Kun Bt-puuvilla tuotiin Intiaan, sitä ei mainostettu pelkästään viisasten kivenä tuholaisten torjuntaa, vaan myös köyhiä pienviljelijöitä auttavana tekniikkana, joka toisi merkittäviä taloudellisia hyötyjä pienviljelijöille.
Uusi tutkimus Intiasta osoittaa, että Bt—puuvillaa voidaan ennemminkin pitää uusliberaalina tekniikkana, joka on johtanut niiden ihmisten systemaattiseen riistoon, joita sen oli luvattu auttavan –köyhien pienviljelijöiden riistoon.
Bt-puuvilla toimi vain muutaman vuoden tuholaisia torjuvasti, mutta kestävyys murtui pian ja sen jälkeen tuholaisten aiheuttamat sadonmenetykset ovat olleet suuria aiheuttaen suuria sadon ja tulojen menetyksiä viljelijöille.
Saksalaisen tutkimuslaitoksen tutkijoiden tekemä laaja tutkimus Intian keskiosista osoittaa, että Bt-tekniikan epäonnistuminen on väistämätöntä, koska tuholaiset kehittävät nopeasti kestävyyden geeniteknisesti kasviin aikaansaadulle Bt-torjunta-aineelle. Tutkijoiden mukaan tekniikkaan sisältyy ”sisäänrakennettu luontainen sosiobiologinen käyttökelvottomuus”.
Seurauksena on viljelijöiden velkaantuminen, pakko myydä tilansa ja koneensa johtaen köyhien riistoon. Bt-tekniikkaan sisään rakennettu lyhyt elinkaari johtaa viljelijät noidankehään tehden heidät riippuvaisiksi aina uusista Bt-lajikkeista, jotka ovat vähän aikaa tuholaisia kestäviä, vastaavin siementeollisuuden voitoin.
Bt-puuvilla onkin selkeä esimerkki teknokraattisesta, ylhäältä johdetusta menetelmästä, jota vielä osa politikoista, tutkijoista ja teollisuudesta kannattaa. Mutta siihen sisältyy kuvitteellinen yksinkertaistettu tekno-ratkaisu monitahoiseen ongelmaan, joka ei kuitenkaan tuo luvattuja eikä kestäviä tuloksia.
Kun köyhät pienviljelijät ovat häviäjiä Bt-puuvillan viljelyssä, voittajia tutkimuksen tekijöiden mukaan ovat rahanlainaajat, vuokranantajat ja suurmaanomistajat. Pääoma siirtyy alhaalta ylöspäin maatalousalan huipulle.
Väitteet, että Bt-tekniikka olisi pienviljelijöitä hyödyttävää, ei tulosten mukaan pidä paikkaansa.
Tutkijoiden käyttämiä tutkimusmenetelmiä tulisi käyttää myös uusien gm-tekniikoiden vaikutusten ennakointiin.
Bt cotton, pink bollworm, and the political economy of sociobiological obsolescence: insights from Telangana, India. Najork ym
Agriculture and Human Values (2022). Published: 7 February 2022 https://link.springer.com/article/10.1007/s10460-022-10301-w
GMO BT-tekniikka ei ole koskaan ollut pienviljelijöitä hyödyttävää
16
959
Vastaukset
- Anonyymi
Aloituksen tutkimus on murheellista luettavaa.
- Anonyymi
Uusi tutkimus Intiasta osoittaa, että Bt—puuvillaa voidaan ennemminkin pitää uusliberaalina tekniikkana, joka on johtanut niiden ihmisten systemaattiseen riistoon, joita sen oli luvattu auttavan –köyhien pienviljelijöiden riistoon.
Tässä on gmo-alan yksi keskeinen ongelma.
Sen avulla halutaan tehdä rahaa - patentin omistajalle - ja osakkeenomistajille.
Gmo-tutkijatkin haluavat myös rahaa...
Kuka on maksaja?
Se selviää aloitusviestin tutkimuksesta.
- Anonyymi
Gmo-jalostushan on erinomainen liikeidea.
Eihän sen tarvitse muita vaatimuksia täyttääkkään.
Riittää kunhan patentin haltijalle virtaa rahaa.- Anonyymi
"Gmo-jalostushan on erinomainen liikeidea.
Eihän sen tarvitse muita vaatimuksia täyttääkkään.
