Vakuutuslääkärit muodostavat kummallisen joukon. Heillä ei ole velvollisuutta noudattaa lääkärin moraalia eikä etiikkaa. He tekevät ammatikseen oikeusmurhia, joiden tarkoituksena on hyödyn saaminen työnantajalle. Maassa on tuhansia työkyvyttömiä, jotka on oikeiden lääkäreiden diagnooseissa lääkärivalan nojalla todettu työkyvyttömiksi mutta vakuutuslääkäreiden "diagnooseissa" potilaita näkemättä työkykyisiksi. Edes ylin laillisuudenvalvoja PAAVO NIKULA ei ole tehnyt elettäkään tämän vammaisvainon lopettamiseksi! Perätön lausuma hyötymistarkoituksessa on lain mukaan rikos. Laki on kaikille sama, mutta sitä ei vain oteta edes käyttöön ja sovellettavaksi kun kyse on vakuutuslääkäreistä. Seuraavassa otteita TV1:n Mot-ohjelmasta 15. marraskuuta 2004.
Lehtonen: Oikeastaan en ole millekään muuten vihainen, mutta kyllä mua hieman suututtaa tämä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käytös.
Kartimo-Heikka: Se tuntuu, että se olisi enemmän vakuutusyhtiön asialla.
Laukkanen: Mä olen nähnyt niin monta, TEOn lausuntoa ja olen nyt hoitanut niin monta juttua, että tämä on ihan johdonmukaista.
Lehtonen: Olin töistä lähdössä polkupyörällä kotiin ja olin just soittanut, että tulossa ollaan ja sitten tulikin auto ja koukkasi pyörätielle eteen, ja siihen sitten lopahti tämä työura.
Kartimo-Heikka: No tämä onnettomuus tapahtui työmatkalla. Ja yksi auto ajoi Halikon kirkolla minun kylkeen.
Tervamaa: Hän sitten takaapäin, potkaisi multa jalat alta ja, mä lensin siitä selälleni ja löin pääni ja hän istui sitten hajareisin minun päälle ja siitä ei päässyt niin kuin mihinkään, vaikka mä, yritin käsillä suojata, mutta ne iskut tuli vaan. Lopultahan multa sitten lähti siinä taju ja sen jälkeen oikeastaan hirmu sekavaa se aika, hyvin pitkäksi ajaksi.
Joka vuosi yli 15.000 suomalaista saa aivovamman. Joka päivä joku liukastuu ja kaatuu, ajaa kolarin, putoaa tai pahoinpidellään niin pahasti, että aivot vaurioituvat. Osa vammoista on onneksi niin lieviä, että niistä paranee.
Silti tuhat ihmistä kuolee vuodessa aivovamman vuoksi. Toisille taas käy niin kuin Timo Lehtoselle.
Lehtonen: Mä olen ollut semmoinen vesistönäytteiden ottaja, mä olen ottanut pohjanäytteistä, tutkinut mitä meren pohjassa on. Mitä eläimiä ja eliöitä sieltä löytyy. Lehtonen oli 33-vuotias tuore isä, kun kaikki muuttui.
Lehtonen: Mulla on kolahtanut oikea etuotsalohko et, mä oon tullut pää edellä ja, ilmeisesti ja, multa meni nenä kasaan siinä vähäsen, pieni murtuma tuli siihen ja ja sit ilmeisesti leuat on menny sijoiltaan
Sen lisäksi Lehtonen sai vähintään keskivaikean aivovamman, tarkemmin sanottuna diffuusin aksonivaurion. Tai sitten ei. Asiasta on nyt kiistelty yhdeksän vuotta.
Vesa Laukkanen: Siinä kiistellään yksinkertaisesti siitä, että jäikö Lehtonen pysyvästi työkyvyttömäksi tämän liikenneonnettomuuden takia, vai johtuuko työkyvyttömyys jostakin muusta tuntemattomasta seikasta.
Varatuomari Vesa Laukkanen on vuosien varrella hoitanut pariakymmentä aivovammajuttua vakuutusyhtiöitä vastaan. Hän pitää Lehtosen juttua varsin tyypillisenä. Vakuutusyhtiö katsoi, että Timo Lehtoselle ei jäänyt onnettomuudesta korvattavaa vammaa. Samaan päätyi lopulta vakuutusoikeuskin, tosin vasta äänestyksen jälkeen. Korkein oikeus antoi kuitenkin Lehtoselle oikeuden valittaa ratkaisusta.
