Näin hän oli lokakuussa 1944 todennut Paasikivelle: "Välirauha merkitsee käytännössä antautumista, emme voi puolustaa itseämme".
Mannerheimin mielestä Suomi antautui Neuvostoliitolle syyskuussa 1944
Anonyymi
42<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Onneksi USA puolusti Suomen itsenäisyyttä ja painosti neukut olemaan enää hyökkäämättä Suomeen..
USA katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen. Oli hyvin lähellä että se olisi julistanut sodan Suomelle.
Neuvostoliitto soti valtaosan 1941-44 Suomen rintamalla alivoimalla. Vasta keväällä 1944 se keskitti suuremman määrän sotilaita kuin mitä suomalaisia ja, saksalaisia vastaan. Ja niin kesällä 1944 suomalaiset tungettiin nopeasti parisataa kilometriä länteen päin.
Taktisesti NL väsytti Suomen. Vuosikausia Suomi makuutti, masensi ja tylsistytti sotilaansa asemasodassa.
Todellisuudessa neukulla oli mies- ja kalustoylivoima koko sodan ajan! Hyökkäysinnossaan se 23.61944 vaati Suomelta ehdotonta antautumista, mutta viiden torjuntavoiton jälkeen tyytyi syyskuussa 1943 Välirauhaan!
Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
Suomi menetti Karjalan.
Menetti toki, mutta voimasuhteilla 3,5 vs 200 miljoonaa voinut Menettää paljon enemmänkin!
Vältimme miehityksen, josta olisi seurannut:
- miehityksen
- massaraiskauksen
- sovjetisoinnin
- 300.000 suomalaista vankikuljetuksina Siperian gulageille
- tilalle 1-2 miljoonaa etnistä neukkua Suomeen asumaan
- Suomen nuoret miehet armeijaan Kaukaasiaan ja sotimaan Afganistaniin
- köyhyys ja olematon valikoima kaupoissa
- krooninen puute vessapaperista
- Stalinin hirviöpilvenpiirtäjä Helsingin keskustassa;-D
"Todellisuudessa neukulla oli mies- ja kalustoylivoima koko sodan ajan!"
Todellisuudessa tuo "tieto" löytyy pelkästään PöhveIin lahon kaalin sisältä
Ja jatkosodassa myös Petsamon.
Totta+se+on+silti+ja+sinun+takanasi+on+vain+0,01+%+suomalaisista;-)
"Ja jatkosodassa myös Petsamon."
Ei Petsamon menettäminen mistään Jatkosodasta johtunut!
NL painost1 Suomea ja vaati Petsamoa itselleen jo välirauhan aikaan. Suomi ehdotti NL ja Saksan yhteisomistusta kaivoksiin mutta se ei käynyt NL:lle.
Talvisodan jälkeen Stalin ei halunnut hermostuttaa länsivaltoja Kolosjoen nikkelikaivoksen englantilais-kanadalaisen yhtiön kaivosoikeuksien takia ja palautti Petsamon Suomelle.
PöhveIi+on+patologinen+valehtelija+0,0000000000%+kannatuksellaan;)
"Ei Petsamon menettäminen mistään Jatkosodasta johtunut!"
PöhveIin sekopäisiä horinoita:-D
Jatkosodan 1944 päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan Petsamo oli kokonaan luovutettava Neuvostoliitolle
Mutta Petsomo olisi menetetty vaikka ei jatkosotaa olisi tullutkaan sen verran kovaan NL painosti asiasta välirauhan aikana.
PöhveIin horinoita, et sinä mitään toteutumattomia asioita tiedä, vaikka niin saatat harhaisessa mielessäsi kuvitella;)
”+PöhveIi+on+patologinen+valehtelija+0,0000000000%+kannatuksellaan;)
"Todellisuudessa neukulla oli mies- ja kalustoylivoima koko sodan ajan!"
Hahahaha ja taas jäi pöhveIi valeestaan kiinni:-D
"Lukusi viittaa vain sodan puhkeamisen tilanteeseen!"
PöhveIi taas ei pysty mitään lukuja esittämämään valeidensa tueksi, eli taas jäi pöhveIi valeestaan kiinni!
Montako lukua itse esititvalkutilanteen lisäksi? Et ainoatakaan!
No sehän riittää todistamaan, että valehtelit!
