tuleeko muille hengitysteiden oireilua kerrostalon ilmanvaihdosta? itselleni tulee paineen tunne nenään ja kauhea tunne sekä ääni menee nuhaiseksi ja joutuu niistää kokoajan todella sietämätön olo,asun tällähetkellä talossa jossa koneellinen poisto,julkisissa tiloissa ei ongelmaa ainoastaan näissä paskoissa kerrostaloissa jossa kehnot ilmanvaihdot(riittämättömät) oireiluni johtuu liian pienestä ilmanvaihdosta ja edes ikkunan avaaminen ei riitä vaikka se onkin auki kokoajan
oireilua kerrostalon ilmanvaihdosta
Anonyymi
37377
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Koneellinen ilmanpoisto on hyvä systeemi. Sotket sen kyllä pitämällä ikkunoita auki.
Joku muu tekee tuon ja oireesi. Sisäilmatutkimus voisi auttaa?
Yleisin on kai homeitiöt mutta sekin voi johtua jatkuvasta tuulettamisestasi. Seiniin tulee kosteutta jossa esim homeitiöt voivat sitten elää.
Pyydä apua huollolta tai isännöitsijältä. Kerro oireesi ja epäilysi sisäilmasta. Moni muukin on voinut ilmoittaa ja silloin isännöitsijä osaa ottaa tosissaan kun ihmiset ilmoittavat havaintojaan. Muutenhan se päättävä taho ei tiedä, jos ette kerro mitään sille.
Koneellinen ilmanvaihto on hyvä systeemi, koneellinen poisto pula-ajan ratkaisu.
Ihan 1900 alussa tiedettiin, että joka asuinhuoneeseen pitää saada raitista ilmaa. Siksi kerrostalojen ulkoseinillä oli korvausilmaventtiilit. Ja joka huoneessa poisto - joko erillisenä painovoimaisena poistokanavana tai kaakeliuunin kautta.
Sitten tuli pula-aja ja ilmanvaihdon alennusvuodet. Korvausilmaventtiilien rakentamisesta luovuttiin ja pääteltiin, että poistotkin tarvitaan vain keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Eli asuinhuoneissa ei muka minkäänlaista ilmanvaihdon tarvetta. No, vanhoissa taloissa ilma kyllä vaihtui vuotavien ikkunoiden kautta.
Koneellisen poiston talon edustavat tätä aijattelua. Korvasuilma saatiin pääasiassa postiluukun kautta porrashuoneesta. Mukana tuli käryt ja hajut naapureita tai ulko-ovella röyhyttelijöiltä.
Vasta 90-luvulla keksittiin uudelleen, että tarttis olla ne korvausilmaventtiilit joka huoneessa. Tosin biomassalle oli tätä ennen 50 vuotta opetettu, että ilmanvaihto on paitsi tartpeentonta niin myös haitallista, joten suurella innollahan nämä korvausilmaventtiilit edelleen tukitaan.
Vetoa kun kylmä korvausilma aiheuttaa eikä näissä kon poiston taloissa lämmöntalteenottoakaan yleensä ole, niin ilmanvaihto toimii valtaosan ajasta ns. puolitettuna, jolloin ilmanvaihtuvuus ei ole riittävää. Joissain taloissa puolitus on (ohjeiden vastaisesti) käytössä koko lämmityskauden.
Yleisimmin käytetään ratkaisua, jossa iv toimii normaaliteholla vain mutaman tunnin päivässä ja lopun aikaa puolitettuna. Tällöin saadaan ilmanvaihtuvuus keskimäärin riittävälle tasolle. Keskimäärin. Mutta nimenomaan öisin, jolloin käytännössä kaikki asukkaat paikalla, ilmanvaihto on kehnoa.
Niin miksei korvausilmaa ohjata lämmityslaitteen kautta, toisin sanoen tuloputki vesipatterin alle.
Tuo on keksitty jo vuosikymmeniä sitten. Raitisilmaradiaattori.
Paperilla kaunis ajatus, käytännössä ei niinkään. Kun termostaatti pistää patterin kiinni, niin sitten on kylmä korvausilma sylissä.
Lisäksi kovausilmaventtiilin väkästely radiaattorin kohdalle nostaa rakentamiskustannuksia. Sama vika myös 90-luvun alussa käytetyissä korvausilmaventtiileissä. Nekin katosivat, kun grynderit kekkasivat käyttää korjausrakentamiseen tarkoitettua karmiventtiiliä myös uudiskohteissa.