Riittää kunhan patentin haltijalle virtaa rahaa."
ja gm-firman osakkeenomistajille maksetaan suuria osinkoja.
Osakeyhtiön ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.
Jalostavat vain sellaisia lajikkeista, joista tulee parhaat voitot.
Ei kannata panostaa mihinkään "kestävän kehityksen" tavoitteisiin.
- Anonyymi
Gmo-lajikkeiden siemenistä on köyhiltä viljelijöiltä kiskottu noin nelinkertaista hintaa tavanomaisten lajikkeiden siemeniin verrattuna.
Gmo-lajikkeet vaativat paljon lannoitteita, vettä ja torjunta-aineita.
Kaikki nämä lisäävät viljelyn kustannuksia ja rahanmenoa.
Gmo-lajikkeiden viljely on paljon pääomavaltaisempaa.
Gmo-lajikkeet ovat riskialttiimpia viljellä.
Kun sato epäonnistuu, niin siementen ja muiden panosten ostoon otettua lainaa ei viljelijä saakaan maksettua takaisin.
Ja korot ovat ihan toista luokkaa kuin Suomessa on viime vuosina totuttu.- Anonyymi
Jos GMO-lajikkeesta ei ole hintaa vastaavaa hyötyä, niin miksi kukaan ostaisi GMO-siemeniä?
Myrkkyjen lisääntyminen ei pidä paikkansa. Riippuu ihan siitä mihin geenimuuntelulla tai geenieditoinnilla pyritään. Esimerkiksi perunarutolle immuuni peruna ei tarvitse myrkkyä jolla sienitautia torjutaan. Samoin härmäsienelle immuuniksi geenieditoitu vehnä ei kaipaa härmäsienen torjuntaa myrkyllä jne. Geenimuuntelu voi olla myös vaihtoehto myrkylle.
Geenieditointi (crispr) on geenisiirtoihin verrattuna halpa menenetelmä ja mahdollinen esimerkiksi kehitysapujärjestöille, köyhillekkin valtioille jne. Geenieditoinnissa ei myöskään siirretä vieraan lajin geenejä vaan aiheutetaan vain "täsmämutaation".
https://www.kemia-lehti.fi/tutkijat-vetoavat-geenieditoinnin-puolesta/
"Eurooppalaiset tutkijat vetoavat EU:n parlamenttiin ja komissioon, jotta unionimaiden kasvinjalostuksessa voitaisiin hyödyntää crispr-menetelmää ja muita moderneja genomin editointitekniikoita." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos GMO-lajikkeesta ei ole hintaa vastaavaa hyötyä, niin miksi kukaan ostaisi GMO-siemeniä?
Myrkkyjen lisääntyminen ei pidä paikkansa. Riippuu ihan siitä mihin geenimuuntelulla tai geenieditoinnilla pyritään. Esimerkiksi perunarutolle immuuni peruna ei tarvitse myrkkyä jolla sienitautia torjutaan. Samoin härmäsienelle immuuniksi geenieditoitu vehnä ei kaipaa härmäsienen torjuntaa myrkyllä jne. Geenimuuntelu voi olla myös vaihtoehto myrkylle.
Geenieditointi (crispr) on geenisiirtoihin verrattuna halpa menenetelmä ja mahdollinen esimerkiksi kehitysapujärjestöille, köyhillekkin valtioille jne. Geenieditoinnissa ei myöskään siirretä vieraan lajin geenejä vaan aiheutetaan vain "täsmämutaation".
https://www.kemia-lehti.fi/tutkijat-vetoavat-geenieditoinnin-puolesta/
"Eurooppalaiset tutkijat vetoavat EU:n parlamenttiin ja komissioon, jotta unionimaiden kasvinjalostuksessa voitaisiin hyödyntää crispr-menetelmää ja muita moderneja genomin editointitekniikoita.""Jos GMO-lajikkeesta ei ole hintaa vastaavaa hyötyä, niin miksi kukaan ostaisi GMO-siemeniä?"
Siksi, että ko jättifirmojen markkinointi on niin tehokasta.
Usein on vieläpä paikalliset viranomaiset maksettu auttamaan markkinoinnissa
jne.
Esim Intiassa luvattiin GMO-Bt-puuvillalla 80 % satojen lisäystä ja torjunta-aineiden käyttötarpeen putoamista murto-osaan.
