Haluaisin lukea mielipiteitänne minun ja poikaystäväni "tilanteesta", eli lyhyesti: hän uskoo, minä en. Emme itse pidä tilannetta mitenkään vaikeana, huonona, tms. Molemmat kunnioitamme toisiamme ja koskaan en ole esim. ajattellut, miten joku voi edes uskoa...jne. Eli "ymmärrän" hänen ja muidenkin uskon.
Olemme seurustelleet 4 vuotta.
Tulipas vaikeaa tekstiä=)
Olemme seurustelleet 4 vuotta.
Tulipas vaikeaa tekstiä=)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Missä on ongelma?
Jos voitte kunnioittaa näkemyksiänne, niin mikäs siinä sitten? Poikaystäväsi ei liene mikään fundamentalistifanaatikko? Jos olisi, niin saattaisihan noita ristiriitoja ruveta tulemaan. Jos poika on uskovainen, niin eipä varmaan niin helposti ala painostaa sua mihinkään tai muuta vastaavaa.
Osasto "Miksei muutkin" vastaa. Raamatun esimerkkien mukaisesti, jos uskova ja ei-uskova seurustelevat, homma ennemmin tai myöhemmin menee siihen, että kaikensallivan rakkauden nimissä uskova osapuoli tulee houkutelluksi esiaviolliseen seksiin. Hän siis antaa periksi. Ikävä kyllä.