Itkettää kun tuntuu siltä, että en vain enää kelpaa kellekään

Anonyymi

Itkin taas. Oli ihan sellanen olo, että mä en vaan kelpaa enää kellekään miespuoliselle. Tässä sinkkuna ollessa oon ollut muutaman kerran jo varma, et "tää on nyt se". Sit kerrot tunteesi, ja paskaa sataa; "kaikki on yksipuolista". Miksi sitten ensin puhutaan ummet ja lammet, ikäänkuin olisin tärkeäksi koettu? Ja sitten taas sattuu, itkettää ja tekisi mieli vaan vajota maanalle.

181

2348

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Onneksi paljastit että olet nainen, niin saat palstafeministit komppaamaan ja jakamaan miesvihaa tihkuvia vastakommentteja sinulle.
      Jos olisit mies kirjoituksinesi olisit vain "onneton reppana ja hyvä et kukaan nainen ei huoli".

      • Anonyymi

        Teitkö itse provoaloituksen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teitkö itse provoaloituksen?

        Kärsit harhoista. Hae apua.


      • Voipi olla homoseksuaali mieskin tai ihan mitä vaan muuta kuin nainen.


      • Anonyymi

        Kyllä mä nainen olen
        T. AP, Nainen.

        Musta ei muuten homoseksuaalia saa oikein tekemälläkään, pakko pahoitella jollekin näin todenneelle, pidän siitä, että olen nainen - ainoa, mikä mulla tosiaan tuo tunteet pintaan on tämä; itku. Sen pitäisi parantaa, mutta rakastumisen haavaa se ei tunnu edes parantavan.

        Palstafeministeille mun on tuotettava syvä pettymys; vaikka kannatan naisen oikeuksia sun muita; mä olen ihan duunari, nainen, ja herkkä tapaus. Osa feministisistä näkemyksistä itseasiassa ajaa alas naiseudenkin osasia; aina pitäs olla kantamassa vastuu ja oltava yksin rakentamassa suuressa rintamassa suurta naisplaneettaa, jonka nimi on Venus. Itse ottaisin tähän elämääni rinnalle sen äänen, joka sanois mulle 'voisko asiat tehdä joskus vaikka yksinkertaisesti'.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä mä nainen olen
        T. AP, Nainen.

        Musta ei muuten homoseksuaalia saa oikein tekemälläkään, pakko pahoitella jollekin näin todenneelle, pidän siitä, että olen nainen - ainoa, mikä mulla tosiaan tuo tunteet pintaan on tämä; itku. Sen pitäisi parantaa, mutta rakastumisen haavaa se ei tunnu edes parantavan.

        Palstafeministeille mun on tuotettava syvä pettymys; vaikka kannatan naisen oikeuksia sun muita; mä olen ihan duunari, nainen, ja herkkä tapaus. Osa feministisistä näkemyksistä itseasiassa ajaa alas naiseudenkin osasia; aina pitäs olla kantamassa vastuu ja oltava yksin rakentamassa suuressa rintamassa suurta naisplaneettaa, jonka nimi on Venus. Itse ottaisin tähän elämääni rinnalle sen äänen, joka sanois mulle 'voisko asiat tehdä joskus vaikka yksinkertaisesti'.

        Fiksuja sanoja naiselta! Kaikkea hyvää sinulle kevääseen, vaikka nyt elämä tuntuisikin ilkeältä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä mä nainen olen
        T. AP, Nainen.

        Musta ei muuten homoseksuaalia saa oikein tekemälläkään, pakko pahoitella jollekin näin todenneelle, pidän siitä, että olen nainen - ainoa, mikä mulla tosiaan tuo tunteet pintaan on tämä; itku. Sen pitäisi parantaa, mutta rakastumisen haavaa se ei tunnu edes parantavan.

        Palstafeministeille mun on tuotettava syvä pettymys; vaikka kannatan naisen oikeuksia sun muita; mä olen ihan duunari, nainen, ja herkkä tapaus. Osa feministisistä näkemyksistä itseasiassa ajaa alas naiseudenkin osasia; aina pitäs olla kantamassa vastuu ja oltava yksin rakentamassa suuressa rintamassa suurta naisplaneettaa, jonka nimi on Venus. Itse ottaisin tähän elämääni rinnalle sen äänen, joka sanois mulle 'voisko asiat tehdä joskus vaikka yksinkertaisesti'.

        ”Palstafeministeille mun on tuotettava syvä pettymys; vaikka kannatan naisen oikeuksia sun muita; mä olen ihan duunari, nainen, ja herkkä tapaus.”

        Voitko vielä vähän selventää, minkä vuoksi ajattelet näiden asioiden tuottavan pettymyksen palstafeministeille? Eikö duunari tai herkkä tapaus ole nainen siinä missä muutkin?

        Eihän sinulla nyt vain sattuisi olemaan ikäviä ennakkoluuloja feministeistä? 😄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä mä nainen olen
        T. AP, Nainen.

        Musta ei muuten homoseksuaalia saa oikein tekemälläkään, pakko pahoitella jollekin näin todenneelle, pidän siitä, että olen nainen - ainoa, mikä mulla tosiaan tuo tunteet pintaan on tämä; itku. Sen pitäisi parantaa, mutta rakastumisen haavaa se ei tunnu edes parantavan.

        Palstafeministeille mun on tuotettava syvä pettymys; vaikka kannatan naisen oikeuksia sun muita; mä olen ihan duunari, nainen, ja herkkä tapaus. Osa feministisistä näkemyksistä itseasiassa ajaa alas naiseudenkin osasia; aina pitäs olla kantamassa vastuu ja oltava yksin rakentamassa suuressa rintamassa suurta naisplaneettaa, jonka nimi on Venus. Itse ottaisin tähän elämääni rinnalle sen äänen, joka sanois mulle 'voisko asiat tehdä joskus vaikka yksinkertaisesti'.

        Juu, ei vaan voi tietää sukupuolta, kun ei ole röntgenkatsetta. Ihan vaan siks totesin, että voi olla kun ihmiset tuppaa kulkee heterolasit päässä.

        Homoseksuaalit ovat sekä naisia, miehiä että muun sukupuolisia. Se on nk. kattokäsite kaikille homoseksuaaleille. :)

        Ei siis tarkoita VAIN miehiä, kun sanotaan et joku on homoseksuaali. Mutta voi tarkoittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Palstafeministeille mun on tuotettava syvä pettymys; vaikka kannatan naisen oikeuksia sun muita; mä olen ihan duunari, nainen, ja herkkä tapaus.”

        Voitko vielä vähän selventää, minkä vuoksi ajattelet näiden asioiden tuottavan pettymyksen palstafeministeille? Eikö duunari tai herkkä tapaus ole nainen siinä missä muutkin?

        Eihän sinulla nyt vain sattuisi olemaan ikäviä ennakkoluuloja feministeistä? 😄

        Mitä ennakkoluuloja siihen tarvitaan. Kuten tälläkin palstalla ja normi elämässä feministiksi tunnustautuvat ovat ylimielisiä ja pyrkivät sukupuolten väliseen polarisaatioon ja kuilujen syventämiseen.
        Tälläkin palstalla feministit kylvävät jatkuvaa miesvihaa ja katkeruutta miehiä kohtaan.
        Paremminkin niin, että pitäisikö feministien ottaa se järki käteen ja opetella tasa-arvoinen elämä ja sukupuolikulttuuri missä niin miehet kuin naisetkin ovat saman arvoisia eikä vain toista sukupuolta nosteta muiden yläpuolelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä ennakkoluuloja siihen tarvitaan. Kuten tälläkin palstalla ja normi elämässä feministiksi tunnustautuvat ovat ylimielisiä ja pyrkivät sukupuolten väliseen polarisaatioon ja kuilujen syventämiseen.
        Tälläkin palstalla feministit kylvävät jatkuvaa miesvihaa ja katkeruutta miehiä kohtaan.
        Paremminkin niin, että pitäisikö feministien ottaa se järki käteen ja opetella tasa-arvoinen elämä ja sukupuolikulttuuri missä niin miehet kuin naisetkin ovat saman arvoisia eikä vain toista sukupuolta nosteta muiden yläpuolelle.

        Aivan oikein. 👍
        Ja tosiaan, en itse koe kumpaakaan sukupuolta sen paremmaksi tai pahemmaksi. Kokemuspohjat toki vaihtelee eri yksilöiden välillä.

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä ennakkoluuloja siihen tarvitaan. Kuten tälläkin palstalla ja normi elämässä feministiksi tunnustautuvat ovat ylimielisiä ja pyrkivät sukupuolten väliseen polarisaatioon ja kuilujen syventämiseen.
        Tälläkin palstalla feministit kylvävät jatkuvaa miesvihaa ja katkeruutta miehiä kohtaan.
        Paremminkin niin, että pitäisikö feministien ottaa se järki käteen ja opetella tasa-arvoinen elämä ja sukupuolikulttuuri missä niin miehet kuin naisetkin ovat saman arvoisia eikä vain toista sukupuolta nosteta muiden yläpuolelle.

        "Tälläkin palstalla feministit kylvävät jatkuvaa miesvihaa ja katkeruutta miehiä kohtaan.
        Paremminkin niin, että pitäisikö feministien ottaa se järki käteen ja opetella tasa-arvoinen elämä ja sukupuolikulttuuri missä niin miehet kuin naisetkin ovat saman arvoisia eikä vain toista sukupuolta nosteta muiden yläpuolelle."

        Tätä minä tarkoitan. Kuvasit juuri hyvin omaa ennakkoluuloasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan oikein. 👍
        Ja tosiaan, en itse koe kumpaakaan sukupuolta sen paremmaksi tai pahemmaksi. Kokemuspohjat toki vaihtelee eri yksilöiden välillä.

        T. Ap

        Mistä tahansa ihmisryhmästä voi keksiä negatiivisia väitteitä siten, ettei yksilöi väitteiden sisältöä. Se on maailman helpoin (joskin ehkä raukkamaisin) tapa mustamaalata muita. Sinä, aloittaja, et ole vielä kertonut, mikä palstafeministeissä häiritsee sinua. Oletetaan, että feministit pitävät kaikkia sukupuolia yhtä arvokkaina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tälläkin palstalla feministit kylvävät jatkuvaa miesvihaa ja katkeruutta miehiä kohtaan.
        Paremminkin niin, että pitäisikö feministien ottaa se järki käteen ja opetella tasa-arvoinen elämä ja sukupuolikulttuuri missä niin miehet kuin naisetkin ovat saman arvoisia eikä vain toista sukupuolta nosteta muiden yläpuolelle."

        Tätä minä tarkoitan. Kuvasit juuri hyvin omaa ennakkoluuloasi.

        "Ennakkoluuloa" Lue mitä tänne kirjoitat/tte. Se niistä ennakkoluuloista, kun lukee tekstejänne saa näistä ajatuksistanne hyvän käsityksen muutenkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ennakkoluuloa" Lue mitä tänne kirjoitat/tte. Se niistä ennakkoluuloista, kun lukee tekstejänne saa näistä ajatuksistanne hyvän käsityksen muutenkin.

        Olen hyvin tarkka siitä, mitä kirjoitan.

        Nyt lopetan keskustelun kanssasi. Et osaa pukea väitteitäsi sanoiksi. Ehkä se on sinulle mahdotontakin, koska olet vain omassa päässäsi päättänyt, millaisia feministit ovat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen hyvin tarkka siitä, mitä kirjoitan.

        Nyt lopetan keskustelun kanssasi. Et osaa pukea väitteitäsi sanoiksi. Ehkä se on sinulle mahdotontakin, koska olet vain omassa päässäsi päättänyt, millaisia feministit ovat.

        Kannattaa miettiä omaa tapaa ilmaista itseään, jos saat aina vastapalloon negatiivista palautetta. Kuten sanottu tämän palstan feministit ihan itse sahaavat omaa oksaansa eriarvoistamalla muita ja suhtautumalla ylimielisesti toisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa miettiä omaa tapaa ilmaista itseään, jos saat aina vastapalloon negatiivista palautetta. Kuten sanottu tämän palstan feministit ihan itse sahaavat omaa oksaansa eriarvoistamalla muita ja suhtautumalla ylimielisesti toisiin.

        Jos saan negatiivista palautetta siitä, että puolustan sukupuolten tasa-arvoa, otan sen iloiten vastaan. Tasa-arvo on minulle tärkeämpää kuin kenenkään nuoleskelu. Olen kuitenkin huomannut, että fiksut ihmiset sukupuolesta riippumatts pääosin kannattavat sukupuolten tasa-arvoa. Vain palstasedillä on ongelmia asian kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos saan negatiivista palautetta siitä, että puolustan sukupuolten tasa-arvoa, otan sen iloiten vastaan. Tasa-arvo on minulle tärkeämpää kuin kenenkään nuoleskelu. Olen kuitenkin huomannut, että fiksut ihmiset sukupuolesta riippumatts pääosin kannattavat sukupuolten tasa-arvoa. Vain palstasedillä on ongelmia asian kanssa.

        "Palstasedillä" Siinä jälleen yksi halventava termi jolla vain lisäät polarisaatiota.
        Surullisinta on se, että te ette edes huomaa sitä kahtiajakoa jota ajatte sukupuolten välille. Puhut tasa-arvosta samaan aikaan, kun pilkkaat Jälleen kerran vihaamaasi sukupuolta joka jo tekee kommentistasi lähinnä parodisen.
        Tasa-arvoa sukupuolten välille haluaa kaikki fiksut kansalaiset. Feminististä epätasa-arvoa vain harva feminististen marginaali.
        Kuten sanottua te osaatte joka kommenteillanne vain lisätä epäluottamusta feministiseen aatteeseen. Ettekä edes yritä näyttää tasa-arvoisilta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Palstasedillä" Siinä jälleen yksi halventava termi jolla vain lisäät polarisaatiota.
        Surullisinta on se, että te ette edes huomaa sitä kahtiajakoa jota ajatte sukupuolten välille. Puhut tasa-arvosta samaan aikaan, kun pilkkaat Jälleen kerran vihaamaasi sukupuolta joka jo tekee kommentistasi lähinnä parodisen.
        Tasa-arvoa sukupuolten välille haluaa kaikki fiksut kansalaiset. Feminististä epätasa-arvoa vain harva feminististen marginaali.
        Kuten sanottua te osaatte joka kommenteillanne vain lisätä epäluottamusta feministiseen aatteeseen. Ettekä edes yritä näyttää tasa-arvoisilta.

        Väärin. En jakanut ihmisiä kahteen ryhmään sukupuolen perusteella vaan sen perusteella, kannattavatko he tasa-arvoa. Suurin osa länsimaisista ihmisistä kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, sekä miehet että naiset.

        En siis pilkkaa miessukupuolta, koska suurin osa länsimaisista miehistä kannattaa tasa-arvoa. Arvostan näitä länsimaisia miehiä suuresti! Palstasetä kuuluu samaan kategoriaan kuin lestadiolaisnaiset, jotka myöskään eivät kannata sukupuolten välistä tasa-arvoa.

        Alkaako sinulle nyt selkiytyä, miksi kyseessä ei ole miesviha? Ja että ”feministinen epätasa-arvo” on minun tapauksessani sinun hatustasi vedetty satu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin. En jakanut ihmisiä kahteen ryhmään sukupuolen perusteella vaan sen perusteella, kannattavatko he tasa-arvoa. Suurin osa länsimaisista ihmisistä kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, sekä miehet että naiset.

        En siis pilkkaa miessukupuolta, koska suurin osa länsimaisista miehistä kannattaa tasa-arvoa. Arvostan näitä länsimaisia miehiä suuresti! Palstasetä kuuluu samaan kategoriaan kuin lestadiolaisnaiset, jotka myöskään eivät kannata sukupuolten välistä tasa-arvoa.

        Alkaako sinulle nyt selkiytyä, miksi kyseessä ei ole miesviha? Ja että ”feministinen epätasa-arvo” on minun tapauksessani sinun hatustasi vedetty satu.