Käytännössä kuitenkin sato ei lisääntynyt.
Useinkin gmo-lajikkeet ovat olleet alttiimpia muille stressitekijöille, kuten muille tuholaisille ja taudeille, kuumuudelle, kuivuudelle jne. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos GMO-lajikkeesta ei ole hintaa vastaavaa hyötyä, niin miksi kukaan ostaisi GMO-siemeniä?
Myrkkyjen lisääntyminen ei pidä paikkansa. Riippuu ihan siitä mihin geenimuuntelulla tai geenieditoinnilla pyritään. Esimerkiksi perunarutolle immuuni peruna ei tarvitse myrkkyä jolla sienitautia torjutaan. Samoin härmäsienelle immuuniksi geenieditoitu vehnä ei kaipaa härmäsienen torjuntaa myrkyllä jne. Geenimuuntelu voi olla myös vaihtoehto myrkylle.
Geenieditointi (crispr) on geenisiirtoihin verrattuna halpa menenetelmä ja mahdollinen esimerkiksi kehitysapujärjestöille, köyhillekkin valtioille jne. Geenieditoinnissa ei myöskään siirretä vieraan lajin geenejä vaan aiheutetaan vain "täsmämutaation".
https://www.kemia-lehti.fi/tutkijat-vetoavat-geenieditoinnin-puolesta/
"Eurooppalaiset tutkijat vetoavat EU:n parlamenttiin ja komissioon, jotta unionimaiden kasvinjalostuksessa voitaisiin hyödyntää crispr-menetelmää ja muita moderneja genomin editointitekniikoita.""Esimerkiksi perunarutolle immuuni peruna ei tarvitse myrkkyä jolla sienitautia torjutaan. "
Miksi ihmeessä pitäisi käyttää riskialtista gm-tekniikkaa,
kun tavanomaisin menetelmin on jalostettu rutonkestäviä perunalajikkeita? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos GMO-lajikkeesta ei ole hintaa vastaavaa hyötyä, niin miksi kukaan ostaisi GMO-siemeniä?
Myrkkyjen lisääntyminen ei pidä paikkansa. Riippuu ihan siitä mihin geenimuuntelulla tai geenieditoinnilla pyritään. Esimerkiksi perunarutolle immuuni peruna ei tarvitse myrkkyä jolla sienitautia torjutaan. Samoin härmäsienelle immuuniksi geenieditoitu vehnä ei kaipaa härmäsienen torjuntaa myrkyllä jne. Geenimuuntelu voi olla myös vaihtoehto myrkylle.
Geenieditointi (crispr) on geenisiirtoihin verrattuna halpa menenetelmä ja mahdollinen esimerkiksi kehitysapujärjestöille, köyhillekkin valtioille jne. Geenieditoinnissa ei myöskään siirretä vieraan lajin geenejä vaan aiheutetaan vain "täsmämutaation".
https://www.kemia-lehti.fi/tutkijat-vetoavat-geenieditoinnin-puolesta/
"Eurooppalaiset tutkijat vetoavat EU:n parlamenttiin ja komissioon, jotta unionimaiden kasvinjalostuksessa voitaisiin hyödyntää crispr-menetelmää ja muita moderneja genomin editointitekniikoita.""Myrkkyjen lisääntyminen ei pidä paikkansa."
Kyllä pitää, kun asiaa katsotaan vähänkään pitemmällä ajalla.
Esim Bt-lajikkeiden kestävyys kohdetuholaiselle on murtunut 3,5-6 vuodessa.
Glyfosaattia kestäviksi muunneltujen kasvilajikkeilla rikkakasvit ovat tulleet myös muutamassa vuodessa glyfosaattia kestäviksi.
Alan teollisuuden vastaus on varsin hälyttävä.
Otetaan käyttöön aikoinaan hyvin haitallina kiellettyjä torjunta-aineita..... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos GMO-lajikkeesta ei ole hintaa vastaavaa hyötyä, niin miksi kukaan ostaisi GMO-siemeniä?"
Siksi, että ko jättifirmojen markkinointi on niin tehokasta.
Usein on vieläpä paikalliset viranomaiset maksettu auttamaan markkinoinnissa
jne.
Esim Intiassa luvattiin GMO-Bt-puuvillalla 80 % satojen lisäystä ja torjunta-aineiden käyttötarpeen putoamista murto-osaan.
