Köyhyys lisääntyy

Kyllä vahvasti ollaan yhteiskunnassa menossa ainakin tulevaisuuden ennustajien mukaan sellaisen kolmen "kastin" systeemiin. Vain 1/3 käy hyvin palkatuissa töissä ja elää sitä nk. normaalia elämää, mihin me olemme tottuneet. Toinen 1/3 käy alipalkatuissa töissä tai pätkätöissä tai muuten repaleisissa työsuhteissa ja saa osan tuloistaan joinakin vähäisinä avustuksina. Elämä on siis heillä yhtä ri,puilua ja taloudellista kamppailua.
Viimeinen 1/3 elää pelkkien avustusten varassa, mutta nykyisen kaltaista elämää, eli sitä "hyvinvointiyhteiskuntaa" ei enää kyetä ylläpitämään, vaan näiden oslle lankeaa kurjuus jossakin betonibunkkeirissa tai kimppakämpässä tai jopa joukkomajoituksessa.
Ei siis kannata elätellä mitään ruusuisia tulevaisuudenkuvia vaan valmistautua kurjuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vahvasti ollaan yhteiskunnassa menossa ainakin tulevaisuuden ennustajien mukaan sellaisen kolmen "kastin" systeemiin. Vain 1/3 käy hyvin palkatuissa töissä ja elää sitä nk. normaalia elämää, mihin me olemme tottuneet. Toinen 1/3 käy alipalkatuissa töissä tai pätkätöissä tai muuten repaleisissa työsuhteissa ja saa osan tuloistaan joinakin vähäisinä avustuksina. Elämä on siis heillä yhtä ri,puilua ja taloudellista kamppailua.
Viimeinen 1/3 elää pelkkien avustusten varassa, mutta nykyisen kaltaista elämää, eli sitä "hyvinvointiyhteiskuntaa" ei enää kyetä ylläpitämään, vaan näiden oslle lankeaa kurjuus jossakin betonibunkkeirissa tai kimppakämpässä tai jopa joukkomajoituksessa.
Ei siis kannata elätellä mitään ruusuisia tulevaisuudenkuvia vaan valmistautua kurjuuteen.

Lue lisää

"Ei siis kannata elätellä mitään ruusuisia tulevaisuudenkuvia vaan valmistautua kurjuuteen."

Vai pitäisikö sittenkin käydä vähän kouluttautumassa ja liittyä siihen 1/3 osaan palkallansa eläviin?

Nimim Aina itsensä työllä elättänyt

Väitteessäsi ei ole järjen häivää! Jos palkkatyöläisten ostovoima olisi huvennut, kuten avauksessa väitetään, eläkeläiset eivät haikailisi palkkaindeksin perään, kuten sinä, koska kulutusindeksi antaisi paremman turvan kuin palkkaindeksi. Avauksen pohdinnassa työelämän muutoksista on varmasti perää, mutta siitä ei varmaan voi EU:ta syyttää. Vertailukohtaa voisi kenties hakea Balkanilta, mutta siellä ei käsittääkseni ole havaittavissa unioniin kuuluvien maiden kurjistumista ulkopuolisiin mähden.

Anonyymi kirjoitti:

Väitteessäsi ei ole järjen häivää! Jos palkkatyöläisten ostovoima olisi huvennut, kuten avauksessa väitetään, eläkeläiset eivät haikailisi palkkaindeksin perään, kuten sinä, koska kulutusindeksi antaisi paremman turvan kuin palkkaindeksi. Avauksen pohdinnassa työelämän muutoksista on varmasti perää, mutta siitä ei varmaan voi EU:ta syyttää. Vertailukohtaa voisi kenties hakea Balkanilta, mutta siellä ei käsittääkseni ole havaittavissa unioniin kuuluvien maiden kurjistumista ulkopuolisiin mähden.

Lue lisää

Väitteessäni on enemmänkin kuin järjen häivää. Eläkevuosieni aikana palkkaindeksi on noussut tuntuvasti enemmän kuin elinkustannusindeksi!
Eikä ole edes salaista tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Väitteessäni on enemmänkin kuin järjen häivää. Eläkevuosieni aikana palkkaindeksi on noussut tuntuvasti enemmän kuin elinkustannusindeksi!
Eikä ole edes salaista tietoa.

