tekevillex/ilmankosteus

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaisi varmaan opiskella vähän paremmin ilmankosteuden käyttäytymistä. Vaikka täältä:

https://sites.google.com/site/tekevillex/ilmankosteus

Lue lisää

Häirikkö muuntaa tosiasioita, ei vastaa kysymyksiin ja johdattaa keskustelun pois aiheesta.

Anonyymi kirjoitti:

Häirikkö muuntaa tosiasioita, ei vastaa kysymyksiin ja johdattaa keskustelun pois aiheesta.

Häirikköjen kanssa vaikeneminen on kultaa, tosin he valtaavat julkisen tilan.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmankosteus seuraa jollain aikaviiveellä (kosteuden absortoituinen ja deabsortoituminen rakenteisiin ja irtaimistoon) ulkoilman kosteutta. Ilman lämmitessä ilman tilavuus kasvaa mutta vesihöyrymäärä säilyy samana, eli ilmamäärän suhteellinen kosteus laskee, päinvastoin käy ilman kylmetessä jolloin suhteellinen kosteus kasvaa.

Ulkoilman suhteellinen kosteus (prosentti osuus ilman mahdollisesta maksimivesihöyrymäärässä, jonka jälkeen lisääntyvä kosteus tiivistyy veden neste-olomuotoon) on harvoin alle 50%. Yleensä se huitelee 80 - 100 %:ssa, ja pitkien pakkasjaksojen tai kesäisten sateettomien korkeapainejaksojen aikana laskee 30 - 50 %:tiin.
10% suhteellinen sisäilmankosteus on siten todella harvinaista.

Lue lisää

"Ilman lämmitessä ilman tilavuus kasvaa mutta vesihöyrymäärä säilyy samana, eli ilmamäärän suhteellinen kosteus laskee, päinvastoin käy ilman kylmetessä jolloin suhteellinen kosteus kasvaa."
Tässä tarkoitettiin absoluuttista ilmankosteutta.

Sinänsä 0-asteisen ulkoilman tullessa 22-asteiseen sisäilmaan sen tilavuus kasvaa noin 1.07 kertaiseksi, jolloin ulkoilmassa oleva suhteellisen ilmankosteuden 100 % (0-asteessa ilma voi sisältää 4.8 g vesihöyryä kuutiometrissä) sisältämä 4.8 g/m3 vesimäärä laskee sisäilmassa määräksi 4.5 g/m3 ja suhteellisena kosteutena 25 %:iin (22-asteinen ilma voi sisältää 19.4 g vesihöyryä kuutiometrissä).

Ilmankosteus ei kuitenkaan laske näin alas ilmastoidussa tilassa, talot toimivat jonkinlaisina kosteusansoina. Ilmeisesti kyse on jonkinlaisesta vesihöyryn tislautumisesta sisätilaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Ilman lämmitessä ilman tilavuus kasvaa mutta vesihöyrymäärä säilyy samana, eli ilmamäärän suhteellinen kosteus laskee, päinvastoin käy ilman kylmetessä jolloin suhteellinen kosteus kasvaa."
Tässä tarkoitettiin absoluuttista ilmankosteutta.

Sinänsä 0-asteisen ulkoilman tullessa 22-asteiseen sisäilmaan sen tilavuus kasvaa noin 1.07 kertaiseksi, jolloin ulkoilmassa oleva suhteellisen ilmankosteuden 100 % (0-asteessa ilma voi sisältää 4.8 g vesihöyryä kuutiometrissä) sisältämä 4.8 g/m3 vesimäärä laskee sisäilmassa määräksi 4.5 g/m3 ja suhteellisena kosteutena 25 %:iin (22-asteinen ilma voi sisältää 19.4 g vesihöyryä kuutiometrissä).

Ilmankosteus ei kuitenkaan laske näin alas ilmastoidussa tilassa, talot toimivat jonkinlaisina kosteusansoina. Ilmeisesti kyse on jonkinlaisesta vesihöyryn tislautumisesta sisätilaan.

Lue lisää

"Tässä tarkoitettiin absoluuttista ilmankosteutta."
Tai tarkemmin suhteellista absoluuttista ilmankosteutta lämpötilan mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Ilman lämmitessä ilman tilavuus kasvaa mutta vesihöyrymäärä säilyy samana, eli ilmamäärän suhteellinen kosteus laskee, päinvastoin käy ilman kylmetessä jolloin suhteellinen kosteus kasvaa."
Tässä tarkoitettiin absoluuttista ilmankosteutta.