Käytännössä kuitenkin sato ei lisääntynyt.
Useinkin gmo-lajikkeet ovat olleet alttiimpia muille stressitekijöille, kuten muille tuholaisille ja taudeille, kuumuudelle, kuivuudelle jne.""Jos GMO-lajikkeesta ei ole hintaa vastaavaa hyötyä, niin miksi kukaan ostaisi GMO-siemeniä?"
"Siksi, että ko jättifirmojen markkinointi on niin tehokasta."
Kolmas syy on se, että gmo-lajikkeilla tehtyjä tutkimuksia tulkitaan väärin ja tarkoitushakuisesti.
Jos viljelijät ovat saaneet keskimäärin sadonlisäyksiä esim gm-Bt-lajikkeilla, niin tulosten hajontaa on myös tärkeä tarkastella. Millaiset viljelijät saivat sadonlisäyksiä? Ja hyötyivät taloudellisesti? Millaiset viljelijät eivät saaneet sadonlisiä eikä talous parantunut.
Esim ranskalaistutkijat ovat selvittäneet Burkina Fasossa gmo-Bt-puuvillan viljelijöiden saamia satoja ja taloudellista tulosta.
Keskimäärin sadonlisäys oli 30 % ja keskimäärin taloudellinen tulos heikkeni 11 %.
Sadon lisäys ja kannattavuuden paraneminen jakautui hyvin eri tavoin eri viljelijäryhmien välillä. Rikkaat viljelijät saivat Bt-puuvillalla 33 % sadonlisäyksiä ja kannattavuus parani 43 %. Keskitason viljelijöillä sadonlisää tuli vain 8 % ja köyhimmillä viljelijöillä sato väheni 11 % gm-puuvillaa viljeltäessä. Molemmilla ryhmillä kannattavuus heikkeni. Keskitason viljelijöillä nettotulot pienenivät 8 % suurempien kustannusten takia ja köyhimpien viljelijöiden nettotulot pienenivät 46 %.
Sadonlisäyksiä sai 42 % viljeljöistä ja 58 % ei saanut sadonlisäyksiä.
Syitä näihin eroihin on monia, mutta yksi tärkeä syy on gm-lajikkeiden viljelyn pääomavaltaisuus. Hyvän sadon saamiseen viljelijän tulee investoida paljon enemmän kalliisiin siemeniin, ostolannoitteisiin ja torjunta-aineisiin. Vain varakkaimmilla on siihen varaa.
Performance différenciée du coton Bt en début de diffusion :cas du Burkina Faso
Vognan et Fok 2019. https://doi.org/10.1051/cagri/2019026 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
""Jos GMO-lajikkeesta ei ole hintaa vastaavaa hyötyä, niin miksi kukaan ostaisi GMO-siemeniä?"
"Siksi, että ko jättifirmojen markkinointi on niin tehokasta."
Kolmas syy on se, että gmo-lajikkeilla tehtyjä tutkimuksia tulkitaan väärin ja tarkoitushakuisesti.
Jos viljelijät ovat saaneet keskimäärin sadonlisäyksiä esim gm-Bt-lajikkeilla, niin tulosten hajontaa on myös tärkeä tarkastella. Millaiset viljelijät saivat sadonlisäyksiä? Ja hyötyivät taloudellisesti? Millaiset viljelijät eivät saaneet sadonlisiä eikä talous parantunut.
Esim ranskalaistutkijat ovat selvittäneet Burkina Fasossa gmo-Bt-puuvillan viljelijöiden saamia satoja ja taloudellista tulosta.
Keskimäärin sadonlisäys oli 30 % ja keskimäärin taloudellinen tulos heikkeni 11 %.
Sadon lisäys ja kannattavuuden paraneminen jakautui hyvin eri tavoin eri viljelijäryhmien välillä. Rikkaat viljelijät saivat Bt-puuvillalla 33 % sadonlisäyksiä ja kannattavuus parani 43 %. Keskitason viljelijöillä sadonlisää tuli vain 8 % ja köyhimmillä viljelijöillä sato väheni 11 % gm-puuvillaa viljeltäessä. Molemmilla ryhmillä kannattavuus heikkeni. Keskitason viljelijöillä nettotulot pienenivät 8 % suurempien kustannusten takia ja köyhimpien viljelijöiden nettotulot pienenivät 46 %.
