Siviilipalveluksen keston pitäisi olla kolminkertainen asepalvelukseen verrattuna, eli 18 kuukautta, jotta se vastaisi ajallisesti tätä (rasittavuudessa ja uhrauksien vaativuudessa se jäisi siltikin vielä jälkeen). Siviilipalvelusta näet on tavallisesti vain kahdeksan tuntia arkipäivässä, ja viikonloput vapaita. Asepalveluksen suorittavat viettävät aikansa ympärivuorokautisesti kasarmeilla ja harvoja lomia nakertavat vielä pitkät välimatkat syrjämetsissä sijaitseviin palveluspaikkoihin.
Asekuntoisia miehiä ei tarvita poimimaan marjoja: Suomessa on tarpeeksi naisia hoitamaan aseettomia tehtäviä, ja yli 65-vuotiaita miehiä hoitamaan asiantuntija- ja johtatason tehtäviä. Henkisesti heikoille armeija on viimeinen tilaisuus hankkia miehen mielen lujuus. Armeijan ankaruus olisi kylläkin palautettava sitä varten 50-luvulla vallinneelle tasolle. Kevyt asepalvelus ei ole kenenkään etu: miehet eivät kehity ja aseväki jää kehnoksi. Myös henkisessä kasvussa on kasvukipunsa (J. Sarasvuon sanankääntein: "epämukavuustilansa"), jotka eivät ehkä kasvaessa tunnu mukavilta, mutta jotka kehityttyään fyysisesti ja henkisesti voi todeta vaivan väärteiksi.
Filatovin perustelussa, jonka mukaan jotkut ulkomaat moittivat nykyistä siviilipalveluksen kestoa, en havaitse mitään järkeä. Ensinnäkin on aina ulkomaiden etu, jos Suomella on heikot asevoimat, pääsevät ainakin yläkynteen. Toiseksi arvostelevat maat sijaitsevat geopoliittisesti turvallisissa oloissa toisin kuin Suomi, jolla on ylivoimainen vihollinen naapurina. Kun ulkomaat argumentoivat vain omista näkökohdistaan, miksi Suomen tulisi menetellä toisin. On aivan uskomatonta ja ennenkuulumatonta nöyristelyä ja pokkurointia mennä muuttamaan omaa puolustusjärjestelmäänsä joidenkin ulkomaiden valitusten perusteella. Se osoittaisi, että suomi on heikko ja heteronominen valtio, edelleenkin muiden maiden heittopussi.
Jos nähdään oikeutetuksi ryhtyä entisestään hoitamana vähäosaisia ja muita apua vaativia, niin voitaisiin naisille kylläkin säätää pakollinen siviilipalvelus, jolle pituudeksi voisi kelvata 12 kuukautta, sillä tässä "tasa-arvon" maassa naisia kohdellaan aina lievemmin.
Lopuksi: siviilipalvelukseen haluavilla ei ole mitään oikeudellista perustetta vaatia mitään eikä heille niin ollen ole velvoitetta suoda mitään. Nykyinen käytäntö on uskomattoman armelias ja helläkätinen heitä kohtaan, ja osoittaa vain heidän selkärangattomuuttaan, että he voivat siitäkin vielä valittaa. Kun ei hyvä heille kelpaa, niin pitäisikö vuorostaan kokeilla pahaa?
Asekuntoisia miehiä ei tarvita poimimaan marjoja: Suomessa on tarpeeksi naisia hoitamaan aseettomia tehtäviä, ja yli 65-vuotiaita miehiä hoitamaan asiantuntija- ja johtatason tehtäviä. Henkisesti heikoille armeija on viimeinen tilaisuus hankkia miehen mielen lujuus. Armeijan ankaruus olisi kylläkin palautettava sitä varten 50-luvulla vallinneelle tasolle. Kevyt asepalvelus ei ole kenenkään etu: miehet eivät kehity ja aseväki jää kehnoksi. Myös henkisessä kasvussa on kasvukipunsa (J. Sarasvuon sanankääntein: "epämukavuustilansa"), jotka eivät ehkä kasvaessa tunnu mukavilta, mutta jotka kehityttyään fyysisesti ja henkisesti voi todeta vaivan väärteiksi.
Filatovin perustelussa, jonka mukaan jotkut ulkomaat moittivat nykyistä siviilipalveluksen kestoa, en havaitse mitään järkeä. Ensinnäkin on aina ulkomaiden etu, jos Suomella on heikot asevoimat, pääsevät ainakin yläkynteen. Toiseksi arvostelevat maat sijaitsevat geopoliittisesti turvallisissa oloissa toisin kuin Suomi, jolla on ylivoimainen vihollinen naapurina. Kun ulkomaat argumentoivat vain omista näkökohdistaan, miksi Suomen tulisi menetellä toisin. On aivan uskomatonta ja ennenkuulumatonta nöyristelyä ja pokkurointia mennä muuttamaan omaa puolustusjärjestelmäänsä joidenkin ulkomaiden valitusten perusteella. Se osoittaisi, että suomi on heikko ja heteronominen valtio, edelleenkin muiden maiden heittopussi.
Jos nähdään oikeutetuksi ryhtyä entisestään hoitamana vähäosaisia ja muita apua vaativia, niin voitaisiin naisille kylläkin säätää pakollinen siviilipalvelus, jolle pituudeksi voisi kelvata 12 kuukautta, sillä tässä "tasa-arvon" maassa naisia kohdellaan aina lievemmin.
Lopuksi: siviilipalvelukseen haluavilla ei ole mitään oikeudellista perustetta vaatia mitään eikä heille niin ollen ole velvoitetta suoda mitään. Nykyinen käytäntö on uskomattoman armelias ja helläkätinen heitä kohtaan, ja osoittaa vain heidän selkärangattomuuttaan, että he voivat siitäkin vielä valittaa. Kun ei hyvä heille kelpaa, niin pitäisikö vuorostaan kokeilla pahaa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
You don't know the power of the dark side.