        "Palstasedät lestadiolaiset" Käsittämätöntä, että et näe polarisaatiota puheissasi, vaikka jatkuvasti eriarvoistat ihmisiä. Olet sokeutunut aatteesi edessä. Nyt myös uskonnot sukupuolten ohessa. Seuraavaksi arvatenkin tuot politiikan laidat teemaasi joka on osa tätä epätasa-arvo keskusteluasi.
        Surullisinta on se, että et edes osaa keskustella asiasta pilkkaamatta samalla jotain samassa yhteydessä.
        Tasa-arvo ei ole sukupuolen, uskonnon, poliittisten yms asioiden eriarvoistamista.
        Mikäli et hyväksy muita aatteesi ulkopuolelta et aja tasa-arvoa eli tyypillinen feministi.
        Unohda aatteet ja ismit ja ala hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat. Lopeta vihaaminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Palstasedät lestadiolaiset" Käsittämätöntä, että et näe polarisaatiota puheissasi, vaikka jatkuvasti eriarvoistat ihmisiä. Olet sokeutunut aatteesi edessä. Nyt myös uskonnot sukupuolten ohessa. Seuraavaksi arvatenkin tuot politiikan laidat teemaasi joka on osa tätä epätasa-arvo keskusteluasi.
        Surullisinta on se, että et edes osaa keskustella asiasta pilkkaamatta samalla jotain samassa yhteydessä.
        Tasa-arvo ei ole sukupuolen, uskonnon, poliittisten yms asioiden eriarvoistamista.
        Mikäli et hyväksy muita aatteesi ulkopuolelta et aja tasa-arvoa eli tyypillinen feministi.
        Unohda aatteet ja ismit ja ala hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat. Lopeta vihaaminen.

        Ei ole pilkkaamista sanoa, ettei hyväksy jotain asiaa, jonka kokee vääräksi.

        Varmasti polarisoin, mutta en tee sitä sukupuolten välillä, kuten aluksi väitit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole pilkkaamista sanoa, ettei hyväksy jotain asiaa, jonka kokee vääräksi.

        Varmasti polarisoin, mutta en tee sitä sukupuolten välillä, kuten aluksi väitit.

        Minäkään en hyväksy monia asioita, mutta en käytä niitä omien aatteiden käsikassarana.
        Ja jos luet edellisiä kirjoituksiasi todellakin polarisoit myös sukupuolia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkään en hyväksy monia asioita, mutta en käytä niitä omien aatteiden käsikassarana.
        Ja jos luet edellisiä kirjoituksiasi todellakin polarisoit myös sukupuolia.

        Polarisoin kahta ryhmää: niitä jotka kannattavat sukupuolten tasa-arvoa ja niitä jotka eivät kannata. Kannattajan sukupuolella ei ole minulle merkitystä. Et löydä minun kirjoituksistani todisteita muusta ilman, että vääristelet niitä jollain tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Polarisoin kahta ryhmää: niitä jotka kannattavat sukupuolten tasa-arvoa ja niitä jotka eivät kannata. Kannattajan sukupuolella ei ole minulle merkitystä. Et löydä minun kirjoituksistani todisteita muusta ilman, että vääristelet niitä jollain tavalla.

        Polarisoit niitä joita haluat aatteellisesti et niitä joita asia oikeasti koskee.
        Feministeille on tyypillistä polarisoida sukupuolet, poliittiset näkemykset, ideologiset aatteet, uskonnot yms.
        Kuten sinullekin tarve on aina päästä sanomaan se viimeinen sana, vaikka edellä kerroit että et enää keskustele aiheesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Polarisoit niitä joita haluat aatteellisesti et niitä joita asia oikeasti koskee.
        Feministeille on tyypillistä polarisoida sukupuolet, poliittiset näkemykset, ideologiset aatteet, uskonnot yms.
        Kuten sinullekin tarve on aina päästä sanomaan se viimeinen sana, vaikka edellä kerroit että et enää keskustele aiheesta.

        Jatkoin keskustelua, koska aloit perustella näkemyksiäsi. Ennen sitä heittelit ilmaan kaikkea epämääräistä.

        "Polarisoit niitä joita haluat aatteellisesti et niitä joita asia oikeasti koskee."

        Tässä toki jatkat perusteetonta huuteluasi ilman, että pystyt mitenkään osoittamaan minun tekevän noin. Jatkan keskustelua, jos edempänä keskustelemme jostain muusta kuin sinun mielikuvistasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Polarisoit niitä joita haluat aatteellisesti et niitä joita asia oikeasti koskee.
        Feministeille on tyypillistä polarisoida sukupuolet, poliittiset näkemykset, ideologiset aatteet, uskonnot yms.
        Kuten sinullekin tarve on aina päästä sanomaan se viimeinen sana, vaikka edellä kerroit että et enää keskustele aiheesta.

        Jos sinun on helpompi suhtautua minuun siten, ettet kutsu minua feministiksi, kannattaa ehkä tehdä niin. Olisiko sinun helpompaa olla liittämättä minuun asioita, jotka eivät minuun kuulu, jos kutsuisit minua vain tasa-arvon kannattajaksi? 😀😉


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen hyvin tarkka siitä, mitä kirjoitan.

        Nyt lopetan keskustelun kanssasi. Et osaa pukea väitteitäsi sanoiksi. Ehkä se on sinulle mahdotontakin, koska olet vain omassa päässäsi päättänyt, millaisia feministit ovat.

        Ihan sama onko feministi vai sovinisti. Rakkaus on tärkeintä, jopa persulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Palstafeministeille mun on tuotettava syvä pettymys; vaikka kannatan naisen oikeuksia sun muita; mä olen ihan duunari, nainen, ja herkkä tapaus.”

        Voitko vielä vähän selventää, minkä vuoksi ajattelet näiden asioiden tuottavan pettymyksen palstafeministeille? Eikö duunari tai herkkä tapaus ole nainen siinä missä muutkin?

        Eihän sinulla nyt vain sattuisi olemaan ikäviä ennakkoluuloja feministeistä? 😄

        Nyt osaankin itse vastata eiliseen kysymykseeni siitä, miksi aloittajan kuvaamat asiat voisivat tuottaa pettymyksen palstafeministeille:

        Aloittaja, joka ylemmässä lainauksessaan väittää tuottaneensa pettymyksen palstafeministeille, ei todellisuudessa onnistu sellaista tuottamaan. Pettymyksen syynä eivät missään nimessä ole ainakaan aloittajan luettelmat seikat: duunarius, naiseus eikä herkkyys.

        Palstafeministeille saa pettymyksen kahdella tapaa: väittämällä, ettei feministi voisi kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä yhdistämällä yksittäiseen feministiin laajempia feminismiin liittyviä asioita, jotka eivät todisteidenkaan (=tekstien) valossa liity kyseiseen henkilöön.

        Aloittaja, sinut on vapautettu pettymyksen tuottamisesta. Olet ehkä voinut ymmärtää jotain väärin, mutta pettymystä et ole tuottanut. Jos kannatat sukupuolten tasa-arvoa, olet tasa-arvon kannattaja siinä missä minäkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos saan negatiivista palautetta siitä, että puolustan sukupuolten tasa-arvoa, otan sen iloiten vastaan. Tasa-arvo on minulle tärkeämpää kuin kenenkään nuoleskelu. Olen kuitenkin huomannut, että fiksut ihmiset sukupuolesta riippumatts pääosin kannattavat sukupuolten tasa-arvoa. Vain palstasedillä on ongelmia asian kanssa.

        Kappas, olen saanut tykkäyksiä. Kiitokset! 🤗


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt osaankin itse vastata eiliseen kysymykseeni siitä, miksi aloittajan kuvaamat asiat voisivat tuottaa pettymyksen palstafeministeille:

        Aloittaja, joka ylemmässä lainauksessaan väittää tuottaneensa pettymyksen palstafeministeille, ei todellisuudessa onnistu sellaista tuottamaan. Pettymyksen syynä eivät missään nimessä ole ainakaan aloittajan luettelmat seikat: duunarius, naiseus eikä herkkyys.

        Palstafeministeille saa pettymyksen kahdella tapaa: väittämällä, ettei feministi voisi kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä yhdistämällä yksittäiseen feministiin laajempia feminismiin liittyviä asioita, jotka eivät todisteidenkaan (=tekstien) valossa liity kyseiseen henkilöön.

        Aloittaja, sinut on vapautettu pettymyksen tuottamisesta. Olet ehkä voinut ymmärtää jotain väärin, mutta pettymystä et ole tuottanut. Jos kannatat sukupuolten tasa-arvoa, olet tasa-arvon kannattaja siinä missä minäkin.

        Kiitos. Kyllä mä kannatan sukupuolten välistä tasa-arvoa, ihan senkin takia, että nykyään ei voi oikein jaotella vastuita ja työtehtäviä jommankumman yksin suoritettaviksi. Yhteistyön on kuitenkin pelattava puolin ja toisin.

        T. Ap


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Juu, ei vaan voi tietää sukupuolta, kun ei ole röntgenkatsetta. Ihan vaan siks totesin, että voi olla kun ihmiset tuppaa kulkee heterolasit päässä.

        Homoseksuaalit ovat sekä naisia, miehiä että muun sukupuolisia. Se on nk. kattokäsite kaikille homoseksuaaleille. :)

        Ei siis tarkoita VAIN miehiä, kun sanotaan et joku on homoseksuaali. Mutta voi tarkoittaa.

        En minäkään kelpaa kellekään vaikka Len jo 6o mies ja on om talo ja kaastur ja raahaa satoja tonneja
        Niin se vaan menee kun pitäis olla tv kelpoinen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jatkoin keskustelua, koska aloit perustella näkemyksiäsi. Ennen sitä heittelit ilmaan kaikkea epämääräistä.

        "Polarisoit niitä joita haluat aatteellisesti et niitä joita asia oikeasti koskee."

        Tässä toki jatkat perusteetonta huuteluasi ilman, että pystyt mitenkään osoittamaan minun tekevän noin. Jatkan keskustelua, jos edempänä keskustelemme jostain muusta kuin sinun mielikuvistasi.

        Ei ole perusteetonta todeta, että te feministit sahaatte omaa oksaanne myös näissä keskusteluissa jatkuvasti puhuen samaan aikaan tasa-arvosta ja samaan aikaan pilkkaatte miehiä. Näitä tekstejä on tämä palsta pullollaan. Kuten sanottu teette kirjoituksillanne tasa-arvo käsitykset lähinnä naurettaviksi.
        Feministinen miesviha ja sukupuolten tasa-arvo on eri asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole perusteetonta todeta, että te feministit sahaatte omaa oksaanne myös näissä keskusteluissa jatkuvasti puhuen samaan aikaan tasa-arvosta ja samaan aikaan pilkkaatte miehiä. Näitä tekstejä on tämä palsta pullollaan. Kuten sanottu teette kirjoituksillanne tasa-arvo käsitykset lähinnä naurettaviksi.
        Feministinen miesviha ja sukupuolten tasa-arvo on eri asia.

        Kuten sanottu: et löydä teksteistäni pilkkaa, joka on suunnattu miehiin miesten sukupuolen perusteella.

        Se, etten henkilökohtaisesti hyväksy epätasa-arvoa kannattavia näkemyksiä, ei ole miesten pilkkaamista.

        Teet itsesi naurunalaiseksi puhumalla vihasta, joka on omaa kuvitelmaasi. Mutta se ei ole minun ongelmani.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos saan negatiivista palautetta siitä, että puolustan sukupuolten tasa-arvoa, otan sen iloiten vastaan. Tasa-arvo on minulle tärkeämpää kuin kenenkään nuoleskelu. Olen kuitenkin huomannut, että fiksut ihmiset sukupuolesta riippumatts pääosin kannattavat sukupuolten tasa-arvoa. Vain palstasedillä on ongelmia asian kanssa.

        Jep samaten. Lisään vielä, että kannatan sukupuolten tasa-arvoa, että ihmisten tasa-arvoa ylipäänsä. Mielettömän vaikeaa toteuttaa täysin, mutta pyrkimyksenä ehdottomasti haluan edesauttaa tasa-arvon onnistumista sen minkä omilla toimillani pystyn ja kykenen.


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Jep samaten. Lisään vielä, että kannatan sukupuolten tasa-arvoa, että ihmisten tasa-arvoa ylipäänsä. Mielettömän vaikeaa toteuttaa täysin, mutta pyrkimyksenä ehdottomasti haluan edesauttaa tasa-arvon onnistumista sen minkä omilla toimillani pystyn ja kykenen.

        Hienoa! Jatka samalla tiellä. Jokaisen rooli on tärkeä. Varsinkin meillä suomalaisilla, joilla sekä sukupuolten tasa-arvo että muu tasa-arvo on maailmanlaajuisesti korkealla tasolla, on tärkeä rooli esimerkin antajana. Ihmisten tehtävät täytyy jakaa kyvyn ja halun, ei sukupuolen tai taustan mukaisesti.


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Voipi olla homoseksuaali mieskin tai ihan mitä vaan muuta kuin nainen.

        Ahaa, niimpä oletkin, et ole mikään naine, ku tuo hiusläppä on päälaella!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa, niimpä oletkin, et ole mikään naine, ku tuo hiusläppä on päälaella!

        Heh, tykkään viikinkien tukkamuodista. Äääärr uggghh! Vedän vielä sotamaalaukset päälle. :D

        Tähän tyyliin.

        https://youtu.be/4dIiN57DQOI


    • Anonyymi

      Ota Allu.

      • Anonyymi

        Otti jo ikävä kyllä


      • Anonyymi

        Näkyy peilistäsi mies kaikki nää hahmot, muunneltuna ai toisten kuvina muunneltuna!


    • Sellasta se on. Paskaa toimivien suhteitten kalastelu. Voimia.

    • Anonyymi

      Välillä tuntuu, että helpoin tapa päästä toisesta ihmisestä eroon on kertoa, että on tunteita tätä kohtaan.

      • Heh, tämä. 😆👍


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Heh, tämä. 😆👍

        Testattu juttu :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Testattu juttu :)

        Jep. Täällä myös. Toimii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Testattu juttu :)

        Oletko nainen? Naiselle yleisempää


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko nainen? Naiselle yleisempää

        Teetkö tilastoa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teetkö tilastoa?

        Et ole.

        Kiitos vastauksestasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ole.

        Kiitos vastauksestasi.

        Se on nyt ihan fifty sixty menikö oikein :) harmittaako?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on nyt ihan fifty sixty menikö oikein :) harmittaako?

        Harmittaa, että on kertonut tunteistaan ja tullut jätetyksi.


      • Anonyymi

        Voi kamalaa. Tunnustin rakastumisen tunteen kerran ja minulle vastattiin; "niin moni muukin on sanonut." Menin täysin rikki ja lukkoon. Hän otti minut kevyemmin. Kuinka paljon silloin sattuikaan, luulin että hän olisi tuntenut samoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harmittaa, että on kertonut tunteistaan ja tullut jätetyksi.

        Hei, et ole yksin, mutta tämäkään ei ole sukupuolesta riippuva asia. Kaikilla meistä ei ehkä vain ole käynyt vielä niin hyvä tuuri kuin toisilla, että olisi törmännyt siihen sopivaan ihmiseen. Ja kuitenkin, ehkä on parempi saada tietää se ennemmin kuin myöhemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Testattu juttu :)

        Myös mä olen tehnyt sen, että olen kertonut tunteeni.
        T. AP

        Ja tosiaan, ensin ollaan, et jeejee, ja sitten kadotaan, ja ollaan kuin tuhkan kaltaisena. Nykyään en edes uskalla katsoa miestä silmiin, koska pelottaa jos taas luon tunnesiteen.


      • Anonyymi

        Tämä toimii myös miehenä. Aluksi sanotaan että kivakiva ja sitten, kun mainitsee että tykkää toisen jutuista. Niin vastauksena on, että olen luonut vain mielikuvia toisesta päähäni. Mistäköhän vi***sta toinen tietää mitä ajattelen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä toimii myös miehenä. Aluksi sanotaan että kivakiva ja sitten, kun mainitsee että tykkää toisen jutuista. Niin vastauksena on, että olen luonut vain mielikuvia toisesta päähäni. Mistäköhän vi***sta toinen tietää mitä ajattelen?

        Ei kait toisen ajatuksia voi tietää? Mä en ainakaan tiedä kenenkään miehen ajatuksia.

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kait toisen ajatuksia voi tietää? Mä en ainakaan tiedä kenenkään miehen ajatuksia.