Sadonlisäyksiä sai 42 % viljeljöistä ja 58 % ei saanut sadonlisäyksiä.
Syitä näihin eroihin on monia, mutta yksi tärkeä syy on gm-lajikkeiden viljelyn pääomavaltaisuus. Hyvän sadon saamiseen viljelijän tulee investoida paljon enemmän kalliisiin siemeniin, ostolannoitteisiin ja torjunta-aineisiin. Vain varakkaimmilla on siihen varaa.
Performance différenciée du coton Bt en début de diffusion :cas du Burkina Faso
Vognan et Fok 2019. https://doi.org/10.1051/cagri/2019026Miksiköhän näitä aloituksia tehtaillaan samat asiat toistuu, eikä vastauksia tule koskaan. Puuvilla satojakaan ei tarvitse kasvattaa, sen sijaan pitää kierrättää ja käyttää esim puukuituja, mikä on paljon ympäristöystävällisempää.
Kokeillaan taas, mihin gmo:ta tarvitaan ja mitä ongemia se muka poistaa? Mahdollinen sadon lisäyskään ei tule tyhjästä vaan pitää lannoittaa enemmän tai maa köyhtyy ja sato silti heikkolaatuisempaa.
Miten ihmisten määrän ja ihmisten aiheuttamien tuhojen lisääminen lisäämällä keinotekoisesti satoa gmo:lla auttaisi mihinkään asiaan, syntyvyyttä pitää vähentää eikä kuskata ruokaa toiselle puolelle maapalloa.
Miten kuumuuden sieto muutamilla kasveilla auttaisi estämään ilmaston lämpenemistä ja kasvi- ja eläintuhoja tai miksi pitäisi sallia luonnonkasvien ja luonnollisten viljelykasvien tuhoutuminen gmo-hirviöiden takia.
Gmo auttaa vain gmo-yritysten omistajia, jotka myy kalliilla siemeniä. Jos haluat peltoja olevan mahdollisimman vähän, niin pitää alkaa tehdä ruokaa teollisuushalleissa. Päästään samalla maataloustukiaisista. - Anonyymi
Tässäkin kiintoisa tiedeartikkeli gm-jalostuksen näennäisedullisuudesta ja heikkouksista.
Kumpi olisi sopivampi erilaisiin olosuhteisiin: tehotuotantomalli vai paikallinen viljelyjärjestelmä? Nimenomaan pienille tiloille?
Gm-fanit pyrkivät työntämään gm-jalostusta joka paikkaan.
Gm-jalostus tähtää tehoviljelyn lajikkeisiin.
Lajikkeet tulisi kuitenkin jalostaa siihen viljelyjärjestelmään, jossa niitä tullaan viljelemään.
Varsinkin gm-lajikkeiden menestymisen arviointi on ollut luvattoman heikkoa- osin jopa täysin ala-arvoista.
Yleisemmin arvioinnit ovat olleet peräisin jalostajan tai jalostajan rahoittamista tutkimuksista, joita jalostaja voi patentoinnin avulla valvoa tehokkaasti.
Pienille tiloille tulisi jalostaa lajikkeita nimenomaan pienten tilojen tarpeisiin ja erilaisiin olosuhteisiin.
Parhaiten, nopeimmin ja edullisimmin se tapahtuu yhdessä paikallisten viljelijöiden kanssa ekologisen kasvinjalostuksen menetelmin.
Toisin sanoen jalostuksen kaikki vaiheet toteutetaan viljelijöiden pelloilla niissä olosuhteissa, joissa varsinainen lajikkeen viljelykin tulee tapahtumaan.
Anticipating farmer outcomes of three genetically modified staple crops in sub-Saharan Africa: Insights from farming systems research. Matthew A. Schnurr, Brian Dowd-Uribe
Journal of Rural Studies. 2021. https://doi.org/10.1016/j.jrurstud.2021.08.001 - Anonyymi
"Gmo-lajikkeet vaativat paljon lannoitteita, vettä ja torjunta-aineita.
Kaikki nämä lisäävät viljelyn kustannuksia ja rahanmenoa.
Gmo-lajikkeiden viljely on paljon pääomavaltaisempaa."
Tämähän on erittäin edullista gmo-siemeniä kehittäville yrityksille.
Samat yritykset valmistavat myös torjunta-aineet ja lannoitteet.