Laukkanen: Hoitavat lääkärit ja neuropsykologit ovat johdonmukaisesti sitä mieltä, että Lehtonen sai aivovamman tässä liikenneonnettomuudessa ja jäi pysyvästi työkyvyttömäksi sen takia, kun taas TEO katsoo, että hänellä ei ole työkyvyttömyyttä tämän liikenneonnettomuuden vuoksi.
Laukkanen: Yleensä vakuutusyhtiöt pyytää, että tuomioistuin hankkii terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon, koska ne tietää lähes varmuudella, ainakin aivovamma-jutuissa, mikä lausunnon sisältö tulee olemaan. Että TEO kiistää tämän syy-yhteyden käyttämänsä asiantuntijalääkärin lausuntoon vedoten. No mä olen nähnyt näitä lausuntoja todella paljon. Tämä on lähes systemaattista.
Seurasi lisää tutkimuksia ja työkokeiluja. Lehtonen siirrettiin vahtimestariksi, sitten apulaisvahtimestariksi. Viimeisen kerran hän kokeili työelämää osa-aikaisena työsuojelutarkastajana.
Lehtonen: Ei ollut määriteltävissä ennakkoon et mitä pystyn tekemään, ni tuli ongelmia sitten. Enkä mä pystynyt siellä olemaan kuin noin kolme tuntia suurin piirtein maksimissaan. Työterveyshuolto totesi hänet työkyvyttömäksi.
Lehtonen saa nyt työeläkettä joka on 60 % entisistä tuloista. Mutta jos syy-yhteys tapaturman ja työkyvyttömyyden välillä olisi hyväksytty vakuutusyhtiöissä, hän saisi täyden korvauksen työtulon menetyksestä eläkeikään asti.
Lehtonen nukkuu paljon ja auttelee naapureita. Kerran vuodessa hän käy lähiseudun päiväkodissa näyttämässä lapsille, miten kala perataan. Lehtosta ovat tutkineet monen alan erikoislääkärit ja aivovamma-asiantuntijat.
Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen kliininen neuropsykologi tutki ja kuntoutti Lehtosta useaan otteeseen. Mm. näin hän totesi raportissaan: Muistitoiminnot ovat kohtalaisen vahvasti heikentyneet. Uuden oppiminen on vahvasti heikentynyt. Potilas tarvitsee päivittäin jatkuvasti muistitukia ja perheenjäsenten muistuttamista. Päättelykyky on primääritasosta vahvasti heikentynyt. Informaation käsittely ja prosessointi on selkeästi hidastunutta ja juuttuvaa. Objektiiviset tapaturmatiedot, alkuvaiheen oireisto ja omaisten kuvaukset, pitkä postraumaattinen amnesia ja neuropsykologinen oireisto sopivat ristiriidatta siihen, että potilas sai keskivaikean/vaikean aivovamman tapaturmassa. Lehtosen tutkinut HYKSin neurokirurgian erikoislääkäri ja dosentti puolestaan totesi mm näin: Potilaan oireisto tällä hetkellä on tyypillinen aivovamman jälkitila. Potilaan oireisto sopii erittäin hyvin diffuusiin aksonivaurioon, joka ei suinkaan aina ole todennettavissa röntgentutkimuksilla. Potilas on aivovammansa takia työkyvytön ja on epätodennäköistä tapahtuuko hänen tilassaan enää korjaantumista.
Psykiatrian ja neurologian erikoislääkäri taas kirjoitti Lehtosesta mm. näin: Mielestäni on erittäin epätodennäköistä, että psykiatrinen sairaus tai oireilu selittäisi neuropsykologisissa testeissä todettuja ja potilaan kokemia työkykyä heikentäviä häiriöitä. Korkein oikeus pyysi asiaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen eli TEOn lausuntoa. TEO taas pyysi lausuntonsa pohjaksi näkemystä asiantuntijalääkäriltään, neurologian professorilta. Tämäkin totesi, että Lehtosen neuropsykologiset oireet ovat syy-yhteydessä tapaturmaan.