Löytyyhän niitä toki lisääkin:
Suomen puolustusministeri kertoi XXXVI VuorAK:n komentajalle, että Suomella oli rintamillaan 400 000 miestä, kun heitä vastassa oli vain 160 000-180 000 venäläistä. XX VuorA:lla [Saksan joukot Suomen Lapissa - jp] oli yli 170 000 miestä taistelujoukkoja arviolta 90 000 venäläistä vastassa.”[i]
Ilman linkkiä tietolähteeseen täällä voi väittää mitä vaan.
Suomi oli täysin Neuvostoliiton armoilla. Oli täysin Stalinin armon varassa esimerkiksi se ettei rajaa siirretty Välirauhassa jo Kymijoelle.
Aivan ja Stalin oli kuuluisa armollisuudestaan? Mikäli Tarkkispojan juttuja uskoo niin Stalin olisi voinut siirtää rajan Jällivaaraan tai Mälaren rantaan? Kymijoelle ei raja siirtynyt kun neukku ei sinne koskaan edes päässyt!
Välirauhansopimuksen voimaantulon jälkeen tasavallan presidentti Mannerheim kutsui puolustusministeri Rudolf Waldenin ja valtioneuvos J.K. Paasikiven illalliselle Tamminiemeen 4. lokakuuta. Paasikivi kuvasi päiväkirjassaan yksityiskohtaisesti keskustelua, josta tuli pohja lähikuukausien tiiviille yhteistyölle Mannerheimin ja Paasikiven välillä. Mannerheimin otti aluksi kantaa tilanteeseen seuraavasti:
”Välirauha on kova, me olemme venäläisten käsissä. Sopimuksessa ei puhuta kapitulaatiosta (antautumisesta), mutta todellisuudessa välirauha on kapitulaatio. Emme voi puolustaa itseämme.... Meidän on tarkasti täytettävä välirauhansopimus. Se on välttämätön edellytys, jotta yleensä voimme ajatella elämää.”
Mannerheim oli erityisen huolissaan siitä, että Porkkalan alue Helsingin kupeesta oli jouduttu luovuttamaan Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi.
http://www.kylmasota.fi/fi/index.php/55-2-toisen-maailmansodan-jalkeinen-aika-1944-1955/2-1-suomi-sodasta-rauhaan/2-1-2-aselepo-ja-valirauha/2-1-2-aselepo-ja-valirauha-laatikot/1205-mannerheimin-ja-paasikiven-keskustelu-valirauhansopimuksesta-4-10-1944
Suomelle NL saneli rauhanehdot. Siksi nuo höpötykset torjuntavoitosta ovat surkuhupaisia.
Ei sanelluy vaan joutui tiputtamaan sotakorvauksen puoleen 600 —->. 300.
Ei valehtelu auta!
ENNEN TORJUNTAVOITTOJA neukku vaati 23.6.1944 ”ehdotonta antautumista”! Ei enää niiden jälkeen!
Stallarin epätoivo on huvittavaa tasoa!
"Stallarin epätoivo on huvittavaa tasoa!"
PöhveIin epätoivo on huvittavaa tasoa!
"Ei sanelluy vaan joutui tiputtamaan sotakorvauksen puoleen 600 —->. 300."
PöhveIi ei tiedä mistään mitään, ja kykenee ainoastaan sekopäiseen horinointiin;)
Suomalaisten kannanotoilla ei ollut juuri merkitystä sotakorvausten suuruuteen.
Molotov myönsi suoraan, että sotakorvaukset alennettiin Britannian hallituksen vaatimuksesta.
Sotakorvausten suuruutta ei ratkaistu Jatkosodan torjuntataisteluissa, vaan Liittoutuneiden kesken neuvottelupöydässä.
Käydessään Clark Kerrin ja Harrimanin kanssa läpi Suomelle tarkoi-tettuja ehtoja Molotov kiinnitti paljon huomiota korvauspykälään. Neu-vostoliiton vaatimus oli pudonnut 600 miljoonasta dollarista 300 miljoonaan ja maksuaikaa oli pidennetty viidestä kuuteen vuoteen. Molotov sanoi suoraan, että alennus oli tehty Britannian hallituksen toivomusten täyt-tämiseksi. Hän oletti, että ehdotettu summa voitiin hyväksyä Lontoos-sa.2 Clark Kerr ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa sitoutunut mihin-kään.