Sinänsä 0-asteisen ulkoilman tullessa 22-asteiseen sisäilmaan sen tilavuus kasvaa noin 1.07 kertaiseksi, jolloin ulkoilmassa oleva suhteellisen ilmankosteuden 100 % (0-asteessa ilma voi sisältää 4.8 g vesihöyryä kuutiometrissä) sisältämä 4.8 g/m3 vesimäärä laskee sisäilmassa määräksi 4.5 g/m3 ja suhteellisena kosteutena 25 %:iin (22-asteinen ilma voi sisältää 19.4 g vesihöyryä kuutiometrissä).

Ilmankosteus ei kuitenkaan laske näin alas ilmastoidussa tilassa, talot toimivat jonkinlaisina kosteusansoina. Ilmeisesti kyse on jonkinlaisesta vesihöyryn tislautumisesta sisätilaan.

Lue lisää

Tietenkin ihminen hikoilee levossa noin litran päivässä, joka tietää esim. 50 neliön asunnossa noin 8 grammaa vesihöyryä / m3, jolloin suositellulla koko ilman 12x vrk vaihtumisella sisäilmassa on 0.7 g/m3 hikoilusta peräisin olevaa vesihöyryä, joka on 22-asteessa noin 4 %:n lisäys suhteellisessa ilmankosteudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kun tämä nolla paikkeilla oleva korkean kosteuden ulkoilma tulee lämpimään sisäilmaan sen suhteellinen kosteus laskee teoriassa alle 30%:iin, mutta mihin se laskee käytännössä?

Lue lisää

Tossa edellä joku riemuidiootti väitti, ettei kovalla pakkasellakaan mennä alle 30 %. Nyt näyttää omassa kämpössä halpis sääasema 32 %, mikä on olosuhteisiin nähden ihan uskottava lukema.

Anonyymi kirjoitti:

Kun tämä nolla paikkeilla oleva korkean kosteuden ulkoilma tulee lämpimään sisäilmaan sen suhteellinen kosteus laskee teoriassa alle 30%:iin, mutta mihin se laskee käytännössä?

Lue lisää

Halvat elektroniset kosteusmittaurit (sääasemat yms.) raportoivat huoneilman kosteuden kunnon pakkasilla näin: --

Eli härveli menee vikatilaan, koska valmistajan mielestä missään ei koskaan voi olla RH alle 20 tai 30 %.

Kunnon laitteilla on tullut sisällä mitattua 8 % lukemia (toimistot & koulut). Asuinnoissa ilmavirrat pienempiä ja on yleensä huonekasvia yms. kostuttimena, joten niissä ei juuri alle 15 % mennä.

Anonyymi kirjoitti:

Tossa edellä joku riemuidiootti väitti, ettei kovalla pakkasellakaan mennä alle 30 %. Nyt näyttää omassa kämpössä halpis sääasema 32 %, mikä on olosuhteisiin nähden ihan uskottava lukema.

Lue lisää

-20 asteinen ilma voi sisältää 0.9g/m3 vesihöyryä.

Tullessaan 22 c sisäilmaan -20 asteisen ilman tilavuus kasvaa 1.16 kertaiseksi,
jolloin vesihöydyn määrä m3 laskee 0.77 g/m3.
Suhteellinen kosteus laskee laskennallisesti ulkoilman 100%:sta sisäilman 7.3 %:iin (-20 c max. 0.9 g/m3, 22 c max 19.4 g/m3).

Tämä on laskettu internetistä löytyvillä calculator:eilla ja taulukoilla, joissa lukemat eivät ihan osu yksi yksiin.
0.77 g/m3 22 c:ssä on 22 c:n maksimiarvosta 19.4 g/m3 suhteellisena kosteutena 3.9 %.
Ehkä insinöörilaskelmatkaan eivät aina osu ihan kohdilleen?

Anonyymi kirjoitti:

Tietenkin ihminen hikoilee levossa noin litran päivässä, joka tietää esim. 50 neliön asunnossa noin 8 grammaa vesihöyryä / m3, jolloin suositellulla koko ilman 12x vrk vaihtumisella sisäilmassa on 0.7 g/m3 hikoilusta peräisin olevaa vesihöyryä, joka on 22-asteessa noin 4 %:n lisäys suhteellisessa ilmankosteudessa.

Lue lisää

Lisäksi hengityksen kautta poistuu levossa noin 0.25 litraa vettä päivässä, joka tietää näissä olosuhteissa 1 %:n lisäystä suhteellisessa ilmankosteudessa.

Anonyymi kirjoitti:

"Ilman lämmitessä ilman tilavuus kasvaa mutta vesihöyrymäärä säilyy samana, eli ilmamäärän suhteellinen kosteus laskee, päinvastoin käy ilman kylmetessä jolloin suhteellinen kosteus kasvaa."
Tässä tarkoitettiin absoluuttista ilmankosteutta.