Huono tämä karmiventtiilikin on. Siihen ei saa suodatusta (toisin kuin seinäventtiileihin ja taisi ainakin osassa ratisilmaradiaattoreitakin olla kunnon suodatin) ja karmiventtiilin pitäisi puhalta kylmä korvausilma huoneen kattoon, johon sen pitäisi "liimautua" ns. coanda -efektillä. Käytännössä tämä ei toimi ikinä, vaan kylmä ilmasuhku töpsähtää joko ikkunasyvennyksen yläreunaan tai verhokiskoon ja kääntyy alas.
Huono, mutta halpa, joten juuri muuta ratkaisua ei vuosituhannen taitteen taloissa näe.
Tuo korvausilman tuonti lämmityspatterin taakse/päälle olisi hyvä ja täysin toimiva ratkaisu. Toteutuksessa pitää vain huomioida, että se korvausilmaventtiili/kanava pitäisi myös päästä ajoittain puhdistamaan; tai vaihtamaan siinä mahdollisesti oleva suodatin.
Syy miksi noita ei ole tehty koneellisella poistolla varustettuihin taloihin on, että se on paljon kalliimpi ratkaisu kuin ne ikkunoiden rakoventtiilit.
Tuollaisia raitisilmaradiaattoreita kyllä oli markkinoilla ennen viime vuosisadan energiakriisiä, mutta tuon kriisin seurauksena ilmanvaihto lähes lopetettiin asukkaiden ja talojen terveyden kustannuksella.
InsinööriX
Kerrostaloissa kunnon koneellisen ilmanvaihdon toteuttaminen taitaa olla melko haastavaa. Omakotitaloissa helppo homma, poistot likaisiin tiloihin eli keittiö/WC ja jälkilämmitetty puhdas paluu makuuhuoneet/olohuone. Jopa jälkiasennuksena onnistuu kohtuullisin ponnistuksin.
Kerrostaloissa korvausilma tulee pakkasella aivan liian kylmänä eli ne venttiilit yleensä tukitaan josta seuraa ilmanvaihdon ongelmat.
Ennen kommentointia kannattaisia faktat tarkistaa. Edes kerran vuosikymmenessä.
Sanoisin+että+nuo+aloittajan+kuvailemat+oireet+johtuu+liian+kuivasta+sisäilmasta.++Melko+tavallinen+ilmiö+erityisesti+kerrostaloissa+pakkaskaudella.++Meillä+laski+ilmankosteus++(omakotitalossa)+alle+10+%+:+iin+pakkasella,+kun+se+asuintiloissa+pitäisi+kai+olla+luokkaa+30-45+%.++Hanki+ilmankostutin.
Asun kerrostalossa jossa huonekohtainen lto. Korvausilma sisään seinäventtiilistä ja lto puhaltaa tuoreen ja lämmitetyn ilman makuuhuoneeseen. Poisto wc:stä ja liesituulettimesta.
Todella hyvä kun ei käytä suuria puhallinnopeuksia jolloin tulee partikkeleita huoneilmaan hepasta huolimatta. Tietää hengitystie oireista.
Olen allerginen ja kiinnitän lisäksi huomiota siivoukseen ja varsinkin asunnon tekstiileihin.
En usko että kostutin on ratkaisu. Yksi bakteeripesä lisää. Kuivuus ei ole ongelma vaan siivous ja asumisrutiinit ja mahdollisesti kuivuudesta kiihtynyt itiöinti.
Epäilen että suuri osa sisäilma ongelmista ja oireista johtuu asumusrutiineista. Liikaa roinaa ja liian vähän siivoamista. Herkästi oirehtivana olen joutunut kiinnittämään näihin huomioita.
Sisäilman+kuivuus+voi+kyllä+ärsyttää+hengitysteitä,+mutta+se+ei+tuota+mitään+itiöitä.+Päinvastoin+homeet,+bakteerit,+pölypunkit,+yms.+nimenomaan+kasvavat+ja+lisääntyvät+vasta,+kun+ilman+kosteus+nousee+reilusti+yli+65%.
Mutta+liian+matala+suhteellinen+kosteus+voi+lisätä+pölyämistä.+Ja+se+pölyhän,+siis+huonepöly,+on+valtaosin+ihosta+irtoavaa+hilsettä+++lisämausteena+vaatepölyä+yms.+Ulkoilman+pöly+jää+iv-koneen+suodattimiin+(näkyvästä+pölystä+puhuttaessa).