TEO kuitenkin päätti pyytää lausuntoa vielä toiselta asiantuntijalta, tällä kertaa neurologian dosentilta, joka on myös vakuutuslääkäri. Näin Juhani Wikström kirjoitti omassa lausunnossaan: Todennäköisimmin hänen oireet, toimintakyvyn rajoitukset ja työkyvvömyys selittyvät persoonallisuuden ja tunne-elämän poikkeavuudesta johtuvina. Lausunnossaan TEO päätyi kannattamaan jälkimmäistä lausunnonantajaa, joka siis tuki vakuutusyhtiöiden linjaa.
Neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo on työssään erikoistunut aivovammoihin. Hän myös vetää Turun yliopistollisessa keskussairaalassa niihin keskittyvää tutkimusryhmää.
Mot: Mistä se johtuu, että meillä on sitten tapauksia osa lääkäreistä sanoo, että tässä on selkeästi niin ja niin paha aivovamma ja sitten joku sanoo että ei ole kyseessä edes aivovamma? Tenovuo: Jaa-a, mitäs tuohon nyt sitten sanoisi. Tietysti siihenkin on monia syitä, mutta että kyllähän näissä aika harvoin niin kuin hoitavat lääkärit on eri mieltä keskenään.
Tenovuo: Diffuusi aksonivaurio aiheuttaa nimenomaan näitä sitten, niin sanottuja klassisia jälkioireita. Ne on poikkeava väsyminen. Ja sitten rasituksensietokyky on huonontunut, erityisesti jos joutuu aivojaan
kuormittamaan. Sitten on keskittymisvaikeudet,ja sitten lähimuisti käy epävarmaksi?
Vanginvartija Ville Tervamaa pahoinpideltiin juhannuksena viisi vuotta sitten. Näin kirjoitti Hyksin neurologian erikoislääkäri lausunnossaan pari vuotta myöhemmin: Tervamaan oirekuva on tullut johdonmukaisesti esiin neljän neuropsykologin tutkimana. Kolmen tutkijan mukaan oirekuva on aivovammalle tyypillinen. Todetut kognitiiviset vaikeudet eivät elämänhistorian valossa ole primaareja. Psykiatrin mukaan tilaa selittävää psykiatrista sairautta ei ole voitu todeta, vaan kyseessä on aivovamman jälkitila. Vamma arvioitiin vähintään keskivaikeaksi. Tervamaa ei koskaan palannut työhönsä Keravan nuorisovankilaan. Ville Tervamaa pärjää äidin ja avovaimon avulla. Perhe auttaa myös taloudellisesti.
Tervamaa: En saa korvauksia yhtään mistään. En niin kuin julkiselta puolelta mitään enkä, valtion-, siis valtionkonttorilta enkä tuota en mistään.
Koska Tervamaa työskenteli valtion palveluksessa, hänen eläkeasioistaan vastaa valtiokonttori, valtiovarainministeriön ohjauksessa toimiva vakuutuslaitos. Näin valtiokonttori totesi Tervamaasta: Tutkimusten perusteella ei ole löytynyt sellaista syytä, minkä perusteella Teitä voitaisiin pitää työkyvyttömänä 30.6.2001 jälkeen. Valtiokonttori esittää ylilääkärinsä Juhani Wikströmin lausuntoon nojaten, että valitus hylättäisiin.
Laukkanen: Kela on katsonut, että hän on pysyvästi työkyvytön ja häntä ei voida edes kuntouttaa. Yksityinen vakuutusyhtiö on maksanut hänelle korvaukset tästä aivovammasta, ja kaiken tämän jälkeen valtiokonttori
Vikströmin johdolla katsoo, että hänellä ei ole aivovammaa. Valtiokonttorin ylilääkärin Juhani Wikströmin nimi on tuttu myös Timo Lehtosen tapauksesta.
Laukkanen: Tämä valtiokonttorin Juhani Wikström, niin häntä käytetään terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen asiantuntijalääkäri9nä nimenomaan aivovammajutuissa.
Wikströmin lausuman perusteella Ville Tervamaalta evättiin eläke. Samainen Wikström vaikuttaa toisaalta aivovamma-asioissa myös TEOlle antamiensa lausuntojen kautta. Hän on siis merkittävä vaikuttaja
aivovammojen korvauspäätöksiä tehtäessä. Hän ei kuitenkaan halunnut tulla ohjelmaan haastateltavaksi.
Kuinka suuri merkitys TEOn lausunnoilla sitten on?
Mäkelä: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on valtion virasto, jonka pääasiallinen tehtävä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta ja, ja eräiden viranomaisten tarvitsemien lausuntojen antaja.
