Luokka-avustaja piirsi satukalan, jolla on huntu.
Minä keksin siihen kuvaan runon. Tällanen
siitä tuli. Kommentoi, please!
Satukala ja merihepo
Satukala
unessa
hunnun sai
hääpäivä oli
sunnuntai.
Hän
halusi huntua
käyttää
ja morsiamelta
näyttää.
Oli hovissa
sääntö että
Ahti hallitsee
kaikkea vettä
ja Ahti sanoo sen
kuka on sulhaseksi
kelvollinen
Satukala
Marianne
epäonnekseen
rakastui
merihevoseen.
Sehän
ei Ahdille
sovi lain
että satukala
merihevon
nai.
Rakastavaisilla
oli kohtaamispaikka
salainen,
vanha
laivahylky ruosteinen.
Sinne ne
aina
uiskentelivat
ja lemmestä
kuiskuttelivat
Mutta Ahti
sai tietää siitä.
- Eikö mahtikäsky
riitä?
Niin sotilaat
tulivat hylyn luo.
Vangittiin
merihepo tuo.
Tyrmässä
keskellä
korallien
istui
merihepo
itkien
Mutta satukala
auttaa tahtoi
ja minkäs
vartijat
hänelle mahtoi.
Hän korallien
lomassa ui
ja tyrmän
ovi avautui.
He yhdessä
taas olivat
ja linnaa
kohti menivät
häihin
lupaa kysymään
elämänonneen
pysyvään.
Sanoi Ahti:
On sääntö tää:
Ei kukaan
teitä yhdessä
nää.
Siksi teidät on
surmattava
ja koralleihin
haudattava.
Mustekala
neuvon antoi
purjekala
heitä kantoi
luokse
kaukaisen saaren
jossa on
hylky
ja
aarre.
Niinpä häitä
vietetään
eikä Ahti
tiedäkään.
Morsian saa
meduusahunnun
silkkisen
ja sulhaselta
korun
kultaisen.
Merivuokot keinuu
aaltojen tahdissa.
Ei ketään ole
ovella vahdissa.
Kotilon musiikki soi
loistekalat karkeloi.
On kunniakuja
miekkakalojen
ja parvella laulaa
kuoro monnien.
Opetus:
Rakkaus on tunteista
suurin
se särkee vaikka
vankilan muurin.
Minä keksin siihen kuvaan runon. Tällanen
siitä tuli. Kommentoi, please!
Satukala ja merihepo
Satukala
unessa
hunnun sai
hääpäivä oli
sunnuntai.
Hän
halusi huntua
käyttää
ja morsiamelta
näyttää.
Oli hovissa
sääntö että
Ahti hallitsee
kaikkea vettä
ja Ahti sanoo sen
kuka on sulhaseksi
kelvollinen
Satukala
Marianne
epäonnekseen
rakastui
merihevoseen.
Sehän
ei Ahdille
sovi lain
että satukala
merihevon
nai.
Rakastavaisilla
oli kohtaamispaikka
salainen,
vanha
laivahylky ruosteinen.
Sinne ne
aina
uiskentelivat
ja lemmestä
kuiskuttelivat
Mutta Ahti
sai tietää siitä.
- Eikö mahtikäsky
riitä?
Niin sotilaat
tulivat hylyn luo.
Vangittiin
merihepo tuo.
Tyrmässä
keskellä
korallien
istui
merihepo
itkien
Mutta satukala
auttaa tahtoi
ja minkäs
vartijat
hänelle mahtoi.
Hän korallien
lomassa ui
ja tyrmän
ovi avautui.
He yhdessä
taas olivat
ja linnaa
kohti menivät
häihin
lupaa kysymään
elämänonneen
pysyvään.
Sanoi Ahti:
On sääntö tää:
Ei kukaan
teitä yhdessä
nää.
Siksi teidät on
surmattava
ja koralleihin
haudattava.
Mustekala
neuvon antoi
purjekala
heitä kantoi
luokse
kaukaisen saaren
jossa on
hylky
ja
aarre.
Niinpä häitä
vietetään
eikä Ahti
tiedäkään.
Morsian saa
meduusahunnun
silkkisen
ja sulhaselta
korun
kultaisen.
Merivuokot keinuu
aaltojen tahdissa.
Ei ketään ole
ovella vahdissa.
Kotilon musiikki soi
loistekalat karkeloi.
On kunniakuja
miekkakalojen
ja parvella laulaa
kuoro monnien.
Opetus:
Rakkaus on tunteista
suurin
se särkee vaikka
vankilan muurin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
..vaikka välillä surullisia käänteitä, mutta niinhän elämässäkin...