Moskovan neuvotteluissa suomalaiset eivät saaneet esittämäänsä hel-potusta sotakorvausvelvoitteeseen. Ulkoministeri Carl Enckell vakuutti vedoten suomalaisten asiantuntijoiden laskelmiin, että esitetty sotakorva-ussumma oli Suomelle mahdoton suorittaa.2 Hän ehdottikin sotakorvaus-summan alentamista, korvausjakson pidentämistä ja suorittamisaikataulun siirtämistä kahdella vuodella eteenpäin. Lisäksi Enckell tiedusteli, olisi- ko osa sotakorvauksista mahdollista maksaa dollareina, jolloin Suomi voi-si lainata kyseisen summan. Molotov ei ryhtynyt edes varsinaiseen kes- kusteluun asiasta. Hän tyytyi toteamaan, että lukisi suomalaisten laati-man muistion vasta, kun asiantuntijat voisivat todistaa yhden sotavuo-den olevan Suomelle edullisemman kuin yhden rauhan vuoden sotakor-vausmaksuineen.3 Sotakorvausartiklasta oli sovittu liittoutuneiden kesken, eikä Neuvos-toliitto halunnut tehdä sen muotoilemista enää riippuvaiseksi suomalais-ten kannanotoista. Samalla tavoin oli menetelty Romaniankin kohdalla. Tulevaisuus näytti suomalaisten mielestä juuri talousongelmien vuoksi varsin raskaalta ja he yrittivät ymmärrettävästi saada helpotuksia eh-toihin. Enckellin esittämä järjestely rahasuorituksista niihin liittyvine lainoineen oli vastakkainen liittoutuneita yhdistäneille näkemyksille, jo-ten ennen kaikkea näiltä osin liittoutuneet olisivat todennäköisesti hy-länneet yksimielisesti Suomen ehdotuksen.
Lähde HANNU HEIKKILÄ LIITTOUTUNEET JA KYSYMYS SUOMEN SOTAKORVAUKSISTA 1943-1947
” "Ei sanelluy vaan joutui tiputtamaan sotakorvauksen puoleen 600 —->. 300."
PöhveIi ei tiedä mistään mitään, ja kykenee ainoastaan sekopäiseen horinointiin;)
Suomalaisten kannanotoilla ei ollut juuri merkitystä sotakorvausten suuruuteen.
Molotov myönsi suoraan, että sotakorvaukset alennettiin Britannian hallituksen vaatimuksesta.
Sotakorvausten suuruutta ei ratkaistu Jatkosodan torjuntataisteluissa, vaan Liittoutuneiden kesken neuvottelupöydässä.
Käydessään Clark Kerrin ja Harrimanin kanssa läpi Suomelle tarkoi-tettuja ehtoja Molotov kiinnitti paljon huomiota korvauspykälään. Neu-vostoliiton vaatimus oli pudonnut 600 miljoonasta dollarista 300 miljoonaan ja maksuaikaa oli pidennetty viidestä kuuteen vuoteen. Molotov sanoi suoraan, että alennus oli tehty Britannian hallituksen toivomusten täyt-tämiseksi. ”
ELI TODISTAT ITSEKIN, ETTÄ MUUTTAA PITI? Olipa se sitten Suomenntai Englannin halu?
Lisäksi Stalin todella tiesi, että keväällä 600 oli Suomessa koettu mahdottomaksi selvitä!
Syyskuussa hän halusi joukkonsa Keski-Eurooppaan. Voi olla, ettei Suomi olisi suostunut jos paperissa oli luku 600!
"ELI TODISTAT ITSEKIN, ETTÄ MUUTTAA PITI? Olipa se sitten Suomenntai Englannin halu?"
Älä räähkä yritä!
Syyskuussa hän halusi joukkonsa Keski-Eurooppaan. Voi olla, ettei Suomi olisi suostunut jos paperissa oli luku 600!
Suostui jo!
Pääministerin mukaan mitään sellaisia seikkoja, jotka viittaisivat mahdollisuuteen selviytyä sodasta merkittävästi lievemmillä ehdoilla kuin huhtikuussa, ei ole ilmaantunut eikä näytä olevan näköpiirissä. Hän selostaa tilannetta, mihin on jouduttu ja niitä toimenpiteitä, joihin hallituksen mielestä on ryhdyttävä.