Lue lisää

No, sitten avauksessa ei ollut järkeä, koska jos eläkkeet jäävät jälkeen palkoista, palkkojen on täytynyt nousta enemmän kuin kulut.

Anonyymi kirjoitti:

Väitteessäsi ei ole järjen häivää! Jos palkkatyöläisten ostovoima olisi huvennut, kuten avauksessa väitetään, eläkeläiset eivät haikailisi palkkaindeksin perään, kuten sinä, koska kulutusindeksi antaisi paremman turvan kuin palkkaindeksi. Avauksen pohdinnassa työelämän muutoksista on varmasti perää, mutta siitä ei varmaan voi EU:ta syyttää. Vertailukohtaa voisi kenties hakea Balkanilta, mutta siellä ei käsittääkseni ole havaittavissa unioniin kuuluvien maiden kurjistumista ulkopuolisiin mähden.

Lue lisää

kaasuputki lipponen käänsi indeksin ja pilasi eläkkeet.
Itse kääri kaasuputki korruptio rahat hyödyllisenä idioottina, venäjän vasallina....

Jotain positiivisia puoliakin tässä on persaukiset eivät voi kuluttaa omia rahoja kapakkaan ja joutuu olee omissa oloissa ja eivät pääsee juoruilemaan kapakkoihin kun kapakoiden hinnat nousee kiäh kiäh. Joskus asia voi olla niin että mahdollisuuksia ei rajoita se tyhmyys vaan se kun yksilöllä on niin vaikeita ongelmia luonteessaan , että oma luonne rajoittaa kaikki mahdollisuudet kun aina on pistämässä vastaan.

viihde ja uskonto on ooppiumia kansalle.....

Se on modernia kaverit jätetään politiikkaa.. Talouselämä on nykyään käpykaartissa.

Kun työelämää on takana 35-40 kesäloman verran, niin sillä eläkkeellä pärjää ihan hyvin.
Elämänkaaren PTS on onnistunut, kun asuntolainat on maksettu 20 vuotta sitten ja lopun ajan voi hankkia tarpeellisia kulutushyödykkeitä, laittaa liiat rahat jemmaan ja valmistautua levollisiin eläkevuosiin. Jos taas on juopotellut ja tunaroinut raha-asiansa niin voivoi.

Joskus aiemmin, esimerkiksi 70-luvun puolivälissä olivat lainakorot ylhäällä ja maksuajat lyhyitä.
Aravalaina oli huippuedullinen. Korko vain 4% ja laina-aika taisi olla 25 vuotta? Sen maksimi oli 40% kustannusarviosta. Meillä sen osuus oli 20% koska minä olin töissä. Lasten kanssa kotona ollut vaimoni ei voinut edes ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi koska seurauksena olisi ollut kuitenkin karenssi ja meistä se olisi ollut moraalitonta temppuilua. Mitään kodinhoidon tukia ei ollut!
Pankkilainan korko oli 12% ja maksuaika 10 vuotta.
Vekselikorko oli 16% ja se oli haluttaessa uusittava 6kk:n välein.

Muutama vuosi meni verta pierressä ja sieniä syödessä. Onneksi lapsemme saivat tuttavilta ja sukulaisilta käytettyjä harrastusvälineitä. Poika sai fillarin ja painiharrastus oli hyvin halpaa. Seuran jäsenmaksu.

Kyllä suurilla ikäluokilla oli yltäkylläisen helppoa!

Anonyymi kirjoitti:

Joskus aiemmin, esimerkiksi 70-luvun puolivälissä olivat lainakorot ylhäällä ja maksuajat lyhyitä.
Aravalaina oli huippuedullinen. Korko vain 4% ja laina-aika taisi olla 25 vuotta? Sen maksimi oli 40% kustannusarviosta. Meillä sen osuus oli 20% koska minä olin töissä. Lasten kanssa kotona ollut vaimoni ei voinut edes ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi koska seurauksena olisi ollut kuitenkin karenssi ja meistä se olisi ollut moraalitonta temppuilua. Mitään kodinhoidon tukia ei ollut!
Pankkilainan korko oli 12% ja maksuaika 10 vuotta.
Vekselikorko oli 16% ja se oli haluttaessa uusittava 6kk:n välein.