        T. Ap

        Ihmisten pitäisi keskustella ja kommunikoida enemmän, eikä vain olettaa asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisten pitäisi keskustella ja kommunikoida enemmän, eikä vain olettaa asioita.

        Onneksi en enää oleta.

        T. Ap


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tämä toimii myös miehenä. Aluksi sanotaan että kivakiva ja sitten, kun mainitsee että tykkää toisen jutuista. Niin vastauksena on, että olen luonut vain mielikuvia toisesta päähäni. Mistäköhän vi***sta toinen tietää mitä ajattelen?

        Näinpä. Ja mistä toinen voi päätellä, että näet hänet väärin tai tunnet kuten tunnet väärin perustein? Ei niin mistään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei kait toisen ajatuksia voi tietää? Mä en ainakaan tiedä kenenkään miehen ajatuksia.

        T. Ap

        Eipä niin jos ei ole kommunikaatiota ja sittenkin vielä se ettet itse jotain tajua samoin kuten toinen tajuaa, ei tarkoita että se toinen näkee tai tuntee väärin, kun sinusta se ei ole mitenkään mahdollista.

        En nyt just sinua tarkoita, vaan kielikuvana käytin sinusta sanaa.


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Eipä niin jos ei ole kommunikaatiota ja sittenkin vielä se ettet itse jotain tajua samoin kuten toinen tajuaa, ei tarkoita että se toinen näkee tai tuntee väärin, kun sinusta se ei ole mitenkään mahdollista.

        En nyt just sinua tarkoita, vaan kielikuvana käytin sinusta sanaa.

        HALiMONSTERi

        Kommunikaatio juurikin; se on ikävää silloin kun se katoaa. Itselläni on kyllä kokemusta kun tuo puhumisen jalo taito katosi. Se tunne on oikeasti todella kylmäävä ja hylkäävä; ja hämmentävä. Siinä tilanteessa ei oikein auta kauniit sanat ja ystävälliset teot. Varsinkin jos tilanne on ihan muutakuin pitäisi.

        Se on kuitenkin mun kohdallani menneisyyttä. Vähän kauempaa kuin nykyhetki.

        Sä oot ihana sellaisena kuin olet, ja kiitos kun kommentoit.

        T. Ap


      • Anonyymi kirjoitti:

        HALiMONSTERi

        Kommunikaatio juurikin; se on ikävää silloin kun se katoaa. Itselläni on kyllä kokemusta kun tuo puhumisen jalo taito katosi. Se tunne on oikeasti todella kylmäävä ja hylkäävä; ja hämmentävä. Siinä tilanteessa ei oikein auta kauniit sanat ja ystävälliset teot. Varsinkin jos tilanne on ihan muutakuin pitäisi.

        Se on kuitenkin mun kohdallani menneisyyttä. Vähän kauempaa kuin nykyhetki.

        Sä oot ihana sellaisena kuin olet, ja kiitos kun kommentoit.

        T. Ap

        Juu. Elän itse parisuhteessa, missä kommunikointi on täysin jäänyt mun varaan ja vastuulle. Kumppani voi olla vaikka kuukauden puhumatta mulle yhtään mitään. Ja kun puhuu joko kritisoiden mua tai lapsia, jotain muuta ihmistä tai lapsiin liittyvää muuta. Siinäpä ne puheenaiheet.

        Tää on ihan paskaa tämmönen suhde, yksinäistä ja raskasta. Mut ei tästä nyt simsalapim poiskaan pääse. Monen asian summa, on vaan koitettava kestää. Vaikka enimmäkseen tympii ja ahdistaa yhdessä olo.

        Oliskin yksinkertaista muuttaa muualle, vieläpä niin että kaikki säilyis muuten järkevästi muttei tarttis asua yhdessä, eikä suhteilla kun lasten asioissa. Vaan kun kaikki menee 100 kertaa vaikeemmaksi. Kaikki, kaikilla.

        Thanks. :)


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Juu. Elän itse parisuhteessa, missä kommunikointi on täysin jäänyt mun varaan ja vastuulle. Kumppani voi olla vaikka kuukauden puhumatta mulle yhtään mitään. Ja kun puhuu joko kritisoiden mua tai lapsia, jotain muuta ihmistä tai lapsiin liittyvää muuta. Siinäpä ne puheenaiheet.

        Tää on ihan paskaa tämmönen suhde, yksinäistä ja raskasta. Mut ei tästä nyt simsalapim poiskaan pääse. Monen asian summa, on vaan koitettava kestää. Vaikka enimmäkseen tympii ja ahdistaa yhdessä olo.

        Oliskin yksinkertaista muuttaa muualle, vieläpä niin että kaikki säilyis muuten järkevästi muttei tarttis asua yhdessä, eikä suhteilla kun lasten asioissa. Vaan kun kaikki menee 100 kertaa vaikeemmaksi. Kaikki, kaikilla.

        Thanks. :)

        Tai sanotaan, etten tiiä mitä kumppani päässään kelaa, tuntee. Kun ei suostu puhumaan, mutta mä olen caput. Aikalailla luovuttanut suhteen paranemismahkujen suhteen. Ellei joku ihme tapahdu. Tunteet on alkanu kuolla, huono juttu.


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Tai sanotaan, etten tiiä mitä kumppani päässään kelaa, tuntee. Kun ei suostu puhumaan, mutta mä olen caput. Aikalailla luovuttanut suhteen paranemismahkujen suhteen. Ellei joku ihme tapahdu. Tunteet on alkanu kuolla, huono juttu.

        No, mun lasten isän kohdalla; pakko nyt taas avata omaa kokemustasi vaikka se arpi on jo tihkunut kuiviin; elin 7v oikeastaan puhumatta. Puhuin vain hyvää lapsilleni, ja nautin heidän kasvustaan vaikka olin väsynyt, uupunut ja loppu. Exäni sai sitten sen mitä jäi; hiljaisuuden, koska puhumattomuus oli mun suojautumiskeinoni selvitä yksinäisyydestä ja siitä tunteesta, ettei tunnetta enää ole.

        Toki jotain tulisuutta saattoi olla; lasten ollessa muualla näytin, että olen loppu; ja väsynyt. Istuin, myötäilin, ja jos asia soti täysin arvomaailmani kanssa huusin ja puhuin kahdessa lauseessa suuni puhtaaksi. Taustalla oli muuta draamaa, jonka kävin puhumassa terapeutin kanssa ja selvitin, että syyllisyys on oikeastaan turhaa, koska on väärin kohdistaa kokemani viha minuun, jos kyse on asioista mitä henkilö ei itse ole itsestään koskaan käsitellyt.

        Toivottavasti puolisosi ymmärtää puhua sinulle ennenkuin tunne on poissa. Ehkä hän on vain tottunut arkeenne eikä koe tarvetta puhua. En tiedä mistä tää tunne tuli kaiken oman suruni keskellä.

        T. Ap


      • Anonyymi kirjoitti:

        No, mun lasten isän kohdalla; pakko nyt taas avata omaa kokemustasi vaikka se arpi on jo tihkunut kuiviin; elin 7v oikeastaan puhumatta. Puhuin vain hyvää lapsilleni, ja nautin heidän kasvustaan vaikka olin väsynyt, uupunut ja loppu. Exäni sai sitten sen mitä jäi; hiljaisuuden, koska puhumattomuus oli mun suojautumiskeinoni selvitä yksinäisyydestä ja siitä tunteesta, ettei tunnetta enää ole.

        Toki jotain tulisuutta saattoi olla; lasten ollessa muualla näytin, että olen loppu; ja väsynyt. Istuin, myötäilin, ja jos asia soti täysin arvomaailmani kanssa huusin ja puhuin kahdessa lauseessa suuni puhtaaksi. Taustalla oli muuta draamaa, jonka kävin puhumassa terapeutin kanssa ja selvitin, että syyllisyys on oikeastaan turhaa, koska on väärin kohdistaa kokemani viha minuun, jos kyse on asioista mitä henkilö ei itse ole itsestään koskaan käsitellyt.

        Toivottavasti puolisosi ymmärtää puhua sinulle ennenkuin tunne on poissa. Ehkä hän on vain tottunut arkeenne eikä koe tarvetta puhua. En tiedä mistä tää tunne tuli kaiken oman suruni keskellä.

        T. Ap

        On siinä ollut sullakin olemista monta vuotta. 🤗

        Niin, en tiedä. Välillä käytös on ihan kuin tahallista välinpitämättömyyttä, tietoista mene pois ääneen käskemistä. Puheen torppaamista. Kyllä hän on jotenkin ihan kypsä meidän suhteeseen, ei kukaan niin mulkusti voi muuten käyttäytyä. Jos toisesta aidosti välittää, eikä vaan velvollisuudentunnosta väkisin vääntäydy, koska pitää.

        On niin tylyä touhua etten kehtaa kaikkea edes julki kirjoittaa.

        Tulis vaan tilaisuus häipyä omiin oloihinsa, niin et lapsilla on turvallista. Uros voi hylätä omansa, kun kokee olonsa uhatuksi. Vitut sitten pennuistakaan.

        Ei ole helppoa tapaa...


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        On siinä ollut sullakin olemista monta vuotta. 🤗

        Niin, en tiedä. Välillä käytös on ihan kuin tahallista välinpitämättömyyttä, tietoista mene pois ääneen käskemistä. Puheen torppaamista. Kyllä hän on jotenkin ihan kypsä meidän suhteeseen, ei kukaan niin mulkusti voi muuten käyttäytyä. Jos toisesta aidosti välittää, eikä vaan velvollisuudentunnosta väkisin vääntäydy, koska pitää.

        On niin tylyä touhua etten kehtaa kaikkea edes julki kirjoittaa.

        Tulis vaan tilaisuus häipyä omiin oloihinsa, niin et lapsilla on turvallista. Uros voi hylätä omansa, kun kokee olonsa uhatuksi. Vitut sitten pennuistakaan.

        Ei ole helppoa tapaa...

        Ei ole ei. Mä koin olevani (eläinmaailmaan lainatakseni) alfasusinaaras, jonka suojeltava pentujaan olipa tilanne mikä hyvänsä kun koin, että valittu uros ei ole enää oikein sovelias pentueelleni ja minulle.

        Toivon koko sydämestäni, että sun tilanteeseen kehittyy ratkaisu. Helppoa se ei varmasti ole. Puss poskelle ja halaus.

        T. Ap


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole ei. Mä koin olevani (eläinmaailmaan lainatakseni) alfasusinaaras, jonka suojeltava pentujaan olipa tilanne mikä hyvänsä kun koin, että valittu uros ei ole enää oikein sovelias pentueelleni ja minulle.

        Toivon koko sydämestäni, että sun tilanteeseen kehittyy ratkaisu. Helppoa se ei varmasti ole. Puss poskelle ja halaus.

        T. Ap

        Mulla vähän sama tunne, kun olen nähnyt miten tykkääminen voi muuttua silmnräpäyksessä täydelliseksi hylkäämiseksi jopa lasten kanssa, kun sattuu sille urhosta tuntumaan. Muuttuu perhe täysin näkymättömäksi tai vittuilun kohteeksi.

        Tavarat lentää, tyrkitään menemään ihmisetkin kun vityttaa ne. Joten ei viitti jättää arvailun varaan onko kaikki ok, jos minä poistun vaikutusalueelta.

        Kiitti. :)


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Mulla vähän sama tunne, kun olen nähnyt miten tykkääminen voi muuttua silmnräpäyksessä täydelliseksi hylkäämiseksi jopa lasten kanssa, kun sattuu sille urhosta tuntumaan. Muuttuu perhe täysin näkymättömäksi tai vittuilun kohteeksi.

        Tavarat lentää, tyrkitään menemään ihmisetkin kun vityttaa ne. Joten ei viitti jättää arvailun varaan onko kaikki ok, jos minä poistun vaikutusalueelta.

        Kiitti. :)

        Sivusta, lapsille ei kannattaisi opettaa äidin kontrollia ja kodin köyhää tunneilmapiiriä...


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Juu. Elän itse parisuhteessa, missä kommunikointi on täysin jäänyt mun varaan ja vastuulle. Kumppani voi olla vaikka kuukauden puhumatta mulle yhtään mitään. Ja kun puhuu joko kritisoiden mua tai lapsia, jotain muuta ihmistä tai lapsiin liittyvää muuta. Siinäpä ne puheenaiheet.

        Tää on ihan paskaa tämmönen suhde, yksinäistä ja raskasta. Mut ei tästä nyt simsalapim poiskaan pääse. Monen asian summa, on vaan koitettava kestää. Vaikka enimmäkseen tympii ja ahdistaa yhdessä olo.

        Oliskin yksinkertaista muuttaa muualle, vieläpä niin että kaikki säilyis muuten järkevästi muttei tarttis asua yhdessä, eikä suhteilla kun lasten asioissa. Vaan kun kaikki menee 100 kertaa vaikeemmaksi. Kaikki, kaikilla.

        Thanks. :)

        Mistä lapsista puhut, valehtelet!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta, lapsille ei kannattaisi opettaa äidin kontrollia ja kodin köyhää tunneilmapiiriä...

        Elämässä mikään ei kannata, silti siitä useimmat selviää ihan hienosti viimiseen hengen vetoon.


    • Anonyymi

      Ei kaikki kelpaakaan kenellekään. Opi olemaan yksin äläkä valita.

      • Anonyymi

        Itse taas uskon, että jokaiselle voi löytyä se puolisko. Kun oikea osuu kohdalle, ei häntä katso suurennuslasin läpi. Se on se selittämätön jokin siinä välillä, mikä merkitsee. Sitä on hyvin vaikeaa lähteä määrittelemään tarkalleen, mikä. Kemiaa se on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse taas uskon, että jokaiselle voi löytyä se puolisko. Kun oikea osuu kohdalle, ei häntä katso suurennuslasin läpi. Se on se selittämätön jokin siinä välillä, mikä merkitsee. Sitä on hyvin vaikeaa lähteä määrittelemään tarkalleen, mikä. Kemiaa se on.

        Heh


      • Anonyymi

        Mä osaan olla yksin; siitä ei liene ole kysymys.
        Jännämies, ikävä kyllä, se ei näy miehestä päällepäin; jos se näkyisi niin kaikki miehet varmaan välkkyisivät punaisena varoitus valona?

        Sama varmaan koskettaa naisia yhtälailla. Osa on jännänaisia; ovat oppineet miesten kautta tavoille.

        Ja miksi tuomita nainen ja rakentaa tälle syyllisyys siitä, että on kohdannut miehen, johon tunteita syntyy?

        Kiitos silti siitä mitä kommentoit.

        T. Ap


      • Anonyymi

        Mä en kelvannut kenellekään edes ystäväksi liian ruman ulkonäön takia, joten on ollut pakkokin oppia olemaan yksin. Välillä vaan tuntuu pahalta, itkenyt yksikseni, pyyhkinyt kyyneleet ja jatkanut elämää.


      • Anonyymi

        Yksin on mukavinta , opettele rakastamaan itseäsi. Hanki koira tai kissa, sille on kiva jutella ei sano vastaan eikä riitele. Saat tehdä ihan mitä lystäät ja saat päättää kaikista asioista ihan itse.
        En voisi kuvitellakkaan sohvalleni jotain ääliötä passattavaksi. Kaikki hyvät miehet ovat varattuja tai haudattuja.


    • Anonyymi

      Ei ole naisen aloitus tämä. Naiset ei täällä itke mies asioistaan.

    • Anonyymi

      Minulla tuota kesti kymmenen vuotta. Sen jälkeen alkoi ihania miehiä löytymään.

      Mitä tein eri tavalla? Nostin rimaani.

    • Jos et kelpaa, kohderyhmä voi olla väärä. Ihastutko ihmisiin, jotka arvostaa hyvin erilaisia asioita kuin itse arvostat?

      Joskus alut kaatuu, jos toinen on liian epätoivoinen. Jos itse vasta tunnustelee kuka toinen on ja vastapuoli puhuu jo yhteisistä lapsista ja yhteisestä eläkevakuutuksista ja suvulle esittelystä, kyllä siinä helposti alkaa useimpia ahdistaa (koettu tilanne historiasta 2 vko tuntemisen jälkeen). Alussa kannattaa yrittää malttaa antaa toiselle tilaa herätellä tunteita ihan rauhassa.

