Yhdistykset ja liiketoiminta

Suomessa on yhdistyksiä runsaat 100 000. Osa on pieniä kituvia ja perustettu vain harrastuksen ylläpitämiseksi tai kylätoiminnan takia.
Kun toiminta on laajaa kannattaa perustaa osakeyhtiö.

Joskus kuitenkin näkee että yhdistys on perustettu peittämään yritystoimintaa.

Saattaa olla että avainhenkilöt ovat varattomia tai luottotiedottomia. Sellaisessa tapauksessa konkurssiyrittäjäkin voi pyörittää samanmielisten johtokunnan kanssa suurtakin liikevaihtoa.

Kun raha liikkuu jää siitä aina siivu aktiivitoimijoiden taskuun, toimitsijapalkkioina, hallitsijapalkkioina. Mahdolliset järjestelytoimet jaetaan "kaverille kans" periaatteella.

Yritystä ei valvo sen enempää verottaja, oikeuslaitos tai poliisikaan.
Koska yhdistys on "aatteellinen" sen ei tarvitse tehdä veroilmoitusta.
Vaikka kirjanpitovelvollisuus koskee yhdistystä ei verottaja siitä ole kiinnostunut.
Koska verottaja ei ole kiinnostunut ei yhdistystä koske käytännössä sen enempää yhdistys- kuin kirjanpitolakikaan.

Oheistoiminta kuten makkaran myynti tms saatetaan ilmoittaa verottajalle, mutta yhdistyksen vain myyntipaikkaoikeuden.

Yhdistys rekisteröidään Patentti ja Rekisterihallituksessa. Rekisteröinnin jälkeen PRH ei ole kiinnostunut ko. yhdistyksestä

Koska yhdistystoiminta on luottamukseen perustuvaa ei välttämättä edes johtokunta (hallitus) seuraa rahavirtoja tai toimintaa.
Jos vielä toiminnantarkastus , kirjanpito ja tilintarkastus jätetään tekemättä rahavirrat ovat kuin valtion koronatuet.
Kun liiketoiminnaksi muuttuneella yhdistyksellä ei ole valvojia verottomat tulot ja palkkiot on helppo sujauttaa omaan taskuun.

Toisin sanoen yhdistyksiltä puuttuu lainmukainen valvonta, tosin lakihan sanoo että Hallitus on vastuussa, mutta muutamaa hallituksenjäsentä on helppo manipuloida.
Mukana olevat eivät uskalla ääntään korottaa koska silloin seuraus on, kuten uskonnollisissa yhteisöissä, kyseinen jäsen jätetään ulkopuolelle.
Monissa tapauksissa yllytetään lähiyhteisö piinaamaan ja kiusaamaan myös sukulaisia ja jopa lapsia.

Yhdistys on toisaalta toimintamuoto jossa yhdistyksen kokous tekee päätökset.
Käytännössä yhdistyksen kokoukseen ei useinkaan ole kiinnostuneita, eivätkä osallistujat halua tai uskalla avata suutaan.
Hallitus puuhailee omiaan ja taustalla tapahtuu, sopivin sanankääntein kokous on saatu jo oikealle kannalle. Lisäksi kehotetaan oikeaa mieltä olevat kokoukseen mukaan, muista ei niin väliä.
Kokousten valmistelukin tehdään siten että "lobataan" riittävä määrä kokousedustajia oikealle kannalle.