Istunto 78 lauantaina 2. syyskuuta 1944 klo 18
Pöytäkirja: 78. Lauantaina 2 p. syyskuuta 1944
Pääministeri Hackzell antaa valtioneuvoston tiedonannon. Se on jatkoa niille selonteoille, jotka edellinen hallitus oli antanut 29. helmikuuta, 14. maaliskuuta ja 12. huhtikuuta eduskunnalle. Rauhankysymys oli jäänyt keväällä avoimeksi, kun hallitus ei voinut hyväksyä Neuvostoliiton esittämiä välirauhan ehtoja, joita se kokonaisuutena piti liian raskaina.
Pääministerin mukaan mitään sellaisia seikkoja, jotka viittaisivat mahdollisuuteen selviytyä sodasta merkittävästi lievemmillä ehdoilla kuin huhtikuussa, ei ole ilmaantunut eikä näytä olevan näköpiirissä. Hän selostaa tilannetta, mihin on jouduttu ja niitä toimenpiteitä, joihin hallituksen mielestä on ryhdyttävä.
Hallitus on tullut siihen käsitykseen, että toimenpiteisiin välirauhan tai rauhan aikaansaamiseksi Suomen ja Neuvostoliiton välille olisi kaikesta huolimatta viipymättä ryhdyttävä niillä edellytyksillä, jotka nyt näyttävät olevan tarjolla. Neuvottelujen aikaansaamiseksi on Suomen ilmoitettava Saksalle, että sen on pakko katkaista suhteensa Saksaan ja pyydettävä, että Saksan hallitus siirtää pois joukkonsa.
Hackzellin mukaan hallituksen kantaa määrittäessä on ollut mukana Suomen marsalkka, jolle kuukausi sitten oli yksimielisesti uskottu valtionpäämiehen raskas tehtävä.
Hallitus toivoo, että eduskunta kuultuaan tämän selonteon hyväksyy yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymisen. Asia pannaan pöydälle seuraavaan täysistuntoon, joka samana iltana klo 20. Istunto lopetetaan klo 19.
” Keski-Eurooppaan. Voi olla, ettei Suomi olisi suostunut jos paperissa oli luku 600!
Suostui jo!”
Näin väität? Kerrotko sen rauhansopimuksen, jossa oli luku 600 ja johon Suomi mielestäsi suostui?
On totta että suurin osa jatkosodasta sodittiin akselivaltojen lukumääräisellä miesylivoimalla. NL keskitti vain sen verran joukkoja suomalaisia ja saksalaisia vastaan ettei näillä ollut mahdollisuuksia edetä idemmäksi. Tämä tosiasia eteenkin populaarimediassa hyvin usein unohtuu. Suomessa kuvitellaan että Suomi soti koko jatkosodan pienemmillä sotavoimilla mitä Neuvostoliitolla oli suomalaisia vastaan.
Stalin sai ohennettua joukkojaan Suomen vastaiseilta rintamilta, koska Mannerheim kirjeenvaihdossaan Chrshillille ilmoitti asemat, mihin saakka Mannerheimin komennossa olevat joukot etenesivät. Tämä tieto välitettiin saman tien Stalinille, joka tilanteen suomalaisia vastaan helpottaessa pystyi siirtämään joukkojaan Saksan rintamille.
Ja kuvitellaan aiheellisesti! Ei asiaa miksikään muuta stallari Tarkkispojan sepittelyt tai salaliittokeksinnöt!
No laitahan sitten horisko luotettava lähde, mistä asia ilmenee, tai muuten valehtelet!
No niin horisko, koetapas ensin vaikka kumota tuo:
Suomalaisia sodan alussa noin 540 000[2], saksalaisia noin 50 000[3]
Neuvostoliittolaisia Sodan alussa 360 000 sotilasta[4]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hyökkäysvaihe
Sovitaanko niin, että näytät ITSE ensin oman luotettavan lähteesi?
Outo logiikka sinullla myös on? Tähän asti olet kivenkovaan Visurin innoittamana väittänyt, että Suomen tavoitteena hyökkäysvaiheessa oli edetä loputtomiin Äänisennohi Uralille ja vain miestappiot jalon hankkeen esti!