Sinänsä 0-asteisen ulkoilman tullessa 22-asteiseen sisäilmaan sen tilavuus kasvaa noin 1.07 kertaiseksi, jolloin ulkoilmassa oleva suhteellisen ilmankosteuden 100 % (0-asteessa ilma voi sisältää 4.8 g vesihöyryä kuutiometrissä) sisältämä 4.8 g/m3 vesimäärä laskee sisäilmassa määräksi 4.5 g/m3 ja suhteellisena kosteutena 25 %:iin (22-asteinen ilma voi sisältää 19.4 g vesihöyryä kuutiometrissä).

Ilmankosteus ei kuitenkaan laske näin alas ilmastoidussa tilassa, talot toimivat jonkinlaisina kosteusansoina. Ilmeisesti kyse on jonkinlaisesta vesihöyryn tislautumisesta sisätilaan.

Lue lisää

Vesi on itsessään hydrofobista, ja näin ollen se välttelee korkean kosteuden poistoilmaputkea.

Talvella myös rakenneilmavuotojen virtaama on suurempi suhteellisen ulkoilman raskaamman ilmamassa pyrkiessä ilmavuodoista sisätilaan, jolloin rakenteiden epäpuhtauksia kulkeutuu enemmän sisäilmaan.

Anonyymi kirjoitti:

Talvella myös rakenneilmavuotojen virtaama on suurempi suhteellisen ulkoilman raskaamman ilmamassa pyrkiessä ilmavuodoista sisätilaan, jolloin rakenteiden epäpuhtauksia kulkeutuu enemmän sisäilmaan.

Lue lisää

Rakennevuotoja on enemmän koneellisen poiston taloissa, missä tungetaan viileällä säällä kaikki korvausilmaventtiilit täyteen sukkahousuja.

Anonyymi kirjoitti:

Rakennevuotoja on enemmän koneellisen poiston taloissa, missä tungetaan viileällä säällä kaikki korvausilmaventtiilit täyteen sukkahousuja.

Lto on kyllä hyvä. Ilma vaihtuu eikä ole vedon tunnetta. Ei tarvi työnnellä rättejä rööreihin. Ei käsitä miksi tämä koneellinen on hipeille niin vaikea asia.

Anonyymi kirjoitti:

Lto on kyllä hyvä. Ilma vaihtuu eikä ole vedon tunnetta. Ei tarvi työnnellä rättejä rööreihin. Ei käsitä miksi tämä koneellinen on hipeille niin vaikea asia.

Asuntokohtainen koneellinen tulo/poisto/LTO ilmanvaihto on sisäilman ja mukavuuden kannalta ehdottomasti paras osaavissa ja viitseliäissä käsissä.

Mutta erittäin huono osaamattomilla ja laiskoilla asukkailla. Se kun vaatii oikein toimiakseen jatkuvia pieniä toimenpiteitä: suodattimien vaihdot, koneen imurointi, kesä/talvi-asennot, jälkilämmityksen säädöt, jäätymiseneston tarkkailu/säätö, yms.

Kädettömälle ja laiskalle asukkaalle paras on koneellinen poisto, kunhan ymmärtää olla koskematta venttiilien säätöihin ja tukkimatta niitä. Ja viitsii putsata ainakin poistoventtiilit kerran pari vuodessa.

Painovoimainen on myös helppo ja toimiva, kunhan vain osaa tuulettaa lämmityskauden ulkopuolella (kevät-syksy).

Anonyymi kirjoitti:

Asuntokohtainen koneellinen tulo/poisto/LTO ilmanvaihto on sisäilman ja mukavuuden kannalta ehdottomasti paras osaavissa ja viitseliäissä käsissä.

Mutta erittäin huono osaamattomilla ja laiskoilla asukkailla. Se kun vaatii oikein toimiakseen jatkuvia pieniä toimenpiteitä: suodattimien vaihdot, koneen imurointi, kesä/talvi-asennot, jälkilämmityksen säädöt, jäätymiseneston tarkkailu/säätö, yms.

Kädettömälle ja laiskalle asukkaalle paras on koneellinen poisto, kunhan ymmärtää olla koskematta venttiilien säätöihin ja tukkimatta niitä. Ja viitsii putsata ainakin poistoventtiilit kerran pari vuodessa.

Painovoimainen on myös helppo ja toimiva, kunhan vain osaa tuulettaa lämmityskauden ulkopuolella (kevät-syksy).

Lue lisää

Nuohotaanko tuloilmaputkia, pitäisi ainakin kääntää ilmavirta toisinpäin.
Eikö ole tärkeämpää putsata tuloilmaventtiilit.

Anonyymi kirjoitti:

Asuntokohtainen koneellinen tulo/poisto/LTO ilmanvaihto on sisäilman ja mukavuuden kannalta ehdottomasti paras osaavissa ja viitseliäissä käsissä.