      Tapailussa ja suhteiden alussa on paljon luonnollisia huteja, molemmin puolin, varsinkin nuorempana kun ei vielä tunne itseään niin hyvin. Jos ei osaa kiinnittää huomiota itselle tärkeisiin asioihin, voi etsiä vääränlaisia ihmisiä. Se vaan kuuluu osana prosessiin. Jos ei pistä itseään alttiiksi, ei voi onnistua ja se ettei joka yritys johda elämän pituiseen rakkauteen on hyvin luonnollista. Eikä hudit tee ketään huonoksi. Uutta matoa vaan koukkuun, kun on siihen itse valmis!

      Tunteita ei voi valita! Ei silloin kun itse ihastuu/rakastuu yksipuolisesti. Ei myöskään silloin kun toinen on ihana ja muodollisesti sopiva typpi, mutta omat tunteet ei ala herätä. Eikö silloin kun kumpikin ihastuu/rakastuu, mutta elämäntilanteet tai moraali estää. Se on elämää.

      • Anonyymi

        Muuten samaa mieltä kanssasi, mutta myös miehissä on "nopeasti lämpeneviä" tapauksia, eikä ole väärin etsiä sellaisia. Jousto ei siis aina ole tarpeen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Muuten samaa mieltä kanssasi, mutta myös miehissä on "nopeasti lämpeneviä" tapauksia, eikä ole väärin etsiä sellaisia. Jousto ei siis aina ole tarpeen.

        Näin on, olemme erilaisia. Jos osaat tulkita eleitä ja ilmeitä oikein ja toinen näyttää vihreää valoa, ei hän pelästy tunteita. Ei silloin tule pakkeja, vaan kumpikin on mukana täysillä.

        Silti, jos kahden viikon jälkeen on menossa kosimassa, on usein taustalla isoja pinnan alla olevia ongelmia. Oma kokemus ja useamman ystävän kokemus.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Näin on, olemme erilaisia. Jos osaat tulkita eleitä ja ilmeitä oikein ja toinen näyttää vihreää valoa, ei hän pelästy tunteita. Ei silloin tule pakkeja, vaan kumpikin on mukana täysillä.

        Silti, jos kahden viikon jälkeen on menossa kosimassa, on usein taustalla isoja pinnan alla olevia ongelmia. Oma kokemus ja useamman ystävän kokemus.

        En lähtisi suhteeseen, jossa tärkeät asiat täytyy tulkita eleistä ja ilmeistä. Olen aina halunnut elämääni ihmisen, joka ei pelkää puhua.

        Kosinta kahden viikon jälkeen on tietämättömyyttä lainsäädännöstä. Avoliitto ja siihen liittyvät keskinäiset sopimukset on juridisesti turvallisempi vaihtoehto nopeasti eteneville. Toisaalta, kun tietää kohdanneensa oikean henkilön, nopea eteneminen on maailman luonnollisin asia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En lähtisi suhteeseen, jossa tärkeät asiat täytyy tulkita eleistä ja ilmeistä. Olen aina halunnut elämääni ihmisen, joka ei pelkää puhua.

        Kosinta kahden viikon jälkeen on tietämättömyyttä lainsäädännöstä. Avoliitto ja siihen liittyvät keskinäiset sopimukset on juridisesti turvallisempi vaihtoehto nopeasti eteneville. Toisaalta, kun tietää kohdanneensa oikean henkilön, nopea eteneminen on maailman luonnollisin asia.

        On totta, että kun tietää kohdanneensa oikean ihmisen, asiat etenee usein omalla painollaan ja nopeammin kuin mitä ne etenisi suhteessa, jossa tunteitaan pohtii. Etenemiseen vaikuttaa moni asia, eikä myöskään hidas eteneminen tarkoita, ettei olisi suuria tunteita! Joskus vaan olosuhteet vaatii aikaa hyvän pohjan rakentamiseen!

        Silti. Silti, sen on nähnyt niin monta kertaa, että ihmiset, jotka olisivat 2 viikon jälkeen etenemässä vauhdilla, on taustalla bipolaarisuutta, epävakaata persoonallisuushäiriötä, narsismia yms. On kiire saada vastapuoli ”kiinni” ja tunteet heilahtaa täysillä suunnasta toiseen. Ne heilahtaa samoin myös seuraavan ihastuksen kohdalla. Syynä voi olla myös kirkuvana huutava biologinen kello.

        Tasapainoinen ihminen myös ajattelee lapsiaan, ei tuntematonta setää/tätiä voi tuoda kotiin noin vaan ja ensi viikolla heittää setä/täti pihalle. Lapsien pitää saada tottua uuteen ihmiseen ja uuden ihmisen pitää tottua lapsiin ennen kuin yhteen voidaan muuttaa. Toki tässäkin uuden ihmisen oma motivaatio vaikuttaa, ihmiset voi tutustua toisiinsa hyvin kohtuullisen lyhyessäkin aikaa kun halu viettää aikaa yhdessä löytyy. Yhtä hyvin voi tutustua pidemmässä ajassa vähitellen. Lapset ei ole koriste-esineitä, jotka laitetaan hyllylle pölyyntymään, kun äiti/isä rakastuu.

        Miksi parin pitäisi periä toisensa? Jos ollaan jo keski-ikäisiä, kummallakin on jo todennäköisesti jo oma omaisuutensa ja lapset, jolle perintö menee. Lesken eläke, tosin on käsittääkseni merkittävä etu, mutta tähän mennessä sekin on tuntunut hyvin kaukaiselta asialta (enkä ole tutustunut yksityiskohtiin).


      • Anonyymi

        Kyllä; tunteilleen ei aina voi valita kohdetta. Ja tunteet eivät Valitse kehen se tunne kohdistuu vaikka yrittäisit olla kuinka rationaalinen. Jos sydämenasiat olisikin niin yksinkertaisia, että 'tohon mä rakastun nyt, tota mä en rakasta' voisi sanoa et aika kylmäävää?

        Kyllä mä mieluummin tunteva ja herkkä olen kuin kylmä ja rationaalinen, pelkkään ajatteluun luottava kylmyys. Kylmälle ihmiselle, elämä on kuin naapurimaamme eräälle hallitsijalle - samalla tunteiden ohella - täysin uhrattavissa oleva asia. Ja kyllä mä haluan elää, ja tuntea, ja kokea elämäni tunteidenkin kautta - plus uskaltaa jakaa ne vaikka täällä - kritiikinkin uhalla.

        T. Ap

        By The way; kyllä naisetkin itkee tunteitaan, jokuhan sitä epäili. Jopa julkisesti - mä olen itse joskus töissä täysin romahtanut, saamatta keneltäkään halusta, hyvää sanaa tai muutakaan. Itkin. Julkisesti, vaikka nainen olenkin.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        On totta, että kun tietää kohdanneensa oikean ihmisen, asiat etenee usein omalla painollaan ja nopeammin kuin mitä ne etenisi suhteessa, jossa tunteitaan pohtii. Etenemiseen vaikuttaa moni asia, eikä myöskään hidas eteneminen tarkoita, ettei olisi suuria tunteita! Joskus vaan olosuhteet vaatii aikaa hyvän pohjan rakentamiseen!

        Silti. Silti, sen on nähnyt niin monta kertaa, että ihmiset, jotka olisivat 2 viikon jälkeen etenemässä vauhdilla, on taustalla bipolaarisuutta, epävakaata persoonallisuushäiriötä, narsismia yms. On kiire saada vastapuoli ”kiinni” ja tunteet heilahtaa täysillä suunnasta toiseen. Ne heilahtaa samoin myös seuraavan ihastuksen kohdalla. Syynä voi olla myös kirkuvana huutava biologinen kello.

        Tasapainoinen ihminen myös ajattelee lapsiaan, ei tuntematonta setää/tätiä voi tuoda kotiin noin vaan ja ensi viikolla heittää setä/täti pihalle. Lapsien pitää saada tottua uuteen ihmiseen ja uuden ihmisen pitää tottua lapsiin ennen kuin yhteen voidaan muuttaa. Toki tässäkin uuden ihmisen oma motivaatio vaikuttaa, ihmiset voi tutustua toisiinsa hyvin kohtuullisen lyhyessäkin aikaa kun halu viettää aikaa yhdessä löytyy. Yhtä hyvin voi tutustua pidemmässä ajassa vähitellen. Lapset ei ole koriste-esineitä, jotka laitetaan hyllylle pölyyntymään, kun äiti/isä rakastuu.

        Miksi parin pitäisi periä toisensa? Jos ollaan jo keski-ikäisiä, kummallakin on jo todennäköisesti jo oma omaisuutensa ja lapset, jolle perintö menee. Lesken eläke, tosin on käsittääkseni merkittävä etu, mutta tähän mennessä sekin on tuntunut hyvin kaukaiselta asialta (enkä ole tutustunut yksityiskohtiin).

        Ymmärrän kyllä. 😊

        "Syynä voi olla myös kirkuvana huutava biologinen kello."

        Tämä ei muuten ole häiriötila. Kuulosti vähän oudolta, kun se oli tuossa muiden häiriötilojen perässä pikku sivuhuomautuksena. 😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä; tunteilleen ei aina voi valita kohdetta. Ja tunteet eivät Valitse kehen se tunne kohdistuu vaikka yrittäisit olla kuinka rationaalinen. Jos sydämenasiat olisikin niin yksinkertaisia, että 'tohon mä rakastun nyt, tota mä en rakasta' voisi sanoa et aika kylmäävää?

        Kyllä mä mieluummin tunteva ja herkkä olen kuin kylmä ja rationaalinen, pelkkään ajatteluun luottava kylmyys. Kylmälle ihmiselle, elämä on kuin naapurimaamme eräälle hallitsijalle - samalla tunteiden ohella - täysin uhrattavissa oleva asia. Ja kyllä mä haluan elää, ja tuntea, ja kokea elämäni tunteidenkin kautta - plus uskaltaa jakaa ne vaikka täällä - kritiikinkin uhalla.

        T. Ap

        By The way; kyllä naisetkin itkee tunteitaan, jokuhan sitä epäili. Jopa julkisesti - mä olen itse joskus töissä täysin romahtanut, saamatta keneltäkään halusta, hyvää sanaa tai muutakaan. Itkin. Julkisesti, vaikka nainen olenkin.

        Kyllä terveellä tavalla maskuliiniset miehet ymmärtävät herkkyyttä ja ovat itsekin sellaisia. Toksisella tavalla maskuliiniset eivät ymmärrä, eikä heihin kannata tuhlata aikaa enää sen jälkeen, kun ovat näyttäneet kyntensä.

        Voit lohduttaa itseäsi sillä, että tuntemaan kykenemättömät ihmiset, olivat he sitten miehiä tai naisia, eivät voi koskaan tulla onnellisiksi. He etsivät onnea vääristä paikoista.


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Näin on, olemme erilaisia. Jos osaat tulkita eleitä ja ilmeitä oikein ja toinen näyttää vihreää valoa, ei hän pelästy tunteita. Ei silloin tule pakkeja, vaan kumpikin on mukana täysillä.

        Silti, jos kahden viikon jälkeen on menossa kosimassa, on usein taustalla isoja pinnan alla olevia ongelmia. Oma kokemus ja useamman ystävän kokemus.

        Näin minäkin ajattelen hyvään johda.


    • Anonyymi

      Opettele ensin edes tervehtimään ihmisiä. Äläkä vain juokse miesten perässä.

      • Anonyymi

        Kyllä mä tervehdin. Kaikkia. Ja esittelen itseni. Ja mä en ole miesten perässä ikävä kyllä juossut.

        Tän kommentin innoittamana, melkein pakko todeta - pitäisikö kokeilla? Toimisiko, jos juoksisinkin miesten perään, kuiskaisin korvaan "sä oot mun", vaikka mulla tekisi mieli vain paiskata korville, sanoa jotain ihan muuta?

        Kiitos, sain pyyhittyä mun kyyneleeni nyt tähän suttupaperiin käsissäni. Vaikka silti musta tuntuu samalta kuin tän ketjun aloittaessani.

        T. Ap


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä mä tervehdin. Kaikkia. Ja esittelen itseni. Ja mä en ole miesten perässä ikävä kyllä juossut.

        Tän kommentin innoittamana, melkein pakko todeta - pitäisikö kokeilla? Toimisiko, jos juoksisinkin miesten perään, kuiskaisin korvaan "sä oot mun", vaikka mulla tekisi mieli vain paiskata korville, sanoa jotain ihan muuta?

        Kiitos, sain pyyhittyä mun kyyneleeni nyt tähän suttupaperiin käsissäni. Vaikka silti musta tuntuu samalta kuin tän ketjun aloittaessani.

        T. Ap

        Kyllä se toimii, että nainen on aloitteellinen ja aktiivinen miestä kohtaa, jota kumppanikseen mielii. Voin vahvistaa, että toimii. Kun olen ollut se aloitteellinen ja alkanut aktiivisesti tekemään tuttavuutta, vaikka mies ei ole mitään kiinnostusta ensin osoittanutkaan.

        Suosittelen naisten olemaan aktiivisempia, eikä vaan istumaan perseellään, että kyllä mut joku huomaa ja poimii.


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Kyllä se toimii, että nainen on aloitteellinen ja aktiivinen miestä kohtaa, jota kumppanikseen mielii. Voin vahvistaa, että toimii. Kun olen ollut se aloitteellinen ja alkanut aktiivisesti tekemään tuttavuutta, vaikka mies ei ole mitään kiinnostusta ensin osoittanutkaan.

        Suosittelen naisten olemaan aktiivisempia, eikä vaan istumaan perseellään, että kyllä mut joku huomaa ja poimii.

        Jos joku tyyppi kiinnostaa, niin pyöri rohkeesti ympärillä, tee se selväksi että hän kiinnostaa. Jos ei reagoi mitenkään, niin voipi olla järkevää unohtaa ja siirtyä eteenpäin.

        Sillä ei oo mielenkiintoa suhun tai ylipäänsä kehenkään. Jätetään rauhaan.


    • Anonyymi

      Tjaa... no entä jos olet jollekin se just hyvä, muttei silti osu elämät yhteen? 🤔

      Minustakin alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että vaikka tästä maailmankaikkeudesta löytyiskin sopiva ihminen, se elää kuitenkin niin erilaista elämää kuin minä.

      • Anonyymi

        Olen joutunut samaa asiaa pohtimaan muutamia vuosia sitten. Oma pohdintani päättyi siihen, että elämäntilanteet on loppujen lopuksi toisisijaista ja ihminen sopeutuu, jos vaan itse haluaa (ja uskaltaa). Sopivia ihmisiä ei kasva puussa, heitä kohtaa vain muutamia elämässä ja kaikkiin sopiviin ei syty tunteet. Kun asiaan liittyy paljon epävarmuutta vaikka esim. ikäeron, varattuna rakastumisen tai maantieteellisen etäisyyden takia, ei uskaltaminen ole ihan simppeliä. Silti, jos ei uskalla, sitä voi katua lopun elämäänsä. Joskus uskaltaminen ottaa aikansa ja sekin on inhimillistä.


      • Anonyymi

        Niin.. Olisinpa jollekin se 'just hyvä', sekin riittäisi. Eihän ihmisen tarvitse olla täydellinen, jos asiat kohtaa; pystyy puhumaan toiselle avoimesti vaikka unelmistaan ja siitä mistä haaveilee vanhana. Muu lienee neuvotteluja vajaata.

        Mulle on joskus sanottu; 'sä oot hyvä juuri tuollaisena'. Ja silloin olin ihan rikki, niin haaveilla ja verillä henkisesti, etten vaan jaksanut. Ei mulla ollut halua antaa kenellekään sitä taakkaa mitä kannoin sydämessäni; no, joku sen halusi kuulla - ja mä olen miettinyt, jäikö silloin vain 'katkera nainen' -mielikuva. Harmittaa hänen puolestaan, ja omastakin, että varmaan sen mielikuvan jätin. Nyt kuitenkin olen ihan eri nainen, unelmat on arkisia; haaveilen toki jostain, mutten mistään Porschesta yms.

