Eräällä leirillä perustettiin illan pimetessä kynttiläkulkue. Jokaisen tehtävänä oli pienessä ryhmässä huolehtia siitä, että kunkin ryhmäläisen liekki pysyy palavana. Kun ylitettiin peltoa, piti pysähtyä ja suojata toisen leiriläisen liekkiä tai antaa omasta liekistä tuli sammuneelle kynttilälle. Kun saavuttiin perille, yksi leiriläinen totesi, että tämähän on kuin uskovaisten elämää.
Paavali tuo esille saman kirjoittamalla siitä, miten elintärkeä on ihmisen sielulle Kristuksen kirkkaudesta säteilevä valo. Tuossa valossa avautuu kulkukelpoinen tie synnin pimentämässä ajassa. Herran hengen valo on ollut alusta alkaen evankeliumissa läsnä. Kristuksen säteilevä kirkkaus paistaa nytkin vain Kristuksen valtakunnassa armon aurinkona.
Valossa elävät, synnistä vapahdetut haluavat taistella evankeliumin voimin syntiä vastaan. Armon valo opettaa kirkkaammin kuin mikään sääntökokoelma. Kun omatunto on sidoksissa Jumalan sanaan, oppaana toimii Pyhä Henki. Armo nostaa, kantaa, lohduttaa ja vahvistaa. Todellisessa valossa pysyy, kun pysyy evankeliumille kuuliaisena.
Raamattu kertoo, miten sielunvihollinen peittää silmät niin, että ”julistamamme evankeliumi on peitossa, se on peitossa niiltä, jotka joutuvat kadotukseen” (2. Kor. 4:3). Synti johtaa epäuskoon ja silloin Paavalin mukaan ”ei näe Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevää valoa” (2. Kor. 4:4). Sielu on rauhaton ja levoton pimeydessä.
Ihmisen sielu saa elämän vain Herran kirkkauden säteilyssä. Tässä valossa ihminen löytää elämän merkityksen ja ennen kaikkea ikuisuuden toivon. Uskon valossa Jumalan lapsi katselee eteenpäin yli tämän ajan ja näkee siis jo aavistuksenomaisen kuvan siitä, mitä ei vielä tarkasti nähdä.
Kristuksen sana on edelleen ajankohtainen: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan.” Kutsu kuuluu kaikille. Jokainen pimeydessä kulkeva, levoton, rauhaton ja iloton voi löytää rauhan vain valon valtakunnassa. Evankeliumi paistaa Jumalan valtakunnasta kirkkaan auringon lailla Kristuksessa. Sitä jakavat kaikki Jumalan lapset, jotka jo katselevat Kristuksen kirkkautta peittämättömin kasvoin.
Vapahtajan evankeliumi kuuluu juuri sinulle, joka koet itsesi epäonnistuneeksi ja kadut syntejäsi. Kun olemme perillä, näemme todellisen kirkkauden ja Kristuksen kasvoista kasvoihin ja tulemme hänen kaltaisekseen.
Ilkka Majuri
Paavali tuo esille saman kirjoittamalla siitä, miten elintärkeä on ihmisen sielulle Kristuksen kirkkaudesta säteilevä valo. Tuossa valossa avautuu kulkukelpoinen tie synnin pimentämässä ajassa. Herran hengen valo on ollut alusta alkaen evankeliumissa läsnä. Kristuksen säteilevä kirkkaus paistaa nytkin vain Kristuksen valtakunnassa armon aurinkona.
Valossa elävät, synnistä vapahdetut haluavat taistella evankeliumin voimin syntiä vastaan. Armon valo opettaa kirkkaammin kuin mikään sääntökokoelma. Kun omatunto on sidoksissa Jumalan sanaan, oppaana toimii Pyhä Henki. Armo nostaa, kantaa, lohduttaa ja vahvistaa. Todellisessa valossa pysyy, kun pysyy evankeliumille kuuliaisena.
Raamattu kertoo, miten sielunvihollinen peittää silmät niin, että ”julistamamme evankeliumi on peitossa, se on peitossa niiltä, jotka joutuvat kadotukseen” (2. Kor. 4:3). Synti johtaa epäuskoon ja silloin Paavalin mukaan ”ei näe Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevää valoa” (2. Kor. 4:4). Sielu on rauhaton ja levoton pimeydessä.
Ihmisen sielu saa elämän vain Herran kirkkauden säteilyssä. Tässä valossa ihminen löytää elämän merkityksen ja ennen kaikkea ikuisuuden toivon. Uskon valossa Jumalan lapsi katselee eteenpäin yli tämän ajan ja näkee siis jo aavistuksenomaisen kuvan siitä, mitä ei vielä tarkasti nähdä.
Kristuksen sana on edelleen ajankohtainen: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan.” Kutsu kuuluu kaikille. Jokainen pimeydessä kulkeva, levoton, rauhaton ja iloton voi löytää rauhan vain valon valtakunnassa. Evankeliumi paistaa Jumalan valtakunnasta kirkkaan auringon lailla Kristuksessa. Sitä jakavat kaikki Jumalan lapset, jotka jo katselevat Kristuksen kirkkautta peittämättömin kasvoin.
Vapahtajan evankeliumi kuuluu juuri sinulle, joka koet itsesi epäonnistuneeksi ja kadut syntejäsi. Kun olemme perillä, näemme todellisen kirkkauden ja Kristuksen kasvoista kasvoihin ja tulemme hänen kaltaisekseen.
Ilkka Majuri
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.