Palataan tapaus Timo Lehtoseen. TEO ei tosin voi kommentoida yksittäisiä tapauksia, joten puhuttava periaatteista.
Mot: hoitavat lääkärit, joita on siis useita, alan asiantuntijoita, neurologeja, neuropsykologeja, ovat jostakin potilaasta tiettyä mieltä, samoin teidän ensimmäinen asiantuntijalääkärinne on sitä mieltä kun hoitavat lääkärit. Ja sitten tulee yksi, toinen asiantuntijalääkäri, joka on täysin eri mieltä. Eikö silloin herää mitään kysymyksiä, että kuka tässä nyt on oikeassa?
Mäkelä: Tästä asiasta on esitetty meille kritiikkiä. Aivovammojen diagnostiikassa, siinä on selvästikin kaksi koulukuntaa, neurologien keskuudessa ja tämän asian jonkinlaiseksi selvittämiseksi järjestimme
viime kevättalvella tämmöisen kokouksen, jossa näitä asioita käytiin asiantuntijoiden kanssa lävitse.
Mot: Onko tähän kritiikkiin ollut syytä?
Mäkelä: Varmasti, varmastikin tähän kritiikkiin on, on syytä. Lääketiede menee eteenpäin ja ja kyllä oikeus- oikeuskeskuksenkin täytyy pysyä ajan tasalla ja kehittää, kehittää omia lausuntojaan?
Mot: Millä tavalla aivovammojen osalta niitä olisi syytä nyt kehittää?
Mäkelä: Tuohon en osaa vastata.
Juhani Wikström toimii samaan aikaan vakuutusalalla toimivan laitoksen eli valtiokonttorin ylilääkärinä sekä TEOn pysyvänä asiantuntijalääkärinä.
Lehtonen: Oikeastaan en ole millekään muuten vihainen, mutta kyllä mua hieman suututtaa tämä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käytös.
Kartimo-Heikka: Se tuntuu, että se olisi enemmän vakuutusyhtiön asialla.
Laukkanen: Mä olen nähnyt niin monta, TEOn lausuntoa ja olen nyt hoitanut niin monta juttua, että tämä on ihan johdonmukaista.
Lehtonen: Olin töistä lähdössä polkupyörällä kotiin ja olin just soittanut, että tulossa ollaan ja sitten tulikin auto ja koukkasi pyörätielle eteen, ja siihen sitten lopahti tämä työura.
Kartimo-Heikka: No tämä onnettomuus tapahtui työmatkalla. Ja yksi auto ajoi Halikon kirkolla minun kylkeen.
Tervamaa: Hän sitten takaapäin, potkaisi multa jalat alta ja, mä lensin siitä selälleni ja löin pääni ja hän istui sitten hajareisin minun päälle ja siitä ei päässyt niin kuin mihinkään, vaikka mä, yritin käsillä suojata, mutta ne iskut tuli vaan. Lopultahan multa sitten lähti siinä taju ja sen jälkeen oikeastaan hirmu sekavaa se aika, hyvin pitkäksi ajaksi.
Joka vuosi yli 15.000 suomalaista saa aivovamman. Joka päivä joku liukastuu ja kaatuu, ajaa kolarin, putoaa tai pahoinpidellään niin pahasti, että aivot vaurioituvat. Osa vammoista on onneksi niin lieviä, että niistä paranee.
Silti tuhat ihmistä kuolee vuodessa aivovamman vuoksi. Toisille taas käy niin kuin Timo Lehtoselle.
Lehtonen: Mä olen ollut semmoinen vesistönäytteiden ottaja, mä olen ottanut pohjanäytteistä, tutkinut mitä meren pohjassa on. Mitä eläimiä ja eliöitä sieltä löytyy. Lehtonen oli 33-vuotias tuore isä, kun kaikki muuttui.
Lehtonen: Mulla on kolahtanut oikea etuotsalohko et, mä oon tullut pää edellä ja, ilmeisesti ja, multa meni nenä kasaan siinä vähäsen, pieni murtuma tuli siihen ja ja sit ilmeisesti leuat on menny sijoiltaan
Sen lisäksi Lehtonen sai vähintään keskivaikean aivovamman, tarkemmin sanottuna diffuusin aksonivaurion. Tai sitten ei. Asiasta on nyt kiistelty yhdeksän vuotta.