        Jos nyt, tällaisena se ihminen mut näkisi, oon välillä miettinyt; millaisen naisen hän näkisi? Tiedän, olen hyväksynyt virheeni, en moiti ketään (enkä häntäkään); olen ennemmin kiitollinen kuin kaivamassa kamaluuksia. Ja jos jotain kamaluuksia on, yritän käsitellä ne nopeasti, jottei ne jäisi kaivamaan.

        Emmä tiedä, ehkä sen ihmisen ja mun silloin kokema 'jokin', jos sitä olikaan on vaan poissa nyt. En tiedä. Samalla tavalla kuin tämäkin tunne pitää saada pois.

        T. Ap


    • Anonyymi

      Oi, oi, varmasti kelpaat! Voimia sinulle!

    • Anonyymi

      Maanalle! Tarkoititko maan alle. Kerrotko avaaja kunnolliselle vaimollesikin yli 50 avioliittovuoden jälkeen, että olet taas sinkku!
      Kun katselen nettikirjoituksiasi, totean että itku sopii sinulle, kahden kunnollisen poikasi ja lastenlapsiesi faarina!

      Lisää itkettäviä tarinoitasi nettiin, addiktoitunut e n t i n e n karjalanmies!
      Toivo Lång 84v Inksa

    • Anonyymi

      Jos olisit ystäväni. Niin ensin kysyisin että mitä se nyt sitten oikeastaan sanoin sulle se mies takasin? Oisko voinut säikähtää? Mitä sinä menit sanomaan ja minkälainen tuttavuus teillä on ollut. Seuraavan kanssa himmaile anna miehen kertoa ensin älä ole liian innokas.

      • Anonyymi

        Mene sinäkin siitä patriarkeologisine neuvoinesi. Ei tuolla tavalla löydetä kunnon miestä vaan pelkureita, jotka eivät anna sinulle tilaa olla oma itsesi. En suosittele. Jos et saa tutustuessa olla oma itsesi, et saa olla sitä suhteen edetessäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mene sinäkin siitä patriarkeologisine neuvoinesi. Ei tuolla tavalla löydetä kunnon miestä vaan pelkureita, jotka eivät anna sinulle tilaa olla oma itsesi. En suosittele. Jos et saa tutustuessa olla oma itsesi, et saa olla sitä suhteen edetessäkään.

        Ei se nyt estä ketään olemassa oma itsensä jos tarkkailleet hetken aikaa tilannetta. Eikä läväytä kertoa tunteistaan heti toiselle. Mutta toisaalta enpä minä tuollaisesta tiedä ei ole ollut tuollaista ongelmaa. Miehet eivät yleensä ole jättänyt kertomatta jos ovat olleet kiinnostuneita . Kyllä minäkin olen säikähtänyt joskus kun toinen kertoo tunteistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se nyt estä ketään olemassa oma itsensä jos tarkkailleet hetken aikaa tilannetta. Eikä läväytä kertoa tunteistaan heti toiselle. Mutta toisaalta enpä minä tuollaisesta tiedä ei ole ollut tuollaista ongelmaa. Miehet eivät yleensä ole jättänyt kertomatta jos ovat olleet kiinnostuneita . Kyllä minäkin olen säikähtänyt joskus kun toinen kertoo tunteistaan.

        Kaikenlainen tunteiden pelko on toksista maskuliinisuutta. Sitä voi olla sekä miehissä että naisissa.

        On epätervettä tuntea itseä uhatuksi, jos joku kertoo positiivisista tunteistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikenlainen tunteiden pelko on toksista maskuliinisuutta. Sitä voi olla sekä miehissä että naisissa.

        On epätervettä tuntea itseä uhatuksi, jos joku kertoo positiivisista tunteistaan.

        Joo olen epänormaali. On tullut selväksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo olen epänormaali. On tullut selväksi.

        Muiden mielipiteisiin ei kannata ihan hirveästi kiinnittää painoarvoa. Moni järjetön asia on muiden mielestä normaali ja moni epänormaali asia on hyväksi muille ja itselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muiden mielipiteisiin ei kannata ihan hirveästi kiinnittää painoarvoa. Moni järjetön asia on muiden mielestä normaali ja moni epänormaali asia on hyväksi muille ja itselle.

        Kyllä minä tiedän että kaikki ajatukseni ovat perseetä ja muilla ei ole muuta kuin negatiivisia mielipiteitä minusta. Sekin on tullut selväksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minä tiedän että kaikki ajatukseni ovat perseetä ja muilla ei ole muuta kuin negatiivisia mielipiteitä minusta. Sekin on tullut selväksi.

        Mistäs sinä sellaista olet saanut päähäsi? Haluan vain tarkistaa, tekisinkö saman johtopäätöksen kuin sinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistäs sinä sellaista olet saanut päähäsi? Haluan vain tarkistaa, tekisinkö saman johtopäätöksen kuin sinä.

        Kysy joltain joka ymmärtää elämästä jotain. Minä olen jo luovuttanut sen suhteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysy joltain joka ymmärtää elämästä jotain. Minä olen jo luovuttanut sen suhteen.

        Elämä on helppoa. Kun tekee aina siten kuin sydän opastaa, ei joudu harhateille. Kiertoteille ehkä mutta ei harhateille. 💖


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elämä on helppoa. Kun tekee aina siten kuin sydän opastaa, ei joudu harhateille. Kiertoteille ehkä mutta ei harhateille. 💖

        Tiedä nyt pitääkö tuo paikkaansa. Jos olisin kuunnellut omia tunteita aina niin tuskinpa olisinkin koskaan edes päästänyt ketään lähelle. Todennäköisesti olisin jo kuollut. Järki se on mikä kertonut että en ehkä olekaan ihan nii perseestä mitä ajattelen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedä nyt pitääkö tuo paikkaansa. Jos olisin kuunnellut omia tunteita aina niin tuskinpa olisinkin koskaan edes päästänyt ketään lähelle. Todennäköisesti olisin jo kuollut. Järki se on mikä kertonut että en ehkä olekaan ihan nii perseestä mitä ajattelen.

        En tarkoittanut ”sydämen” kuuntelemisella tunteita. Anteeksi epäselvyys. Sydän ei puhu tuomitsevalla äänellä sinusta eikä kenestäkään muustakaan. Se on sisäinen opastaja, johon ei liity suuria tunnekuohuja. Sydämen kuunteleminen auttaa silloin kun on hieman hukassa. Järjelläkin pääsee pois ikävistä tilanteista, mutta vain sydäntään kuuntelemalla voi tulla onnelliseksi: löytää oikeat asiat ja ihmiset elämäänsä. 💖


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tarkoittanut ”sydämen” kuuntelemisella tunteita. Anteeksi epäselvyys. Sydän ei puhu tuomitsevalla äänellä sinusta eikä kenestäkään muustakaan. Se on sisäinen opastaja, johon ei liity suuria tunnekuohuja. Sydämen kuunteleminen auttaa silloin kun on hieman hukassa. Järjelläkin pääsee pois ikävistä tilanteista, mutta vain sydäntään kuuntelemalla voi tulla onnelliseksi: löytää oikeat asiat ja ihmiset elämäänsä. 💖

        Onhan se ihana nähdä että vielä on ihmisiä joita ei ole murskattu jotka jaksaa uskoa moiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan se ihana nähdä että vielä on ihmisiä joita ei ole murskattu jotka jaksaa uskoa moiseen.

        Höps. Murskatuille tuo neuvo on parempi kuin kenellekään muille. Murskatut eivät yleensä ole kuunnelleet sydäntään, mutta oppivat tekemään niin kantapään kautta. En minä ole ainoa. Tositarinoita heistä on pilvin pimein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höps. Murskatuille tuo neuvo on parempi kuin kenellekään muille. Murskatut eivät yleensä ole kuunnelleet sydäntään, mutta oppivat tekemään niin kantapään kautta. En minä ole ainoa. Tositarinoita heistä on pilvin pimein.

        En kaivannut neuvoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En kaivannut neuvoja.

        Et kysynyt mutta taidat tarvita. Taisin antaa vieläpä ihan oikean neuvon! 💖☺️👍🏻💡


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et kysynyt mutta taidat tarvita. Taisin antaa vieläpä ihan oikean neuvon! 💖☺️👍🏻💡

        Että nyt enää enemmän väärässä voisi olla. Mutta sinä sentään osaat kertoa minulle että olen epäterve mitä muuta oletuksia teitkään. Täysin vaan sen lauseen perusteella että olen säikähtänyt joskus jonkun tunteita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Että nyt enää enemmän väärässä voisi olla. Mutta sinä sentään osaat kertoa minulle että olen epäterve mitä muuta oletuksia teitkään. Täysin vaan sen lauseen perusteella että olen säikähtänyt joskus jonkun tunteita.

        Anteeksi jos se loukkaa... 😂 Minä olen säikähtänyt joskus, kun joku on ollut oikein suuttunut minulle. 🤔

        Mutta että joku säikähtäisi toisen positiivisia tunteita... 😂 Kyllä, pidän sitä epäterveenä. Tässä maailmassa, jossa ollaan vähän väliä jonkin sodan partaalla, joissa kidutetaan ihmisiä... 🤔 Ei yhtään nolota tunnustaa, että pidän positiivisten tunteiden säikähtämistä epänormaalina. 😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anteeksi jos se loukkaa... 😂 Minä olen säikähtänyt joskus, kun joku on ollut oikein suuttunut minulle. 🤔

        Mutta että joku säikähtäisi toisen positiivisia tunteita... 😂 Kyllä, pidän sitä epäterveenä. Tässä maailmassa, jossa ollaan vähän väliä jonkin sodan partaalla, joissa kidutetaan ihmisiä... 🤔 Ei yhtään nolota tunnustaa, että pidän positiivisten tunteiden säikähtämistä epänormaalina. 😂

        Sulle ei sitten ole kukaan valehdellut tunteistaan? Sinun tunteilla ei ole leikitty? Sinun kustannuksella ei ole tehty pilaa? Sinun hyvä uskoisuudelle ei ole naurettu ja sinua ei ole pilkattu sen takia? Sinua ei ole häpäisty?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulle ei sitten ole kukaan valehdellut tunteistaan? Sinun tunteilla ei ole leikitty? Sinun kustannuksella ei ole tehty pilaa? Sinun hyvä uskoisuudelle ei ole naurettu ja sinua ei ole pilkattu sen takia? Sinua ei ole häpäisty?

        Aivan varmasti on tehty kaikkea tuota, vieläpä paljon enemmän kuin olen edes ymmärtänyt. 😂

        Pidän sitä kuitenkin niiden muiden ongelmana. Kyllä he sen vielä edestään löytävät. Samalla tavalla kuin minä tiesin löytäväni onnen, kunhan osasin etsiä oikealla tavalla. Omat valinnat tulevat aina jossain kohdassa takaisin oman nenän eteen. ☺️


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan varmasti on tehty kaikkea tuota, vieläpä paljon enemmän kuin olen edes ymmärtänyt. 😂

        Pidän sitä kuitenkin niiden muiden ongelmana. Kyllä he sen vielä edestään löytävät. Samalla tavalla kuin minä tiesin löytäväni onnen, kunhan osasin etsiä oikealla tavalla. Omat valinnat tulevat aina jossain kohdassa takaisin oman nenän eteen. ☺️

        Olen minäkin löytänyt onnen. Ja aidon rakkauden. Tutustun kuitenkin mieluummin ihmiseen ennenkuin heitän oletuksia. Enkä naureskele muiden tunneille tai sille että joillakin on vaikeaa ottaa rakkautta vastaan. Ehkäpä minä tarvitsin ihmisen joka ei menettänyt uskoaan joka ymmärsin sen pelon ja näki sen läpi. Antoi aikaa. Niin tämä maailma kuvastaa hyvin ihmisten nykyistä sielunmaisemaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen minäkin löytänyt onnen. Ja aidon rakkauden. Tutustun kuitenkin mieluummin ihmiseen ennenkuin heitän oletuksia. Enkä naureskele muiden tunneille tai sille että joillakin on vaikeaa ottaa rakkautta vastaan. Ehkäpä minä tarvitsin ihmisen joka ei menettänyt uskoaan joka ymmärsin sen pelon ja näki sen läpi. Antoi aikaa. Niin tämä maailma kuvastaa hyvin ihmisten nykyistä sielunmaisemaa.

        No tuo on se perus ätmikuvio, mitä tällä palstalla näkee. Valitetaan naisen ja rakkauden puutetta ja sitten juostaan karkuun, kun joku yrittää lähestyä. Minä nauran sille. 😂

        Mutta on pelkästään hienoa, että olet itse päässyt sellaisesta kuviosta pois, ja että joku on jaksanut vielä sinulle antaa aikaakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tuo on se perus ätmikuvio, mitä tällä palstalla näkee. Valitetaan naisen ja rakkauden puutetta ja sitten juostaan karkuun, kun joku yrittää lähestyä. Minä nauran sille. 😂

        Mutta on pelkästään hienoa, että olet itse päässyt sellaisesta kuviosta pois, ja että joku on jaksanut vielä sinulle antaa aikaakin.

        Olen kylläkin nainen. Että eipä näistä arvailuistasi mikään oikein mene nyt. nappiin. Mikä ihmeen ätmi? En ymmärrä .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen kylläkin nainen. Että eipä näistä arvailuistasi mikään oikein mene nyt. nappiin. Mikä ihmeen ätmi? En ymmärrä .

        En väittänyt että olisit mies. Sanoin vain että on palstan onnettomien miesten tyylistä surkutella tilannettaan ja samalla pitää siitä kiinni kynsin hampain. Ehkä se ei koske sinua. Mutta tuo ”rakkauden säikähtäminen” on hyvin tyypillistä kaikille surkuttelijoille, jotka toivovat elämäänsä rakkautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En väittänyt että olisit mies. Sanoin vain että on palstan onnettomien miesten tyylistä surkutella tilannettaan ja samalla pitää siitä kiinni kynsin hampain. Ehkä se ei koske sinua. Mutta tuo ”rakkauden säikähtäminen” on hyvin tyypillistä kaikille surkuttelijoille, jotka toivovat elämäänsä rakkautta.

        Ihan normaalia se minusta on epäillä rakkautta jos hädin tuskin tuntee ihmistä ja jopa säikähtää kuinka niin vahvoja tunteita voi herätä. Voiko se edes olla rakkautta jos kunnolla tunne kun kyllä se ottaa oman aikansa. Toisaalta sekin että jos ihminen jota pitänyt ihan vaan ystävänä yhtäkkiä pudottaa "pommin" ja kertoo rakastavansa sekin voi säikyttää ihmisen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan normaalia se minusta on epäillä rakkautta jos hädin tuskin tuntee ihmistä ja jopa säikähtää kuinka niin vahvoja tunteita voi herätä. Voiko se edes olla rakkautta jos kunnolla tunne kun kyllä se ottaa oman aikansa. Toisaalta sekin että jos ihminen jota pitänyt ihan vaan ystävänä yhtäkkiä pudottaa "pommin" ja kertoo rakastavansa sekin voi säikyttää ihmisen.

        Saat vapaasti ajatella, että se on normaalia. 😀


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saat vapaasti ajatella, että se on normaalia. 😀

        No voi kiitos. Sinä saat ihan vapaasti pitää sitä epänormaalina.


    • Anonyymi

      On uusi tuttavuus. Olen ihastunut mutta heittelen siitä vähän huumorin varjolla. Inspiroit minua tai mukava olla tässä tai odotan seuraavaa tapaamista tai tästä ohjeestasi oli apua... En suoraan kerro että tykkään hänestä. Luulen että on parempi. Säikähtävät, on ollut sinkkuna kolmisen vuotta ja minä lähes kaksi. Siinä on nyt keikkunut vierellä joulukuusta lähtien eikä näytä olevan karkaamassa. Tänään hiihdetään yhdessä.
      Jo vanha kansa sanoi että mies rakastaa naista siten että hakkaa takkapuut, säikähtää lepertelyjä.

    • Anonyymi

      No niin, mä tein sen. Luin kaikkien kommentoineiden kommentit. Kiitos.

      Tosiaan, olen nainen; en ole 50v avioliitossa ja kahden pojan isä tai äiti. Enkä valehtele olevani sinkku kenenkään selän takana.

