Minua vaivaa eräs kysymys. Miten ortodoksinen kirkko opettaa lankeemuksesta, ts. siitä mitä tapahtui paratiisissa. Yleensähän sanotaan, että Aadam ja Eeva rikkoivat käskyä kun söivät siitä puusta, tekivät siis virheen, pahaa.
Entä jos eivät olisi tehneet? Olisivatko he jääneet sinne vailla mahdollisuutta lisääntyä ja samalla kuolemattomiksi.
Eli oliko tämä pahuus toisaalta hyvää ja Jumalan suunnitelmaa vai oliko tämä yksistään ihmisen vapaan tahdon seurausta?
Tästä on olemassa erilaisia selityksiä ja kiistelyä. En halua kiistellä, haluaisin vain selvyyttä omaan sekavaan pääkoppaani.
Entä jos eivät olisi tehneet? Olisivatko he jääneet sinne vailla mahdollisuutta lisääntyä ja samalla kuolemattomiksi.
Eli oliko tämä pahuus toisaalta hyvää ja Jumalan suunnitelmaa vai oliko tämä yksistään ihmisen vapaan tahdon seurausta?
Tästä on olemassa erilaisia selityksiä ja kiistelyä. En halua kiistellä, haluaisin vain selvyyttä omaan sekavaan pääkoppaani.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ehkä jotain vastauksia kysymyksiisi voi tuoda kirjan: Jarmo ja Pentti Hakkarainen/ Ortodoksisen Kirkon usko, alttari ja palvelu --
sivulta.149 alkava artikkeli "synti ja katumus ortodoksisen Kirkon eettisessä opetuksessa."
Kirkon teologian kannalta Aadamin ja Eevan lankeaminen syntiin paratiisissa on hyvin merkittävä tapahtuma. Paratiisihan oli ihmisen alkuperäinen asuinpaikka, jonka kauneuteen ihminen oli luotu asumaan. Jumala asetti maailman ensimmäisen paastosäännön kieltämällä Aadamia ja Eevaa syömästä Hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiä (jotka muuten eivät olleet omenia, kysymyksessä on käännösvirhe! : )). Rikkomalla ainoan Jumalan säätämän käskyn Aadam ja Eeva joutuivat paratiisista karkoitetuiksi, ja seurauksena olivat kuolema ja runsas vaiva hengissä pysymiseksi. Syntiinlankeemus kaikkine vaiheineen on allegorinen kuvaus, mutta ennen kaikkea selitys sille, miksi pahuutta, kärsimystä ja kuolemaa on olemassa. Aadamin ja Eevan kautta koko ihmiskunta on osallinen perisynnistä, joka ortodoksisen kirkon opetuksen mukaan on kuitenkin lähinnä TAIPUMUS tehdä syntiä. Jumalan kuva ihmisessä säilyi lankeemuksen jälkeenkin. Kristuksen pelastustyö maan päällä antoi ihmiselle uudelleen mahdollisuuden palata alkuperäiseen paratiisin kauneuteen, ja siksi Häntä usein kutsutaan myös Uudeksi Aadamiksi.
Merkittävää syntiinlankeemuksessa on sekin, että se kirkon opetuksen mukaan tapahtui ihmisen VAPAAN TAHDONVALINNAN seurauksena. Tämä vapaa tahto kuuluu osana Jumalan kuvaan ihmisessä. Valitsemalla toisin Aadam ja Eeva olisivat todennäköisesti eläneet paratiisissa kuten ennenkin, lisääntyen toki, sillä tämä tehtävä annettiin ihmisille Raamatun mukaan jo ennen lankeemusta.
Olennaista on se, että lankeemus nähtävästi kuuluu osana Jumalan pelastussuunnitelmaan. Vaikka ihminen teki paratiisissa väärän valinnan, hänen valintansa takia Jumala, rakkaudesta omaa luomistekoaan kohtaan, päätti lähettää Poikansa maan päälle elämään ihmisenä ihmisten keskellä.
Tämän tarkemmin en osaa kysymykseen vastata. Kenties joku dogmaatikko voisi täydentää.
Ortodoksisen kirkon opetus syntiinlankeemuksesta poikkeaa läntisestä augustinolaisesta opista joissakin suhteissa.
Ortodoksinen kirkko opettaa Raamatun mukaan, että Jumala loi ihmiset omaksi kuvakseen mieheksi ja naiseksi Hän teki heidät. Ihmiset olivat Eedenissä kuitenkin vasta kehityksensä alussa. Heidän piti pyrkiä kohti Jumalan kaltaisuutta.
Lännen kirkko taas opettaa, että Jumala loi ihmiset täydellisiksi. Aadam ja Eeva lankesivat tästä täydellisyyden tilasta ja vetivät ihmisten päälle perisynnin, joka periytyy heidän jälkeläisilleen sukupuoliyhteyden kautta.
Lännen kirkko näkee perisynnin suurempana kuin idän kirkko, jonka mielestä perisynti on enemmän perittyä kuolevaisuutta ja epätäydellisyyttä kuin perittyä syyllisyyttä. Myöskään perisyntiä ei mitenkään yhdistetä seksuaalisuuteen. Jumala oli antanut lisääntymiskäskyn jo paratiisissa, eikä sukupuolisuutta pidetä perisynnin välittäjänä maailmaan Augustinuksen tapaan.
Mitä tulee kuolemaan, niin se esitetään Raamatussa syntiinlankeemuksen seurauksena. Tällaista hyvää alkutilaa, mikä vallitsi Eedenissä on vaikea kuvitella. Joten luomiskertomus ja syntiinlankeemuskertomus eivät vastaa kysymykseen, miten voi olla syntymistä ilman kuolemaa ja katoavaisuutta. Enkä tiedä liioin, mitä pyhät isät tästä opettivat.