Vesa Laukkanen: Siinä kiistellään yksinkertaisesti siitä, että jäikö Lehtonen pysyvästi työkyvyttömäksi tämän liikenneonnettomuuden takia, vai johtuuko työkyvyttömyys jostakin muusta tuntemattomasta seikasta.
Varatuomari Vesa Laukkanen on vuosien varrella hoitanut pariakymmentä aivovammajuttua vakuutusyhtiöitä vastaan. Hän pitää Lehtosen juttua varsin tyypillisenä. Vakuutusyhtiö katsoi, että Timo Lehtoselle ei jäänyt onnettomuudesta korvattavaa vammaa. Samaan päätyi lopulta vakuutusoikeuskin, tosin vasta äänestyksen jälkeen. Korkein oikeus antoi kuitenkin Lehtoselle oikeuden valittaa ratkaisusta.
Laukkanen: Hoitavat lääkärit ja neuropsykologit ovat johdonmukaisesti sitä mieltä, että Lehtonen sai aivovamman tässä liikenneonnettomuudessa ja jäi pysyvästi työkyvyttömäksi sen takia, kun taas TEO katsoo, että hänellä ei ole työkyvyttömyyttä tämän liikenneonnettomuuden vuoksi.
Laukkanen: Yleensä vakuutusyhtiöt pyytää, että tuomioistuin hankkii terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon, koska ne tietää lähes varmuudella, ainakin aivovamma-jutuissa, mikä lausunnon sisältö tulee olemaan. Että TEO kiistää tämän syy-yhteyden käyttämänsä asiantuntijalääkärin lausuntoon vedoten. No mä olen nähnyt näitä lausuntoja todella paljon. Tämä on lähes systemaattista.
Seurasi lisää tutkimuksia ja työkokeiluja. Lehtonen siirrettiin vahtimestariksi, sitten apulaisvahtimestariksi. Viimeisen kerran hän kokeili työelämää osa-aikaisena työsuojelutarkastajana.
Lehtonen: Ei ollut määriteltävissä ennakkoon et mitä pystyn tekemään, ni tuli ongelmia sitten. Enkä mä pystynyt siellä olemaan kuin noin kolme tuntia suurin piirtein maksimissaan. Työterveyshuolto totesi hänet työkyvyttömäksi.
Lehtonen saa nyt työeläkettä joka on 60 % entisistä tuloista. Mutta jos syy-yhteys tapaturman ja työkyvyttömyyden välillä olisi hyväksytty vakuutusyhtiöissä, hän saisi täyden korvauksen työtulon menetyksestä eläkeikään asti.
Lehtonen nukkuu paljon ja auttelee naapureita. Kerran vuodessa hän käy lähiseudun päiväkodissa näyttämässä lapsille, miten kala perataan. Lehtosta ovat tutkineet monen alan erikoislääkärit ja aivovamma-asiantuntijat.
Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen kliininen neuropsykologi tutki ja kuntoutti Lehtosta useaan otteeseen. Mm. näin hän totesi raportissaan: Muistitoiminnot ovat kohtalaisen vahvasti heikentyneet. Uuden oppiminen on vahvasti heikentynyt. Potilas tarvitsee päivittäin jatkuvasti muistitukia ja perheenjäsenten muistuttamista. Päättelykyky on primääritasosta vahvasti heikentynyt. Informaation käsittely ja prosessointi on selkeästi hidastunutta ja juuttuvaa. Objektiiviset tapaturmatiedot, alkuvaiheen oireisto ja omaisten kuvaukset, pitkä postraumaattinen amnesia ja neuropsykologinen oireisto sopivat ristiriidatta siihen, että potilas sai keskivaikean/vaikean aivovamman tapaturmassa. Lehtosen tutkinut HYKSin neurokirurgian erikoislääkäri ja dosentti puolestaan totesi mm näin: Potilaan oireisto tällä hetkellä on tyypillinen aivovamman jälkitila. Potilaan oireisto sopii erittäin hyvin diffuusiin aksonivaurioon, joka ei suinkaan aina ole todennettavissa röntgentutkimuksilla. Potilas on aivovammansa takia työkyvytön ja on epätodennäköistä tapahtuuko hänen tilassaan enää korjaantumista.