      Sinkkuna olen, ja mullakin on mennyttä elämää, voin olla yksin (kuten jonnekin väliin laitoinkin), mutta kun rakastuu, sitä kokee niin vahvoja tunteita ettei tosiaankaan voi sille mitään. Silti, vaikka nykyhetki on mitä on.

      Itkettää mua nytkin; katseet, jotka ovat kohdanneet, joskus puhutut puhelut soivat korvissa - asiat ja tietyt ideologiat, jotka olemme jakaneet. Eivät rasistisia, mutta kriittisiä tietyllä tavalla, koska kuitenkin tämä maa on se tärkeä maa. Kosketus, joka saisi ainakin mussa aikaan veren virtaamisen läpi kropan. Niitä hetkiä kun ääni kuului korvissa ja nauroin spontaanisti toisen arkisille jutuille, ja kiistin kuullakseni toisen harmistumisen muuttuvan jonkinlaiseksi nauruksi kun jokin asia harmitti.

      Kuulostanko ikisinkulta?

      T. Ap

      • Anonyymi

        Kuulostat ätmiltä, joka kovasti yrittää esittää naista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulostat ätmiltä, joka kovasti yrittää esittää naista.

        Ikävä tuottaa pettymys.

        Jos todisteita kaipaat niin uskaltaudu laittamaan yhteystietosi esm sähköpostisi, niin voinen esittäytyä.

        T. Ap, Nainen - yhä.

        Pst. Aiheutit hymyn huulilleni, ja uskon siihen, että vaikka tuotan sulle pettymyksen; olen silti oikeassa sanoessani, että nainen olen.


      • Anonyymi

        Tuosta ikisinkkuudesta en tiedä, mutta kuulostat tulisieluiselta. Ehkä toinen yhtä tulinen ja hätäinen on vaikea löytää, varsinkin jos etsitään jotain pysyvää? Entä jos ja kun kaksi tällaista päätyy yhteen, mitä siitä seuraa ja voiko se olla kestävää? Tulee joko ruumiita, ero tai maailmanvalloitus?

        Noh. Jokainen etenee tyylillään, mutta omasta mielestäni on taitolaji yhdistää tuli ja vesi omassa sisimmässään niin, että tuli ei sammu kokonaan ja ettei vesi kiehu loppuun. Ehkäpä elämänkokemus auttaa tässä.

        Niin, ja vaikka itseni melko rohkeaksi koenkin, niin minutkin on onnistuttu säikyttämään tieheni aikaisilla avautumisilla. Se on kyllä sitten rikinkatkuista kun tuollainen tulinen ihminen tulistuu siinä vaiheessa lopullisesti. Ei enää auta sanoa, että jospa oltaisiin kavereita vaan :) Noh, ehkä ajan kuluttua, kun pahin katku on häipynyt.

        Jokainen on omatahtisensa, ja empaattinen ihminen osaa vähän lukea toista, jopa sovittaa hieman omaa tahtiaan toisen tahtiin jos sen tarpeelliseksi ja aiheelliseksi kokee. Jos meno ei käy yhtään yksiin alun alkaenkaan, niin tuskinpa siitä mitään olisi tullut kuitenkaan.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuosta ikisinkkuudesta en tiedä, mutta kuulostat tulisieluiselta. Ehkä toinen yhtä tulinen ja hätäinen on vaikea löytää, varsinkin jos etsitään jotain pysyvää? Entä jos ja kun kaksi tällaista päätyy yhteen, mitä siitä seuraa ja voiko se olla kestävää? Tulee joko ruumiita, ero tai maailmanvalloitus?

        Noh. Jokainen etenee tyylillään, mutta omasta mielestäni on taitolaji yhdistää tuli ja vesi omassa sisimmässään niin, että tuli ei sammu kokonaan ja ettei vesi kiehu loppuun. Ehkäpä elämänkokemus auttaa tässä.

        Niin, ja vaikka itseni melko rohkeaksi koenkin, niin minutkin on onnistuttu säikyttämään tieheni aikaisilla avautumisilla. Se on kyllä sitten rikinkatkuista kun tuollainen tulinen ihminen tulistuu siinä vaiheessa lopullisesti. Ei enää auta sanoa, että jospa oltaisiin kavereita vaan :) Noh, ehkä ajan kuluttua, kun pahin katku on häipynyt.

        Jokainen on omatahtisensa, ja empaattinen ihminen osaa vähän lukea toista, jopa sovittaa hieman omaa tahtiaan toisen tahtiin jos sen tarpeelliseksi ja aiheelliseksi kokee. Jos meno ei käy yhtään yksiin alun alkaenkaan, niin tuskinpa siitä mitään olisi tullut kuitenkaan.

        -keinovaginamies-

        Tulisieluinen? Maan alla on tulista laavaa ja kuoren alla sykkivä sydän, jolla on vahvat tunteet? Jos puhutaan itäisillä viisauksilla, olisin kuulema maa, mutta ehkä mun kuoreni on vain rikki ja laava tulee ylitse?

        Mut on onnistuttu saamaan kuoreeni, sisälläni syvälle syvimpään piiloon myös aikaisella kertomisella. Sitten saatu nostettua takaisin maan pinnalle, sydämeltään rikki rakastettuna; ilman viilentävää tuulta ympärillä ja vettä ruokkimassa janoon kuolevaa.

        Mä en tunnusta tunteitani helposti, en yritä kertoa päivässä tai kahdessa, että olen tässä kuuntelemassa sinistä sielua. Onko hätäisyyttä yli vuoden tietämisen jälkeen avata vihdoinkin oma sydämensä ja kertoa tunteensa?

        Mutta kiitos -keinovaginamies- jos näet mussa tulisieluisuutta; eikös se ole se liekki, mikä kertoo myös intohimosta?

        T. Ap (ja kyllä, nainen, kaikesta kakofoniasta huolimatta)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulisieluinen? Maan alla on tulista laavaa ja kuoren alla sykkivä sydän, jolla on vahvat tunteet? Jos puhutaan itäisillä viisauksilla, olisin kuulema maa, mutta ehkä mun kuoreni on vain rikki ja laava tulee ylitse?

        Mut on onnistuttu saamaan kuoreeni, sisälläni syvälle syvimpään piiloon myös aikaisella kertomisella. Sitten saatu nostettua takaisin maan pinnalle, sydämeltään rikki rakastettuna; ilman viilentävää tuulta ympärillä ja vettä ruokkimassa janoon kuolevaa.

        Mä en tunnusta tunteitani helposti, en yritä kertoa päivässä tai kahdessa, että olen tässä kuuntelemassa sinistä sielua. Onko hätäisyyttä yli vuoden tietämisen jälkeen avata vihdoinkin oma sydämensä ja kertoa tunteensa?

        Mutta kiitos -keinovaginamies- jos näet mussa tulisieluisuutta; eikös se ole se liekki, mikä kertoo myös intohimosta?

        T. Ap (ja kyllä, nainen, kaikesta kakofoniasta huolimatta)

        Kyllä siinä varmaan yhteyttä on siinä tulessa ja intohimossa. Välillä vähän vettä kiukaalle, ettei mene koko päivä sängyssä :)

        Vuosi ei todellakaan ole hätäistä :) Tarkoitin näitä parin viikon viestien vaihdon jälkeen tulleita rakkauden tunnustuksia vaikkei olla vielä edes nenätysten nähty, ja muita sellaisia.

        Enkä epäillyt naiseuttasi ollenkaan. Minun kokemuksen mukaan naiset osaavat olla huomattavasti sekavampia kuin miehet.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä siinä varmaan yhteyttä on siinä tulessa ja intohimossa. Välillä vähän vettä kiukaalle, ettei mene koko päivä sängyssä :)

        Vuosi ei todellakaan ole hätäistä :) Tarkoitin näitä parin viikon viestien vaihdon jälkeen tulleita rakkauden tunnustuksia vaikkei olla vielä edes nenätysten nähty, ja muita sellaisia.

        Enkä epäillyt naiseuttasi ollenkaan. Minun kokemuksen mukaan naiset osaavat olla huomattavasti sekavampia kuin miehet.

        -keinovaginamies-

        Kiitos. Olisipa sellainen mahdollisuus, että voisi viettää edes kerran vuodessa päivän vuoteessa. No, ei ole tässä ollut; koska sitä vettä on lyöty sen verran paljon, että hyvä jos kipinä enää lentää liki sammuneesta kiukaasta.

        Mä en pystyisi viikossa tai kahdessa edes sanomaan miehelle, joka kiinnostaa, että 'sinut minä haluan, puss puss ja rakas tuu takas'. Kunnioitan ilmeisesti liikaa kuitenkin sitä, että tuntisin edes auttavasti toisen ulkoisen minän ennenkuin yritän tulla lähemmäs? Itsekin olen satuttanut itseni (ja taas kerran, kuten huomattu), ja tullut varovaisemmaksi.

        Kiitos sinulle -keinovaginamies-, vuosi totisesti ei mielestäni ole tätä 'kahden viikon rakkautta'. Ja täytyy muuten sanoa, miehistäkin löytyy yksilöitä, jotka ovat hankalaselkoisia. Tai ehkä mä olen vain tyhmä. :-)

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos. Olisipa sellainen mahdollisuus, että voisi viettää edes kerran vuodessa päivän vuoteessa. No, ei ole tässä ollut; koska sitä vettä on lyöty sen verran paljon, että hyvä jos kipinä enää lentää liki sammuneesta kiukaasta.

        Mä en pystyisi viikossa tai kahdessa edes sanomaan miehelle, joka kiinnostaa, että 'sinut minä haluan, puss puss ja rakas tuu takas'. Kunnioitan ilmeisesti liikaa kuitenkin sitä, että tuntisin edes auttavasti toisen ulkoisen minän ennenkuin yritän tulla lähemmäs? Itsekin olen satuttanut itseni (ja taas kerran, kuten huomattu), ja tullut varovaisemmaksi.

        Kiitos sinulle -keinovaginamies-, vuosi totisesti ei mielestäni ole tätä 'kahden viikon rakkautta'. Ja täytyy muuten sanoa, miehistäkin löytyy yksilöitä, jotka ovat hankalaselkoisia. Tai ehkä mä olen vain tyhmä. :-)

        T. Ap

        Kyllä varmasti löytyy. Yksilölaji tämä on hyvin pitkälti tämä psyykkinen tasapaino, eikä sukupuolesta riippuva. Kokemusmaailmat vaan eroavat kun minä olen ollut kiinnostunut naisista ja sinä miehistä.

        Tsemppiä jatkoon! Etteen päin, sano mummo lumihangessa.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä varmasti löytyy. Yksilölaji tämä on hyvin pitkälti tämä psyykkinen tasapaino, eikä sukupuolesta riippuva. Kokemusmaailmat vaan eroavat kun minä olen ollut kiinnostunut naisista ja sinä miehistä.

        Tsemppiä jatkoon! Etteen päin, sano mummo lumihangessa.

        -keinovaginamies-

        Kiitos. 😘 -keinovaginamies-
        Lähetän sinulle siitä huolimatta virtuaalipusun, ilman pelkoa kaiken antavasta rakkaudentunnustuksesta.

        Ehkä sun eteesi tulee joku (nainen), joka ei heti hyppää kaulaasi ja langeta vuodatusta 'rakas, tuu takas..'. ja ehkä mulle tulee vastaan se joku (miestä toki tässä ajattelen), joka ottaa vastaan tämän mitä mussa on sisimmässäni ja vastaa takaisinkin.

        Nyt on aika itkulle, ei se tästä ainakaan sen pahemmaksi ehkä muutu.

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos. 😘 -keinovaginamies-
        Lähetän sinulle siitä huolimatta virtuaalipusun, ilman pelkoa kaiken antavasta rakkaudentunnustuksesta.

        Ehkä sun eteesi tulee joku (nainen), joka ei heti hyppää kaulaasi ja langeta vuodatusta 'rakas, tuu takas..'. ja ehkä mulle tulee vastaan se joku (miestä toki tässä ajattelen), joka ottaa vastaan tämän mitä mussa on sisimmässäni ja vastaa takaisinkin.

        Nyt on aika itkulle, ei se tästä ainakaan sen pahemmaksi ehkä muutu.

        T. Ap

        No kiitokset nyt virtuaalisista hellyydenosoituksista, mutta selvyyden vuoksi mainittakoon tässä yhteydessä jälleen kerran, että olen pitkäaikaisessa parisuhteessa oleva mies, joka välillä tylsyyksissään piipahtelee täällä.

        Parisuhteeni ainoa ongelma on naisestani johtuva liian vähäinen seksin määrä ja ehkäpä avopuolisoni muutoinkin vähäisempi läheisyyden tarve kuin itselläni. Näitä ongelmia on pyritty lähinnä minun aloitteestani ratkaisemaan teknisesti, kuten mm. nimimerkistäni voi havaita :)

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kiitokset nyt virtuaalisista hellyydenosoituksista, mutta selvyyden vuoksi mainittakoon tässä yhteydessä jälleen kerran, että olen pitkäaikaisessa parisuhteessa oleva mies, joka välillä tylsyyksissään piipahtelee täällä.

        Parisuhteeni ainoa ongelma on naisestani johtuva liian vähäinen seksin määrä ja ehkäpä avopuolisoni muutoinkin vähäisempi läheisyyden tarve kuin itselläni. Näitä ongelmia on pyritty lähinnä minun aloitteestani ratkaisemaan teknisesti, kuten mm. nimimerkistäni voi havaita :)

        -keinovaginamies-

        Voihan nyt sinunkin elämääsi, -keinovaginamies-, mutta jos tuolla olette saaneet yhteyden ja parisuhdearjen toimimaan niin eipä sekään väärin ole. Parempi niin kuin vaihtoehtoiset keinot?

        Ja tämä ei ole flirtti, ihan vain tiedoksi, koska täällä webin ihanassa maailmassa olisi niin helppo kuvitella mitä hyvänsä. Ja kenestä hyvänsä.

        Ja kuten tässä ketjussakin olen - oikeasti - avannut riittävässä määrin omaa historiaani; sådant är livet. Keinot puheen tms kautta noihin juttuihin pitää kehittää; parempi niin.

        Mä taidan käpertyä omaan kätkööni, miettiä taas josko olisi jaksamista katsoa eteenpäin - kuten se kuuluisa mummo lumessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voihan nyt sinunkin elämääsi, -keinovaginamies-, mutta jos tuolla olette saaneet yhteyden ja parisuhdearjen toimimaan niin eipä sekään väärin ole. Parempi niin kuin vaihtoehtoiset keinot?

        Ja tämä ei ole flirtti, ihan vain tiedoksi, koska täällä webin ihanassa maailmassa olisi niin helppo kuvitella mitä hyvänsä. Ja kenestä hyvänsä.

        Ja kuten tässä ketjussakin olen - oikeasti - avannut riittävässä määrin omaa historiaani; sådant är livet. Keinot puheen tms kautta noihin juttuihin pitää kehittää; parempi niin.

        Mä taidan käpertyä omaan kätkööni, miettiä taas josko olisi jaksamista katsoa eteenpäin - kuten se kuuluisa mummo lumessa.

        Niin no, ymmärrän senkin näkökulman, että elämäni olisi jonkun mielestä surullista. Ja onhan se vähän niin, kun olisi paljon enemmän annettavaa kun toinen kykenee vastaanottamaan :)

        Olen joskus palstalla leikkimielisesti kirjoittanut, että jalkavaimon paikka olisi tarjolla, mutta tosiasiassa tästä kun tuon avorouvan kanssa puhuttiin, niin minä olin se joka ei ainakaan vielä tälle tielle halunnut. Enkä ole ollenkaan varma kuinka verisesti tuo rouva olisi loukkaantunut, jos olisin heitettyyn ajatukseen tarttunut.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin no, ymmärrän senkin näkökulman, että elämäni olisi jonkun mielestä surullista. Ja onhan se vähän niin, kun olisi paljon enemmän annettavaa kun toinen kykenee vastaanottamaan :)

        Olen joskus palstalla leikkimielisesti kirjoittanut, että jalkavaimon paikka olisi tarjolla, mutta tosiasiassa tästä kun tuon avorouvan kanssa puhuttiin, niin minä olin se joka ei ainakaan vielä tälle tielle halunnut. Enkä ole ollenkaan varma kuinka verisesti tuo rouva olisi loukkaantunut, jos olisin heitettyyn ajatukseen tarttunut.