Muutama vuosi meni verta pierressä ja sieniä syödessä. Onneksi lapsemme saivat tuttavilta ja sukulaisilta käytettyjä harrastusvälineitä. Poika sai fillarin ja painiharrastus oli hyvin halpaa. Seuran jäsenmaksu.

Kyllä suurilla ikäluokilla oli yltäkylläisen helppoa!

Lue lisää

Lisänä se inflaatio -devalvaatio pienensi lainat ja helpotti velkaisia. Oliko se oikein?

Esim omat opintolainat kutistui täysin niissä devalvaatioissa!!

Anonyymi kirjoitti:

Lisänä se inflaatio -devalvaatio pienensi lainat ja helpotti velkaisia. Oliko se oikein?

Esim omat opintolainat kutistui täysin niissä devalvaatioissa!!

Inflatio veteli parhaimmillaan 4 - 5%:n luokkaa mutta sekin huomioiden lainojen korot olivat korkeat. Ensimmäiset vuodet olivat paskamoisia mutta niihin tottumisen jälkeen helpotuksen tunne oli todella syvä.
Laina-ajat olivat joka tapauksessa nykyisiä lyhyemmät.
Kuitenkin maksoimme lainat pois etuajassa.
Devalvaatio tuli kannaltamme turhan myöhään.
Pahimpina vuosina pudotin ennakkoveron noin 30% (suhteellista) alemmaksi. Lyhensin lainoja nokkapainotteisesti koska jälkivero oli silloin korotonta lainaa ka. 1,5 vuoden ajalle ja sinäkin aikana ehti inflatio kaluamaan etukäteen laskemani jälkiveron reaaliarvoa.
Veroprogressio oli törkeä. Pahimmillaan maksoin tuloveroa 47,5%.

Minulle tuli 1964 - 69 opintolainoja yhteensä 4000mk.

Mutta muutamana vuotena kahden pienen lapsen perheessä, yhden henkilön tulojen varassa elävät "panivat sieniin puolet petäjäistä".
Poikamiesajan absoluuttisten köyhyysjaksojen jälkeen nämä mainitsemani vuodet opettivat mitä on TODELLINEN KÖYHYYS!
Eipä ollut tukiverkkoja vai mitä hittoja nuo avustukset ovatkaan!

Anonyymi kirjoitti:

Inflatio veteli parhaimmillaan 4 - 5%:n luokkaa mutta sekin huomioiden lainojen korot olivat korkeat. Ensimmäiset vuodet olivat paskamoisia mutta niihin tottumisen jälkeen helpotuksen tunne oli todella syvä.
Laina-ajat olivat joka tapauksessa nykyisiä lyhyemmät.
Kuitenkin maksoimme lainat pois etuajassa.
Devalvaatio tuli kannaltamme turhan myöhään.
Pahimpina vuosina pudotin ennakkoveron noin 30% (suhteellista) alemmaksi. Lyhensin lainoja nokkapainotteisesti koska jälkivero oli silloin korotonta lainaa ka. 1,5 vuoden ajalle ja sinäkin aikana ehti inflatio kaluamaan etukäteen laskemani jälkiveron reaaliarvoa.
Veroprogressio oli törkeä. Pahimmillaan maksoin tuloveroa 47,5%.

Minulle tuli 1964 - 69 opintolainoja yhteensä 4000mk.

Mutta muutamana vuotena kahden pienen lapsen perheessä, yhden henkilön tulojen varassa elävät "panivat sieniin puolet petäjäistä".
Poikamiesajan absoluuttisten köyhyysjaksojen jälkeen nämä mainitsemani vuodet opettivat mitä on TODELLINEN KÖYHYYS!
Eipä ollut tukiverkkoja vai mitä hittoja nuo avustukset ovatkaan!

Lue lisää

Saivartelun välttämiseksi. Tietenkin inflatio kalusi myös reaalisia lainasummia.