Psykiatrian ja neurologian erikoislääkäri taas kirjoitti Lehtosesta mm. näin: Mielestäni on erittäin epätodennäköistä, että psykiatrinen sairaus tai oireilu selittäisi neuropsykologisissa testeissä todettuja ja potilaan kokemia työkykyä heikentäviä häiriöitä. Korkein oikeus pyysi asiaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen eli TEOn lausuntoa. TEO taas pyysi lausuntonsa pohjaksi näkemystä asiantuntijalääkäriltään, neurologian professorilta. Tämäkin totesi, että Lehtosen neuropsykologiset oireet ovat syy-yhteydessä tapaturmaan.
TEO kuitenkin päätti pyytää lausuntoa vielä toiselta asiantuntijalta, tällä kertaa neurologian dosentilta, joka on myös vakuutuslääkäri. Näin Juhani Wikström kirjoitti omassa lausunnossaan: Todennäköisimmin hänen oireet, toimintakyvyn rajoitukset ja työkyvvömyys selittyvät persoonallisuuden ja tunne-elämän poikkeavuudesta johtuvina. Lausunnossaan TEO päätyi kannattamaan jälkimmäistä lausunnonantajaa, joka siis tuki vakuutusyhtiöiden linjaa.
Neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo on työssään erikoistunut aivovammoihin. Hän myös vetää Turun yliopistollisessa keskussairaalassa niihin keskittyvää tutkimusryhmää.
Mot: Mistä se johtuu, että meillä on sitten tapauksia osa lääkäreistä sanoo, että tässä on selkeästi niin ja niin paha aivovamma ja sitten joku sanoo että ei ole kyseessä edes aivovamma? Tenovuo: Jaa-a, mitäs tuohon nyt sitten sanoisi. Tietysti siihenkin on monia syitä, mutta että kyllähän näissä aika harvoin niin kuin hoitavat lääkärit on eri mieltä keskenään.
Tenovuo: Diffuusi aksonivaurio aiheuttaa nimenomaan näitä sitten, niin sanottuja klassisia jälkioireita. Ne on poikkeava väsyminen. Ja sitten rasituksensietokyky on huonontunut, erityisesti jos joutuu aivojaan
kuormittamaan. Sitten on keskittymisvaikeudet,ja sitten lähimuisti käy epävarmaksi?
Vanginvartija Ville Tervamaa pahoinpideltiin juhannuksena viisi vuotta sitten. Näin kirjoitti Hyksin neurologian erikoislääkäri lausunnossaan pari vuotta myöhemmin: Tervamaan oirekuva on tullut johdonmukaisesti esiin neljän neuropsykologin tutkimana. Kolmen tutkijan mukaan oirekuva on aivovammalle tyypillinen. Todetut kognitiiviset vaikeudet eivät elämänhistorian valossa ole primaareja. Psykiatrin mukaan tilaa selittävää psykiatrista sairautta ei ole voitu todeta, vaan kyseessä on aivovamman jälkitila. Vamma arvioitiin vähintään keskivaikeaksi. Tervamaa ei koskaan palannut työhönsä Keravan nuorisovankilaan. Ville Tervamaa pärjää äidin ja avovaimon avulla. Perhe auttaa myös taloudellisesti.
Tervamaa: En saa korvauksia yhtään mistään. En niin kuin julkiselta puolelta mitään enkä, valtion-, siis valtionkonttorilta enkä tuota en mistään.
Koska Tervamaa työskenteli valtion palveluksessa, hänen eläkeasioistaan vastaa valtiokonttori, valtiovarainministeriön ohjauksessa toimiva vakuutuslaitos. Näin valtiokonttori totesi Tervamaasta: Tutkimusten perusteella ei ole löytynyt sellaista syytä, minkä perusteella Teitä voitaisiin pitää työkyvyttömänä 30.6.2001 jälkeen. Valtiokonttori esittää ylilääkärinsä Juhani Wikströmin lausuntoon nojaten, että valitus hylättäisiin.
Laukkanen: Kela on katsonut, että hän on pysyvästi työkyvytön ja häntä ei voida edes kuntouttaa. Yksityinen vakuutusyhtiö on maksanut hänelle korvaukset tästä aivovammasta, ja kaiken tämän jälkeen valtiokonttori
Vikströmin johdolla katsoo, että hänellä ei ole aivovammaa. Valtiokonttorin ylilääkärin Juhani Wikströmin nimi on tuttu myös Timo Lehtosen tapauksesta.