        -keinovaginamies-

        Onneksi en pidä elämääsi 'surullisena', -keinovaginamies-, pikemminkin sellaisena, että jos elämä toimii noin niin kaikkihan on periaatteessa ok?

        Halujen määrät kuitenkin vaihtelee eri ikäkausina - liekö totta tai ei, mutta jokainen tekee noissa 'jalkavaimo' - avoin suhde -sillisalaateissa sen mikä toimivammaksi tulee, ja kokee. Toki parisuhderehellisyyden ja -avoimuuden mukaan, koska itse ainakin 'luotin' vanhassa suhteessani siihen, että rehellisyys ja luottamus on avainasemassa; mutta.. Noh, se oli se elämä. Yksilöjuttuja, kuten totesitkin.

        Ehkä vaimokkeesi olisi ottanut sen verisesti ja tilanteesi olisi nyt toinen toisella tapaa; huonosti tai hyvin. Mutta, en yllytä rikkomaan toimivaa suhdetta, jos muuten teillä menee; ihan vain kaneettina.

        T. Ap


    • Anonyymi

      Mulla on taas kokemusta päin vastastoin. Mies on lähtenyt ovet paukkuen ja huutaen että rakastaa minua, ja minä en ole ollut vielä varma asiasta, jokainen lämpeää omaan tahtiin. On rohkeutta kertoa asiat ääneen, eipähän tarvi tuhlata kenenkään aikaa. Uutta matoa koukkuun, kyllä se vielä tulee. Toki minä tykkäsin siitäkin miehestä aikoinaan, mutta oli niin tulisieluinen 100 lasissa painava kaveri, että tämmöinen hitaasti lämpeävä ei kerenny mukaan. 😊

      • Anonyymi

        Ihana. Kiitos.

        Mullakin on tässä aika pitkä aika, ei kyse ole "kaksi viikkoa ja hilut yhteen" -tuskasta. Puhutaan liki tai jopa ylikin vuoden tuntemisesta/tietämisestä tuon henkilön kanssa. En nyt muista koska kohdalle tuli eka kohtaamisemme.

        Mulla on kuitenkin elämässäni lapset, arki. Emmä ole sitä listaa, että kahden viikon välein toisin kotiini uuden miehen; ja esittelisin pikapikaa lapsilleni, joilla on riittävän hyvä isä (miehenä; ei oikea mulle, koska muutenhan ei olisi erottu, enkä nyt olisi sinkku), 'äiskän uusi mies' - ja parin viikon päästä pihalle koska en enää kestäisi sitä. Tuon tän nyt ilmi, koska joku vissiin puhui vastuullisuudesta.

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihana. Kiitos.

        Mullakin on tässä aika pitkä aika, ei kyse ole "kaksi viikkoa ja hilut yhteen" -tuskasta. Puhutaan liki tai jopa ylikin vuoden tuntemisesta/tietämisestä tuon henkilön kanssa. En nyt muista koska kohdalle tuli eka kohtaamisemme.

        Mulla on kuitenkin elämässäni lapset, arki. Emmä ole sitä listaa, että kahden viikon välein toisin kotiini uuden miehen; ja esittelisin pikapikaa lapsilleni, joilla on riittävän hyvä isä (miehenä; ei oikea mulle, koska muutenhan ei olisi erottu, enkä nyt olisi sinkku), 'äiskän uusi mies' - ja parin viikon päästä pihalle koska en enää kestäisi sitä. Tuon tän nyt ilmi, koska joku vissiin puhui vastuullisuudesta.

        T. Ap

        Muun muassa tuon takia en ole koskaan halunnut tapailla lapsia saaneita miehiä. ☺️ Tai tapailin minä kerran nuoruudessani, mutta hän käyttäytyi törkeästi minua kohtaan. Lasten saaminen ei automaattisesti tee kenestäkään vastuullista, vaikka monet haluavat niin uskotella.


    • Anonyymi

      Minulta puuttuu uskoa hyvään pahojen pettymysten jälkeen. En lähde koston tielle, mitä uskon, et monet muut harrastaa? Ehkä sinäkin olet kohdannut näitä pettyneitä, joilta puuttuu usko hyvään. Luottamusta vaikeampi silloin rakentaa toiseen?

      • Anonyymi

        Varmasti, en epäile vähääkään, etteikö näitä rikkinäisiä (tai pettyneitä, kuinka vain) olisi mun kohdalle tullut. Olen itsekin ollut rikki, enemmän kuin tarpeeksi, ja pettynyt koko miessukupuoleen; koska teot ovat olleet eriä kuin sanat, jossain vaiheessa mun elämääni.

        En silti ole katkera, koska miksi? Mieluummin itken ja suren, koska tarjosin mahdollisuuden, mutta sanojen kautta mulle kuitenkin on sanottu, että kaiku puuttuu. Kunpa vaan sydän tajuaisi sen. :-(

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti, en epäile vähääkään, etteikö näitä rikkinäisiä (tai pettyneitä, kuinka vain) olisi mun kohdalle tullut. Olen itsekin ollut rikki, enemmän kuin tarpeeksi, ja pettynyt koko miessukupuoleen; koska teot ovat olleet eriä kuin sanat, jossain vaiheessa mun elämääni.

        En silti ole katkera, koska miksi? Mieluummin itken ja suren, koska tarjosin mahdollisuuden, mutta sanojen kautta mulle kuitenkin on sanottu, että kaiku puuttuu. Kunpa vaan sydän tajuaisi sen. :-(

        T. Ap

        Voit saada juuri sellaisen suhteen mistä olet aina haaveillut, kunhan et kiinnitä liikaa huomiota siihen, minkä henkilön kanssa se syntyy. 🌻🌞💫🎊💖✨


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voit saada juuri sellaisen suhteen mistä olet aina haaveillut, kunhan et kiinnitä liikaa huomiota siihen, minkä henkilön kanssa se syntyy. 🌻🌞💫🎊💖✨

        Kiitos.

        Mä yritän. Mä yritän. Tosin en väkisin; ja en edes pikaliimalla. <3

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos.

        Mä yritän. Mä yritän. Tosin en väkisin; ja en edes pikaliimalla. <3

        T. Ap

        Älä yritä liikaa, äläkä kerro, että sinulla on tunteita. Ne tunteet voi näyttää, muttei sanoa, ennen kuin olet ollut 10 vuotta parisuhteessa ja kriisiä pukkaa. Silloin sanoilla on uusi merkitys. Rakastumisvaiheessa tunteista puhuminen on diibadaabaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos.

        Mä yritän. Mä yritän. Tosin en väkisin; ja en edes pikaliimalla. <3

        T. Ap

        Tuo ensimmäinen ei ollut minun vastaukseni. Oma neuvoni on, että sano kaikki asiat aina silloin, kun on sellainen intuitiivinen fiilis, että ne kannattaa sanoa.

        Kyllä oikea henkilö reagoi niihin. Siitä ei ole epäilystäkään. Kaikki muut saavatkin mennä menojaan.

        🌻🌞💫🎊💖✨


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä yritä liikaa, äläkä kerro, että sinulla on tunteita. Ne tunteet voi näyttää, muttei sanoa, ennen kuin olet ollut 10 vuotta parisuhteessa ja kriisiä pukkaa. Silloin sanoilla on uusi merkitys. Rakastumisvaiheessa tunteista puhuminen on diibadaabaa.

        Tätäkin olen kokeillut.. No, jospa joskus oppisin sen kultaisen keskitien. Puhu, mutta älä puhu; tee, mutta älä näytä.. eikun..

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tätäkin olen kokeillut.. No, jospa joskus oppisin sen kultaisen keskitien. Puhu, mutta älä puhu; tee, mutta älä näytä.. eikun..

        T. Ap

        Kantsii elää niin ,ett on se rakas käsi vieressä, josta pitää kii


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kantsii elää niin ,ett on se rakas käsi vieressä, josta pitää kii

        Huokaus.. Kyllähän minä eläisin, mutta ei se elämä niin mene kaikilla, että se rakkaus kestää. Kiitos neuvostasi kaikessa yksinkertaisuudessaan.

        Peilataanpa siihen tilanteeseen, että suhdeihmisenä olet oikeasti sitoutunut suhteeseen; uskot vakaasti, että tässä se, sun elämäsi mies ja rakkaus. Kihloihin, lapsi, naimisiin ja toinen lapsi. Elämä arkipäiväistyy; tapahtuu kummia juttuja. Paljastuu, että puolisosi onkin sellainen 'jännämies' (lainaan tätä urbaaniksi tullutta termiä), jolla on ties mitä sormissaan arjen ja lapsiperhe-elämän lisäksi. Uskot silti kestäväsi, muttet vain enää kestä.

        Tajuat, sinussa on tunnetta yhä, mutta puolisosi tunteet on mennyttä; sillä on jo oma elämä jossain, kaukana, muualla, silti lähellä, ja kaukana yhtä aikaa. Yrität, vetäydyt kuoreesi; pakenet sisimpääsi, tajuat olevasi loppuviimeksi se kantava voima - lapsillesi. Toksisuus tappaa jotain sinusta - ja kun olet puolisosi kanssa; taistelet koska et enää kestä. Yhteys on poissa.

        Puolisosi löytää sen mitä ikinä onkaan etsinyt. Ero.

        Eli mitä voisit tehdä pitääksesi vanhan rakkautesi jos puolisosi ei oikeastaan edes ollut rakastunut sinuun muulla kuin 'tarviin vaimon, koska muillakin on' -tavalla.

        Kyllä mä eläisin niin, että rakas olisi tässä vieressä. Mä en katsele vieraisiin pöytiin, jos pöydässä on jo sellainen, jolle tarjota kaikki ja enemmän; se mitä ei ole. Ja nyt mä taas olen tunteen vallassa, taidan pyyhkiä kyyneleeni, johonkin.

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huokaus.. Kyllähän minä eläisin, mutta ei se elämä niin mene kaikilla, että se rakkaus kestää. Kiitos neuvostasi kaikessa yksinkertaisuudessaan.

        Peilataanpa siihen tilanteeseen, että suhdeihmisenä olet oikeasti sitoutunut suhteeseen; uskot vakaasti, että tässä se, sun elämäsi mies ja rakkaus. Kihloihin, lapsi, naimisiin ja toinen lapsi. Elämä arkipäiväistyy; tapahtuu kummia juttuja. Paljastuu, että puolisosi onkin sellainen 'jännämies' (lainaan tätä urbaaniksi tullutta termiä), jolla on ties mitä sormissaan arjen ja lapsiperhe-elämän lisäksi. Uskot silti kestäväsi, muttet vain enää kestä.

        Tajuat, sinussa on tunnetta yhä, mutta puolisosi tunteet on mennyttä; sillä on jo oma elämä jossain, kaukana, muualla, silti lähellä, ja kaukana yhtä aikaa. Yrität, vetäydyt kuoreesi; pakenet sisimpääsi, tajuat olevasi loppuviimeksi se kantava voima - lapsillesi. Toksisuus tappaa jotain sinusta - ja kun olet puolisosi kanssa; taistelet koska et enää kestä. Yhteys on poissa.

        Puolisosi löytää sen mitä ikinä onkaan etsinyt. Ero.

        Eli mitä voisit tehdä pitääksesi vanhan rakkautesi jos puolisosi ei oikeastaan edes ollut rakastunut sinuun muulla kuin 'tarviin vaimon, koska muillakin on' -tavalla.

        Kyllä mä eläisin niin, että rakas olisi tässä vieressä. Mä en katsele vieraisiin pöytiin, jos pöydässä on jo sellainen, jolle tarjota kaikki ja enemmän; se mitä ei ole. Ja nyt mä taas olen tunteen vallassa, taidan pyyhkiä kyyneleeni, johonkin.

        T. Ap

        Saanko arvata: olet aina halveksunut ihmisiä, jotka päätyvät avioeroon? Muussahan tapauksessa tuo olisi positiivinen tapahtumakulku.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saanko arvata: olet aina halveksunut ihmisiä, jotka päätyvät avioeroon? Muussahan tapauksessa tuo olisi positiivinen tapahtumakulku.

        En ole halveksinut. Eroja on ja tulee aina olemaan. Mulla ei ole mitään syytä halveksua ketään, koska parisuhteita on ja menee; laadusta riippumatta.

        Kunhan kerroin erään tarinan. Se, kenen tarina se on, sitä en tiedä; saatoin seurata sitä sivusta.

        Oma suhteeni, sekin päättyi avioeroon, ja saattoi siinä olla vastaavia piirteitä puolisoni puolelta. Se ei oikeuta kuitenkaan halveksumaan ketään; eikä pitämään itseäni epäonnistuneena suhteessa.

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole halveksinut. Eroja on ja tulee aina olemaan. Mulla ei ole mitään syytä halveksua ketään, koska parisuhteita on ja menee; laadusta riippumatta.

        Kunhan kerroin erään tarinan. Se, kenen tarina se on, sitä en tiedä; saatoin seurata sitä sivusta.

        Oma suhteeni, sekin päättyi avioeroon, ja saattoi siinä olla vastaavia piirteitä puolisoni puolelta. Se ei oikeuta kuitenkaan halveksumaan ketään; eikä pitämään itseäni epäonnistuneena suhteessa.

        T. Ap

        Sittenhän kaikki on hyvin. Sinä pääsit eroon toksisesta suhteesta ja sinulla on mahdollisuus tavata elämäsi rakkaus. ☺️


    • Anonyymi

      Palstalla on paljon yksinäisiä miehiä niin mikset pyydä treffeille?
      Ei naisen tarvii koskaan olla yksin ja sinkkuna. Taitaa olla vain taso liian korkealla ja haluat jonkun komean top 10 miehen.

      • Anonyymi

        Taso täytyy olla korkealla. Liian matala taso johtaa ap:n kaltaisiin kokemuksiin. Matalatasoiset miehet ovat usein vastuuttomia, epäkohteliaita, sulkeutuneita ja empatiakyvyttömiä. Korkeatasoiset ovat niiden vastakohtia.

        Palstan miehet saattavat lähteä treffeille, mutta kieltäytyvät jatkamasta kanssakäymistä naurettavien syiden varjolla. Kuten että kengännauhat ovat väärän väriset. Tämä on vain esimerkki, en kerro millaisia tekosyitä minulle on palstamiesten tapaamisen jälkeen oikeasti kerrottu. Silloin ymmärsin, että palstamiehet haluavat vain valittaa, eivät he oikeasti halua naista elämäänsä.


      • Anonyymi

        Kiitos tästäkin.

        Maskuliininen, se buustattu kroppainen salihirmu, jolla on komeat kasvot, mutta kiiltokuva luonne? Karrikoidusti siis, onhan salilta löytyvissä tyypeissä taviksiakin, kuten minä - jolla on salikortti.

        Ikävä, että sellaiseen mieheen en ole juuri nyt tunnekuohussa. Ihan tavallinen suomalainen ihminen kyseessä, jos kysytään minulta.

        Kerrotko mulle mikä on top10? Mä itse en ainakaan kuulu edes top20:n sakkiin naisten joukossa - tuskin Suomen listalla edes top100:n.

        Utelias kun olen.

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taso täytyy olla korkealla. Liian matala taso johtaa ap:n kaltaisiin kokemuksiin. Matalatasoiset miehet ovat usein vastuuttomia, epäkohteliaita, sulkeutuneita ja empatiakyvyttömiä. Korkeatasoiset ovat niiden vastakohtia.

        Palstan miehet saattavat lähteä treffeille, mutta kieltäytyvät jatkamasta kanssakäymistä naurettavien syiden varjolla. Kuten että kengännauhat ovat väärän väriset. Tämä on vain esimerkki, en kerro millaisia tekosyitä minulle on palstamiesten tapaamisen jälkeen oikeasti kerrottu. Silloin ymmärsin, että palstamiehet haluavat vain valittaa, eivät he oikeasti halua naista elämäänsä.

        Samanlaisia kokemuksia eri maailmasta. Itse olen kokenut jopa vertailua auton sisustukseen silloin kun kävin treffeillä jonkun deittisovellustyypin kanssa. Silloin tiesin jo heti, ettei se homma jatku ystävyydenkään tasolle.