Mutta erittäin huono osaamattomilla ja laiskoilla asukkailla. Se kun vaatii oikein toimiakseen jatkuvia pieniä toimenpiteitä: suodattimien vaihdot, koneen imurointi, kesä/talvi-asennot, jälkilämmityksen säädöt, jäätymiseneston tarkkailu/säätö, yms.

Kädettömälle ja laiskalle asukkaalle paras on koneellinen poisto, kunhan ymmärtää olla koskematta venttiilien säätöihin ja tukkimatta niitä. Ja viitsii putsata ainakin poistoventtiilit kerran pari vuodessa.

Painovoimainen on myös helppo ja toimiva, kunhan vain osaa tuulettaa lämmityskauden ulkopuolella (kevät-syksy).

Lue lisää

Grynderit tykkää asuntokohtaisesta virityksestä. Ei tarvi konehuonetilaa.

Käytössä sitten aikanaan vähemmän kiva, kun VALTAOSAA asukkaista ei voisi kunnossapito vähempää kiinnostaa. Saati sitten, kun alkaa laitteet ikäännyttyään/huollon puutteessa renkkaamaan. Siinä sitten käsissä 50 huoltokohdetta....

Anonyymi kirjoitti:

Nuohotaanko tuloilmaputkia, pitäisi ainakin kääntää ilmavirta toisinpäin.
Eikö ole tärkeämpää putsata tuloilmaventtiilit.

Poistoventtiilit esim. kylpyhuoneessa ja keittiössä tukkeutuvat nopeimmin.

Korvausilmaventtiileitäkin täytyy hoitaa, jos niissä on suodatttimet.

Anonyymi kirjoitti:

Grynderit tykkää asuntokohtaisesta virityksestä. Ei tarvi konehuonetilaa.

Käytössä sitten aikanaan vähemmän kiva, kun VALTAOSAA asukkaista ei voisi kunnossapito vähempää kiinnostaa. Saati sitten, kun alkaa laitteet ikäännyttyään/huollon puutteessa renkkaamaan. Siinä sitten käsissä 50 huoltokohdetta....

Lue lisää

Kuuluu yhtiön huoltovastuulle. Suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. Samalla laite imuroidaan ja tarvittaessa tutkitaan lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Kuuluu yhtiön huoltovastuulle. Suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. Samalla laite imuroidaan ja tarvittaessa tutkitaan lisää.

Näiden pikkukoneiden huoltoväli on 3 kk. Ks minkä tahansa valmistajan käyttöohje. Hienosuodattimien suositeltu vaihtoväli on 6 kk, mutta karkeasuodattimet pitäisi tarkistaa ja lika poistaa imuroimalla 3 kk välein.

Karkeasuodattimet ovat onnettomia tasosuodattimia, jotka voivat mennä parissa kuukaudessa tukkoon, kun ilma on täynnä siivekästä kasvi- ja eläinkunnan edustajaa.

Lisäksi kaupunkialueilla 6 kk voi olla turhan pitkä vaihtoväli hienosuodattimelle. Käytännössä voisi olla parempi vaihtaa suodattimia 3 kertaa vuodessa. Näin itse tein, kun välillä asuin tällaisella rimpulakoneella varustetussa asunnossa. Ao. talossa ihmeteltiin, miksi yhden asunnon postiluukku vinkui. Asukkaan vaihtuessa syy paljastui - tuloilmasuodatinta ei vaihdettu vuosiin.

Suurin osa asukkaista vaihtoi itse taloyhtiön 2x vuodessa hankkimat suodattimet. Talkooperiaatteella saatiin pientä alennusta huoltomaksuihin (1-2 kk maksuvapaata kuukautta). Kädettömät olisivat saaneet tilata vaihdon huoltoyhtiöltä, mutta eihän kaikki jaksa edes nostaa kättä naaman korkeudelle ja laittaa rapussa olleeseen listaan raksia "haluan, että huoltoyhtiö vaihtaa suodattimet".

Samallalla lailla ongelmaksi tulevat ulkomailla tai muuten vaan tavoittamattomissa olevat asukkaat, joilla ovi turvalukossa.

Anonyymi kirjoitti:

Poistoventtiilit esim. kylpyhuoneessa ja keittiössä tukkeutuvat nopeimmin.

Korvausilmaventtiileitäkin täytyy hoitaa, jos niissä on suodatttimet.

Yleensä poistoilmaventtiili on lukittu mutterilla tehden sen puhdistaminen erittäin työlääksi. Helpointa on irrottaa koko venttiili ja pestä se lavuaarissa.
Seinän läpi tulevaan putkeenkin kertyy kaikki ulkoilman hiukkaset, se on syytä pyyhkiä rätillä säännöllisesti.