On surullista että en ole koskaan tuntenut kuuluvani tämän paikkakunnan seurakuntaan.
Silloin kun asuin toisessa kaupungissa niin siellä tunsin kuuluvani.
Siksikin käyn todella vähän kokouksissa.
Silloin kun asuin toisessa kaupungissa niin siellä tunsin kuuluvani.
Siksikin käyn todella vähän kokouksissa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei se mitään haittaa. Ihmisistä on vain harmia. Jeesus riittää kaikkeen.
Ei riitä uskossa ei pääse kunnolla kasvamaan jos yksin yrittää taivaltaa uskonpolkua. Jumalan sana ravitsee sielua seurakunnan kautta.
Uskovainen tarvitsee toisia uskovaisia myös.
Ruokkiminen ja kasvaminen ei ole sitä että käydään istumassa ja kuuntelemassa kun joku pitää puheen.
Usko saa vahvistusta armosta eikä ruokatottumuksista.
Usko vahvistuu arkielämän koitoksissa.
Uskova kulkee Jumalan johdossa valmistettua tietä. Jos tämä tie ei johda joihinkin järjestöihin ja kerhoihin, ei ole sellaiset siinä vaiheessa osallensa tarkoitettukaan.
Ei ollut sellaisesta kyse mutta ei huvita aukaista asiaa enempää.
No Jumala ei ole helluntailainen, luterilainen, ortodoksi, katolilainen, muslimi, tms. Menet sinne minne nokka näyttää ja katsot perillä onko sinun paikkasi. Jos ei tunnu siltä, niin sitten se paikka ei ole sinulle tarkoitettu. Itse kävin vähän aikaa erään kaupungin helluntaiseurakunnassa koska se oli lähimpänä kotiani ja oli akuutti tarve käydä. Pitivät ihan omanaan enkä viitsinyt sanoa etten ole helluntailainen. Sillä mitäpä sillä väliä.
Tiedän kyllä mikä Jumala on. Helluntaiseurakunta on minun seurakunta en ala sitä vaihtamaan menen sinne sitten kun pystyn.
En käy seurakunnissa. Minulla on muuta ajankulua. Yhteisöjä löytyy muualtakin.