        Aiheuttaa näin jälkikäteen vain hymyn huulille. Auton sisustus? Hih.. Tulipas helpottava olo, etten sopinut sen herrahenkilön transitin sisustukseen.

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taso täytyy olla korkealla. Liian matala taso johtaa ap:n kaltaisiin kokemuksiin. Matalatasoiset miehet ovat usein vastuuttomia, epäkohteliaita, sulkeutuneita ja empatiakyvyttömiä. Korkeatasoiset ovat niiden vastakohtia.

        Palstan miehet saattavat lähteä treffeille, mutta kieltäytyvät jatkamasta kanssakäymistä naurettavien syiden varjolla. Kuten että kengännauhat ovat väärän väriset. Tämä on vain esimerkki, en kerro millaisia tekosyitä minulle on palstamiesten tapaamisen jälkeen oikeasti kerrottu. Silloin ymmärsin, että palstamiehet haluavat vain valittaa, eivät he oikeasti halua naista elämäänsä.

        Ap llä ollut komeita panomiehiä jotka jättää. Kyllä palstalla olisi miehiä jotka haluaa vakituisen suhteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samanlaisia kokemuksia eri maailmasta. Itse olen kokenut jopa vertailua auton sisustukseen silloin kun kävin treffeillä jonkun deittisovellustyypin kanssa. Silloin tiesin jo heti, ettei se homma jatku ystävyydenkään tasolle.

        Aiheuttaa näin jälkikäteen vain hymyn huulille. Auton sisustus? Hih.. Tulipas helpottava olo, etten sopinut sen herrahenkilön transitin sisustukseen.

        T. Ap

        Tiedän tunteen... 😄 Mutta noista tilanteista saa mehukkaita juttuja kavereille kerrottavaksi!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos tästäkin.

        Maskuliininen, se buustattu kroppainen salihirmu, jolla on komeat kasvot, mutta kiiltokuva luonne? Karrikoidusti siis, onhan salilta löytyvissä tyypeissä taviksiakin, kuten minä - jolla on salikortti.

        Ikävä, että sellaiseen mieheen en ole juuri nyt tunnekuohussa. Ihan tavallinen suomalainen ihminen kyseessä, jos kysytään minulta.

        Kerrotko mulle mikä on top10? Mä itse en ainakaan kuulu edes top20:n sakkiin naisten joukossa - tuskin Suomen listalla edes top100:n.

        Utelias kun olen.

        T. Ap

        Top 10 mies on varakas 180 cm urheilija mies joku julkkis vaikka kuten jääkiekkoilija. Eli sellaisia miehii tavis naiset haluaa eikä omantasssoinen tavis m ies kelpaa. Sikis olet sinkku koska et halua tavis miestä. Suomessa on satoja tuhansia miehiä jotka eivät koskaan saa parisuhdetta just sen takia koska naiset pitää tasoaan liian korkealla eikä ne kelpuuta tavis miehiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Top 10 mies on varakas 180 cm urheilija mies joku julkkis vaikka kuten jääkiekkoilija. Eli sellaisia miehii tavis naiset haluaa eikä omantasssoinen tavis m ies kelpaa. Sikis olet sinkku koska et halua tavis miestä. Suomessa on satoja tuhansia miehiä jotka eivät koskaan saa parisuhdetta just sen takia koska naiset pitää tasoaan liian korkealla eikä ne kelpuuta tavis miehiä.

        Eihän niille sadoille tuhansille miehille kelpaa edes tavisnainen, saati sitten heitä tasokkaampi nainen. Aina pitäisi voida katsoa naista alas päin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Top 10 mies on varakas 180 cm urheilija mies joku julkkis vaikka kuten jääkiekkoilija. Eli sellaisia miehii tavis naiset haluaa eikä omantasssoinen tavis m ies kelpaa. Sikis olet sinkku koska et halua tavis miestä. Suomessa on satoja tuhansia miehiä jotka eivät koskaan saa parisuhdetta just sen takia koska naiset pitää tasoaan liian korkealla eikä ne kelpuuta tavis miehiä.

        No, ikävä kyllä mä en ole tuon tapaisia treffaillut. Tai deittaillut, tapaillut yms. Ihan tavallisia suomimiehiä. Tavallisine töineen ja elämineen. 🥺

        T. Ap


    • Anonyymi

      Miksi lähdet heti ajatuksesta että #tää on nyt se" , etkö voisi aluksi vain nauttia toisen läheisyydestä ja kunniottaa toistenne vapautta ?

      • Anonyymi

        Se ajatus ei syntynyt viikossa tai kahdessa. Ja mulla on olo, että olen ehkäillyt elämässäni riittävästi. Joskus minunkin pitää uskaltaa hypätä, vaikka tuntemattomaan.

        T. Ap


    • Anonyymi

      "tää on nyt se""

      Olisiko tuossa vähän haasteellinen ajattelutapa? Menet asioiden edelle. Ei voi tietää onko "tää on nyt se" ennenkuin suhde on faktaa - eli molemmat ajattelee toisistaan "tää on nyt se".

      Sitten voisi kiinnittää huomiota myös omien tunteiden kertomiseen. Pahimmillaan kertominen saa aikaan toisessa "kaikki on yksipuolista"- reaktion pelkästään siitä syystä, että kertomisen ajoitus on väärä.

      Kuvittele tilanne toisinpäin: joku kertoo sinulle tunteistaan, muttet ole valmis suhteeseen hänen kanssaan. Kai sanoisit itsekin siinä tilanteessa "kaikki on yksipuolista", ehkä vähän nätimmässä muodossa.

      - Sheena

      • Anonyymi

        Huokaus..

        Kerrotko mulle koska on se oikea hetki jollen noin vuoden tuttavuuden jälkeen uskalla jo kertoa tunteitani? Kuulostaa melkein siltä, että itse olen tehnyt rikoksen..

        Mutta, olkoon, tuska on minulla.

        T. Ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huokaus..

        Kerrotko mulle koska on se oikea hetki jollen noin vuoden tuttavuuden jälkeen uskalla jo kertoa tunteitani? Kuulostaa melkein siltä, että itse olen tehnyt rikoksen..

        Mutta, olkoon, tuska on minulla.

        T. Ap

        Miksi juuri sinun pitäisi kertoa tunteistasi? Eihän se nyt mikään rikos tietenkään ole kertoa. Silti elämässä ei ole mitään muuta varmaa kuin syntymä, kuolema ja aika. Kaikella on aikansa ja paikkansa. Ajoitus menee useammin pieleen kuin onnistuu. Uskallus kohdata pakkeja ja epäonnistumisia on aivan välttämätöntä tutustuessa ihmisiin. Tämän vuoksi kannattaa opetella sietämään myös hylkäämistä ja luopumista.

        Jos tai kun elämässäsi toistuu tuo "tää on nyt se" > "kerron tunteistani" > "kaikki on yksipuolista" - kaava ja siitä seuraa tuska, suru ja itku/halu mennä maan alle, niin ainoa keino parannukseen on toimia toisin ja kasvattaa hylkäämisen tunteen sietokykyä / hyväksyntää.


        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi juuri sinun pitäisi kertoa tunteistasi? Eihän se nyt mikään rikos tietenkään ole kertoa. Silti elämässä ei ole mitään muuta varmaa kuin syntymä, kuolema ja aika. Kaikella on aikansa ja paikkansa. Ajoitus menee useammin pieleen kuin onnistuu. Uskallus kohdata pakkeja ja epäonnistumisia on aivan välttämätöntä tutustuessa ihmisiin. Tämän vuoksi kannattaa opetella sietämään myös hylkäämistä ja luopumista.

        Jos tai kun elämässäsi toistuu tuo "tää on nyt se" > "kerron tunteistani" > "kaikki on yksipuolista" - kaava ja siitä seuraa tuska, suru ja itku/halu mennä maan alle, niin ainoa keino parannukseen on toimia toisin ja kasvattaa hylkäämisen tunteen sietokykyä / hyväksyntää.


        - Sheena

        Näitähän sitä on. Enemmän pakkeja, vähemmän niitä hyviä juttuja. Ei se mitään, välillä vain olen tullut enemmän väheksytyksi kuin pidätyksiä tasa-arvoisena edes ystävyydenkään saralla.

        Oletko sitä mieltä, että ihmisellä ei ole lupa ajatella jostain ihmisestä, että se olisi oikea hänelle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näitähän sitä on. Enemmän pakkeja, vähemmän niitä hyviä juttuja. Ei se mitään, välillä vain olen tullut enemmän väheksytyksi kuin pidätyksiä tasa-arvoisena edes ystävyydenkään saralla.

        Oletko sitä mieltä, että ihmisellä ei ole lupa ajatella jostain ihmisestä, että se olisi oikea hänelle?

        Ihminen on vapaa ajattelemaan mitä vaan. Ei kuitenkaan ole ideaa ajatella mitä sattuu . Etenkin negatiiviset ajatukset omaa itseään kohtaan ovat erittäin haitallisia ja pitkään jatkuessaan/usein toistuessaan ne sairastuttavat koko ihmiset niin henkisesti kuin fyysisestikin. Omilla ajatuksilla rakennetaan oma elämä, ja siksi on tärkeää tarkastella ja kiinnittää erityistä huomiota omiin ajatuksiin. Vaalia lempeitä ajatuksia, olla itselle hyvä.

        - Sheena


    • Anonyymi

      Aloittaja koita jaksaa toivon sinulle jaksamista, vaikka en sinua tunnekaan. Joskus on hyvä tuntea empatiaa toisia kohtaan, minäkin olen usein itkenyt kun hänet kadotin. Aloittaja niin kauan kun kyyneleet virtaa sinä tunnet, eli olet tunteva ihminen. Toivon että löydät jonkun mukvan ja luotettavan miehen, joka osaa Rakastaa sinua koko sydämestään. Minä aloittaja olen etsinyt oikeaa Rakkautta koko ikäni, ja kun vihdoin tunsin löytäneeni tuon kaunis kasvoisen Kaunottaren, mitä silloin tapahtui minä kadotin hänet. Aloittaja voin tuntea tuskasi ja kyyneleesi, koska sinä päivänä kun hänet menetin ja kadotin, tuntui kuin elämäni olisi pysähtynyt. Kyllä sinä kelpaat aloittaja, jokaiselle ihmiselle on jo syntymä hetkellä valittu oikea henkilö, niin uskoisin. Se vaan pitää löytää ja etsiä oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Olen minäkin ollut yksin monta monta vuotta , olen aina kaivannut sitä oikeaa ihmistä elämääni. Jolle voisin tarjota ja jakaa ilot ja surut ja olla hänen tukenaan myös silloin kun hänellä' on vaikeaa. Rakkaus on paljon antamista kun osaat antaa toiselle osan sielustasi, niin olet kasvanut ihmisenä taas parempaan suuntaan. Aloittaja toivon että löydät hyvän miehen itsellesi, joka Rakastaa sinua aidosti.

      • Anonyymi

        Olipas hienosti sanottu.
        Kiitos.

        Itsekin haluan 'uskoa', että minulle on hyvä ihminen elämässäni, vaikka sen Kohtalon Kirjoittamana.

        Nyt on totisesti itkun aika, ollapa seuraavaksi se ilon?

        T. Ap


    • Anonyymi

      Hej, olen jo kuuskytkuus vanha mies, minua ei ole kukaan nainen huolinut ja tunnen sympatiaa sinua kohtaan, tiedän miltä tuntuu olla yksin ja mitä on ikävä. Nelkyt vuotta keräsin pakkeja ja sitte lopetin tuloksettomana. Päätin tehdä asialle jotain, kun mua ei kukaan nainen tarvi, niin ei tupata kun ei tykätä, mikä mussa oli vikana ja tuijotin peiliin. Olin siihen asti ominut ongelman itseeni ja päätin ulkoistaa sen niin että se on naisten ongelma, ei minun ja vapauduin jossakin määrin itsetunto sekä kroonisesta masennus ongelmastani. Lääkitystäni vähennettiin ja nyt en enää tarvi mt. lääkkeitä, toki käyn juttelemassa psykiatrin kanssa asioista joskus. Toivon silti että joku tuo minulle oikean punaisen ruusun, kun olen kirkkomaalla mullan alla. Olen jo vanha väsynyt mies, en odota elämältä mitään, kuin ehkä sen että pääsis jo pois.

    • Anonyymi

      olet luojan kaunis,vain kohdallesi ei sattunut oikea,hän näytteli.näitä elämään mahtuu,ne lupaukset on kuin hiekkaan piirretty viiva,kannattaa kuunnella sydäntä mut jos järki toisin niin käännä selkäsi kävele pois vilkaisematta taaksesi,ei ole sen arvoinen.

    • Anonyymi

      Eipä tässä itekkää kelpaa naisille.

    • Anonyymi

      Naisia itkettää koska eivät löydä komeaa jännämiestä. Oliko kaikki varattuja koska et löydä ketään. voi voi sinua. Ei kelpaa kiltit ja kunnolliset miehet niin. Vankiloista vapautuu varmaan joku pian joten mene sinne portille odottamaan.

    • Anonyymi

      Rikkaan ja ruman miehen huolii kaunis nainen. Jos tarjolla on komea, mutta köyhä, niin nainen valitsee sen ruman ja rikkaan. Silloin, jos miehellä on rahaa ja statusta, niin naiset eivät välitä ulkonäöstä.

      • Anonyymi

        Ei toi nyt ihan pidä kutiaan,olen hyvin toimeentuleva ihan ok näköinen ja kuntoinen mutta raitis.Eli kun en käy kuppiloissa niin peli on pelattu ei siinä mammonat auta .


    • Anonyymi

      Taitaa olla rimasi vähän liian korkealla kun pudotuksia tapahtuu.laske hieman.

      • Anonyymi

        Nimenomaan kun rima on liian alhaalla siitä se johtuu. Kyse on älykkyydestä lukea toista ja omata selkäranka just silloin, kun toinen kertoo tunteistaan eikä vaan töksäyttää jotakin pariutuminen katsos vaatii ne sosiaaliset taidot. Jos mies on tökerö käytökseltään ja puheiltaan niin todennäköisesti jääkin yksin.


    • Anonyymi

      Ootko kokeillut Actimelia?

    • Anonyymi

      Mikähän tässä on kun aloittajaa itkettää ja mun äitiä itkettää. se on niin sydäntä särkevää kun teitä itkettää. miten mä voisin auttaa teitä.

    • Anonyymi

      Kyllähän kelpaat ole vaan oma itsensä

    • Anonyymi

      Sehän just on toinen ei halua sitoutuu eihän siit mitään tule

    • Anonyymi

      Joku psykologinen jutut kait ku vetää tietynlaisia vastakkaisen sukupuolen edustajia kerta toisensa jälkeen. Mulla tuli just yks mies, joka sano aivan samoja asioita ku mun eksä tyyliin et naimisiinmeno mun kanssa olis sama ku itsari, jäin koukkuun tähän uuteen mieheen ku aattelin, et kyl se muuttuu ja sil on vaan joku angstivaihe meneillään, jossa vihaa naisia. Kiinnostavinta oli nähdä, kuinka jäin koukkuun tollaseen huonoon käytökseen, vaikka tiiän, et ansaitsen parempaa. En tiiä, ootko Instassa, mut jos oot, niin siel on tosi paljon miehiä ja YouTubessa kans, jotka selittää miesten käytöstä ja deittailua, kannattaa niitä kattoa. Ehkä oot läheisriippuvainen (mä oon, ei oo hätää, se on aika yleistä) ja rakentelet pilvilinnoja, ku et malta oottaa, et oisit uudessa parisuhteessa? Et ehkä oo tutustunu näihin miehiin kunnolla ja tiedä, minkälainen oot ja mitä haluut kumppanissa? Huom. asioita, joissa ET jousta!!! T. N26

    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      97
      4812
    2. Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen

      "Y­lei­ses­sä tie­dos­sa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki
      Maailman menoa
      170
      4425
    3. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      86
      4207
    4. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      116
      2678
    5. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      137
      2658
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      44
      2197
    7. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      2097
    8. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      226
      1880
    9. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      88
      1759
    10. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1747
    Aihe