Laukkanen: Tämä valtiokonttorin Juhani Wikström, niin häntä käytetään terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen asiantuntijalääkäri9nä nimenomaan aivovammajutuissa.
Wikströmin lausuman perusteella Ville Tervamaalta evättiin eläke. Samainen Wikström vaikuttaa toisaalta aivovamma-asioissa myös TEOlle antamiensa lausuntojen kautta. Hän on siis merkittävä vaikuttaja
aivovammojen korvauspäätöksiä tehtäessä. Hän ei kuitenkaan halunnut tulla ohjelmaan haastateltavaksi.
Kuinka suuri merkitys TEOn lausunnoilla sitten on?
Mäkelä: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on valtion virasto, jonka pääasiallinen tehtävä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta ja, ja eräiden viranomaisten tarvitsemien lausuntojen antaja.
Palataan tapaus Timo Lehtoseen. TEO ei tosin voi kommentoida yksittäisiä tapauksia, joten puhuttava periaatteista.
Mot: hoitavat lääkärit, joita on siis useita, alan asiantuntijoita, neurologeja, neuropsykologeja, ovat jostakin potilaasta tiettyä mieltä, samoin teidän ensimmäinen asiantuntijalääkärinne on sitä mieltä kun hoitavat lääkärit. Ja sitten tulee yksi, toinen asiantuntijalääkäri, joka on täysin eri mieltä. Eikö silloin herää mitään kysymyksiä, että kuka tässä nyt on oikeassa?
Mäkelä: Tästä asiasta on esitetty meille kritiikkiä. Aivovammojen diagnostiikassa, siinä on selvästikin kaksi koulukuntaa, neurologien keskuudessa ja tämän asian jonkinlaiseksi selvittämiseksi järjestimme
viime kevättalvella tämmöisen kokouksen, jossa näitä asioita käytiin asiantuntijoiden kanssa lävitse.
Mot: Onko tähän kritiikkiin ollut syytä?
Mäkelä: Varmasti, varmastikin tähän kritiikkiin on, on syytä. Lääketiede menee eteenpäin ja ja kyllä oikeus- oikeuskeskuksenkin täytyy pysyä ajan tasalla ja kehittää, kehittää omia lausuntojaan?
Mot: Millä tavalla aivovammojen osalta niitä olisi syytä nyt kehittää?
Mäkelä: Tuohon en osaa vastata.
Juhani Wikström toimii samaan aikaan vakuutusalalla toimivan laitoksen eli valtiokonttorin ylilääkärinä sekä TEOn pysyvänä asiantuntijalääkärinä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nyt EU:n aikana meillä on oikeus ja vapaus ottaa vakuutuksemme myöskin muualla EU:ssa toimivista vakuutusyhtiöistä. Vaikka Saksasta.
Kun siirrämme vakuutukset muualle,niin mielivaltainen ja rikollinen toiminta vakuutusyhtiöiden ja vakuutus"lääkäreiden" osalta saa pisteen.
Toinen keino on, että kaikki vakuutetut keskittävät yhtäaikaa kaikki vakuutuksensa vain yhteen yhtiöön.
Monopoliyhtiön syntymiseksi voidaan keskittää varmuudenvuoksi kahteen,ja loput ulkomaisiin yhtiöihin.
Valinta on meillä - vakuutusten maksajilla.
Tuomioituimet ja lähinnä korkein oikeus on meillä se elin, joka viimekädessä ratkaiseen nämä oikeusmurha-asiat. On aivan sama mitä vakuutuslääkärit kirjoittelevat ja millaisia lasuntoja antavat, mutta KKO:sta tulee löytyä se viimeinen totuus ja apu oikeudenmukaisuudesta ihmiselle.
Oikeusmurhia tekee vain ja ainoastaan KKO eli korkein oikeus. Joukkovoimaa tarvitaan kääntämään meidän oikeuslaitoksen toiminnan rappio.
On jälleen perustettu yksi elin Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto (www.eok.fi) tarkoituksella kansalaisen tueksi ja turvaksi, mutta siellä tarvitaan voimaa, kykyä ja tarmoa ja nimenomaan ihmisen asian edestä taisteluun.
EU:sta päätöksiä hakemaan tarvitaan "liitto", joka hoitaa näiden vakuutusasioista taistelevien ym. oikeusmurhan uhrien asiaa.
Kantakaa kortenne kekoon ja ryhtykää toimiin joukolla!