Pitäähän yrityksen saada reippaasti voittoa, mitä jakaa osakkeenomistajille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos GMO-lajikkeesta ei ole hintaa vastaavaa hyötyä, niin miksi kukaan ostaisi GMO-siemeniä?"
Siksi, että ko jättifirmojen markkinointi on niin tehokasta.
Usein on vieläpä paikalliset viranomaiset maksettu auttamaan markkinoinnissa
jne.
Esim Intiassa luvattiin GMO-Bt-puuvillalla 80 % satojen lisäystä ja torjunta-aineiden käyttötarpeen putoamista murto-osaan.
Käytännössä kuitenkin sato ei lisääntynyt.
Useinkin gmo-lajikkeet ovat olleet alttiimpia muille stressitekijöille, kuten muille tuholaisille ja taudeille, kuumuudelle, kuivuudelle jne."Siksi, että ko jättifirmojen markkinointi on niin tehokasta."
Jättifirma ostaa kaikki siemenmyyjät.
Myy sitten omia gmo-siemeniään - haluamallaan hinnalla. Kilpailua ei ole.
Voi näin vuoksi tarjota myös tavanomaisten lajikkeiden siemeniä.
Mutta esim pakkauskoot ovat sopimattomia paikallisille viljelijöille.
Toimitusvaikeuksia esiintyy jne.
On monia keinoja markkinoida tehokkaasti vain gmo-lajikkeita.
Esim Intiassa viljelijöille on tarjolla suuri valikoima eri gmo-lajikkeita, mistä valita.
Mutta on vaikea saada muita kuin gmo-puuvillan siemeniä. - Anonyymi
"Gmo-lajikkeet vaativat paljon lannoitteita, vettä ja torjunta-aineita.
Kaikki nämä lisäävät viljelyn kustannuksia ja rahanmenoa.
Gmo-lajikkeiden viljely on paljon pääomavaltaisempaa."
Väkilannoitteiden hinnat ovat nousseet kehitysmaissa kolminkertaisiksi vuosina 2020-2022.
Lannoitefirmojen voitot ovat kasvaneet samanaikaisesti kolminkertaisiksi.
Esim Yaran voitto vuonna 2020 oli 1,8 5miljardia, mutta vuonna 2022 5,67 miljardia dollaria.
Tähän lannoiteteollisuuden härskiin hinnoitteluun presidentti Bidenkin viittasi puheessaan.
https://grain.org/system/articles/pdfs/000/006/903/original/The Fertiliser Trap English - Embargoed 8th November 2022.pdf?1667838216 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Gmo-lajikkeet vaativat paljon lannoitteita, vettä ja torjunta-aineita.
Kaikki nämä lisäävät viljelyn kustannuksia ja rahanmenoa.
Gmo-lajikkeiden viljely on paljon pääomavaltaisempaa."
Väkilannoitteiden hinnat ovat nousseet kehitysmaissa kolminkertaisiksi vuosina 2020-2022.
Lannoitefirmojen voitot ovat kasvaneet samanaikaisesti kolminkertaisiksi.
Esim Yaran voitto vuonna 2020 oli 1,8 5miljardia, mutta vuonna 2022 5,67 miljardia dollaria.
Tähän lannoiteteollisuuden härskiin hinnoitteluun presidentti Bidenkin viittasi puheessaan.
https://grain.org/system/articles/pdfs/000/006/903/original/The Fertiliser Trap English - Embargoed 8th November 2022.pdf?1667838216"Lannoitefirmojen voitot ovat kasvaneet samanaikaisesti kolminkertaisiksi.
Esim Yaran voitto vuonna 2020 oli 1,8 5miljardia, mutta vuonna 2022 5,67 miljardia dollaria."
Nyt sitten jopa Suomessakin hallitus jakaa rahaa lannoiteteollisuudelle maatalouden kriisipaketin nimellä, kun yritykset ovat ensin nostaneet lannoitteiden hinnat pilviin.
Perusteena on tukea talousvaikeuksiin joutuneita viljelijöitä.
Miksei tätä rahaa anneta suoraan viljelijöille, jos on kerran tarkoitus tukea vaikeuksiin joutuneita viljelijöitä?
Miksi meidän veronmaksajina pitäisi kasvattaa lannoitefirmojen voittoja?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102520- 851940
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei381469- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731018- 66883
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47871Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77850- 51826
- 44755