Ilmankosteus+seuraa+jollain+aikaviiveellä+(kosteuden+absortoituinen+ja+deabsortoituminen+rakenteisiin+ja+irtaimistoon)+ulkoilman+kosteutta.+Ilman+lämmitessä+ilman+tilavuus+kasvaa+mutta+vesihöyrymäärä+säilyy+samana,+eli+ilmamäärän+suhteellinen+kosteus+laskee,+päinvastoin+käy+ilman+kylmetessä+jolloin+suhteellinen+kosteus+kasvaa.
Hienoa teoriaa. Paitsi että teoriakin on vinossa. Ei kannata ulkomaanelävien oppeja suoraan lainata. Meillä on kylmä ilmasto ja eri lukemat taulussa talvella.
Tässähän+on+käytäntöä.+Missä+kohtaa+teoria+on+vinossa?
Kun+tämä+nolla+paikkeilla+oleva+korkean+kosteuden+ulkoilma+tulee+lämpimään+sisäilmaan+sen+suhteellinen+kosteus+laskee+teoriassa+alle+30%:iin,+mutta+mihin+se+laskee+käytännössä?
Kannattaisi varmaan opiskella vähän paremmin ilmankosteuden käyttäytymistä. Vaikka täältä:
https://sites.google.com/site/tekevillex/ilmankosteus
Häirikkö muuntaa tosiasioita, ei vastaa kysymyksiin ja johdattaa keskustelun pois aiheesta.
Häirikköjen kanssa vaikeneminen on kultaa, tosin he valtaavat julkisen tilan.
"Ilman+lämmitessä+ilman+tilavuus+kasvaa+mutta+vesihöyrymäärä+säilyy+samana,+eli+ilmamäärän+suhteellinen+kosteus+laskee,+päinvastoin+käy+ilman+kylmetessä+jolloin+suhteellinen+kosteus+kasvaa."
"Tässä tarkoitettiin absoluuttista ilmankosteutta."
Tai tarkemmin suhteellista absoluuttista ilmankosteutta lämpötilan mukaan.
Tietenkin+ihminen+hikoilee+levossa+noin+litran+päivässä,+joka+tietää+esim.+50+neliön+asunnossa+noin+8+grammaa+vesihöyryä+/+m3,+jolloin+suositellulla+koko+ilman+12x+vrk+vaihtumisella+sisäilmassa+on+0.7+g/m3+hikoilusta+peräisin+olevaa+vesihöyryä,+joka+on+22-asteessa+noin+4+%:n+lisäys+suhteellisessa+ilmankosteudessa.
Tossa+edellä+joku+riemuidiootti+väitti,+ettei+kovalla+pakkasellakaan+mennä+alle+30+%.+Nyt+näyttää+omassa+kämpössä+halpis+sääasema+32+%,+mikä+on+olosuhteisiin+nähden+ihan+uskottava+lukema.
Halvat+elektroniset+kosteusmittaurit+(sääasemat+yms.)+raportoivat+huoneilman+kosteuden+kunnon+pakkasilla+näin:+--
-20+asteinen+ilma+voi+sisältää+0.9g/m3+vesihöyryä.
Lisäksi+hengityksen+kautta+poistuu+levossa+noin+0.25+litraa+vettä+päivässä,+joka+tietää+näissä+olosuhteissa+1+%:n+lisäystä+suhteellisessa+ilmankosteudessa.
Vesi on itsessään hydrofobista, ja näin ollen se välttelee korkean kosteuden poistoilmaputkea.
Jotkut sisäilma bakteerit lähtevät itiöimään juuri talvella ilman kuivuessa. Jolloin aiheuttavat enemmän oireilua. Reagointi heikentyviin elinolosuhteisiin.
En näe kuivaa sisäilmaa ongelmana jota pitäisi vettä keittämällä korjata. Ei kerrostalon kuiva sisäilma ainakaan itselle mikään ongelma ole ollut.
Talvella myös rakenneilmavuotojen virtaama on suurempi suhteellisen ulkoilman raskaamman ilmamassa pyrkiessä ilmavuodoista sisätilaan, jolloin rakenteiden epäpuhtauksia kulkeutuu enemmän sisäilmaan.