Puolueet eivät ole työpaikkoja hävittäneet. Sellainen tekijä kuin automaatio ja tehokas koneellistuminen sen kyllä on tehnyt:
Monenko metsurin ja hevosen ynnä hevosmiehen työt tekee yksi yhden henkilön ohjaama monitoimimetsäkone?
Monenko hevosen ja hevosmiehen työt tekee yksi yhden henkilön ohjaama suuri traktori peltoja kyntäessään?
Montako pankkivirkailijaa oli Suomen pankeissa duunissa esim. 1980? Montako on nyt?
Jne.
Jne.

Mutta onneksi eläkeläinen saa aina ne indeksikorotukset vuosittain ja siten pysyy edes jotenkin raivokkaasti nousevien hintojen tuntumassa, vaikka yleensä jää niistä pikku hiljaa jälkeen. Kohta taas kikkaillaan elinkustannusindeksissä polttonesteen ja energian painoarvoa pienemmäksi, niin saadaan inflaatio näyttämään maltillisemmalta.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta onneksi eläkeläinen saa aina ne indeksikorotukset vuosittain ja siten pysyy edes jotenkin raivokkaasti nousevien hintojen tuntumassa, vaikka yleensä jää niistä pikku hiljaa jälkeen. Kohta taas kikkaillaan elinkustannusindeksissä polttonesteen ja energian painoarvoa pienemmäksi, niin saadaan inflaatio näyttämään maltillisemmalta.

Lue lisää

Eläkkeiden indeksikorotukset. Vuosikausien ajan 0,xx%:a. Muistan yhden, 0,26%.
Toinen, vastaavan suuruinen korotus jäi pahasti kuntaveron korotuksen jalkoihin. Eläkkeen netto pieneni.
Tämä viimeinen korotus on sensaatiomaisen suuri.

Oikeudenmukaisinta olisi, että eläkkeiden korotuksissa olisi euromääräinen vakiosumma ja sen lisäksi % korotus. Kohtelisi oikeudenmukaisemmin pieneläkeläisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkkeiden indeksikorotukset. Vuosikausien ajan 0,xx%:a. Muistan yhden, 0,26%.
Toinen, vastaavan suuruinen korotus jäi pahasti kuntaveron korotuksen jalkoihin. Eläkkeen netto pieneni.
Tämä viimeinen korotus on sensaatiomaisen suuri.

Oikeudenmukaisinta olisi, että eläkkeiden korotuksissa olisi euromääräinen vakiosumma ja sen lisäksi % korotus. Kohtelisi oikeudenmukaisemmin pieneläkeläisiä.

Lue lisää

Olet aivan oikeassa siinä, että näennäisistä korotuksista huolimatta eläkkeiden netto polki paikallaan vuosikausia ja joinakin vuosina jopa aleni. Minullakin oli muutamana peräkkäisenä vuonna netto muutamia euroja pienempi/kk kuin edellisenä vuonna, sillä veroihin ja maksuihin tuli ainakin korotuksen verran ja enemmän syöviä lisäyksiä.
Kuin näistä päästiin vihdoin eroon, niin konkurssikypsä kuntamme nosti veroansa.
Kohta ei auta muu kuin että alan teettämään vaikka tarpeettomia remontteja ja saan kotitalousvähennyksien kautta edes osan veroista takaisin. Tulisi halpa remontti.

Anonyymi kirjoitti:

Olet aivan oikeassa siinä, että näennäisistä korotuksista huolimatta eläkkeiden netto polki paikallaan vuosikausia ja joinakin vuosina jopa aleni. Minullakin oli muutamana peräkkäisenä vuonna netto muutamia euroja pienempi/kk kuin edellisenä vuonna, sillä veroihin ja maksuihin tuli ainakin korotuksen verran ja enemmän syöviä lisäyksiä.
Kuin näistä päästiin vihdoin eroon, niin konkurssikypsä kuntamme nosti veroansa.
Kohta ei auta muu kuin että alan teettämään vaikka tarpeettomia remontteja ja saan kotitalousvähennyksien kautta edes osan veroista takaisin. Tulisi halpa remontti.

Lue lisää

Teetin tarpeellisen kylppäriremontin pienellä toiminimellä jonka kanssa pystyi luovaan sopimukseen kustannusten jakautumisesta.
0,xx%