kokeneita musiikin avikutuksesta???

Pieni kirjoitusvirhe HUps =)

täysin epämusikaalinen on musiikki aina ollut minulle negatiivinen asia.
Minusta siihen tuhlataan aivan liian paljon aikaa ja rahaa ja voimia.
Tunnen olevani ulkopuolinen outolintu musiikin takia/musiikitajun puutteen takia.
Nuorempana teeskentelin pitäväni musiikista mutta enään en viitsi.Olen tullut siihen tulokseen,että en ole ollut ainoa teeskentelijä.Ihmisillä on suuri tarve olla "hyväksyttyjä" ja musiikki kuuluu vahvasti ajan henkeen.
Epämusikaaliset eivät saa mitään armoa.

on oma maailmansa ja mielestäni siitä saavat kaikista eniten muskikaaliset ihmiset, mutta musiikilla voi olla rauhoittava vaikutus tai ajaessa autolla sillä voi olla erillaisia ärsykkeitä antava vaikutus, hyvä roken roll musiikki niin ´kyllä se vähän kaasujalassa tuntuu. Klassinen musiikki on ehkä rauhoittavaa, luulisin, harvoin sitä kuuntelen.
Musiikista haen hyvää mieltä esim. iskelmät, ne kuuluu minun aikani henkeen tanssin muodossa, eli sehän vaikuttaa virkistävästi ihmiseen myös tanssin suoman liikunnan kautta.
Jotkut ihmiset laittavat soimaan mielimusiikkiansa ja uppoutuvat hyvän kirjan pariin, siinä on ilmiselvästi terapeuttinen vaikutus eli rentouttava.

Itselläni ei auttanut tippakaan musiikkiterapia, en sitten tiedä oliko vika minussa vai missä, ? ja muutenkin on musiiki aika pieni elämääni, toki kuuntelen musiikkia kuten súomalaisista Zen Cafeta ja ulkomaisista Red Hot Chili Peppersiä, mutta ssíihen se jääkin

Pelkäsin ihan älyttömästi erästä asiaa, illalla ei saanut nukuttua kun asiat pyöri mielessä. kannettava cd-soitin mahan päälle, laiton lempilevyn soimaan ja lauloin mielessäni mukana. se oli helpottavaa ja uni tuli paljon paremmin sen jälkeen. se karkoitti pahat ajatukset yöksi pois.

Itse kuulun nuorisoon (16 vuotias). Joskus kun olen surullinen, vihainen, iloinen tai jokin painaa minua, esim. koirani kuoli vähän aikaa sitten, tykkään kuunnella sellaista musiikkia joka saa minut hyvälle tuulelle. Kavereiden mielipiteistä musiikin kuuntelussa en ole ikinä välittänyt. Oikeastaan vasta tänä vuonna "hairahdin" todellisesti musiikkiin ja hommasin itselleni biisejä joista tykkään, jotka tuovat mielenrauhaa, piristävät, saavat hymyilemään, ehkäpä jotkut surulliset biisit vähän alakuloiseksikin. Pidän itse aika haaveilevasta musasta, esim. coldplayn musa on mielestäni aika haaveilevaa. Mielipiteeni johtuu ehkä osittain luonteestani, sillä olen aika haaveileva, rauhallinen ja nautin joskus olla ihan yksikseen (tai no kukapa ei, mutta minä ehkä vähän enemmän kuin muut, tai no siltä ainakin joskus tuntuu)
Musiikkiterapiassa en ole ikinä käynyt, mutta luulisin että se joihinkin ihmisiin todella tepsii. (ainakin minuun tepsisi)
Mielestäni musiikki on hieno keksintö, vaikken itse ole mikään erityisen musikaalinen ihminen.
Se saa ihmiset muuttamaan mielialojaan. Tuo esim. toivoa vaikeisiin elämäntilanteisiin. (riippuen tietysti musasta)
Nuorisolle iloinen musa tekee erityisen hyvää kun mielialat ailahtelevat ja tulee kaikenmoisia masennuksia. Löytää itsestään uusia juttuja jne.
Silloin musa auttaa unohtamaan murheita ja muistamaan niitä hyviä jutskia. ;)