Rakennevuotoja on enemmän koneellisen poiston taloissa, missä tungetaan viileällä säällä kaikki korvausilmaventtiilit täyteen sukkahousuja.
Lto on kyllä hyvä. Ilma vaihtuu eikä ole vedon tunnetta. Ei tarvi työnnellä rättejä rööreihin. Ei käsitä miksi tämä koneellinen on hipeille niin vaikea asia.
Asuntokohtainen koneellinen tulo/poisto/LTO ilmanvaihto on sisäilman ja mukavuuden kannalta ehdottomasti paras osaavissa ja viitseliäissä käsissä.
Mutta erittäin huono osaamattomilla ja laiskoilla asukkailla. Se kun vaatii oikein toimiakseen jatkuvia pieniä toimenpiteitä: suodattimien vaihdot, koneen imurointi, kesä/talvi-asennot, jälkilämmityksen säädöt, jäätymiseneston tarkkailu/säätö, yms.
Kädettömälle ja laiskalle asukkaalle paras on koneellinen poisto, kunhan ymmärtää olla koskematta venttiilien säätöihin ja tukkimatta niitä. Ja viitsii putsata ainakin poistoventtiilit kerran pari vuodessa.
Painovoimainen on myös helppo ja toimiva, kunhan vain osaa tuulettaa lämmityskauden ulkopuolella (kevät-syksy).
Nuohotaanko tuloilmaputkia, pitäisi ainakin kääntää ilmavirta toisinpäin.
Eikö ole tärkeämpää putsata tuloilmaventtiilit.
Grynderit tykkää asuntokohtaisesta virityksestä. Ei tarvi konehuonetilaa.
Käytössä sitten aikanaan vähemmän kiva, kun VALTAOSAA asukkaista ei voisi kunnossapito vähempää kiinnostaa. Saati sitten, kun alkaa laitteet ikäännyttyään/huollon puutteessa renkkaamaan. Siinä sitten käsissä 50 huoltokohdetta....
Poistoventtiilit esim. kylpyhuoneessa ja keittiössä tukkeutuvat nopeimmin.
Korvausilmaventtiileitäkin täytyy hoitaa, jos niissä on suodatttimet.
Kuuluu yhtiön huoltovastuulle. Suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. Samalla laite imuroidaan ja tarvittaessa tutkitaan lisää.
Näiden pikkukoneiden huoltoväli on 3 kk. Ks minkä tahansa valmistajan käyttöohje. Hienosuodattimien suositeltu vaihtoväli on 6 kk, mutta karkeasuodattimet pitäisi tarkistaa ja lika poistaa imuroimalla 3 kk välein.
Karkeasuodattimet ovat onnettomia tasosuodattimia, jotka voivat mennä parissa kuukaudessa tukkoon, kun ilma on täynnä siivekästä kasvi- ja eläinkunnan edustajaa.
Lisäksi kaupunkialueilla 6 kk voi olla turhan pitkä vaihtoväli hienosuodattimelle. Käytännössä voisi olla parempi vaihtaa suodattimia 3 kertaa vuodessa. Näin itse tein, kun välillä asuin tällaisella rimpulakoneella varustetussa asunnossa. Ao. talossa ihmeteltiin, miksi yhden asunnon postiluukku vinkui. Asukkaan vaihtuessa syy paljastui - tuloilmasuodatinta ei vaihdettu vuosiin.
Suurin osa asukkaista vaihtoi itse taloyhtiön 2x vuodessa hankkimat suodattimet. Talkooperiaatteella saatiin pientä alennusta huoltomaksuihin (1-2 kk maksuvapaata kuukautta). Kädettömät olisivat saaneet tilata vaihdon huoltoyhtiöltä, mutta eihän kaikki jaksa edes nostaa kättä naaman korkeudelle ja laittaa rapussa olleeseen listaan raksia "haluan, että huoltoyhtiö vaihtaa suodattimet".
Samallalla lailla ongelmaksi tulevat ulkomailla tai muuten vaan tavoittamattomissa olevat asukkaat, joilla ovi turvalukossa.
Yleensä poistoilmaventtiili on lukittu mutterilla tehden sen puhdistaminen erittäin työlääksi. Helpointa on irrottaa koko venttiili ja pestä se lavuaarissa.
Seinän läpi tulevaan putkeenkin kertyy kaikki ulkoilman hiukkaset, se on syytä pyyhkiä rätillä säännöllisesti.