NYT SITTEN tuli uusi käänne ja tarkoitus ei OLLUTKAAN MENNÄ loputtomiin vaan itse Marski kirjallisesti vakuutti Churchillille ettei edemmäksi mennä ja tämä kertoi asian Joosepille!
Kumpi pitää paikkansa mielestäsi?
Hahahaha no johan se on esitetty, etkös räähkä osaa lukea?
'
Suomalaisia sodan alussa noin 540 000[2], saksalaisia noin 50 000[3]
Neuvostoliittolaisia Sodan alussa 360 000 sotilasta[4]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hyökkäysvaihe
Ja taas jäi pöhveIi valeestaan kiinni!
Vuonna 1943Suomella oli yli kaksinkertaisesti joukkoja Neuvostoliittoa vastaan:
Voimasuhteet Suomen rintamilla 1943
”Suomen tilanteen traaginen piirre korostui yhä sen seikan vuoksi, etteivät missään sodan vaiheessa olleet paikalliset taktiset olosuhteet olleet nykyistä edullisemmat suomalaisten ja saksalaisten offensiiville. Suomen puolustusministeri kertoi XXXVI VuorAK:n komentajalle, että Suomella oli rintamillaan 400 000 miestä, kun heitä vastassa oli vain 160 000-180 000 venäläistä. XX VuorA:lla [Saksan joukot Suomen Lapissa - jp] oli yli 170 000 miestä taistelujoukkoja arviolta 90 000 venäläistä vastassa.”[i]
https://jput.fi/Vuonna_1943_olisi_ollut_paras_ti.htm#_edn1
Eikä PöhveIin horinat todeksi muutu, ei ikinä😂🤣😆
Sotkeudut lillukanvarsiin ja unohdat pääasian! Sovitaannsitten, että aselepo, mutta ei asia kovin siitä muutu!
Hehehe mihin ihmeen lillukanvarsiin, jos suomalaisilla oli vuonna 1943 kaksinkertainen ylivoima, eikä alivoima niin kyllähän se asia muuttuu aivan päinvastaiseksi🤣😂😅
Itse et lukenut minun sanomaani? Kun neukkusotilaita oli SODAN ALUSSA 360.000 ja se kärsi 230.000 miehen tappiot niin rintamalle JÄI VAIN 130.000 miestä ja linja oli 1.300 km pitkä! Kuulostaako uskottavalta?
Alkuperäinen suunnitelma Suomen irroittamiseksi sodasta oli hyökkäys suomalaisten ja saksalaisten erottamiseksi Perämerelle.
Karjalan rintaman komentaja Kirill Afanasyevich Meretskov esitti 28. helmikuuta 1944 Karjalan rintaman päällikölle tulevan hyökkäyksen korkeimman komennon pääsuunnitelmaan. He suunnittelivat antavansa iskun Kantalahden suunnassa kohti Suomen rajaa ja edelleen pitkin Suomen aluetta Perämereen, jotta Suomen armeijan pääjoukot voitaisiin erottaa Lapin saksalaisista ryhmistä.
Samanaikaisesti oli tarkoitus myös hyökätä Murmanskin suuntaan. Ylin komento esikunta hyväksyi Karjalan rintaman suunnitelman ja kevään loppuun saakka Meretskovin joukot valmistautuivat sen toteuttamiseen.
Kuitenkin sitten kenraalin 1. varapäällikön ehdotuksesta A.I. Antonov päätti muuttaa Karjalan rintaman hyökkäyksen yleistä suunnitelmaa. Ensin he päättivät voittaa Suomen armeijan voidakseen viedä Suomen pois sodasta, ja vasta sitten aloittaa hyökkäyksen saksalaisia vastaan Lapissa. Ylin komentaja hyväksyi suunnitelman. Samanaikaisesti joukkojen oli jatkettava Petsamon ja Kandalakshan alueella hyökkäysvalmisteluja.
” Mannerheimin mielestä Suomi antautui Neuvostoliitolle syyskuussa 1944”
Mahtoiko edes noin sanoa, mutta jos sanoi niin oli väärässä! Suomi selvisi sodasta eroon itsnäisenä ja demokraattisena ja vähitellen vaurastui Pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi!
Voittaja sen aijaan kitui ja riutui kunnes romahti kokonaan 1991!