GMO BT-tekniikka ei ole koskaan ollut pienviljelijöitä hyödyttävää

Kun Bt-puuvilla tuotiin Intiaan, sitä ei mainostettu pelkästään viisasten kivenä tuholaisten torjuntaa, vaan myös köyhiä pienviljelijöitä auttavana tekniikkana, joka toisi merkittäviä taloudellisia hyötyjä pienviljelijöille.

Uusi tutkimus Intiasta osoittaa, että Bt—puuvillaa voidaan ennemminkin pitää uusliberaalina tekniikkana, joka on johtanut niiden ihmisten systemaattiseen riistoon, joita sen oli luvattu auttavan –köyhien pienviljelijöiden riistoon.

Bt-puuvilla toimi vain muutaman vuoden tuholaisia torjuvasti, mutta kestävyys murtui pian ja sen jälkeen tuholaisten aiheuttamat sadonmenetykset ovat olleet suuria aiheuttaen suuria sadon ja tulojen menetyksiä viljelijöille.

Saksalaisen tutkimuslaitoksen tutkijoiden tekemä laaja tutkimus Intian keskiosista osoittaa, että Bt-tekniikan epäonnistuminen on väistämätöntä, koska tuholaiset kehittävät nopeasti kestävyyden geeniteknisesti kasviin aikaansaadulle Bt-torjunta-aineelle. Tutkijoiden mukaan tekniikkaan sisältyy ”sisäänrakennettu luontainen sosiobiologinen käyttökelvottomuus”.

Seurauksena on viljelijöiden velkaantuminen, pakko myydä tilansa ja koneensa johtaen köyhien riistoon. Bt-tekniikkaan sisään rakennettu lyhyt elinkaari johtaa viljelijät noidankehään tehden heidät riippuvaisiksi aina uusista Bt-lajikkeista, jotka ovat vähän aikaa tuholaisia kestäviä, vastaavin siementeollisuuden voitoin.

Bt-puuvilla onkin selkeä esimerkki teknokraattisesta, ylhäältä johdetusta menetelmästä, jota vielä osa politikoista, tutkijoista ja teollisuudesta kannattaa. Mutta siihen sisältyy kuvitteellinen yksinkertaistettu tekno-ratkaisu monitahoiseen ongelmaan, joka ei kuitenkaan tuo luvattuja eikä kestäviä tuloksia.

Kun köyhät pienviljelijät ovat häviäjiä Bt-puuvillan viljelyssä, voittajia tutkimuksen tekijöiden mukaan ovat rahanlainaajat, vuokranantajat ja suurmaanomistajat. Pääoma siirtyy alhaalta ylöspäin maatalousalan huipulle.

Väitteet, että Bt-tekniikka olisi pienviljelijöitä hyödyttävää, ei tulosten mukaan pidä paikkaansa.

Tutkijoiden käyttämiä tutkimusmenetelmiä tulisi käyttää myös uusien gm-tekniikoiden vaikutusten ennakointiin.

Bt cotton, pink bollworm, and the political economy of sociobiological obsolescence: insights from Telangana, India. Najork ym
Agriculture and Human Values (2022). Published: 7 February 2022 https://link.springer.com/article/10.1007/s10460-022-10301-w